Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: henkilölähteet

Valmis raporttipohja tulee!

Ennakkotietoa ensi lukuvuoden opparin raportointiin liiittyen.

Osallistuin tällä viikolla kokoukseen, jossa sovittiin, että ensi lukuvuonna opiskelijat saavat valmiin raporttipohjan opinnäytetyöhön.

Opparintekijöiden hampaiden narskuttelu vähenee oleellisesti, kun ei tarvitse tapella kansi- ja kuvailulehtiä paikoilleen 😉

Amk-opparille tulee oma raporttipohjansa ja Yamk-opparille omansa. Kummatkin tietty suomeksi ja enkuksi.

Enkku-raportointiohje (Project Reporting Instructions) on jatkossakin hieman erilainen kuin vastaava suomi-versio. Perusteluina ovat mm. kieleen ja kulttuuriin liittyvät tavat.

Tämä tulee kuitenkin olemaan samalla tavalla elokuussa: Suulliset lähteet ilmoitetaan lähdeluettelossa aina silloin, kun opiskelija käyttää suullista lähdettä tietoperustan laadinnassa.

(Huom! Suullista lähdettä ei ilmoiteta lähdeluettelossa, jos se on tutkimusaineistoa.)

Etsi opparisi lähteet ohjatusti – ilmoittaudu verkkokurssille

Onko opparisi aloittamatta tai ”vaiheessa”, ja kuitenkin pitäisi valmistua tänä vuonna tai heti ensi vuoden alussa? Tai tarvitsetko yksilöllistä tukea lähteiden etsintään?

Jos vastaat ’kyllä’, olet ihannetapaus Asiantuntijan tiedonhankinta -opintojaksolle (ZZRZV120.4S0A1). Ilmoittaudu tällä viikolla Asiossa! Kurssi alkaa ensi viikolla ja eka vapaaehtoinen kontakti on jo maanantaina 8.9.14 klo 14.30 Rajakadulla (FK14).

Kurssin voi suorittaa omaan tahtiinsa. Kurssilla on hyödyllisiä vapaaehtoisia kontakteja. Tehtäviä on tehtävä, mutta ne kaikki avittavat opinnäytetyösi etenemistä. Joutuisit joka tapauksessa rehkimään samalla tavalla opparisi eteen!

Ketkä pääsevät kurssille?

Otan syksyn 2014 verkkokurssille tämäntyyppisiä opiskelijoita:

  • Opiskelijalle on myönnetty lisäaikaa JAMKista valmistumiseen (R-merkintä Asiossa). Oppari on pakko tehdä vauhdikkaasti.
  • Opiskelijan jäljellä olevien opinto-oikeuslukukausien määrä on miinuksella tai nollilla.
  • Opiskelija tarvitsee yksilöllistä tukea tietolähteiden etsinnässä ja käytössä. Hänellä voi olla esimerkiksi vaikeuksia hahmottamisessa, tarkkaavuudessa, lukemisessa, kirjoittamisessa tai englanninkielessä (vieraskielisten lähteiden etsinnässä). Opiskelija ei tarvitse diagnoosia, mutta keskusteluissa esimerkiksi opinto-ohjaajan, tutoropettajan tai opinnäytetyön ohjaajan kanssa on mietitty, että hän saattaisi hyötyä pitkäkestoisesta tiedonhaun ohjauksesta opinnäytetyötä kirjoittaessaan.

Selvyyden vuoksi: Opot tai opet eivät anna minulle opiskelijoiden tietoja. He voivat antaa opiskelijalle tiedon opintojaksosta ja minun yhteystietoni mahdollista yhteydenottoa varten.

Varasija ei ole vaarallista

Kursille otetaan 15 henkilöä.

Jos ja kun ilmoittaudut, älä sure, vaikka joutuisit varasijalle. Katsoin äsken ilmoittautuneiden listaa ja näyttää siltä, että monet hinkuvat kurssille, vaikka valmistumisaikaa on runsaasti, esimerkiksi vuoden 2016 tai 2017 loppuun asti. Sen vuoksi oletan, että loppupelissä nykyisistä ilmoittautuneista osa tipahtaa kurssilta. (Paitsi jos on yksilöllisen tuen tarve tms.)

Ennakkotietoa kevään kurssista

Hyviä uutisia niille, jotka eivät mahdu syksyn kurssille! Tammikuussa 2015 alkavalle kurssille (ZZRZV120.5K0A1) voi kuka tahansa opparintekijä ilmoittautua. Ilmoittautuminen sille alkaa marraskuussa. Kevään kurssille otetaan useita kymmeniä opiskelijoita.

