Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: verkkokirjat

Tekstiviite sivunumeroimattomaan e-kirjaan

Kaikissa e-kirjoissa ei ole sivunumerointia. Kuinka sellaiseen e-kirjaan tehdään tekstiviittaus, kun siihen ei voi laittaa sivunumeroa?

Vastaus:

Tätä olen miettinyt aiemminkin: Verkkokirjasssa ei ole sivunumeroita ja Miten tekstissä viitataan lukulaitteelta luettaviin kirjoihin.

Sivunumeron sijaan voi käyttää luvun tai alaluvun numeroa tai nimeä, prosentteja tai muita vastaavia tarkahkon sijaintikohdan kertovia tietoja: (Tekijä vuosi, luku X).

 

 

 

 

Lähteenä WHO:n konferenssi-sivut

Tarkistaisin viittausohjeistusta – saisinko tarkennuksia?

Verkkosivuille, esim. WHO:n internetsivuille 2014 tai WHO 2013

Tekstissä —- (WHO 2014a). Toisessa kohtaa —- (WHO 2014b). Tarvitaanko tässä yhteydessä WHO:n internet-sivut mainintaa?

Lähdeluettelossa:

WHO 2014a. Health promotion>Global conferences on Health Promotion> The Ottawa Charter for Health Promotion. First International Conference on Health Promotion, Ottawa, 21 November 1986. Viitattu 19.4.2014
Http://www.who.int/healthpromotion/conferences/previous/ottawa/en/

WHO 2014b. Health promotion>Global conferences on Health Promotion> The Ottawa Charter for Health Promotion> Health Promotion Emblem. Viitattu 19.4.2014
Http://www.who.int/healthpromotion/conferences/previous/ottawa/en/index4.html

JA
Tekstissä —(WHO 2013.) Vai — (Healthpromotion2013, verkkosivut tai Health in All Policies).

Lähdeluettelossa:
WHO 2013. WHO> Health Promotion>Health in All Policies. Viitattu 21.4.2014. Http://www.healthpromotion2013.org/health-promotion/health-in-all-policies

Vastaus:
Kumpikin lähde käsittelee samaa konferenssia WHO:n sivustolla.

Jokaiseen osion sivuun voi viitata erikseen. JAMKissa tekijäksi merkitään henkilötekijät, ei organisaatioita. Jos lähteellä ei ole henkilötekijöitä, aloitetaan lähdeviite lähteen nimellä, eli tässä tapauksessa sivun otsikolla. Vaikkapa näin:

The Ottawa Charter for Health Promotion. 2014a. First International Conference on Health Promotion, Ottawa, 21 November 1986. Maailman terveysjärjestön WHO:n sivu, aiheena Health Promotion. Viitattu 19.4.2014. Http://www.who.int/healthpromotion/conferences/previous/ottawa/en/.

The Ottawa Charter for Health Promotion. 2014b. First International Conference on Health Promotion, Ottawa, 21 November 1986. Maailman terveysjärjestön WHO:n sivu, aiheena Health Promotion Emblem. Viitattu 19.4.2014. http://www.who.int/healthpromotion/conferences/previous/ottawa/en/index4.html.

Jos teet lähdeviitteen joka sivusta erikseen, tee silloin tekstiviitteetkin sen mukaisesti: (Health Promotion 2014a) ja (Health Promotion 2014b).

Verkkokirja-lähde

Ottawan konferenssi muodostaa oman selkeän osionsa sivustolla.

Osio jakaantuu vielä sivuihin, jotka näyttävät eri alaluvuilta. Jokaisessa luvussa Ottawan konferenssia käsitellään eri näkökulmasta. Osiossa jopa navigoidaan painamalla painiketta Next page tai osion sisäisillä sivunumeroilla, jotka näkyvät kunkin sivun alareunassa. Osio muistuttaa verkkokirjaa.

Sen vuoksi näen tässä toisenlaisenkin lähdeviite-mahdollisuuden:

The Ottawa Charter for Health Promotion. 2014. First International Conference on Health Promotion, Ottawa, 21 November 1986. Osio Maailman terveysjärjestön WHO:n sivustolla. Viitattu 19.4.2014. Http://www.who.int/healthpromotion/conferences/previous/ottawa/en/.

Toista lähdeviitettä ei tällöin tarvita.

