Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: vieraskieliset lähteet

Viitteet kolmeen saksankieliseen lähteeseen

Miten merkitään tekstiin seuraava saksankieliset lähteet?

Asmussen-Clausen, M & Knobel, S (2013). Demenz und Bewegungskompetenz. Leben mit Demenz. In: Stiftung Lebensqualität (Eds.) (2013): Lebensqualität. Die Zeitschrift für Kinaesthetics. Siebnen, Nr. 2: Verlag Lebensqualität. pp 51-53.

Asmussen-Clausen , M. (2003). Bewegungen analysieren- individuell unterstützen. Die Schwester/der Pfleger 42. Jahrg. 3/03. 194-199.

Asmussen-Clausen, M. (2006). Praxisbuch Kinaesthetics. Erfahrungen zur individuellen Bewegungsunterstützung auf Basis der Kinästhetik. München: Jena: Elsevier: Urban und Fischer

Vastaus:

Lähdeviitteet on ehkä löydetty esim. tietokannasta tai lähdeluettelosta. Nyt on siis kysymys lähinnä siitä, miten ne ”käännetään” JAMKin raportointiohjeen mukaisiksi.

Myönnän, että saksan kieli ei ole osaamisaluettani. Opettelin sen alkeet jotain neljännesvuosisata sitten – ja mitäköhän siitä enää muistan?

Mutta hoidan tämän rastin nyt tyylillä ”kysykää mitä haluatte, vastaan mitä sattuu”.

Eka viite ja eka arvaus

Kyseessä lienee artikkeli aikakauslehdessä. Lähdeviite:

Asmussen-Clausen, M. & Knobel, S. 2013. Demenz und Bewegungskompetenz: Leben mit Demenz. Lebensqualität, Die Zeitschrift für Kinaesthetics 2, 51 – 53.

Jos lähde löytyy netistä, lähdeviitteeseen lisätään Viitattu pp.kk.vvvv sekä nettiosoite.

Tekstiviite: Tekstiä tekstiä tekstiä (Asmussen-Clausen & Knobel 2013, sivut).

Toka viite

Tutkailin kyseisen lehden hakemistoa netissä. Artikkelin julkaisuvuosi on 2003, vuosikerta 3, numero 42, sivut 194–199. Lähdeviite:

Asmussen-Clausen, M. 2003. Bewegungen analysieren und individuell unterstützen. Die Schwester der Pfleger 3, 42, 194–199.

Tekstiviite: Tekstiä tekstiä tekstiä (Asmussen-Clausen 2003, sivut).


Kolkki viite

SwissBib antaa kirjasta tällaiset tiedot:

Praxisbuch Kinaesthetics
Erfahrungen zur individuellen Bewegungsunterstützung auf Basis von Kinästhetik

Authors/Contributors: Maren Asmussen
Place, publisher, year: München Jena : Elsevier, Urban und Fischer, 2006
Physical Description: VIII, 199 S ; Ill
Format: Book
Online Access:
Inhaltsverzeichnis

Lähdeviite voisi tulla näin:

Asmussen, M. 2006. Praxisbuch Kinaesthetics: Erfahrungen zur individuellen Bewegungsunterstützung auf Basis der Kinästhetik. München: Elsevier, Urban und Fischer.

Kustannuspaikoista on pakko kertoa vain ensimmäinen, sen vuoksi jätin Jenan pois.

Virallisesti tekijän nimi näyttää olevan Asmussen-Clausen, mutta kirjan kannessa lukee Asmussen.

Netissä olevan tiedon mukaan julkaisusta on olemassa 2. painos vuodelta 2009.

Tekstiviite: Tekstiä tekstiä tekstiä (Asmussen 2006, sivut).


Kieleen ja kulttuuriin liittyvät erot lähdemerkinnöissä

Jos opiskelet suomenkielisessä tutkinto-ohjelmassa, lähteen nimessä olevat lukuisat isot alkukirjaimet muutetaan pieniksi, paitsi tietysti ihan ensimmäisen sanan eka kirjain. Kuten tein tokassa lähdeviitteessä.

Huom! Lehden nimi on kuitenkin erisnimi, se kirjoitetaan aina kuten lehti itse sen haluaa kirjoitettavan.

