Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: lehdet

Psykan proffan blogikirjoitus

Ovatko lähteet merkattu oikein?

Parlakian, R. & Lerner, C. May 2012. Practical tips and tools: Sharing the caring – Considerations for co-parenting arrangements when there is a separation or divorce. Zero to three – National center for infants, toddlers and families. Journal. Viitattu 2.3.2016. https://eric.ed.gov/?q=tips+and+tools+co+parenting&id=EJ1002661, Eric – Education resources center, collection.

Emery, R. 2009. Joint physical custody – Is joint physical custody best — or worst — for children? Psychology today. Viitattu 5.3.2016.https://www.psychologytoday.com/blog/divorced-children/200905/joint-physical-custody.

Vastaus:

Ensimmäinen lähde: Zero to three -lehden artikkeli

Artikkeli on julkaistu vuonna 2012 jounaalissa nimeltä Zero to three. Myös lehden taustaorganisaatio on samanniminen ja siitä kerrotaan About-sivulla: National center for infants, toddlers and families.

Linkki vie sivulle, jossa kerrotaan tarkemmin tuosta artikkelista: Zero to Three (J), v32 n5 p40-42 May 2012. Lähdeviite:

Parlakian, R. & Lerner, C. 2012. Practical tips and tools – Sharing the caring: Considerations for co-parenting arrangements when there is a separation or divorce. Zero to three, May 2012, 32, 5, 40 – 42. Viitattu päivämäärä. Nettiosoite.

Tuo May 2012 -tieto on tässä tapauksessa oleellinen, koska artikkelin pystyy löytämään kätevimmin sen avulla lehden sivulta.

Mistä löysitte artikkelin? Avoimessa netissä näkee kyseisen lehden sisällysluettelon, mutta vasta vuoden 2013 lehdet ja sitä uusimmat on voinut ostaa (purchase). JAMKin hankkimassa ERIC-tietokannassa artikkelista on kahden virkkeen abstract (tiivistelmä).

Toinen lähde: proffan blogikirjoitus

Kyseessä on blogikirjoitus, jonka on kirjoittanut Virginian yliopiston psykologian professori. Julkaisusta ei saa oikein selvää About-sivulta, muuta kuin että ovat julkaisseet aikakauslehteä (magazine) jo vuodesta 1967 ja että ylläpitävät psykologien ja muiden ammattilaisten hakemistoa (directory).

Lukija haluaa tietää, kuka ja millä asiantuntemuksella blogiin on kirjoittanut:

Emery, R. 2009. Joint physical custody: Is joint physical custody best — or worst — for children? Psykologian professorin blogikirjoitus 18.5.2009 Psychology Today -sivustolla. Viitattu 5.3.2016. Https://www.psychologytoday.com/blog/divorced-children/200905/joint-physical-custody.

Sanomalehtien hinnastot netissä

Tässä pari lähdettä joita mietimme, miten nämä tulisi merkitä tekstiin ja lähdeluetteloon.

Tässä on kyseessä sanomalehti Kalevan hinnasto.  http://issuu.com/kaleva/docs/hinnasto_2015_a_034078eb85e75b

Ja tässä Lapin Kansan ja Pohjolan sanomien hinnasto
Mikä tästä pitää laittaa otsikoksi?
Http://mediamyynti.lapinkansa.fi/tuotteet/lapin-kansa/luokitellut-ilmoitukset/

Vastaus:

Tekisin lähdeviitteet jotensakin näin:

Kalevan hinnasto

Hinnasto 2015. N.d. Sanomalehti Kalevan julkaisu. Viitattu pp.kk.vvvv. http://issuu.com/kaleva/docs/hinnasto_2015_a_034078eb85e75b.

Julkaisuvuosi on todennäköisesti 2014 tai 2015, mutta kun sitä ei sanota, emme arvo, kumpi se on.

Julkaisussa ei kerrota kustannuspaikkaa, mutta sen saa selville, jos karsii nettiosoitetta viimeisestä merkistä taaksepäin jonkin matkaa. Lähdeluetteloon voisi siis laittaa myös ”Oulu: Kaleva.”-tiedon.

Tekstiviite: Tekstiä tekstiä tekstiä (Hinnasto 2015 n.d., sivut).

