Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: julkaisuvuosi

Jätänkö julkaisuvuoden ilmoittamatta?

Onko parempi käyttää lyhennettä n.d., jos teoksen luontivuotta ei tiedetä, vai jättää julkaisuvuosi-tieto pois lähdeviitteestä? Osa suomen kielen asiantuntijoista vastustaa englanninkielisen n.d.-lyhenteen käyttöä suomenkielisissä opinnäytteissä.

Vastaus:

Standardi 5989 ”Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet” toteaa näin kohdassa 9.3.4, jonka otsikkona on Ei julkistusaikaa:

Jos julkistusajasta ei voida esittää edes arviota, käytetään ilmaisua ”ei julkistusaikaa”, sen latinankielistä vastinetta ”sine anno” (joka voidaan lyhentää ”s. a.”) tai vastaavaa ilmaisua kohdeyleisön kielellä (esim. no date).

Standardin esimerkin mukaan ”s. a.” tulee hakasulkuihin: [s. a.]. (Huom! JAMKissa ei hakasulkuja lähdeviitteessä käytetä.)

”Ei julkistusaikaa”

Voisimmeko käyttää JAMKIssa ilmaisua ”ei julkistusaikaa”?

Suomenkielisten oppareissa on englanninkielinen tiivistelmä laajemman yleisön saavuttamiseksi. Tämän opin jo 1990-luvun puolivälissä, kun kokeiluvaiheen ammattikorkeakoulun opinnäytetöitä esiteltiin ulkomaisille korkea-arvoisille vieraille. Tiivistelmän lisäksi asiantuntijat silmäilevät myös lähdeluetteloa saadakseen käsityksen opinnäytetyön luotettavuudesta ja validiteetista. Sen vuoksi JAMKin oppareissa ei mielestäni voida käyttää ilmaisua ”ei julkistusaikaa”, sitä ei ulkomaalaiset ymmärrä.

”Sine anno” tai ”s. a.”

”Sine anno” tai ”s. a.” on tuntematon ilmaisu meille suomenkielisillekin ja varmaan myös isolle osalle vieraskielisiäkin. Vieraskielisissäkään opinnäytteissä sitä ei ole kovin usein tullut vastaan; en tosin ole välttämättä asiantuntija tästä lausumaan. (Mutta olen kuitenkin lähes päivittäin tekemisissä kansainvälisistä tietokannoista löytyvien tutkimusten kanssa.)

No date tai n.d.

Standardi antaa mahdollisuuden käyttää edellisiä vaihtoehtoja vastaavaa ilmaisua kohdeyleisön kielellä (esim. no date). Mikä on JAMKin kohdeyleisön kieli?

Ensimmäisenä tulee tietysti mieleen se, että suomenkielisten oppareiden kohdeyleisö on suomenkieliset ja englanninkielisten oppareiden kohdeyleisö on suurin piirtein koko maailma.

AMK-laki (24 §) sanoo, että amkin hallintokieli on sen toimiluvassa määrätty opetus- ja tutkintokieli. JAMKin toimiluvassa kerrotaan, että opetus- ja tutkintokielemme on ”Suomi, muu opetus- ja tutkintokieli englanti”. OKM:n luvalla JAMK saa antaa suomenkielisiä ja englanninkielisiä tutkintoja.

JAMKin tutkintosääntö huomauttaa, että suomenkielisillä voi olla enkunkielisiä opintoja kansainvälistymisen vuoksi ja että englanninkielisillä voi olla suomenkielisiä opintoja integroitumisen tukena:

14 § Opetuskieli

Jyväskylän ammattikorkeakoulun opetus – ja tutkintokieli on suomi. Suomenkielisiin tutkinto-ohjelmiin voi sisältyä englannin kielellä toteutettavia opintojaksoja tai osaamisalueita silloin, kun se on opiskeltavan alan kannalta tarkoituksenmukaista ja tukee opiskelijan kansainvälistymistä. Vastaavasti englanninkielisiin tutkinto-ohjelmiin voi sisältyä suomenkielisiä opintojaksoja tai osaamisalueita, jotka tukevat opiskelijan integroitumista suomalaiseen työelämään. Kunkin tutkinto-ohjelman hyväksytyissä opetussuunnitelmissa määritellään opintojaksoilla tai osaamisalueilla käytettävä kieli. Opintosuoritukset tehdään pääsääntöisesti opintojakson tai osaamisalueen kielellä.

JAMKin käyttökielet ovat siis suomi ja englanti.

Tätä on ajateltu, kun lähdeviitteeseen laitetaan n.d. Lyhenne yleensä muistetaan sen jälkeen, kun kerrotaan, että se tulee sanoista no date. Enkunkielisissä oppareissa n.d. kirjoitetaan aina pienillä kirjaimilla, vaikka sitä edeltäsi piste (ja välilyönti) – kuten lähdeviitteessä aina edeltää! Suomenkielisissä lähdeviitteissä n.d. kirjoitetaan tekstiviitteissä pienellä: Tekstiä tekstiä tekstiä (Sukunimi n.d., sivut). Lähdeviitteessä se kirjoitetaan isolla N:llä, esimerkki (E. = Etunimen alkukirjain):

Sukunimi, E. N.d. Julkaisun nimi. Painos. Kustantajan paikka: Kustantaja.