Jos kuitenkin opiskelet vieraskielisessä tutkinto-ohjelmassa ja kirjoitat vieraskielistä opparia, voit kirjoittaa sanat isoilla alkukirjaimilla, perusteena kulttuuriin liittyvät tavat. Tämä konkretisoituu ekassa ja kolmannessa lähdeviitteessä.

Saako olla saksankielisiä lähteitä?

Olen nyt ymmällä lähdeviitteistä. jamkissa ohjeet on niin suppeat. Onko nuo oikein laitettu, tarviiko tekstin väliin laittaa kaiken aikaa tuo Suhonen ym. jotka ovat siis lähde, josta olen nuo tiedot lukenut: Hoitotiedelehti 2012 vol 24 . Saako olla saksankielistä lähdettä opparissa?

Suhonen, Stolt, Gustafsson, Katajisto & Puro (2012) tutkimuksessa Wright ym. (2007) määrittelevät työhyvinvointia alakäsitteen työtyytyväisyyden kautta. Castle ym (2010) tuovat esille, että aiemmissa tutkimuksissa ikääntyneiden hoitajien hoitotyössä työtyytyväisyys oli alhaista. Kloster (2007) tuo esille ilmiön, jossa vastavalmistuneet hoitajat eivät suunnittele tulevaisuuden työkseen ikääntyneiden hoitotyötä. WHO (2006) tuo esille sen, että saadakseen osaavaa henkilökuntaa täytyy organisaation tarkastella toimintaansa sekä henkilöstön työtyytyväisyyden yhteyttä toisiinsa. Terveydenhuollon toimintaympäristöä ja tuloksellisuutta voidaan arvioida esimerkiksi  henkilöstön työtyytyväisyydellä. Sitä voidaan pitää valttina silloin, kun kilpaillaan osaavasta henkilökunnasta. (Suhonen, Stolt, Gustafsson, Katajisto & Puro 2012, 28-29.)

Vastaus:

Opparissa saa olla erikielisiä lähteitä!

Vieraskielisistä lähteistä saa pisteitä mukavasti opparin arviointivaiheessa. Vitosen arvosanan töissä lähteistä merkittävä osa on vieraskielistä, nelosen töissä osa on vieraskielistä ja kolmosen töissäkin mukana on vieraskielistä kirjallisuutta.

Tekstiviitteen merkintä

Ekalla kerralla tekstissä ilmoitetaan koko litania: (Suhonen, Stolt, Gustafsson, Katajisto & Puro 2012, sivut)
Tai niin kuin kirjoitat: Suhonen, Stolt, Gustafsson, Katajisto & Puro (2012, sivut)

Sen jälkeen riittää ym.-lyhenne: (Suhonen ym. 2012, sivut).

Viittaus toissijaiseen lähteeseen

Asiasta kolmanteen. Mietin, ketkä ovat viitanneet keihin. Ovatko Suhonen ym. viitanneet Wrightiin ynnä muihin? Vai päinvastoin?

Nyt luen tekstin niin, että on ollut Wrightin ynnä muiden tutkimus vuonna 2007 ja siinä tutkimuksessa on viitattu Suhoseen ynnä muihin, joka lähde kuitenkin on vuodelta 2012. Nuo vuosiluvut saavat lukijan epävarmaksi.

Olipa miten päin hyvänsä, pienellä tekstinviilaamisella asia kirkastuu lukijalle nykyistä paremmin.

Lehden numerokin on tärkeä tieto

Mielestäni volyymia (vuosikertaa) tärkeämpi tieto lukijalle on lehden numero. Jos lehti ilmestyy useamman kerran vuodessa, samana vuonna ilmestyneissä on sama volyymi, lehden numero yksilöi lähteen huomattavasti selvemmin. Sekä volyymi että numero ilmoitetaan, jos ovat tiedossa tai helposti löydettävissä. Tietokannoista napattuihin lähdeviitteisiin ne tulevat ihan pyytämättä.

Suomenkielinen koulutusohjelma – suomenkielinen raportointiohje

Tätä asiaa sivuava pontti: Jos opiskelet suomenkielisessä koulutusohjelmassa (tutkinto-ohjelmassa), käytät lähdemerkintöjen tekoon aina suomenkielistä raportointiohjetta. Myös silloin, kun kirjoitat opparisi vaikka enkuksi.

Etsi opparisi lähteet ohjatusti – ilmoittaudu verkkokurssille

Onko opparisi aloittamatta tai ”vaiheessa”, ja kuitenkin pitäisi valmistua tänä vuonna tai heti ensi vuoden alussa? Tai tarvitsetko yksilöllistä tukea lähteiden etsintään?