Lapin Kansan ja Pohjolan Sanomien hinnasto

Luokitellut ilmoitukset. N.d. Lapin Kansan ja Pohjolan Sanomien www-sivu. Viitattu pp.kk.vvvv. Http://mediamyynti.lapinkansa.fi/tuotteet/lapin-kansa/luokitellut-ilmoitukset/.

Luokitellut ilmoitukset -otsikon kirjaimet ovat hieman isompia kuin muiden otsikoiden samalla sivulla. Ja onhan se myös ensimmäinen/ylin otsikko.

Julkaisuvuotta ei saa selville.

Jos haluaa korostaa sitä, että sivulla on hinnasto, tiedon voi ängetä lähdeviitteeseen:

Luokitellut ilmoitukset. N.d. Hinnaston sisältävä Lapin Kansan ja Pohjolan Sanomien www-sivu. Viitattu pp.kk.vvvv. Http://mediamyynti.lapinkansa.fi/tuotteet/lapin-kansa/luokitellut-ilmoitukset/.

Tekstiviite: Tekstiä tekstiä tekstiä (Luokitellut ilmoitukset n.d.).

EU:n direktiivi EU:n virallisessa lehdessä

Tarkistan opiskelijan lähdeluetteloa ja pysähdyin miettimään, onko seuraava viite EU-direktiiviin oikein?

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU. 2012 Suomi: Euroopan unionin virallinen lehti. http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2012:315:0001:0056:FI:PDF

Pitäisikö tuohon merkitä direktiivi ihan nimeltä? Esim:

Direktiivi 2012/27/EU. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi energiatehokkuudesta. Viitattu 20.3.2015. http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2012:315:0001:0056:FI:PDF.

 

Vastaus:

Ehdotan kompromissia:

Direktiivi 2012/27/EU. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi energiatehokkuudesta. Euroopan unionin virallinen lehti 14.11.2012. Viitattu 20.3.2015. http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2012:315:0001:0056:FI:PDF.

Voinko viitata tietokannasta löytämääni tiivistelmään?

Opiskelija 1: Voinko viitata tietokannasta löytämääni tiivistelmään?

Opiskelija 2: Ovatko vain kokotekstiartikkelit luotettavia?

Vastaus:

Voit viitata tiivistelmään. Niiden luotettavuuden arviointiin pätevät samat lainalaisuudet kuin kokonaisten artikkelienkin.

Käytä tieteellisiä, ammatillisia ja virallistiedon lähteitä

Tieteelliset lähteet ovat usein alan tiedemiesten ja -naisten tarkistamia (peer reviewed). Tieteellisiä ovat myös artikkelit, joiden yhteydessä on esimerkiksi ilmaisu ”scholarly journals”. Yleensä journal-sana viittaa korkeatasoiseen lähteeseen.

Kaikissa ammatillisissa lähteissä ei ole samanlaista tiukkaa tarkistusmenettelyä, mutta yleensä toimittajat tai toimituskunta on niissäkin alaan perehtyneitä asiantuntijoita.

Myös ajantasaiset virallislähteet ovat hyviä opparin lähteitä.

Koko artikkeli vai tiivistelmä?

Se, onko tietokannasta löytyvän viitteen yhteydessä tiivistelmä vai koko artikkeli, ei osoita sitä, onko lähde luotettava ja käyttökelpoinen juuri sinun omaan aiheeseesi.

Uusimmista artikkeleista tulee tietokantaan tavallisesti ensin vain tiivistelmä ja perustiedot. Varsinainen artikkeli ilmestyy sinne viiveellä, joka joskus on 1-3 kuukautta, joskus jopa yksi vuosi. (Mikä on käsittämätön aika, kun tietokannoista kuitenkin maksetaan mansikoita!)

Sen vuoksi opiskelija voi mielestäni viitata tiivistelmään, jos hän haluaa kertoa vaikkapa viimeisimpien tutkimusten tuloksista. Sekin on tapa osoittaa, että seuraa alansa kehitystä ja kansainvälistä keskustelua.

Lähdeviite tiivistelmään sekä ihanat uutuusvahdit

Jos asentaa tietokantaan uutuusvahdin (hälytys, an alert), pystyy hyvin seuraamaan, mitä tutkimuksia ja muita lähteitä omasta aihepiiristä ilmestyy. Uutuudet ovat lähes poikkeuksetta tiivistelmiä, jollei kyse ole vapaasti netissä julkaistavasta lehdestä.

