Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: keskustelut

LinkedIn-keskustelut

Raportointiosaamisen tunnilla kävimme keskustelun sitä miten voi tekstissä ja lähdeluettelossa viitata netissä olevaan keskustelupalstaan, esimerkiksi Linkedin -sivustoilla olevaan oman alansa asiantuntijoiden keskusteluun. Opettaja ei osannut vastata suoraan ja kehotti kysymään sinulta ja siksi sinua lähestyn 🙂

Vastaus:
Hauskaa!

Ajankäytön mielekkäänä pitämiseksi sompailen somessa vain kohtuudella. LinkedIn ei ole ollut osa arkeani, ennen tätä kysymystä 😉

Kun kirjauduin systeemiin, huomasin, että sekä muoto että sisältö muistuttivat ensivaikutelmaltaan Facebookia. Naamakirjan käyttöön lähteenä annoinkin aiemmin ohjeita. Niitä voidaan soveltaa myös LinkedIniin.

Esimerkkejä:

Liestman, D. 2o13. Is anyone using Kirkpatrick’s 4 Levels to evaluate their IL activities? LinkedIn 24.7.2013. Ryhmä Journal of Information literacy (JIL). Keskustelun avaus. Daniel Liestman, Library Director, DeVry University. Viitattu 15.9.2014. Https://www.linkedin.com/.

Holland, M. 2014.See this link here…LinkedIn, elokuu 2014. Ryhmä Journal of Information (JIL). Kommentti keskustelussa ”Is anyone using Kirkpatrick’s 4 Levels to evaluate their IL activities?”. Matt Holland, outreach librarian at NWAS NHS Trust. Viitattu 15.9.2014. Https://www.linkedin.com/.

Kommenteissa ei ole otsikkoa, joten niiden alusta on otettava pätkä ja lyhennettävä se kolmella pisteellä. Kunhan ymmärrettävyys ei kärsi.

LindedInissä ei näe tarkkaa päivämäärää samalla tavoin kuin Facessa (laittamalla kursorin aikamääreen päälle). Tuossa keskustelijan kommentissa aikamääreenä oli ”1 month ago”. Se ei ole kuitenkaan kovin täsmällinen ilmaisu, vaikka tokihan viittauspäivämäärästä voi päätellä, että kyseessä on varmaankin ollut elokuu 2014. Päätin laittaa elokuun suoraan lähdemerkintään, säästääkseni lukijan aivokapasiteettia.

Henkilökohtainen sähköpostiviesti

Kysymykseni koskee saman henkilön lähdeviittausten erottamista toisistaan  – henkilökohtaisen tiedonannon ja muun kirjallisuuden ollessa kyseessä.

Lähdeluettelossa tämä taitaa mennä näin…

Meikäläinen, M. 2013a. Kaikenlaista

Meikäläinen, M. 2013b. Monenlaista

Meikäläinen, M. 2013c. X-projektin tutkija. Sähköpostiviesti 14.1.2013.

Kahden ensimmäisen merkitseminen tekstiin tulisi kaiketi tällä peruskaavalla (Meikäläinen 2013a, 14).

Entä henkilökohtaisen tiedonannon merkitseminen tekstiin? Esim. näin?

Jotain, jotain, jotain (M. Meikäläinen henkilökohtainen tiedonanto 14.1.2013c).

Vastaus:
Kaksi ekaa menevät peruskaavalla. (Tietty jos ovat julkaisuja, täytyy julkaisija-tietoja yms. olla lähdemerkinnässä mukana…)

Raportointiohjeessa neuvotaan henkilökohtaisesta tiedonannosta näin (kohdassa Viittaus suullisiin lähteisiin):

Henkilökohtaiset tiedonannot merkitään kuten muutkin lähteet.  Henkilökohtaisia tiedonantoja ovat esimerkiksi asiantuntijoiden haastattelut ja puhelinkeskustelut. Suulliset lähteet ovat usein merkittäviä tiedonlähteitä, ja siksi tarkat tiedot niistäkin merkitään lähdeluetteloon (ks. kohta Suulliset lähteet, luku 4.4.2).

–  – .  Lääkärin mukaan leikkaus oli onnistunut hyvin ja ACL oli erittäin tukeva. (Helminen 2007.)

Mikäli haastattelut ovat tutkimusaineistoa, esimerkiksi teemahaastattelu, niitä ei merkitä tietolähteiksi.

Lähdeluettelossa suulliset lähteet ohjeistetaan ilmoittamaan näin:

Henkilökohtaisia tiedonantoja ovat esimerkiksi haastattelu ja puhelinkeskustelu sekä muut tärkeät suulliset tiedonlähteet. Tiedonannon luonne ilmoitetaan lähdeluettelossa. Henkilön organisaation tietoihin voi lisätä selventäviä tietoja (esimerkiksi oy., ry., ky.).

Nieminen, J. 2009. Talouspäällikkö ja Muusikko-lehden päätoimittaja. Suomen Muusikkojen Liitto ry. Haastattelu 15.4.2009.

 Sähköpostiviesti ei kuitenkaan ole suullinen tiedonlähde, vaan siihen raportointiohje neuvoo näin:

Sähköpostiviestiin viitattaessa lähdetietojen loppuun voi antaa tarkennusta viestin sisällöstä, lähettäjästä ja vastaanottajasta:

 Nurminen, A. 2009. Ohjeita artikkelien kirjoittajille. Sähköpostiviesti 16.4.2009. Vastaanottaja T. Rautio. Viestinnän lehtorin ohjeet julkaisusarjaan kirjoittaville restonomeille Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.

Jos tätä linjaa seuraa, voit aloittaa lähdemerkinnän lähdeluettelossa tällä tavalla:

Meikäläinen, M. 2013c. Viestin otsikko. X-projektin tutkijan sähköpostiviesti 14.1.2013. Vastaanottaja: Olivia Opiskelija. Sitten jotain viestin sisällöstä lyhyesti.

Tekstiviite tulee näin (Meikäläinen 2013c).

Jos tuo olisikin ollut puhelinkeskustelu, eli suullinen lähde, tekstiviite olisikin tullut näin: Jotain, jotain, jotain (Meikäläinen 2013c).

Ja lähdeluettelossa se olisi näyttänyt tältä:

Meikäläinen, M. 2013c. X-projektin tutkija. Haastattelu 14.1.2013.