Jos vastaat ’kyllä’, olet ihannetapaus Asiantuntijan tiedonhankinta -opintojaksolle (ZZRZV120.4S0A1). Ilmoittaudu tällä viikolla Asiossa! Kurssi alkaa ensi viikolla ja eka vapaaehtoinen kontakti on jo maanantaina 8.9.14 klo 14.30 Rajakadulla (FK14).

Kurssin voi suorittaa omaan tahtiinsa. Kurssilla on hyödyllisiä vapaaehtoisia kontakteja. Tehtäviä on tehtävä, mutta ne kaikki avittavat opinnäytetyösi etenemistä. Joutuisit joka tapauksessa rehkimään samalla tavalla opparisi eteen!

Ketkä pääsevät kurssille?

Otan syksyn 2014 verkkokurssille tämäntyyppisiä opiskelijoita:

  • Opiskelijalle on myönnetty lisäaikaa JAMKista valmistumiseen (R-merkintä Asiossa). Oppari on pakko tehdä vauhdikkaasti.
  • Opiskelijan jäljellä olevien opinto-oikeuslukukausien määrä on miinuksella tai nollilla.
  • Opiskelija tarvitsee yksilöllistä tukea tietolähteiden etsinnässä ja käytössä. Hänellä voi olla esimerkiksi vaikeuksia hahmottamisessa, tarkkaavuudessa, lukemisessa, kirjoittamisessa tai englanninkielessä (vieraskielisten lähteiden etsinnässä). Opiskelija ei tarvitse diagnoosia, mutta keskusteluissa esimerkiksi opinto-ohjaajan, tutoropettajan tai opinnäytetyön ohjaajan kanssa on mietitty, että hän saattaisi hyötyä pitkäkestoisesta tiedonhaun ohjauksesta opinnäytetyötä kirjoittaessaan.

Selvyyden vuoksi: Opot tai opet eivät anna minulle opiskelijoiden tietoja. He voivat antaa opiskelijalle tiedon opintojaksosta ja minun yhteystietoni mahdollista yhteydenottoa varten.

Varasija ei ole vaarallista

Kursille otetaan 15 henkilöä.

Jos ja kun ilmoittaudut, älä sure, vaikka joutuisit varasijalle. Katsoin äsken ilmoittautuneiden listaa ja näyttää siltä, että monet hinkuvat kurssille, vaikka valmistumisaikaa on runsaasti, esimerkiksi vuoden 2016 tai 2017 loppuun asti. Sen vuoksi oletan, että loppupelissä nykyisistä ilmoittautuneista osa tipahtaa kurssilta. (Paitsi jos on yksilöllisen tuen tarve tms.)

Ennakkotietoa kevään kurssista

Hyviä uutisia niille, jotka eivät mahdu syksyn kurssille! Tammikuussa 2015 alkavalle kurssille (ZZRZV120.5K0A1) voi kuka tahansa opparintekijä ilmoittautua. Ilmoittautuminen sille alkaa marraskuussa. Kevään kurssille otetaan useita kymmeniä opiskelijoita.

Lisätietoja:

Suvi Perttula, etunimi.sukunimi(a)jamk.fi
(Huom! Teen töitä osa-aikaisena, enkä välttämättä vastaa heti samantien..)

Artikkeli Journal of Hospitality & Tourism Research -lehdessä

Tutkin artikkelia, joka on ilmestynyt Journal of Hospitality & Tourism Researchissä. Laitanko sen lähteisiin näin? On vähän kahdenlaisia ohjeita kirjaanko julkaisijan lopuksi…

Lähde:
Barrows, C. & Vieira, E.T. 2012. Recommendations For the Development of a New Operational Classification System For the Foodservice Industry. Journal of Hospitality & Tourism Research. 2013. Vol. 37, No. 3, 349-376. International Council on Hotel, Restaurant and Institutional Education. Sage.

Artikkeli on kokoomateoksesta.
–    mietin tuota vuosilukuakin kun artikkelissa on eri kuin ”teoksessa”. Eli kait sitten laitan molemmat vuodet.
–    vielä siitä artikkellista kun julkaisia on SAGE , mutta on behalf of International Council on Hotel, Restaurant, and Instituional Education.  Laitettaisiinko lähteen loppuun pelkkä SAGE.