Lähdeviitteeseen on kuitenkin hyvä lisätä sana tiivistelmä. Esimerkiksi näin:

Chowdhury, I. R., Patro, S., Venugopal, P. & Israel, D. A study on consumer adoption of technology-facilitated services. Artikkelin tiivistelmä. Journal of Services Marketing, 28, 6, 471-483. DOI: 10.1108/JSM-04-2013-0095. Viitattu 1.12.2014. Https://janet.finna.fi/, Business Source Elite (Ebsco) -tietokanta.

Todellisuudessa en tehnyt yksittäistä hakua Ebscon Business-tietokantaan. Olin tehnyt uutuusvahdin jo jokunen aika sitten kolmeen eri Ebscon tietokantaan, eli myös Academic Search Elite ja Hospitality & Tourism Complete -tietokantoihin. Uutuusvahtini hälyttää aina, kun kyseisiin tietokantoihin tulee julkaisu, joka vastaa tähän hakulauseeseen: ”service design”.

Lähdeviitteeseen valitsin tietokannoista yhden, johon jamkilaisilla on pääsy.

DOI-tunnus ei ole tällä hetkellä pakollinen lähdemerkintä-tieto JAMKissa. Koska se oli valmiina uutuusvahdin antamassa tiedossa, annan sen siinä olla. Se on usein hyödyllinen, sillä muissa korkeakouluissa lähteen voi etsiä sen avulla nopeasti. Vaikka googlettamalla, kunhan googlettaa korkeakoulun verkossa ollessaan.

 

Uutuusvahdin lähettämä sähköpostiviesti näyttää lyhennettynä tältä (muutin sähköpostiosoitteeni muotoon etunimi.sukunimi):

EBSCOhost Alert Notification

To: etunimi.sukunimi @jamk.fi
Subject: Palvelumuotoilu-hälytys

– –

4.    A study on consumer adoption of technology-facilitated services. By: Chowdhury, Indranil Roy; Patro, Sanjay; Venugopal, Pingali; Israel, D. Journal of Services Marketing. 2014, Vol. 28 Issue 6, p471-483. 13p. DOI: 10.1108/JSM-04-2013-0095. http://search.ebscohost.com.ezproxy.jamk.fi:2048/login.aspx?direct=true&db=bsh&AN=99047341&site=ehost-live

– –

JAMK University of Applied Sciences Library

E-mail Disclaimer: This e-mail was generated by EBSCOhost Research Databases for Suvi Perttula. Neither EBSCO nor the institution from which Suvi Perttula created this e-mail are responsible for the content of this e-mail.

To retrieve or edit this alert, sign in to My EBSCOhost Research Databases with any requested changes.

Please do not reply to this message. For questions regarding your alert please visit http://support.ebscohost.com/contact/askus.php.

Volyymin, numeron ja sivunumeroiden merkintä

Miten merkitään voluumi, numero ja sivunumerot?

Eli alla tekemäni lähdemerkintä, jossa artikkelin vol. on 33, issue 2 ja sivunumerot 160-176.

Aaltio, I., Koponen, S. & Salminen, H. M. 2014. Ageing employees and human resource management – evidence of gender-sensitivity?. Equality, Diversity and Inclusion: An International Journal 33, 2, 160-176. Accessed on 13.3.2014. http://dx.doi.org/10.1108/EDI-10-2011-0076.

Tuleeko merkintä näin vai tulisiko minun muuttaa jotain?

Vastaus:

Hyvä ja ymmärrettävä lähdeviite.

Volyymin eli lehden vuosikerran numeron saa ilmoittaa, mutta ei tarvitse. Numero ja sivunumerot merkitään juuri noin, kuin olet merkinnytkin.

Jos teet suomenkielistä opparia, käytä Viitattu-ilmaisua.

Tuolla suoralla nettiosoitteella lukija pääsee lukemaan artikkelia vain, jos hänellä on lisenssisopimus tietokannan kustantajan kanssa. Tai jos hän on sellaisen korkeakoulun verkossa, jolla on kyseinen lisenssisopimus. Yleensä artikkeleihin pääsee Nelli-portaalin kautta. Mutta esimerkiksi Emerald-tietokannan artikkelit saattavat pompata hakutuloksiin, jos googlaat ollessasi JAMKin verkossa.

