Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: google

Ei harmainta aavistusta kuvan lähteestä

Minulla on yksi kuva olemassa minkä lähdettä en enää muista mutta haluaisin käyttää sitä JAMKin harjoituksessa / esityksessäni. Miten tässä tapauksessa tulisi toimia? Kuvassa ei itsessään ole mitään tunnistetietoja tai copyright merkintää.

Vastaus:

Et voi käyttää kyseistä kuvaa esityksessäsi, jos sinulla ei ole tietoa tekijästä tai edes verkkosivusta.

Varminta on deletoida kuva pois esityksestä, jotta et tule rikkoneeksi tekijänoikeuslakia tai toimineeksi vastoin Kopioston lupaa ammattikorkeakouluille ja yliopistoille.

Mutta ennen sitä: Koklaa Googlen kuvahakua, josko löytäisit saman kuvan sitä kautta ja voisit napata tekijätiedon ym. tärkeät tiedot lähdeviitteeseen. Silloin voisit käyttää kuvaa harjoituksessasi/esityksessäsi, jos kuva löytyy avoimelta nettisivulta. Katso myös vastaukseni Googlattu kuva diaesitykseen.

Googlattu kuva diaesitykseen

Opiskelija 1: Voinko googlettaa jonkun kuvan miltä hyvänsä nettisivulta, tallettaa sen itselleni, liittää sen powerpoint-esitykseen ja esityksessä mainitsen linkin / sivuston mistä kuva on otettu?

Opiskelija 2: Voinko ottaa netistä kuvia JAMK:ssa tehtäviin harjoitustöihin ja jos voin niin pitääkö kuvan lähde ilmoittaa esitelmässä / harjoitustyössä. 

Vastaus:

Ammattikorkeakoulut ovat tehneet Kopioston kanssa sopimuksen, jossa kerrotaan, mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä.

Korkeakouluille hankitun kopiointiluvan ansiosta voit googlettaa ja kopioida kuvan diaesitykseesi, jos et jaa esitystäsi netissä. Saat siis tallentaa esityksesi Optimaan tai muuhun suljettuun systeemiin opintojaksolle osallistuvien saataville opintojakson keston ajaksi.

Muista ilmoittaa lähdetiedot joko tavalla 1) tai 2):

1) Jos sinulla on esityksessä erillinen lähdeluettelo. Tee tekstiviite kuvan yhteyteen normisti: (Tekijä julkaisuvuosi). Ilmoita tarkemmat tiedot lähdeviitteessä lähdeluettelossa:

Sukunimi, E. Julkaisuvuosi. Kuvan nimi. Valokuva. Lisätiedot kuvasta esim. CC-lisenssitiedot jos on. Viitattu pvm. Nettiosoite.

2) Jos sinulla ei ole esityksessäsi erillistä lähdeluetteloa, ilmoita kuvan yhteydessä tarvittavat tiedot, mieluiten lähdeviitteenä. Kopioston lupa vaatii ilmoittamaan vähintäänkin tekijän ja sivuston, josta kuva on otettu (esimerkiksi linkki). Itse olisin vielä tiukempi: myös julkaisuvuosi ja viittauspäivämäärä ovat mielestäni tärkeitä tietoja -> Ja samalla vaivalla tekee asiallisen lähdeviitteen kokonaan…

Kopiointisopimus – kopioiden käyttö

Tässä suoria lainauksia em. kopiointisopimuksesta, sopimuksessa tosin puhutellaan opettajaa, mutta samaa voidaan soveltaa myös JAMKin opiskelijoiden diaesityksiin yms.:

”Kopiointiluvallamme saat kopioida opetusta, tutkimusta ja hallintotoimintaa varten

  • – – internetissä vapaasti saatavilla olevia kuvia ja tekstiaineistoja – kuten verkkolehtien artikkeleita, digitaalisia julkaisuja, raportteja ja otteita sähkökirjoista.- –

Kopioita saat

  • liittää osaksi – – opiskelijoiden opinto-, harjoitus- ja muita projektitöitä – –
  • tallentaa suljetulle kurssialustalle kyseiselle kurssille osallistuvien – – saataville – –

Kopiot saavat olla kurssille osallistuvien opiskelijoiden saatavilla korkeakoulun suljetulla kurssialustalla tai vastaavassa suljetussa verkossa kurssin tai muun opintokokonaisuuden ajan, mukaan lukien tentit.”