Vastaus:

Menin Hospitality & Tourism Complete -tietokantaan, se on yksi Ebscon tietokannoista:

Etsin artikkelin sen nimen alun perusteella. Se näyttäisi olevan mieluumminkin artikkeli tieteellisessä lehdessä kuin artikkeli kokoomateoksessa.

Kun löysin artikkelin, katsoin Cite-kuvakkeesta, miten lähdeviite tehdään APAn tyyliin. Tällaisen viitteen tietokanta antoi:

Barrows, C., & Vieira, E. T. (2013). Recommendations for the Development of a New operational classification System For The Foodservice Industry. Journal Of Hospitality & Tourism Research, 37(3), 349-376. doi:10.1177/1096348012436375

Stilisoin sen JAMKin ohjeen mukaiseksi:

Barrows, C., & Vieira, E. T. 2013. Recommendations for the development of a new operational classification system for the foodservice industry. Journal Of Hospitality & Tourism Research, 37, 3, 349-376. Viitattu 14.3.2014. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Hospitality & Tourism Complete.

Itse en löytänyt eri vuosilukua artikkelille ja lehdelle. Lehti on ilmestynyt August 2013.

Volyymin eli lehden vuosikerran saa ilmoittaa halutessaan, varsinkin kun se tulee näin automaattisesti. Se ei ole kuitenkaan pakollista, koska lehden löytää numeron ja vuosiluvun perusteella. Volyymi on tässä tapauksessa 37.

JAMKissa ei merkitä Vol., No. tai muita vastaavia ei-pakollisia lyhenteitä. Eikä myöskään tunnisteita, esimerkiksi doi-tunnistetta. Artikkelin löytää helposti niitä ilmankin.

Kirjoista on aina kerrottava kustannuspaikka ja kustantaja, jos ne helposti voi havaita. Lehtiartikkeleista niitä ei perinteisen käytännön mukaan tarvitse laittaa. SAGEa ei ole siis pakko merkitä, eikä myöskään tuota ”behalf of International Council on Hotel, Restaurant, and Instituional Education”.

Maailma on välillä epäjohdonmukainen. Yhteiskunta pyörii sillä tavalla.

Kansainvälisen lehden nimen lyhenne

Kansainvälisten artikkeleiden kohdalla: pitääkö kirjoittaa lehtien nimet kokonaan auki?
Ja jos on vol ja nro ja sivunumerot – miten merkitään.

Vastaus:
JAMKissa lehden nimi kirjoitetaan lähdemerkintään kokonaan, ei lyhenteenä.

Myös lähdeviite-standardissa SFS 5989 (2012) suositellaan, että nimet merkitään samassa muodossa kuin ne esiintyvät lähteessä (ks. kohta 6.1.1).

Lehtien nimien lyhenteet

Lähdeviite-standardissa annetaan kuitenkin mahdollisuus lyhentää kausijulkaisun – eli siis myös lehden – nimi ISO4-standardin mukaisesti. Tällöinkin, jos lyhenne ei ole täydellisen yksiselitteinen, lehden nimi on kirjoitettava kokonaisuudessaan.

Joissakin tieteellisissä lehdissä lyhenteitä käytetään, ei kuitenkaan kaikissa. Netissä on listoja lehtien lyhenteistä, esimerkiksi monialainen Web of Sciencen lista. Myös alakohtaisia lehtien ja niiden nimien lyhenteiden listoja on netissä, esimerkiksi bioteknologian Journals Database -lista , jonka on koonnut The National Center for Biotechnology Information.

Joissakin tietokannoissa ilmoitetaan myös lehtien nimien lyhenteet, yleensä julkaisu-osioissa (publications, journals tms.). Esimerkiksi Ebscon Business Source Elitessä (toimii JAMKin verkossa tai kirjautumalla Nelli-portaaliin JAMKin tunnuksella) kerrotaan lehden nimen vieressä myös sen lyhenne. Esimerkiksi: Journal of Marketing Research (JMR).

Tsekkasin mielenkiinnosta hoitotieteen Cochrane-tietokannasta, miten sen artikkeleissa lähdemerkinnät tehdään. Otos oli tosin vain yksi artikkeli, eli tämä:

Moore, E. R., Anderson, G. C., Bergman, N. & Dowswell, T. 2012. Early skin-to-skin contact for mothers and their healthy newborn infants. Artikkeli tietokannassa The Cochrane Library. Julk. 16.5.2012. Viitattu 5.11.2013. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Cochrane.