Lukijaystävällistä olisi varmaankin ilmoittaa polku, millä tavalla jamkilaiset tai jamkin verkossa olevat saavat artikkelin käsiinsä. Jos esimerkiksi olet löytänyt artikkelin Nelli-portaalin Abi Inform -tietokannasta, lähdeviite tulee näin:

Aaltio, I., Koponen, S. & Salminen, H. M. 2014. Ageing employees and human resource management – evidence of gender-sensitivity? Equality, Diversity and Inclusion: An International Journal 33, 2, 160-176. Viitattu 13.3.2014. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, ABI Inform.

Jos olet käyttänyt ABIn sijasta Emerald-tietokantaa, laita se lähdeviitteeseen.

Muutos tekstiin 8.12.2015/SP:

Nykyään suositellaan Nelli-portaalin sijaan menemään tietokantoihin Janet-tietokannan kautta, lähdeviite muutuu hiukan:

Aaltio, I., Koponen, S. & Salminen, H. M. 2014. Ageing employees and human resource management – evidence of gender-sensitivity? Equality, Diversity and Inclusion: An International Journal 33, 2, 160-176. Viitattu 13.3.2014. Https://janet.finna.fi/, ABI Inform.

Tai jos olet mennyt tietokantaan kirjaston tiedonhaun oppaiden kautta, voit laittaa sen nettipolun lähdeviitteeseen. Tosin täytyy sanoa, että lyhyt Janet-polku näyttää näppärältä siihen verrattuna 😉

Kansainvälisen lehden nimen lyhenne

Kansainvälisten artikkeleiden kohdalla: pitääkö kirjoittaa lehtien nimet kokonaan auki?
Ja jos on vol ja nro ja sivunumerot – miten merkitään.

Vastaus:
JAMKissa lehden nimi kirjoitetaan lähdemerkintään kokonaan, ei lyhenteenä.

Myös lähdeviite-standardissa SFS 5989 (2012) suositellaan, että nimet merkitään samassa muodossa kuin ne esiintyvät lähteessä (ks. kohta 6.1.1).

Lehtien nimien lyhenteet

Lähdeviite-standardissa annetaan kuitenkin mahdollisuus lyhentää kausijulkaisun – eli siis myös lehden – nimi ISO4-standardin mukaisesti. Tällöinkin, jos lyhenne ei ole täydellisen yksiselitteinen, lehden nimi on kirjoitettava kokonaisuudessaan.

Joissakin tieteellisissä lehdissä lyhenteitä käytetään, ei kuitenkaan kaikissa. Netissä on listoja lehtien lyhenteistä, esimerkiksi monialainen Web of Sciencen lista. Myös alakohtaisia lehtien ja niiden nimien lyhenteiden listoja on netissä, esimerkiksi bioteknologian Journals Database -lista , jonka on koonnut The National Center for Biotechnology Information.

Joissakin tietokannoissa ilmoitetaan myös lehtien nimien lyhenteet, yleensä julkaisu-osioissa (publications, journals tms.). Esimerkiksi Ebscon Business Source Elitessä (toimii JAMKin verkossa tai kirjautumalla Nelli-portaaliin JAMKin tunnuksella) kerrotaan lehden nimen vieressä myös sen lyhenne. Esimerkiksi: Journal of Marketing Research (JMR).

Tsekkasin mielenkiinnosta hoitotieteen Cochrane-tietokannasta, miten sen artikkeleissa lähdemerkinnät tehdään. Otos oli tosin vain yksi artikkeli, eli tämä:

Moore, E. R., Anderson, G. C., Bergman, N. & Dowswell, T. 2012. Early skin-to-skin contact for mothers and their healthy newborn infants. Artikkeli tietokannassa The Cochrane Library. Julk. 16.5.2012. Viitattu 5.11.2013. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Cochrane.

Tämän kyseisen artikkelin lähdeviitteissä lehtien nimet kirjoitettiin kokonaisina, näin:

Anderson GC, Chiu SH, Dombrowski MA, Swinth JY, Albert JM, Wada N. Mother-newborn contact in a randomized trial of kangaroo (skin-to-skin) care. Journal of Obstetric, Gynecologic and Neonatal Nursing 2003;32(5):604-11.