Huom! Jos kyseessä on nuotti- tai muita vastaavia kopiot, tai liikkuva kuva tai ohjelmisto, lue sopimus tarkemmin, niitä tilanteita en tässä siteerannut.

Pinterestistä kuvat oppariin?

Minulla olisi kysymys liittyen opinnäytetyöhön ja siinä käytettäviin kuviin. Aiheenani on pystymelonnan (stand up paddle) tuotteistaminen, joten tutkimusosuudessa haluan näyttää asiakkaille kuvia pystymelonnan eri muodoista, jotta he ymmärtävät ilmiön.

Saako tutkimusosuudessa käyttää kuvia yleisistä kuvapalveluista, kuten Pinterestistä? Olen ymmärtänyt että saisi, mutta haluan vielä varmistaa. Pystymelonta on ilmiönä niin uusi, että en tiedä mistä muualta löytäisin kuvia lajista.

Vastaus:
Pinterest on lempparini, vaikka olen tehnyt ”visuaalisia kirjanmerkkejä” vasta reilun viikon ajan!

Pinterest on materiaalipankki. Palvelussa voi tehdä omia taulujaan (boards) ja linkittää niihin kuvia Pinterestistä ja muualta. Taulut voivat olla julkisia tai salaisia eli omia virityksiä. Pinterest on hyvä väline ideointiin ja omien ideoiden havainnollistamiseen muille. Siis mitä mainion väline sinun tarkoituksiin!

Mutta: En voi meilata Pinterestiin koskien kysymystäsi, sillä vain lainvalvojilta tuleviin viesteihin vastataan. Muiden täytyy tyytyä selailemaan ohjeita. Jos vängällä yrittää sähköpostitella sinne, käy köpösti, sillä toiminta ymmärretään spammaukseksi (palvelun väärinkäytöksi).

Voiko niitä kuvia kopsata oppariin?

Ei voi.

Opettajan tekijänoikeus -blogissa by Tarmo Toikkanen Pinterestin ongelmaksi kerrotaan se, että tauluihin kopioituu linkitetyiltä sivuilta täysikokoiset kuvat, mikä on USAn säädösten mukaan tekijänoikeusrikkomus. Suomalaisen lainsäädännön mukaan jo pienetkin kuvakkeet ovat  rikkomus. Jopa niinkin, että ”Jos siis pinnaat ammattivalokuvaajien tai taiteilijoiden teoksia, voit mahdollisesti ärsyttää heitä.” (Katso myös Fair use -kirjoitus samassa blogissa.)

Pyydä siis tekijältä lupa kuvan julkaisemiseen opparissasi (lähde mainiten). Se voi sujua helposti, varsinkin jos kuvaajat ovat intohimoisia pystymelojia ja haluavat tietoisuuden pystymelonnasta leviävän kulovalkean tavoin yhteiskuntaamme!

Kuka on tekijä?

Pinterest ei vaadi, että pinnerit (pinners) käyttävät palvelussa todellista nimeään eikä se tarkasta, ilmoitatko sijaintisi oikein.

Kun klikkaa kuvaa, pääsee kuvan pinnanneen henkilön taululle/sivulle. Kun klikkaa toisen kerran, pääsee alkuperäislähteelle. Sieltä pitäisi tekijä selvitä, jos se ylipäätään on selvitettävissä.

Pinnauskin kannattaa tehdä vain alkuperäisiltä sivuilta, eikä napsia kuvia suoraan Googlen kuvahausta. Lue tarkemmin koulutusteknologian asiantuntija Riikka Lahtelan blogista.