Julkaisuvuosi-tiedon jättäminen pois viitteestä

Tämä voisi olla yksi ratkaisu.

Asiasta voi kuitenkin tulla vakavahko ongelma arvioinnissa, koska opettaja ei tiedä, onko opiskelija unohtanut laittaa lähdeviitteeseen julkaisuvuosi-tiedot (miinusta huolimattomuudesta), vai eikö hän ole sitä osannut (miinusta osaamattomuudesta). Opet eivät voi alkaa tarkistaa kaikkia epämääräisiä lähdeviitteitä tsekatakseen, mistä on kyse!

Pesäpuun PRIDE-kirja

Käytän opparissani lähteenä PRIDE-kirjaa, joka on sijais- ja adoptiovanhemmuutta harkitsevien ennakkovalmennuskirja. Kirja on ihan kamala lähdemerkintöjen laatimisen suhteen. Itselläni on 2013 painos, joka on kolmas uudistettu painos. Kirjan sisäsivulla lukee näin:

Pesäpuu ry 2006

Toimitus:

Pirjo Hakkarainen, Anna-Liisa Koisti-Auer

Alkuperäisteos:

Foster PRIDE / Adopt PRIDE 1996

Kolmas uudistettu painos

päivitetty 2013

Paula Männikkö, Jaana Pynnönen, Sirpa Yli-Rekola

Taitto: Kirsti Pusa, Piritta Schulz

Osassa kirjaa lukee tekstipätkää ennen, kuka tekstin on kirjoittanut (esim. Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä, Anu Huovinen ja Pia Marttala). Suurimmaksi osaksi kirjoittajia ei kuitenkaan mainita eri tekstipätkien yhteydessä. Kenet merkitsen kirjoittajaksi, jos kirjoittajaa ei mainita? Männikön, Pynnösen ja Yli-Rekolan? Ovatko Hakkarainen ja Koisti-Auer toimittaneet myös 2013 painoksen, vai ainostaan 2006 painoksen? 

Kaiken tämän lisäksi kirja sisältää 9 lukua, jotka jokainen on numeroitu erikseen, eli luku 1 alkaa sivunumerosta 1, luku 2 alkaa sivunumerosta 1 ja niin edelleen. En siis voi merkata lähdeviitteeseen sivunumeroita, koska silloin lukija ei tiedä, minkä luvun sivuun viittaan. 

Kannessa lukee ”PRIDE-kirja sijais- tai adoptiovanhemmuutta harkitsevalle” ja ”Pesäpuu ry”. Kirja ei ole saatavilla netissä.

Miten tällaiseen lähdeteokseen viitataan?

Vastaus:

Onpa tehty hankalaksi kirjaan viittaaminen!

Kerätäänpä faktat tekijöistä ja julkaisuajasta sekä siitä, miten kirjan osiin viitataan (sivunumerot):

Kenet kirjoittajaksi, jos luvun kirjoittajaa ei mainita?

Henkilötekijät, joilla on tekijänoikeus:

Jos luvun kirjoittaja mainitaan, hän on henkilötekijä.

Jos häntä ei mainita, lähdeviite aloitetaan lähteen nimellä. Onko se luvun nimi vai kirjan nimi?

Sitä varten tarvitsemme tiedon siitä, ovatko nämä kirjan toimittajia vai niiden lukujen kirjoittajia, joiden alussa ei mainita muita kirjoittajia: Paula Männikkö, Jaana Pynnönen, Sirpa Yli-Rekola. Koska kirjan kannessa ei ilmoiteta heidän nimiään millään tavalla, ei tekijöinä eikä toimittajina, he ovat luultavasti toimineet alkuperäistekstin kääntäjinä, jotka lähdeviitestandardin (SFS 5989) mukaan ovat ns. muita tekijöitä, joiden nimet voidaan jättää pois lähdeviitteestä. Silloin lähdeviite alkaa kirjan nimellä.

Sitten meillä on vielä nämä kaksi tyyppiä: Hakkarainen ja Koisti-Auer. He ovat toimittaneet joko vuonna 2006 julkaistun kirjan tai sitten tämän uuden. Sillä ei oikeastaan ole väliä, sillä myös toimittajat (editoijat) ovat lähdeviitestandardin mukaan ”muita tekijöitä”, jolloin heidänkin nimet voidaan heivata lähdeviitteestä vex. Tehdään niin!

Julkaisuaika ja painostieto

Kirja on painettu vuonna 2013, siitä osviittaa antaa myös tuo ”päivitetty 2013”. Vuosi 2013 merkitään siten julkaisuajaksi. Painos on 3. uud. p. (Jollei sitten tuo alkuperäisteos ole ollut 3. uudistettu painos?)