Lisätietoja:

Suvi Perttula, etunimi.sukunimi(a)jamk.fi
(Huom! Teen töitä osa-aikaisena, enkä välttämättä vastaa heti samantien..)

Henkilökohtainen sähköpostiviesti

Kysymykseni koskee saman henkilön lähdeviittausten erottamista toisistaan  – henkilökohtaisen tiedonannon ja muun kirjallisuuden ollessa kyseessä.

Lähdeluettelossa tämä taitaa mennä näin…

Meikäläinen, M. 2013a. Kaikenlaista

Meikäläinen, M. 2013b. Monenlaista

Meikäläinen, M. 2013c. X-projektin tutkija. Sähköpostiviesti 14.1.2013.

Kahden ensimmäisen merkitseminen tekstiin tulisi kaiketi tällä peruskaavalla (Meikäläinen 2013a, 14).

Entä henkilökohtaisen tiedonannon merkitseminen tekstiin? Esim. näin?

Jotain, jotain, jotain (M. Meikäläinen henkilökohtainen tiedonanto 14.1.2013c).

Vastaus:
Kaksi ekaa menevät peruskaavalla. (Tietty jos ovat julkaisuja, täytyy julkaisija-tietoja yms. olla lähdemerkinnässä mukana…)

Raportointiohjeessa neuvotaan henkilökohtaisesta tiedonannosta näin (kohdassa Viittaus suullisiin lähteisiin):

Henkilökohtaiset tiedonannot merkitään kuten muutkin lähteet.  Henkilökohtaisia tiedonantoja ovat esimerkiksi asiantuntijoiden haastattelut ja puhelinkeskustelut. Suulliset lähteet ovat usein merkittäviä tiedonlähteitä, ja siksi tarkat tiedot niistäkin merkitään lähdeluetteloon (ks. kohta Suulliset lähteet, luku 4.4.2).

–  – .  Lääkärin mukaan leikkaus oli onnistunut hyvin ja ACL oli erittäin tukeva. (Helminen 2007.)

Mikäli haastattelut ovat tutkimusaineistoa, esimerkiksi teemahaastattelu, niitä ei merkitä tietolähteiksi.

Lähdeluettelossa suulliset lähteet ohjeistetaan ilmoittamaan näin:

Henkilökohtaisia tiedonantoja ovat esimerkiksi haastattelu ja puhelinkeskustelu sekä muut tärkeät suulliset tiedonlähteet. Tiedonannon luonne ilmoitetaan lähdeluettelossa. Henkilön organisaation tietoihin voi lisätä selventäviä tietoja (esimerkiksi oy., ry., ky.).

Nieminen, J. 2009. Talouspäällikkö ja Muusikko-lehden päätoimittaja. Suomen Muusikkojen Liitto ry. Haastattelu 15.4.2009.

 Sähköpostiviesti ei kuitenkaan ole suullinen tiedonlähde, vaan siihen raportointiohje neuvoo näin:

Sähköpostiviestiin viitattaessa lähdetietojen loppuun voi antaa tarkennusta viestin sisällöstä, lähettäjästä ja vastaanottajasta:

 Nurminen, A. 2009. Ohjeita artikkelien kirjoittajille. Sähköpostiviesti 16.4.2009. Vastaanottaja T. Rautio. Viestinnän lehtorin ohjeet julkaisusarjaan kirjoittaville restonomeille Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.

Jos tätä linjaa seuraa, voit aloittaa lähdemerkinnän lähdeluettelossa tällä tavalla:

Meikäläinen, M. 2013c. Viestin otsikko. X-projektin tutkijan sähköpostiviesti 14.1.2013. Vastaanottaja: Olivia Opiskelija. Sitten jotain viestin sisällöstä lyhyesti.

Tekstiviite tulee näin (Meikäläinen 2013c).

Jos tuo olisikin ollut puhelinkeskustelu, eli suullinen lähde, tekstiviite olisikin tullut näin: Jotain, jotain, jotain (Meikäläinen 2013c).

Ja lähdeluettelossa se olisi näyttänyt tältä:

Meikäläinen, M. 2013c. X-projektin tutkija. Haastattelu 14.1.2013.

Aiheeni on uusi – en löydä lähteitä

Joskus opiskelija kokee, ettei löydä lähteitä, koska aihe on niin tuore.