Tekstiviitteissä voi viitata osion sisäisen sivun tai luvun numeroon:
(The Ottawa Charter for Health Promotion 2014, 3) tai (The Ottawa Charter for Health Promotion 2014, luku 3).

Vivun tai luvun numeron sijasta voit viitata luvun nimeen, mutta silloin tekstiviitteestä tulee aika pitkä: (The Ottawa Charter for Health Promotion 2012, luku Health Promotion Emblem).

 

Painettu lähde vai verkkoversio?

Jos käyttää opinnäytetyössä verkkolähdettä, mutta lähteestä on sekä verkkoversio, että painettu versio (esimerkiksi Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, josta on myös pdf), riittääkö, että merkkaa lähdeluetteloon lähteen painetun version tiedot vai pitääkö mukana olla viittauspäivämäärät ja lähteen osoitteet?

Periaatteessahan opettaja tai kukaan muukaan ei voi tietää, kumpaa versiota on käyttänyt.

Vastaus:

Rike ei ole maailmoja kaatava. Toimi kuitenkin oikealla tavalla, vaikka muutkin toimintatavat olisivat mahdollisia. ”Kukaan muukaan ei tiedä” ei päde, koska itse kuitenkin tiedät.

Viittaa siis siihen lähteeseen, jota olet tosiasiallisesti käyttänyt. Jos käytät sähköistä versiota, laita lähdeviitteeseen viitattu+päivämäärä ja nettiosoite. Painetuista (paperisista) lähteistä niitä ei tarvitse merkitä lähdeviitteeseen.

Isännöinnin käsikirjan kirjoittajalauma

Kysymykseni koskee lähdeviitteitä ja -luetteloa sellaisessa tapauksessa, jossa lähteenä käyttämässäni opuksessa on 33 kirjoittajaa. Kyseessä on siis Isännöinnin käsikirja.

Tällä teoksella on todellakin 33 kirjoittajaa, mutta kunkin tekstin ja luvun kirjoittaja on eritelty käsikirjan alussa kirjoittajaluettelossa.

Laitanko siis lähdeviitteeseen ja -luetteloon vain sen henkilön nimen, joka todellisuudessa on viittaamani luvun kirjoittanut? Ei varmaankaan ole järkevää ainakaan tekstiviitteeseen kirjoittaa kaikkien 33 henkilön nimeä? 🙂

Jos näin on, niin entäpä lähdeluetteloon? Pitääkö sinne kirjoittaa kaikkien 33 nimet vai riittääkö, jos laitan heidän nimet, joiden tekstejä olen kirjasta käyttänyt? Kirjassa on kylläkin vain 4 toimittajaa, mutta varmaankaan vain toimittajien nimiä ei voi lähdeluetteloon laittaa?

Vastaus:

Olisi tosiaan aika epämukavaa kirjoittaa tekstiviitteeseen 33 kirjoittajan nimeä!

Kyseinen lähde on siis toimitettu teos, jonka jokaisella luvulla on eri kirjoittajat. Se helpottaa tässä tilanteessa. Kokoomateoksen toimittajien (editoijien) nimiä ei tarvitse ilmoittaa, jollei ehdottomasti halua.

Lähdeluetteloon tulevat vain ne lähteet (artikkelit/luvut), joihin olet tekstissä viitannut. Aloita lähdeviite luvun kirjoittajan nimellä:

Luvun kirjoittajan nimi. Julkaisuvuosi. Luvun nimi. Julkaisussa: Isännöinnin käsikirja. Helsinki: Kiinteisöalan Kustannus, sivut.

Jos olet lukenut sitä e-kirjana Ellibs-palvelussa Nelli-portaalissa (kirjaston maksaman lisenssin turvin), lähdeviite tulee:

Luvun kirjoittajan nimi. Julkaisuvuosi. Luvun nimi. Julkaisussa: Isännöinnin käsikirja. Helsinki: Kiinteisöalan Kustannus, sivut. Viitattu pvm. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Ellibs.

Tekstiviite tehdään normisti (tekijän sukunimi julkaisuvuosi, sivut).

Miten viittaan raportointiohjeeseen?

Viitataanko raportointiohjeeseen kuten nettisivuihin? Vai kuten kirjaan?

Vastaus:

Sain tämän kysymyksen tietooni yhdessä opettajakokouksessa.