Tämän kyseisen artikkelin lähdeviitteissä lehtien nimet kirjoitettiin kokonaisina, näin:

Anderson GC, Chiu SH, Dombrowski MA, Swinth JY, Albert JM, Wada N. Mother-newborn contact in a randomized trial of kangaroo (skin-to-skin) care. Journal of Obstetric, Gynecologic and Neonatal Nursing 2003;32(5):604-11.

Chiu SH, Anderson GC. Effect of early skin-to-skin contact on mother-preterm infant interaction through 18 months: randomized controlled trial. International Journal of Nursing Studies 2009;46(9):1168-80.

Nämä lähdemerkinnät eivät siis ole JAMKin raportointiohjeen mukaisia, vaan ne on tehty Cochranen tapaan. Tavoitteena oli vain tutkailla, kirjoitetaanko lehtien nimet kokonaisina vai lyhenteinä.

Vol ja nro ja sivunumerot

Volyymin saa ilmoittaa, mutta ei ole pakko. Lukija löytää lähteen lehden nimen, julkaisuvuoden ja sivunumeronkin perusteella. Jos kirjoittaa kansainväliseen lehteen, kannattaa tarkistaa lehden omat käytännöt.

JAMKin raportointiohjeen mukaan lehden nimen jälkeen tulee lehden numero ja sivunumerot. Niiden yhteydessä ei kirjoiteta lyhenteitä nro eikä s. tai ss.

Artikkeli kirjaston Ebsco-tietokannassa; artikkeli on julkaistu lehden numerossa 4, sivuilla 35–58:

Balachandran, K., Bi, Q., Rudrapatna, A., Seymour, J., Soni, R. & Weber, A. 2009.Performance assessment of next-generation wireless mobile systems. Bell Labs Technical Journal 4, 35–58. Viitattu 16.4.2009. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Academic Search Elite (Ebsco).

Muita esimerkkejä, suomenkielisiä ammatti- ja sanomalehtiä:

Karlsson, M. 2009. Moniallergikko voi pitää lemmikkiä. Tesso 2, 24–30.

Leinonen, E. 2009. Jyväskylään viime vuotta enemmän kongressivieraita. Keskisuomalainen 2.4.2009, 15.

Möttönen, S. 2009. Ovatko järjestöt hyvinvointivaltion purkajia vai puolustajia? Yhteiskuntapolitiikka 74, 1, 61–71.

Dissertation vai väitöskirja?

Miten merkitä edellä olevan lähteen tiedot? Tuleeko kirjoittaa lähteeseen suomeksi vai englanniksi ”Väitöskirja”, jos muut kirjoitettu englanniksi?

Valtonen, K. 2006. Medical problems associated with spinal cord lesions: Impact on functioning. Väitöskirja. Göteborg University.

Vastaus:
Enkunkielisen opparin lähdeluettelo tehdään enkuksi, suomenkielisen suomeksi. Esimerkiksi kaikki täydentävät sanat tulevat sen mukaisesti: Julkaisussa/In, väitöskirja/dissertation jne.

Jos teet suomenkielistä opparia, lähde ilmoitetaan näin:

Valtonen, K. 2006. Medical problems associated with spinal cord lesions: Impact on functioning. Väitöskirja. Göteborg: Göteborg University.

Jos taasen englanninkielistä, niin lähde tuleepi näin:

Valtonen, K. 2006. Medical problems associated with spinal cord lesions: Impact on functioning. Dissertation. Göteborg: Göteborg University.

Omat ja muiden pohdinnat

Jos esim. kappale koostuu puoliksi omasta pohdinnasta/arvioinnista sekä lähdeviitteistä, niin miten merkitsen lähteet kappaleeseen? Toisin sanoen jos esim. kappaleessa on useampia tekstiviitteitä samaan lähteeseen sekä omaa tekstiä sekaisin niin onko helpointa laittaa tekstiviite kappaleen loppuun? Tuntuisi tyhmältä merkitä jokaisen virkkeen perään sama lähde, jos seuraavassa virkkeessä on puolestaan välissä täysin omaa pohdintaa.. Eroahan tuossa on myös pisteen paikalla, jos viitataan vain yhteen virkkeeseen.