Chiu SH, Anderson GC. Effect of early skin-to-skin contact on mother-preterm infant interaction through 18 months: randomized controlled trial. International Journal of Nursing Studies 2009;46(9):1168-80.

Nämä lähdemerkinnät eivät siis ole JAMKin raportointiohjeen mukaisia, vaan ne on tehty Cochranen tapaan. Tavoitteena oli vain tutkailla, kirjoitetaanko lehtien nimet kokonaisina vai lyhenteinä.

Vol ja nro ja sivunumerot

Volyymin saa ilmoittaa, mutta ei ole pakko. Lukija löytää lähteen lehden nimen, julkaisuvuoden ja sivunumeronkin perusteella. Jos kirjoittaa kansainväliseen lehteen, kannattaa tarkistaa lehden omat käytännöt.

JAMKin raportointiohjeen mukaan lehden nimen jälkeen tulee lehden numero ja sivunumerot. Niiden yhteydessä ei kirjoiteta lyhenteitä nro eikä s. tai ss.

Artikkeli kirjaston Ebsco-tietokannassa; artikkeli on julkaistu lehden numerossa 4, sivuilla 35–58:

Balachandran, K., Bi, Q., Rudrapatna, A., Seymour, J., Soni, R. & Weber, A. 2009.Performance assessment of next-generation wireless mobile systems. Bell Labs Technical Journal 4, 35–58. Viitattu 16.4.2009. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Academic Search Elite (Ebsco).

Muita esimerkkejä, suomenkielisiä ammatti- ja sanomalehtiä:

Karlsson, M. 2009. Moniallergikko voi pitää lemmikkiä. Tesso 2, 24–30.

Leinonen, E. 2009. Jyväskylään viime vuotta enemmän kongressivieraita. Keskisuomalainen 2.4.2009, 15.

Möttönen, S. 2009. Ovatko järjestöt hyvinvointivaltion purkajia vai puolustajia? Yhteiskuntapolitiikka 74, 1, 61–71.

Viittaus kirja-arvioon

Tässä lähdemerkintä ja oma pohdiskeluni, miten lähteen voisi merkitä. OK?

Google (music and marketing and internet) Kusek, D & Leonhard, G. 2005. The Future Of Music: Manifesto for the Digital Music Revolution. Boston, Ma: Berklee Press. Viitattu 12.3.2013. http://law.suffolk.edu/highlights/stuorgs/jhtl/book_reviews/2006_2007/Ron_Giambalvo_Book_Review.pdf

Vastaus:

Kyseessä on Giambalvon kirjoittama kirja-arvostelu/kirja-arvio. Arvioitavan kirjan ovat kirjoittaneet Kusek & Leonhard. Kirja-arvion tiedot näkyvät pdf-dokumentin alussa:

The Future of Music: Manifesto for the Digital Music Revolution
By David Kusek and Gerd Leonhard
Boston, Massachusetts: Berklee Press, 2005, ISBN 0-87639-059-9
Price $16.95, pp. 193
Reviewed by Ron Giambalvo
Journal of High Technology Law
Suffolk University Law School

Lähde on tosiaan osiossa Book Reviews 2006–2007.  Siinä mielessä hassusti, että googlettamalla sain tiedon, että kirja-arvostelu on ilmeisesti kirjoitettu ja julkaistukin jo vuoden 2005 loppupuolella.

Lähdeluetteloon lähteen voi merkitä monellakin tavalla. Esimerkiksi näin:

Giambalvo, R. 2005. The Future of Music: Manifesto for the Digital Music Revolution. Kirja-arvio D. Kusekin ja G. Leonhardin kirjasta. Journal of High Tecnology Law, Book Reviews 2006–2007. Viitattu 15.4.2013. Http://law.suffolk.edu/highlights/stuorgs/jhtl/book_reviews/2006_2007/Ron_Giambalvo_Book_Review.pdf.

Tai jos haluaa linkittää mieluummin kirja-arvioiden listaan:

Giambalvo, R. 2005. The Future of Music: Manifesto for the Digital Music Revolution. Kirja-arvio D. Kusekin ja G. Leonhardin kirjasta. Journal of High Tecnology Law. Viitattu 15.4.2013. Http://law.suffolk.edu/highlights/stuorgs/jhtl/book_reviews/2006_2007/, Book Reviews 2006–2007.