Lisäys 18.2.15: Nettipoliisi Marko Fobba Forss kirjoitti tänään blogissaan tekijänoikeuksista somessa.

Kuvat Google-kuvahausta

Auttaisitko, nyt on valmistuminen miltei tästä kiinni. Miten merkitsen opinnäytetyössä kuvat? Tiedän, että pitää tehdä kuvaluettelo, kuvat on google-kuvahausta otettu.  Ja kuvaluettelo lähdeluetteloon laitetaan. Mutta merkataanko kuvalähde myös sen ITSE KUVAN PÄÄLLE vai kuvan alle vai minne?? Opinnäytetyössä on meillä kuvia sellaisessa potilasoppaassa, joka on liitteenä työssä. Vastauksesta kiitollinen. Voiko kuvat jättää ilman lähteitä, hyväksytäänkö työtä?

Vastaus:

Kuvistakin on kerrottava lähdetiedot.

Minulla ei ole selvää käsitystä siitä, miten ohjaajat menettelevät kuvalähteiden kanssa. Tiedän kuitenkin tapauksia, joissa opettaja on puuttunut asiaan tiukasti. Koska useimmat opparit julkaistaan nykyään verkossa, kuka tahansa voi käräyttää paitsi opparintekijän, myös JAMKin, jos koulun opinnäytetyöt sisältävät luvatonta materiaalia.

Kuvaluettelo, jota nimitystä Word käyttää, otsikoidaan nimellä Kuviot. Tämä sen vuoksi, että yleensä opparissa on paitsi valokuvia, myös graafisia kuvioita, piirustuksia tms. Nämä kaikki ovat kuvioita.

Kuvioluettelo tulee sisällysluettelon jälkeen.

Jos olet ottanut kuvat Googlesta, varmistu, että niitä saa vapaasti käyttää (Creative Commons-lisenssi tai muu vastaava lisenssi). Muuten saatat joutua hankaluuksiin. Jos sinulla ei ole lupaa kuvan julkaisuun,  kuvaajan nimen mainitseminen lähdeluettelossa tai tekstissä ei pelasta.

Ohjeeni koskeekin vain julkaisuluvallisia valokuvia:

Tekstissä kuvion nimi (kuvioseloste, kuvion otsikko, kuvaotsikko) tulee kuvion alle. Laita kuvion nimen yhteyteen myös maininta lähteestä muodossa (Sukunimi vuosi, sivunro jos on).

Lähteen tarkemmat tiedot ilmoitetaan lähdeluettelossa tavalliseen tapaan:

Sukunimi, etunimen alkukirjain. Julkaisuvuosi. Kuvan nimi. Julkaisupvm jos on. Muut tarpeelliset tiedot. Viitattu pvm. Nettiosoite.

Muissa tarpellisissa tiedoissa voi ilmoittaa esimerkiksi: Kuva julk. Creative Commons -lisenssillä.

Lisätietoa luvallisista valokuvista netissä esimerkiksi Opettajan tekijänoikeus -sivuilta tai vaikka tästä tiedotteesta:

Luvalliset kuvat käyttöön. 2012. Tiedote 29.10.2012. Viitattu 11.4.2013. http://creativecommons.fi/2012/10/luvalliset-kuvat-kayttoon/

P.S. Olen kirjoittanut aiemmin sellaisesta tapauksesta, jossa kaikki kuviot ovat valokuvia.

Google Analyticsissä tehdyt tilastot

Käytän opinnäytetyössäni lähteenä Google Analyticsistä ottamiani www-kävijätilastoja. En tiedä onko Google Analytics sinulle tuttu: eli minulla on omat käyttäjätunnukset, jonka avulla voin selata X:n www-sivujen käyttäjätilastoja ja tehdä monenlaisia hakuja. En voi antaa suoraa linkkiä lähdeluetteloon, mistä tieto löytyy,  koska jokainen käyttäjä tekee itse omat hakunsa ja koska palvelun käyttö vaatii käyttäjätunnukset.