Esim. alla on pätkä kappaleesta:

Yksi konsernin arvoista perustuu ammattimaisuuteen korkean laadun ja vahvan osaamisen kautta. Konsernin toimipisteiden päivittäistä tekemistä ohjaavatkin tiukat prosessinohjausjärjestelmät, joita käytetään samalla lailla ympäri maapallon sijaitsevissa toimipisteissä ja joiden noudattamista valvotaan tarkasti auditointien kautta. Voikin sanoa, että Teleperformancella tuotetun palvelun laatua pidetään yhtenä merkittävimpänä kilpailutekijänä. (Our values and mission n.d.).

Tuossa kappaleessa olen viitannut lähteeseen arvon kohdalla (professionalism, ammattimaisuus). Muut virkkeet ovat omaa tekstiäni.

Tekstiviittaus perustuu lähdeviittaukseen:
Our values and mission. n.d. Teleperformance-konsernin sivustolla. Viitattu 2.4.2012. http://www.teleperformance.com, a people company, our values and mission.

Noista kansainvälisistä nettisivuista tuli mieleen, että olisiko tässä tapauksessa arvojen kohdalla viisaampi jättää ne sellaisinaan tai merkitä ainakin alkuperäinenkin sana sulkeissa (proffesionalism) kuin lähteä vapaasta suomentamaan? ”Yksi konsernin arvoista perustuu ammattimaisuuteen (proffesionalism)..”.

Vastaus:
Tässä on oikeastaan kolme kysymystä: 1) tekstiviite, 2) lähdemerkintä lähdeluettelossa ja 3) englanninkielisen ilmaisun käyttö tekstissä.

Vastaus 1 (tekstiviite):

Viitteiden läiskimisessä tekstiin kannattaa suosia tarkkuutta, se antaa lukijalla kuvan täsmällisestä ja huolellisesta opparintekijästä.

Jos oikein ymmärsin, eka virke on lainattua ja muut ovat sinun omaa ajatteluasi. Silloin voisi olla tarkoituksenmukaisempaa pamauttaa tekstiviite heti siihen kohtaan, jossa käytät tuon tietolähteen tietoja. Elikkä näinnikkää:

Yksi konsernin arvoista perustuu ammattimaisuuteen korkean laadun ja vahvan osaamisen kautta (Our values and mission n.d.). Konsernin toimipisteiden päivittäistä tekemistä ohjaavatkin tiukat prosessinohjausjärjestelmät, joita käytetään samalla lailla ympäri maapallon sijaitsevissa toimipisteissä ja joiden noudattamista valvotaan tarkasti auditointien kautta. Voikin sanoa, että Teleperformancella tuotetun palvelun laatua pidetään yhtenä merkittävimpänä kilpailutekijänä.

Kun nyt luen tuota tekstiä, mietin, onkohan tuo toinenkin virke samasta lähteestä. Et ehkä ole itse havainnoinut tai määritellyt sitä, että prosessinohjausjärjestelmiä käytetään samalla lailla jokaisessa toimipisteessä? Silloin tekstiviite tulisikin vasta toisen virkkeen perään tähän tyyliin:

Yksi konsernin arvoista perustuu ammattimaisuuteen korkean laadun ja vahvan osaamisen kautta. Konsernin toimipisteiden päivittäistä tekemistä ohjaavatkin tiukat prosessinohjausjärjestelmät, joita käytetään samalla lailla ympäri maapallon sijaitsevissa toimipisteissä ja joiden noudattamista valvotaan tarkasti auditointien kautta. (Our values and mission n.d..) Voikin sanoa, että Teleperformancella tuotetun palvelun laatua pidetään yhtenä merkittävimpänä kilpailutekijänä.

Tuo piste tuon ”n.d.”:n jälkeen näyttää ihan kummalta, koska syntyy kahden pisteen jono ja lukija jää aprikoimaan sitä. En laittaisi sen perään toista pistettä (n.d..), vaikka niinhän pitäisi tehdä, jos raportointiohjeita orjallisesti noudatettaisiin.  Onnekkaasti löysin ajatukseni tueksi ohjeen Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta (2008): ”Jos virkkeen lopussa on pisteellinen lyhenne, tämä yksi piste riittää.” Ei siis tarvitse kirjoittaa kahta peräkkäistä pistettä. Joten näin on parempi:

Yksi konsernin arvoista perustuu ammattimaisuuteen korkean laadun ja vahvan osaamisen kautta. Konsernin toimipisteiden päivittäistä tekemistä ohjaavatkin tiukat prosessinohjausjärjestelmät, joita käytetään samalla lailla ympäri maapallon sijaitsevissa toimipisteissä ja joiden noudattamista valvotaan tarkasti auditointien kautta. (Our values and mission n.d.) Voikin sanoa, että Teleperformancella tuotetun palvelun laatua pidetään yhtenä merkittävimpänä kilpailutekijänä.