Tutkimusartikkeli aukeaa tekstipötkönä

Kysymys liittyen kirjallisuuskatsaukseen valittuihin tutkimuksiin. Muutama tutkimus ei aukea PDF-muodossa, jolloin niissä ei ole sivunumeroita. Laitetaanko tekstin ”sisään” viitteiksi artikkelin koko sivumäärä (esim. 251 – 260.), kuten lähdetietoihin tulee, vai jätetäänkö tällöin sivunumero(t) tekstin sisältä kokonaan pois (esim. Hill 2005.).

Vastaus:

Tekstiviitteestä jätetään sivunumerot pois, jollei niitä tiedetä tai niitä ei kyseisessä lähteessä ole: (Hill 2005). Näin esimerkiksi tapauksessanne, jolloin artikkeli aukeaa vain yhtenä tekstipötkönä. PDF-muodossahan sivunumerot näkyisivät.

Lehden volyymi vai numero?

Meillä on lähdeluettelossa paljon tutkimuksia, joissa on artikkelin vol., nro ja sivut. Jamkin raportointiohje sanoo,että ne kaikki mainitaan. Raportointiohjeen esimerkissä ei ole tuota volumenroa kuitenkaan laitettu näkyviin. Eli laitammeko vol.nron näkyviin niihin artikkelilähteisiin, joissa se on olemassa ja tuleeko se silloin muotoon 121(12):1317 – 25 vai 121, 12, 1317 – 25. Entä, jos artikkelissa on vain vol.nro ja sivunrot?

Vastaus:

Volyymin eli lehden vuosikertatiedon voi ilmoittaa tai olla ilmoittamatta.  JAMKin tapa ilmoittaa volyymi on jälkimmäinen ehdotuksenne: Lehden nimi 121, 12, 1317 – 25.

Kun artikkelissa on vain numero eikä volyymia, tai kun volyymia ei haluta ilmoittaa, litannia näyttää tältä: Lehden nimi 12, 1317 – 25. Jos opiskelija menee lukemaan artikkelin esimerkiksi lehden sisällysluettelonäkymän kautta, hän ei välttämättä ole edes tietoinen lehden volyymista.

Uudessa standardiehdotuksessa ehdotetaan, että volyymi olisi vapaaehtoinen ja että se ilmoitettaisiin korostamalla (boldilla). Silloin merkintä olisi: Lehden nimi 121, 12, 1317 – 25. Tästä ei ole kuitenkaan mitään kansallista suositusta eikä edes JAMKin ohjetta.

 

Mix en saa Heleconissa artikkelia näkyviin?

Löysin Helecon Mix -tietokannasta artikkelin:
Reku, J.  2002. Eettinen kuluttaminen muotioikkuko? Kuluttaja 2002/1, 40-41. Viitattu 12.2.2012.

Artikkeli olisi varmasti mielenkiintoinen, mutta en saanut sitä näkyviin.

Vastaus:
Aineiston saatavuus -boxissa oikeassa laidassa ei tosiaan ole linkkiä suoraan artikkeliin. Helecon Mixissä onkin monista artikkeleista vain perustiedot (viitetiedot).

Joten on tarkistettava, tuleeko lehti johonkin lähikirjastoon. Tässä tapauksessa Kuluttaja-lehti, vuodelta 2002.

Voit tsekata Janet-tietokannasta, onko JAMKissa jemmassa 10 vuoden vanhoja Kuluttaja-lehtiä. Hakutyyppinä on tällöin lehden nimi.

Pomolta saadut lehtiartikkelit

Miten ilmoitan lähdeluettelossa, jos olen saanut aineistoa (erilaisia lehtiartikkeleita) suoraan ”pomoltani”,  joka on opinnäytetyön toimeksiantaja?

Vastaus:
Pomosta ei tarvitse kertoa tässä tapauksessa mitään 😉 Ilmoita lehtiartikkelit ihan tavalliseen tapaan:
Tekijän sukunimi, etunimen alkukirjain. Julkaisuvuosi. Artikkelin nimi. Lehden nimi ja numero/päivämäärä, sivut.

Raportointiohjeessa ovat mm. nämä esimerkit:

Karlsson, M. 2009. Moniallergikko voi pitää lemmikkiä. Tesso 2, 24–30.

Leinonen, E. 2009. Jyväskylään viime vuotta enemmän kongressivieraita. Keskisuomalainen 2.4.2009, 15.