Tarkista ensin , että hakusanasi ja -lauseesi ovat järkeviä siinä tietokannassa, mistä kulloinkin tietoa etsit. Ja että teet hakuja järkevissä tietokannoissa tai e-kirjapalveluissa.Muista myös, että googlaamalla et välttämättä löydä opparin keskeisiä lähteitä.

Tosin, jos olet JAMKin verkossa (koululla tai etäkäyttöyhteydellä koulun verkossa) tai Jyväskylän yliopiston verkossa, Googlen läiskäisemä tuloslista voi hyvinkin sisältää tutkimusartikkeleita, joista kirjasto on maksanut lisenssin puolestasi. Kun klikkaat tuloslistalla olevaa linkkiä, et aina hoksaa, että nyt saatatkin lukea artikkelia, johon et muualta kuin korkeakoulun verkosta pääse käsiksi. Ja huom! Jos asut KOASin tai ylioppilaskylän asunnoissa, yliopiston verkko toimii siellä.

Asiantuntijoiden tekemistä PowerPoint-dioista saattaa löytää tietoa aiheesta, josta ei ole vielä julkaistu artikkeleita, opinnäytteitä tai muita tutkimusraportteja. Usein asiantuntijat esittelevät tutkimustuloksiaan ja näkemyksiään seminaareissa. Dioja löydät esimerkiksi Googlen tarkennetussa haussa valitsemalla tiedostomuodoksi ppt.

Asiantuntijoiden haastattelut (suulliset lähteet, henkilökohtainen tiedonanto) voivat auttaa tietoperustan laatimista uutukaisesta aiheesta. Ammattikorkeakoulussa haastatteluja harjoitellaankin monilla kursseilla. Jos näet esimerkiksi sanoma- tai aikakauslehdessä tai telkkarissa, tai kuulet radiosta tutkijan tai muun asiantuntijan haastattelun, voit kenties ottaa kohteliaasti yhteyttä kyseiseen henkilöön ja sitä kautta voi saada tutkimuksellista tai ammatillista tietoa – tai vinkkejä tiedonlähteistä. Ekaksi kantsii tietty tarkistaa, löytyykö henkilön nimellä kirjoituksia Nelli-portaalin tietokannoista tai e-kirjoista. Tätä nykyä useilla asiantuntijoilla on blogeja tai muita sosiaalisen median viestintävälineitä, jolloin voi itsekin osallistua aiheesta käytävään keskusteluun.

Voinko puhua esimerkkiyrityksistä toimitusjohtajineen niiden oikeilla nimillä?

Kysymyksestänne ei selviä, ovatko toimitusjohtajat osa lähdeaineistoanne vai tutkimusaineistoanne.

Raportointiohjeessa sanotaan (s. 22): ”Henkilökohtaiset tiedonannot merkitään kuten muutkin lähteet. Henkilökohtaisia tiedonantoja ovat esimerkiksi asiantuntijoiden haastattelut ja puhelinkeskustelut. Suulliset lähteet ovat usein merkittäviä tiedonlähteitä, ja siksi tarkat tiedot niistäkin merkitään lähdeluetteloon (ks. kohta Suulliset lähteet, luku 4.4.2). – – Lääkärin mukaan leikkaus oli onnistunut hyvin ja ACL oli erittäin tukeva. (Helminen 2007.) Mikäli haastattelut ovat tutkimusaineistoa, esimerkiksi teemahaastattelu, niitä ei merkitä tietolähteiksi.”

Sivulla 26 todetaan: ”Henkilökohtaisia tiedonantoja ovat esimerkiksi haastattelu ja puhelinkeskustelu sekä muut tärkeät suulliset tiedonlähteet. Tiedonannon luonne ilmoitetaan lähdeluettelossa. Henkilön organisaation tietoihin voi lisätä selventäviä tietoja (esimerkiksi oy., ry., ky.).

Jos viittaat teoriaperustaa koskevassanne tekstissä toimitusjohtajien sanomisiin (suulliset lähteet / henkilölähteet), niin henkilöiden oikeat nimet ja organisaatiot kerrotaan. Tällöin asiantuntijat ovat osa lähdeaineistoanne ja ne ilmoitetaan lähdeluettelossa.

Jos toimitusjohtajat ovat olleet esimerkiksi haastattelututkimuksen haastateltavia eli osa tutkimusaineistoanne, heitä ei ilmoiteta lähdeluettelossa. Joskus tutkijat käyttävät tutkittavien anonymiteetin suojaamiseksi koodeja H1, H2, jne. kuvaamaan haastateltava 1:tä, haastateltava 2:ta jne.