Vastaus 2 (lähdemerkintä lähdeluettelossa):

Lähdemerkintäsi on ihan ok:
Our values and mission. n.d. Teleperformance-konsernin sivustolla. Viitattu 2.4.2012. http://www.teleperformance.com, a people company, our values and mission.

Ehkä tuo “Teleperformance-konsernin sivustolla” kaipaisi yhden sanan lisää tuohon alkuun. Onko tuolla sivulla oleva tieto tyypiltään ilmoitus, julistus, lista, luetelma – millä voisit kuvailla sitä? Sen voisi lisätä merkintään: ”Lista Teleperformance-konsernin sivustolla”

Voit myös ilmoittaa sen jollain toisella tavalla, esimerkiksi ”Maailmanlaajuisen Teleperformance-puhelinmyyntikonsernin internetsivu”. Varsinkin kuin sivun sisällön voi helposti päätellä sivun otsikosta (our values and mission). Ja sillä ehdolla tietty, että tuo firma sattuu olemaan puhelinmyyntikonserni, kuten veikkaan..

Vastaus 3 (englanninkielinen ilmaisu):

Suosittelen, että kerrot alkuperäisenkin sanan sulkeissa ehdottamallasi tavalla:
”Yksi konsernin arvoista perustuu ammattimaisuuteen (proffesionalism)..”.

Joskus näkee myös tällaista:
”Yksi konsernin arvoista perustuu ammattimaisuuteen (engl. proffesionalism)..”.

Venäjänkieliset lähteet opparissa

Työssäni käytän venäjänkielisiä lähteitä ja haluaisin kysyä miten niitä kannattaa merkata venäjäksi (alkuperäinen nimi), latinaksi lähdeluettelossa vai pitääkö nimi kääntää? Minulle neuvottiin, että täytyy kirjoittaa latinaksi, mutta näköjään jossain pitää näkyä myös alkuperäinen nimi eli venäjäksi. Sain tiedon myös että voi laittaa venäjäksi mutta suomennos sulkuihin.

Esim tekstissä:
”Suosituimmat ovat venäjänkieliset hakukoneet Yandex ja Rambler (Ашманов & Иванов 2009, 117).”

ja lähde:
”Ашманов, И. & Иванов, А. 2009. Оптимизация и продвижение сайтов в поисковых системах. Санкт-Петербург: Питер.”

 

Edit 8.2.2018, vastaus:

Käyttäisin sulkujen tilalla nyt hakasulkeita sen vuoksi, että myös englanninkielisessä raportointiohjeessa käytetään hakasulkeita silloin, kun julkaisun nimi käännetään lähdeviitteessä suomesta enkuksi:

Ašmanov, I. & Ivanov, A. 2009. Optimizacija i prodviženie sajtov b poiskovyh sistemah. [Julkaisun nimi suomeksi.] Alkuperäisjulkaisu: Оптимизация и продвижение сайтов в поисковых системах. Sankt-Peterburg: Piter.

Alkuperäinen vastaus:
Tarkoitat varmaan, että muutat venäjänkieliset kirjaimet (kyrillisen kirjoitusjärjestelmän merkit) latinalaiselle kirjoitusjärjestelmälle. Eli samannäköiseksi kuin millaisilla kirjaimilla nyt tässä kirjoitan.

Oletan myös, että kirjoitat suomenkielistä opparia.

Vastaus lyhyesti: Käytä latinalaista kirjoitusjärjestelmää (suomalaisia kirjaimia). Käännä nimi suomeksi ja laita se sulkuihin. Lähdemerkinnässä voi olla tietoja myös venäläisin kirjaimin kirjoitettuina.

Vastaus pitkästi:
Voimme toimia standardin SFS 5831 mukaisesti. Kyseinen ohje kuuluu näin: ”Kaikki lähdedokumentista otetut tiedot translitteroidaan tarvittaessa sopivan kansallisen tai kansainvälisen standardin mukaisesti”. Käytä siis suomenkielistä kirjoitustapaa.