Kysymys on mielenkiintoinen, sillä nykymaailmassa kirjat muuttuvat verkkokirjoiksi ja sitä mukaan kirjan ja nettisivuston ero alkaa ainakin ihmisten mielikuvissa hämärtyä.

Mielestäni raportointiohje, vaikka saattaakin olla sangen hämyisä uudistuneessa muodossaan JAMKin avoimissa oppimateriaaleissa, on enemmän verkkokirja kuin nettisivusto. Toki se on osa JAMKin nettisivustoa.

Raportointiohjeessa on jokaisella luvulla oma numeroitu lukunsa ja osalla niistä vielä numeroidut alalukunsa. Se on aika tyypillistä kirjoille, mutta ei sivustoille. Näistä luvuista ja alaluvuista muodostuu kokonaisuus, hienommin sanottuna teos.

Minut ja Liukon Satu mainitaan kyllä tekijöinä, mutta maininta on melko huomaamaton etusivun oikeassa alareunassa, joten harva sitä on sieltä bongannut. Satu lupasi miettiä, laitammeko nimemme paremmin näkyviin.

Jos ja kun viittaatte raportointiohjeeseen, lähdeviite tulee lähdeluetteloon näin:

Liukko, S. & Perttula, S. 2013. Opinnäytetyön raportointiohje. Viitattu 11.4.2013. Http://oppimateriaalit.jamk.fi/raportointiohje/.

Jos viittaatte tekstissä esimerkiksi lukuun 3 (Kirjoittamisprosessi), tekstiviite tulee näin:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Liukko & Perttula 2013, luku 3).

TAI

Tekstiä tekstiä tekstiä (Liukko & Perttula 2013, Kirjoittamisprosessi).

Selitys tekstiviitteen muotoiluun: Koska opuksessa ei ole sivunumeroita, voidaan lukijaa helpottaa kertomalla edes se luvun numero tai nimi, josta kyseinen ajatus esitetään.

Mahdollinen monitulkintaisuus näyttäisi syntyvän, jos viitataan lukuun 4.2.1 (Johdanto). Kyseisessä luvussahan selostetaan, mitä opparin johdannolta vaaditaan.

Tekstiviite voisi tulla siis näin, jos viitataan luvun nimeen: Tekstiä tekstiä tekstiä (Liukko & Perttula 2013, Johdanto).

Nyt lukija ja kirjoittajakin voi ajatella vahingossa, että tässä varmaankin viitataan raportointiohjeen johdantoon. Sellaista ei tosin ole, mutta sellaiseksi voi käsittää vaikkapa raportointiohjeen etusivun, joka ei ole oma numeroitu lukunsa. Siis sen sivun, jonka nimi on ”Kirjallisten tehtävien raportointi Jyväskylän ammattikorkeakoulussa”. Selvyyden vuoksi tässä tapauksessa voisikin ehkä olla parempi viitata luvun numeroon eikä luvun nimeen:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Liukko & Perttula 2013, luku 4.2.1).

Huomauttaisin vielä, että oppareissa ei useinkaan tarvitse viitata raportointiohjeeseen. Se ei ole varsinainen tutkimuksenteko-opas eikä tutkimusmenetelmäjulkaisu, joiden on oltava lähdeluettelossa, jos olette niitä lukeneet ja niiden neuvoja soveltaneet.

Vaikka raportointiohjeeseen ei aina viitatakaan, sitä on kuitenkin aina noudatettava JAMKin kirjallisissa töissä.

Monta artikkelia Opinportin verkkokirjasta

En löytänyt raportointiohjeesta, enkä Tutki ja kirjoita -kirjasta neuvoa tähän pulmaan: Miten merkitsen lähdeviitteen? Entä lähteen lähdeluetteloon?

– Useampi artikkeli verkkokirjasta Psykiatria (Duodecim), esimerkiksi Johdanto, Mitä on oikeuspsykiatria?
– Artikkeleilla sama kirjoittaja
– Artikkelit kirjoitettu (tai ainakin merkitty) samalle päivälle (1.8.2011)
– Ei sivunumeroita
– Artikkelin alareunassa on esim. tällaista infoa: Artikkelin tunnus: inf04497 (000.000)
– © 2013 Kustannus Oy Duodecim

Vastaus:

Kaivelin esiin Psykiatria-kirjan. Sen tietoja Janet-tietokannasta valikoidusti kopsattuna:

Nimeke:     Psykiatria / toimittajat: Jouko Lönnqvist … [et al.].
Julkaistu:     Helsinki : Duodecim, 2011.
Ulkoasu:     1 päivittyvä verkkokirja.
Linkit:     Oppiportti

Oppiportti on on sosiaali- ja terveysalan, hoitotyön ja lääketieteen sähköisten oppikirjojen kokoelma. Kirjaston sivuilla on siitä tiedote. Oppiportti löytyy Nellistä. Pääset Oppiporttiin koulun verkossa koulun tiloissa tai kotonasi kirjautumalla Nelliin kirjadu sisään -linkistä.

Kirjan johdannon kirjoittajia näyttää olevan kaksi:

Psykiatria ja mielenterveys – johdanto
Psykiatria
1.8.2011
Jouko Lönnqvist ja Johannes Lehtonen

Oikeuspsykiatria-luvun on kirjoittanut Jari Tiihonen (tiedot ovat kunkin luvun alussa):
Mitä on oikeuspsykiatria?
Psykiatria
1.8.2011
Jari Tiihonen

Hmm..Mutta näillähän on eri kirjoittajat. Et varmaankaan tarkoittanut tätä. Sen vuoksi tein haun kirjoittamalla näytön yläosan hakulaatikkoon: psykiatria jari tiihonen

Ja huomasin, että kyseinen Tiihonen on kirjoittanut useita artikkeleita, mm. yhden johdannonkin:

Oikeuspsykiatria – johdanto
Psykiatria
1.8.2011
Jari Tiihonen

Tämä verkkokirja on julkaisu, jossa jokaisella luvulla on omat kirjoittajansa. Se on siis toimitettu teos (kokoomateos). Kun viittaat eri lukuihin, tee jokaisesta artikkelista oma lähdemerkintänsä. Jos sivunumeroita ei ilmoiteta, niitä ei voi lähdemerkintään laittaa. Jos samalta tyypiltä on monta julkaisua samalta vuodelta, käytetään julkaisuvuoden yhteydessä pienaakkosia a, b jne erottamaan ne toisistaan.

Vaikkapa näin:

Tiihonen, J. 2011a. Mitä on oikeuspsykiatria? Julkaisussa: Psykiatria. Julk. 1.8.2011. Helsinki: Duodecim. Viitattu 8.3.2013. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Oppiportti.

Tiihonen, J. 2011b. Oikeuspsykiatria – johdanto. Julkaisussa: Psykiatria. Julk. 1.8.2011. Helsinki: Duodecim. Viitattu 8.3.2013. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Oppiportti.

Tekstiviitteisiin näin, jos viitataan yhteen virkkeeseen/lauseeseen:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Tiihonen 2011a). Tekstiä tekstiä tekstiä (Tiihonen 2011b).

Linkkejä:

JAMKin Nelli: www.nelliportaali.fi/jamk
Oppiportti: http://www.oppiportti.fi/ (Terveysportissa, toimii JAMKin verkossa JAMKin kirjaston lisenssillä)
Tiedote kirjaston sivuilla Oppiportista: http://jamk.fi/kirjasto/uutiset/2/0/duodecim_oppiportin_sahkoiset_oppikirjat

Verkkokirjassa ei ole sivunumeroita

Kuinka viittaan tekstissä verkkokirjaan, jossa ei ole sivunumeroita?

Vastaus:

Raportointiohjeesta ei löydy vastausta tähän.

Olen miettinyt tätä aiemmin yhdessä postauksessani: http://blogit.jamk.fi/oppari/2011/03/04/miten-tekstissa-viitataan-lukulaitteelta-luettaviin-kirjoihin/

Silloin kehotin ilmoittamaan prosentit, jotka joissakin lukulaitteissa voi nähdä.

Jollei verkkokirjassa ole edes prosentteja, silloin tekstiviitteeseen voi laittaa esimerkiksi luvun numeron tai luvun nimen.

Päivitys 10.9.2018:

Kaikkein helpointa on tehdä viittaus luvun numeron mukaan: (Tekijä vuosi, luku x). Tai luvun nimen mukaan, jos luvuilla ei ole numeroita. Ne ovat suositeltavampia tapoja kuin prosentteihin viittaaminen.

 

Täyttä häkää!

Osaisitko neuvoa, miten selvitän kyseisen sivun päivitystiedot tai miten merkitsen sivun lähdeluettelooni. Tarvitsen sivun tietoja opinnäytetyöhöni liittyen. https://ekstra1.kuh.fi/csp/islabohje/labohje.csp?indeksi=3365.

Vastaus:

Täytyihän systeemiä kokeilla itsekin. Kirjoitin hakuehdoksi B-Hb ja sain listan erilaisista hemoglobiiniin liittyvistä labrakokeista. Valitsin huvikseni hiilimonoksidi-testin. Se näyttää olevan myrkytystutkimus, jonka tulos on valmiina näytteenottopäivänä.

Mielenkiintoinen sivusto. Vai voisiko kokonaisuutta kutsua tietokannaksi? Organisaatio näyttää kutsuvan julkaisua ohjekirjaksi, joten ajatellaan mekin tätä sitten kirjana. Tässä kirjassa ei ole sivunumeroita, vaan ikäänkuin lukujen nimiä. Hypertekstimäinen hakuteos?

Lähdeluetteloon ohjekirja tulisi varmaankin näin, julkaisuvuodesta tai päivitysajankohdasta en saa minäkään selvää:

Itä-Suomen Laboratoriokeskuksen web-ohjekirja. n.d. Kuopio: islab. Viitattu 29.5.2012. https://ekstra1.kuh.fi/csp/islabohje/labohje.csp?indeksi=3365.

Ongelmaksi voi joskus tulla tekstiviitteen muotoilu. Yritä muotoilla teksti sillä tavalla, että lukijalle selviää, mistä tutkimuksesta on kyse. Ajattele vaikkapa kirjoittavasi kollegallesi, sanot asian silloin luontevasti mutta samalla myös täsmällisesti. Tarkoitan jotain tämänsuuntaista ilmaisua:

– – Tavallisin syy B-Hemoglobiini-hiilimonoksidi-tutkimukseen (B-Hb-CO, 1566) on häkämyrkytys (Itä-Suomen Laboratoriokeskuksen web-ohjekirja n.d.). – –

Kirjan esikatseluversio Google Booksissa

Miten ilmoitan Google Booksissa lukemani kirjan? En lukenut kirjaa kokonaan, vaan vain esikatselussa näkyvän tekstin.

Vastaus:

Tee lähdemerkintä normaalisti:

Henkilötekijän sukunimi, Etunimen alkukirjain. Julkaisuvuosi. Kirjan nimi. Painostiedot. Kustannuspaikka: Kustantaja. Vapaavalintaiset huomautukset ja täsmennykset. Viitattu päivämäärä. Nettiosoite.

Vapaavalintaisissa huomautuksissa voit, jos haluat, kertoa enemmän. Esimerkiksi ”Kirjan esikatseluversio” tai ”Rajoitettu katseluoikeus” – mikä nyt osuvimmalta ilmaisulta vaikuttaakaan. Joillekin lukijoille tämä tieto voi olla hyödyllinen.

Tein testin. Laitoin Google Booksin hakuun hakulauseen symptoms of depression. Vieritin tuloslistaa niin kauan, että sain tänä vuonna julkaistun kirjan näkyviin. Kirja oli:

Westall, C. & Liamputtong, P. 2011. Motherhood and postnatal depression: narratives of women and their partners. Dordrecht: Springer. Kirjan esikatseluversio, sivut 1-18 ja 199. Viitattu 17.11.2011.

Sain luettavakseni johdanto-luvun sekä toisesta luvusta alkua, aika pitkästi. Johdannossa oli määritelmiä. Toisessa luvussa kerrottiin siitä, miten erilaiset synnytyksen jälkeiset masennukset voidaan havaita.

Google Books -palvelussa sana books näytetään kirjoitettavan pienellä, muualla isolla. Huomasin sattumalta.

HUOM! Iloisia uutisia! Voit lukea esimerkkikirjan myös ihan kokonaan, kiitos JAMKin kirjaston! Kirja on nimittäin luettavissa Dawsonera-palvelussa, joka löytyy kirjaston Nelli-portaalista. Pyydä kirjaston henkilökunnalta lupa vuokrata kirja käyttöösi viikoksi. Ohjeet vuokraukseen (rental) ovat kirjaston www-sivuilla: http://www.jamk.fi/kirjasto/tiedonhaku/aineistot/verkkokirjat.