Riittääkö lähteeksi

Google Analytics-verkkoanalyysipalvelu. [Viitattu x.x.2012] http://www.google.com/intl/fi/analytics/

Vastaus:

Tähän mennessä olen selvinnyt sillä, että kirjaston järjestelmäasiantuntija näyttää niitä pyydettäessä. Mutta ainahan on hyödyllistä opetella uusia asioita!

Pyysin sen vuoksi JAMKin tietohallinnolta mahdollisuuden (luvan) päästä suoltamaan analyysejä JAMKin kirjaston sivuista. Kuikuilin palvelussa jonkin aikaa saadakseni käsityksen systeemistä.

Vaikutelmani on, että Google Analytics on mieluumminkin työkalu (kuten vaikkapa tilastotyökalu SPSS) kuin yksittäinen tietolähde. Työkalun käyttäjä voi muodostaa erilaisia haluamiaan tilastoja ja käppyröitä valitsemalla moninaisista alasvetovalikoista erilaisia muuttujia.

Myös lähdemerkinnän tekemiseen on siten lukuisia mahdollisuuksia.

Pääasia on, että merkintä antaa lukijalle tarpeeksi tietoa lähteestä. Ohjeistan näin ensi hätään (annan siis itselleni luvan täsmentää tätä ohjetta, kunhan saan itselleni lisää kokemusta kyseisestä analyysityökalusta):

Taulukon tai käppyrän nimi. Julkaisuvuosi. Täsmennykset tietolähteen sisällöstä tai luonteesta. Viitattu pvm. Nettiosoite tai -polku.

Esimerkkejä mahdollisista lähdemerkinnöistä:

Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjaston internetsivujen käyttö. 2012. Google Analytics -verkkoanalyysipalvelussa tehty analyysi www.jamk.fi/kirjasto-sivun ja sen alasivujen käytöstä 23.4.-23.5.2012. Palvelun käyttö vaatii tunnuksen. Viitattu 23.5.2012. Http://www.google.com/analytics.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjaston sivujen lataus vs. keskimääräinen sivuilla oloaika 23.4.-23.5.2012. 2012. Google Analytics -palvelussa tehty analyysi. Viitattu 23.5.2012. Http://www.google.com/intl/fi/analytics, Site content, Pages.

JAMKin kirjaston ladatuimmat internetsivut. 2012. Google Analytics -tilasto Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjaston sivuston käytöstä 23.4.-23.5.2012. Tilasto laadittu www.jamk.fi-sivuston ylläpitäjän antamalla luvalla. Viitattu 23.5.2012. Http://www.google.com/analytics.

Jos keksii napakan otsikon tilastolleen/käppyrälleen (lähdemerkinnän alkuun), sitä hauskempaa tekstiviitteitä tehdessä!

Tilaston tai käppyrän nimi voi olla enkunkielinen, koska ainakin minulla on käytössäni enkunkielinen Google Analytics.

Kirjan esikatseluversio Google Booksissa

Miten ilmoitan Google Booksissa lukemani kirjan? En lukenut kirjaa kokonaan, vaan vain esikatselussa näkyvän tekstin.

Vastaus:

Tee lähdemerkintä normaalisti:

Henkilötekijän sukunimi, Etunimen alkukirjain. Julkaisuvuosi. Kirjan nimi. Painostiedot. Kustannuspaikka: Kustantaja. Vapaavalintaiset huomautukset ja täsmennykset. Viitattu päivämäärä. Nettiosoite.

Vapaavalintaisissa huomautuksissa voit, jos haluat, kertoa enemmän. Esimerkiksi ”Kirjan esikatseluversio” tai ”Rajoitettu katseluoikeus” – mikä nyt osuvimmalta ilmaisulta vaikuttaakaan. Joillekin lukijoille tämä tieto voi olla hyödyllinen.

Tein testin. Laitoin Google Booksin hakuun hakulauseen symptoms of depression. Vieritin tuloslistaa niin kauan, että sain tänä vuonna julkaistun kirjan näkyviin. Kirja oli:

Westall, C. & Liamputtong, P. 2011. Motherhood and postnatal depression: narratives of women and their partners. Dordrecht: Springer. Kirjan esikatseluversio, sivut 1-18 ja 199. Viitattu 17.11.2011.

Sain luettavakseni johdanto-luvun sekä toisesta luvusta alkua, aika pitkästi. Johdannossa oli määritelmiä. Toisessa luvussa kerrottiin siitä, miten erilaiset synnytyksen jälkeiset masennukset voidaan havaita.

Google Books -palvelussa sana books näytetään kirjoitettavan pienellä, muualla isolla. Huomasin sattumalta.

HUOM! Iloisia uutisia! Voit lukea esimerkkikirjan myös ihan kokonaan, kiitos JAMKin kirjaston! Kirja on nimittäin luettavissa Dawsonera-palvelussa, joka löytyy kirjaston Nelli-portaalista. Pyydä kirjaston henkilökunnalta lupa vuokrata kirja käyttöösi viikoksi. Ohjeet vuokraukseen (rental) ovat kirjaston www-sivuilla: http://www.jamk.fi/kirjasto/tiedonhaku/aineistot/verkkokirjat.

Maksulliset tietokannat ja Google-haku

Heti kun olin julkaissut edellisen kirjoitukseni, huomasin siinä yhden epätäsmällisyyden:

Sanoin ”Jos joku toinen jamkilainen haluaa päästä käsiksi tuohon lähteeseen, hän ei pääse siihen menemällä suoraan www.ebrary.com-osoitteeseen”. Perustelin tätä sillä, että kirjasto on maksanut lisenssit jamkilaisten puolesta ja että sen vuoksi on lukijaystävällistä ilmoittaa osoitteeksi tämä: www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Ebrary.

Asiahan ei ole näin yksinkertainen. Kuvitellaanpa tilanne, jossa opiskelija tekee tavallisen Google-haun koulun koneilla tai ollessaan etäkäyttöyhteydessä kämpiltään JAMKin verkkoon. Hakulauseena voisi olla vaikkapa fraasi ”customer satisfaction”. Hän saa tuloslistaan paljon viitteitä, esimerkiksi yhden tällaisen vuodelta 2000:

Assessing the effects of quality, value, and customer satisfaction on consumer behavioral intentions in service environments JJ Cronin, MK Brady …-Journal of retailing, 2000 – Elsevier
The following study both synthesizes and builds on the efforts to conceptualize the effects of
quality, satisfaction, and value on consumers’ behavioral intentions. Specifically, it reports an
empirical assessment of a model of service encounters that simultaneously considers the
Viittausten määrä 1205
Aiheeseen liittyviä artikkeleitaKaikki 9 versiota

Kun opiskelija klikkaa tähän artikkeliin, hän onkin Science Directin Elsevier-tietokannassa. Eli siinä, josta kirjasto on maksanut opiskelijan puolesta lisenssimaksut. Hän pääsee tähän maksulliseen tietokantaan, koska

1) suuri osa lisenssiä vaativista palveluista toimii ip-osoitteilla = kirjaston lisenssillä kaikilta koulun koneilta pääsee tietokantaan myös suoraan JA

2) hän ON koulun koneilla JA

3) artikkelit tietyissä tietokannoissa, kuten tässä Elsevierin artikkelit, tulevat näkyviin Google-haussa.

Opiskelija ajattelee luonnollisestikin, että googlettamalla löytää hirmu hyvin näitä tieteellisiäkin artikkeleita. Tosi asia kuitenkin on, että jos hän tekisi haun jossain muualla kuin koulun verkossa, tämäkin artikkeli jäisi saamatta.

Mistä sitten tietää, onko tämä artikkeli maksullisesta tietokannasta, josta kirjasto on maksanut lisenssin? No, kun klikkaa kyseiseen artikkeliin, oikeassa yläreunassa on aika selvästi präntättynä lause: Brought to you by JAMK University of Applied Scieces Library.

Tuo teksti voi olla muissa tietokannoissa jossain muualla tai vähän eri tavalla sanottuna. Esimerkiksi tyyliin ”Welcome: JAMK University of Applied Sciences”. Mutta kyllä se yleensä sieltä löytyy!

Tuloslistalla viitteen yhteydessä saattaa olla myös linkki nimeltä ”Links – JAMK”. Näin erityisesti Google Scholarissa.

Google-haussa näytti ”customer satisfaction” -haulla tulevan tulokseksi melko vanhoja julkaisuja sekä julkaisuja, joista en voi olla varma, onko tämä lopullinen artikkelin versio. Kun menen tietokantaan Nelli-portaalin kautta ja teen haut siellä, löydän aidon julkaistun artikkelin. (Toisaalta tietokantoihin liittyvä ongelma on  se, että artikkelit tulevat niihin hieman viiveellä, mutta ei pohdita sitä nyt tässä kirjoituksessa.)

Vielä yksi asia tuli mieleeni: Jos opiskelija asuu KOASin tai JYY:n asunnossa, siellä toimii Jyväskylän yliopiston verkko. Opiskelija pääsee silloin suoraan Jyväskylän yliopiston kirjaston maksamiin tietokantoihin. (Silloin tietokannan käyttö tilastoituu yliopiston kirjaston tilastoihin, ei JAMKin kirjaston, vaikka opiskelija tekisi JAMKin oppimistehtäviään. Tiedoksi OKM:llekin: tilastot voivat valehdella.)

Aiheeni on uusi – en löydä lähteitä

Joskus opiskelija kokee, ettei löydä lähteitä, koska aihe on niin tuore.

Tarkista ensin , että hakusanasi ja -lauseesi ovat järkeviä siinä tietokannassa, mistä kulloinkin tietoa etsit. Ja että teet hakuja järkevissä tietokannoissa tai e-kirjapalveluissa.Muista myös, että googlaamalla et välttämättä löydä opparin keskeisiä lähteitä.

Tosin, jos olet JAMKin verkossa (koululla tai etäkäyttöyhteydellä koulun verkossa) tai Jyväskylän yliopiston verkossa, Googlen läiskäisemä tuloslista voi hyvinkin sisältää tutkimusartikkeleita, joista kirjasto on maksanut lisenssin puolestasi. Kun klikkaat tuloslistalla olevaa linkkiä, et aina hoksaa, että nyt saatatkin lukea artikkelia, johon et muualta kuin korkeakoulun verkosta pääse käsiksi. Ja huom! Jos asut KOASin tai ylioppilaskylän asunnoissa, yliopiston verkko toimii siellä.

Asiantuntijoiden tekemistä PowerPoint-dioista saattaa löytää tietoa aiheesta, josta ei ole vielä julkaistu artikkeleita, opinnäytteitä tai muita tutkimusraportteja. Usein asiantuntijat esittelevät tutkimustuloksiaan ja näkemyksiään seminaareissa. Dioja löydät esimerkiksi Googlen tarkennetussa haussa valitsemalla tiedostomuodoksi ppt.

Asiantuntijoiden haastattelut (suulliset lähteet, henkilökohtainen tiedonanto) voivat auttaa tietoperustan laatimista uutukaisesta aiheesta. Ammattikorkeakoulussa haastatteluja harjoitellaankin monilla kursseilla. Jos näet esimerkiksi sanoma- tai aikakauslehdessä tai telkkarissa, tai kuulet radiosta tutkijan tai muun asiantuntijan haastattelun, voit kenties ottaa kohteliaasti yhteyttä kyseiseen henkilöön ja sitä kautta voi saada tutkimuksellista tai ammatillista tietoa – tai vinkkejä tiedonlähteistä. Ekaksi kantsii tietty tarkistaa, löytyykö henkilön nimellä kirjoituksia Nelli-portaalin tietokannoista tai e-kirjoista. Tätä nykyä useilla asiantuntijoilla on blogeja tai muita sosiaalisen median viestintävälineitä, jolloin voi itsekin osallistua aiheesta käytävään keskusteluun.