Miten venäjänkieliset kirjaimet muutetaan meikäläisten kirjaimiksi? Siihen on taas oma standardinsa, jota ei valitettavasti näytä olevan JAMKin Nellissä, SFS Online -kokoelmassa. Janet-tietokannan mukaan standardin painettu versio sijaitsee Pääkampuksen kirjaston varastossa. En kuitenkaan satu olemaan nyt Rajakadulla. Vastaukseni saa siten epävirallisemman sävyn.

Lukion venäjän opinnoistani on vierähtänyt aikaa jo jotain 30 vuotta, joten niistäkään taidoista ei ole nyt tässä hirveästi hyötyä.

Kirjoittamisen ohjeita antavan IT-generalisti ja -spelialisti Jukka Korpelan sivulla on hyvä kuvaus venäjänkielisten kirjainten muuttamiseksi latinalaisiksi: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/iso9.html8. Hyödynnän sitä.

Lähdeluettelossa lähde voisi näkyä jotakuinkin näin:
Ašmanov, I. & Ivanov, A. 2009. Optimizacija i prodviženie sajtov b poiskovyh sistemah. (Julkaisun nimi suomeksi.) Sankt-Peterburg: Piter.

Käytin kansallisen standardin SFS 4900 mukaista muunnosta, jos sellainen oli. Jos ei ollut, käytin ISO-standardin kirjainta. Tämä näkyy yhdessä kohdassa: muunsin я-kirjaimen ”ja”:ksi enkä â:ksi. Kopsasin erikoismerkit Korpelan sivustolta, en lähtenyt etsiskelemään niitä Wordin erikoismerkeistä. Toivottavasti en tehnyt huolimattomuusvirheitä..

Tekstissä lähde ilmoitetaan näin: ”Suosituimmat ovat venäjänkieliset hakukoneet Yandex ja Rambler (Ašmanov & Ivanov 2009, 117).”

Kolmas kysymyksesi on hankalin: Pitääkö lähde ilmoittaa vielä venäjänkielisilläkin kirjaimilla kirjoitettuina?

Siitä olisi selvä hyöty, kun kyrillisten aakkosten käyttäjät etsivät tietoa netistä. Selailin joitakin standardeja, mutten kuitenkaan löytänyt tähän asiaan ohjeenpoikastakaan. (Infotkaa, jos huomaatte selkeän ohjeen jossain.) Joten vetäisen suositukseni ns. hatusta.

Lähdettä ei ole pakko ilmoittaa venäläisillä kirjaimilla kirjoitettuna, mutta sen saa tehdä lähdemerkinnän huomautukset-kohdassa vaikkapa näin:

Ašmanov, I. & Ivanov, A. 2009. Optimizacija i prodviženie sajtov b poiskovyh sistemah. (Julkaisun nimi suomeksi.) Alkuperäisjulkaisu: Ашманов, И. & Иванов, А. 2009. Оптимизация и продвижение сайтов в поисковых системах. Sankt-Peterburg: Piter.

tai lyhyemmin:

Ašmanov, I. & Ivanov, A. 2009. Optimizacija i prodviženie sajtov b poiskovyh sistemah. (Julkaisun nimi suomeksi.) Alkuperäisjulkaisu: Оптимизация и продвижение сайтов в поисковых системах. Sankt-Peterburg: Piter.

Voit tehdä suomenkielisen ja enkunkielisen kuvailulehden lisäksi venäjänkielisen kuvailulehden, jos ohjaava opettajasi sen hyväksyy ja joku venäjänkieltä taitava JAMKin henkilöstöön kuuluva tsekkaa, että kuvailulehden teksti on asiallista ja liittyy oppariisi. Sekin auttaa venäjänkielisiä tiedonhakijoita.

Lue lisää:

ISO 9. 1995. Information and documentation: Transliteration of Cyrillic characters into Latin characters: Slavic and non-Slavic languages. Genava: International Organization for Standardization.

SFS 4900. 1998. Kyrillisten kirjainten translitterointi. Slaavilaiset kielet. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS. Julkaisussa esitellään sekä kansallinen translitterointi että kansainvälinen translitterointi.

SFS 5831. 1998. Viittaaminen sähköisiin dokumentteihin tai niiden osiin. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS.