Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: blogit

Psykan proffan blogikirjoitus

Ovatko lähteet merkattu oikein?

Parlakian, R. & Lerner, C. May 2012. Practical tips and tools: Sharing the caring – Considerations for co-parenting arrangements when there is a separation or divorce. Zero to three – National center for infants, toddlers and families. Journal. Viitattu 2.3.2016. https://eric.ed.gov/?q=tips+and+tools+co+parenting&id=EJ1002661, Eric – Education resources center, collection.

Emery, R. 2009. Joint physical custody – Is joint physical custody best — or worst — for children? Psychology today. Viitattu 5.3.2016.https://www.psychologytoday.com/blog/divorced-children/200905/joint-physical-custody.

Vastaus:

Ensimmäinen lähde: Zero to three -lehden artikkeli

Artikkeli on julkaistu vuonna 2012 jounaalissa nimeltä Zero to three. Myös lehden taustaorganisaatio on samanniminen ja siitä kerrotaan About-sivulla: National center for infants, toddlers and families.

Linkki vie sivulle, jossa kerrotaan tarkemmin tuosta artikkelista: Zero to Three (J), v32 n5 p40-42 May 2012. Lähdeviite:

Parlakian, R. & Lerner, C. 2012. Practical tips and tools – Sharing the caring: Considerations for co-parenting arrangements when there is a separation or divorce. Zero to three, May 2012, 32, 5, 40 – 42. Viitattu päivämäärä. Nettiosoite.

Tuo May 2012 -tieto on tässä tapauksessa oleellinen, koska artikkelin pystyy löytämään kätevimmin sen avulla lehden sivulta.

Mistä löysitte artikkelin? Avoimessa netissä näkee kyseisen lehden sisällysluettelon, mutta vasta vuoden 2013 lehdet ja sitä uusimmat on voinut ostaa (purchase). JAMKin hankkimassa ERIC-tietokannassa artikkelista on kahden virkkeen abstract (tiivistelmä).

Toinen lähde: proffan blogikirjoitus

Kyseessä on blogikirjoitus, jonka on kirjoittanut Virginian yliopiston psykologian professori. Julkaisusta ei saa oikein selvää About-sivulta, muuta kuin että ovat julkaisseet aikakauslehteä (magazine) jo vuodesta 1967 ja että ylläpitävät psykologien ja muiden ammattilaisten hakemistoa (directory).

Lukija haluaa tietää, kuka ja millä asiantuntemuksella blogiin on kirjoittanut:

Emery, R. 2009. Joint physical custody: Is joint physical custody best — or worst — for children? Psykologian professorin blogikirjoitus 18.5.2009 Psychology Today -sivustolla. Viitattu 5.3.2016. Https://www.psychologytoday.com/blog/divorced-children/200905/joint-physical-custody.

Kuinka selviytyä haastatteluaineiston analyysistä?

Laadullinen analyysi ottaa joskus koville. Tässä vinkkejä graduntekijöille, mielestäni siinä monta hyvää neuvoa myös opparintekijöille.

Kosonen, M. 2013. Laadullinen analyysi for realists eli kuinka selviytyä haastatteluaineiston analysoinnista 2 kuukaudessa. Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijatohtorin slideshare-esitys 29.11.2013. Viitattu 14.4.2014. Http://www.slideshare.net/miiak/laadullinen-analyysi-for-realists.

Tähän viitattaan myös Gradutakuu-blogissa:

Svinhufvud, K. Laadullista analyysia realisteille. Helsingin yliopiston Kielikeskuksen äidinkielen yliopisto-opettajan blogikirjoitus 5.3.2014. Viitattu 14.4.2014. Http://www.gradutakuu.fi/2014/03/05/laadullista-analyysia-realisteille/.

Nämä lähteet löysi yksi Asiantuntijan tiedonhankinta -verkkokurssille osallistuva opiskelija. Päätin heti jakaa tämän koko maailmalle;)

Blogin lähdemerkintä

Miten tulee blogin lähdemerkintä: Blogi Asiakkuudenhallinnasta, http://asiakkuudenhallinta.blogspot.com , vuodelta 2008.

Vastaus:
Oletan, että viittaat yhteen blogikirjoitukseen etkä koko blogiin. Silloin lähdemerkintä tulee tavanomaiseen tapaan:

Kirjoittajan sukunimi, etunimen alkukirjain. 2008. Kirjoituksen otsikko. Kirjoitus Asiakkuudenhallinta-blogissa pp.kk.2008. Viitattu 5.3.2012. Nettiosoite.

Joissakin harvoissa tapauksissa on järkevää viitata koko blogiin, kuten vaikkapa kertoessaan tietyn aihepiirin blogien olemassaolosta. Silloin viitataan koko blogiin:

Kirjoittajan sukunimi, etunimen alkukirjain. 2008. Asiakkuudenhallinta-blogi. Viitattu 5.3.2012. http://asiakkakkuudenhallinta.blogspot.com.

Tämä viimeksi mainitsemani merkintä on kuitenkin poikkeus, ei sääntö.

Asiantuntijablogit ok

Voinko käyttää blogissa julkaistua kirjoitusta lähdeluettelossa?

Vastaus: Harkintaa kannattaa käyttää. Mikä tahansa kirjoitus netissä ei ole oivallinen tutkielman lähteenä.

Toisaalta en näe paljonkaan eroa siinä, jos jonkun asiantuntijan kirjoitus julkaistaan lehdessä verrattuna siihen, että hän julkaisee samantapaisen ajatelman blogissaan.

Lähdemerkinnässä kannattaa selostaa sitä, millainen henkilö kyseisen blogikirjoituksen on laatinut. Tämä on tärkeää tiedon luotettavuuden arvioinnin takia. Esimerkiksi:

Lehto, T. 2011. Kesämökin 3g-yhteys haussa. Tietokone-lehden toimittajan blogikirjoitus 5.6.2011. Viitattu 17.6.2011. Http://blogit.tietokone.fi/tietojakoneesta/2011/06/kesamokin-3g-yhteys-haussa/.

Aiheeni on uusi – en löydä lähteitä

Joskus opiskelija kokee, ettei löydä lähteitä, koska aihe on niin tuore.

Tarkista ensin , että hakusanasi ja -lauseesi ovat järkeviä siinä tietokannassa, mistä kulloinkin tietoa etsit. Ja että teet hakuja järkevissä tietokannoissa tai e-kirjapalveluissa.Muista myös, että googlaamalla et välttämättä löydä opparin keskeisiä lähteitä.

Tosin, jos olet JAMKin verkossa (koululla tai etäkäyttöyhteydellä koulun verkossa) tai Jyväskylän yliopiston verkossa, Googlen läiskäisemä tuloslista voi hyvinkin sisältää tutkimusartikkeleita, joista kirjasto on maksanut lisenssin puolestasi. Kun klikkaat tuloslistalla olevaa linkkiä, et aina hoksaa, että nyt saatatkin lukea artikkelia, johon et muualta kuin korkeakoulun verkosta pääse käsiksi. Ja huom! Jos asut KOASin tai ylioppilaskylän asunnoissa, yliopiston verkko toimii siellä.

Asiantuntijoiden tekemistä PowerPoint-dioista saattaa löytää tietoa aiheesta, josta ei ole vielä julkaistu artikkeleita, opinnäytteitä tai muita tutkimusraportteja. Usein asiantuntijat esittelevät tutkimustuloksiaan ja näkemyksiään seminaareissa. Dioja löydät esimerkiksi Googlen tarkennetussa haussa valitsemalla tiedostomuodoksi ppt.

Asiantuntijoiden haastattelut (suulliset lähteet, henkilökohtainen tiedonanto) voivat auttaa tietoperustan laatimista uutukaisesta aiheesta. Ammattikorkeakoulussa haastatteluja harjoitellaankin monilla kursseilla. Jos näet esimerkiksi sanoma- tai aikakauslehdessä tai telkkarissa, tai kuulet radiosta tutkijan tai muun asiantuntijan haastattelun, voit kenties ottaa kohteliaasti yhteyttä kyseiseen henkilöön ja sitä kautta voi saada tutkimuksellista tai ammatillista tietoa – tai vinkkejä tiedonlähteistä. Ekaksi kantsii tietty tarkistaa, löytyykö henkilön nimellä kirjoituksia Nelli-portaalin tietokannoista tai e-kirjoista. Tätä nykyä useilla asiantuntijoilla on blogeja tai muita sosiaalisen median viestintävälineitä, jolloin voi itsekin osallistua aiheesta käytävään keskusteluun.