Ilmeisesti suomenkielinen teksti on kirjoitettu ensimmäisen kerran 2006. Englanninkielinen alkuperäisteos on julkaistu 1996. Jätämme nämä tiedot pois lähdeviitteestä, ne eivät ole tässä tapauksessa oleellisia.

Jokainen kirjan luku on sivunumeroitu 1, 2, 3 jne.

Nyt on siis kahdenlaista viitettä tarjolla.

Lukuihin, joilla on omat kirjoittajansa, viitataan näin:

Tekijät. 2013. Luvun nimi. Julkaisussa: PRIDE-kirja sijais- tai adoptiovanhemmuutta harkitsevalle. 3. uud. p. Jyväskylä: Pesäpuu.

Tekstiviite: Tekstiä tekstiä (Tekijät 2013, sivut).

Jos tuo Jyväskylä ei näy kirjassa, sitä ei tarvitse ilmoittaa. Laitoin sen tuohon varulta, jos se vaikka kerrotaan takakannessa tms.

Lukuihin, joiden kirjoittajia ei ilmoiteta, viitataan näin:

PRIDE-kirja sijais- tai adoptiovanhemmuutta harkitsevalle. 3. uud. p. Jyväskylä: Pesäpuu.

Tekstiviite: Tekstiä tekstiä (PRIDE-kirja sijais- tai adoptiovanhemmuutta harkitsevalle 2013, luku X, sivut).

Taustatietoa

Luin THL:n sivuilta:

Pesäpuu ry on lastensuojelujärjestö, joka ylläpitää valtakunnallista lastensuojelun erityisosaamisen keskusta. Pesäpuu ry kehittää, kouluttaa ja tekee käytännön tarpeista nousevaa tutkimusta. Se myös tuottaa konkreettisia työvälineitä lastensuojelutyöhön. Pesäpuu ry:n kehittämistyön tavoitteena on edistää lapsinäkökulman esiintuomista lastensuojelussa.

Ja onhan järjestöllä myös omat sivut ja verkkokauppakin, josta tosin ei ollut apua tämän kirjan lähdeviitteisiin.

Tekijän nimessä Jr.

Hughes, R. 2005. The effects of divorce on children. IDEALS, the Illinois Digital Environment for Access to Learning and Scholarship. Viitattu 3.3.2016. https://www.ideals.illinois.edu/handle/2142/14469.

Vastaus:

Kun menen sivulle, ekaksi tulee kehotus käyttää tätä linkkiä: http://hdl.handle.net/2142/14469

Näyttää olevan Illinoisin yliopiston kokoelmassa oleva julkaisu. Julkaisuvuodeksi ilmoitetaan 1995. Aika vanha! Jos tämä ei ole alan gurun julkaisema aikaa kestävä klassikko, kehotan jättämään lähteen pois opparista. Mistä saitte lähdeviitteeseen vuosiluvun 2005?

Mutta lähdeviittessä on mielenkiintoinen yksityiskohta: Junior tekijän nimessä. Miten se laitetaan lähdeviitteeseen?

Vilkaisin netissä mm. APAn ohjeita. Kansainvälisesti näyttää olevan yleinen tapa laittaa pilkku etunimen ja Jr.-lyhenteen väliin. Katso esimerkiksi APAn blogikirjoitus 2012, International Sosiological Assosiationin ohje tai The Chicago Manual of Style Online.

Lähdeviite:

Hughes, R., Jr. 1995. The effects of divorce on children. IDEALS, the Illinois Digital Environment for Access to Learning and Scholarship. Viitattu 3.3.2016. Http://hdl.handle.net/2142/14469.

Lähdeviite varhaiskasvatuslakiin

Olisin varmistanut sinulta lakiin liittyvän lähdemerkinnän ja viittauksen.

Laki-lähteen tekstiviite – viittaus yhteen pykälään

”Päiväkodissa ja perhepäivähoidossa tulee olla tarvittava määrä henkilöstöä, jotta varhaiskasvatukselle laaditut tavoitteet voidaan saavuttaa. Lasten päivähoidon henkilöstön kelpoisuusvaatimuksiin sovelletaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annettua lakia sekä sen nojalla annettuja säännöksiä (L 580/2015, 5 §).”

Merkataanko pykälä noin lain perään?

Vastaus:

Kyllä, tekstiviite tulee juuri tuolla tavalla.

Laki-lähteen tekstiviite – viittaus moneen pykälään

Mitä jos viittaa useaan eri pykälään samassa kappaleessa, eroitetaanko ne pilkuilla? Miten välilyönnit tulevat oikeaoppisesti, merkataanko pykälä heti numeron perään vai välilyönnillä? Tuleeko toiseksi viimeisen ja viimeisen väliin &-merkki?

(L 580/2015, 5 §, 6 §, 7 §.)

Vastaus:

Erotetaan pilkuilla. Välilyönti numeron ja pykälä-merkin väliin, kuten lakitekstissäkin on.

Toiseksi viimeisen ja viimeisen väliin ei tule &-merkkiä, pilkutus riittää. Tätä tosin ei raportointiohjeessa neuvota. Lähdeviite-standardi SFS 5989 ”Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet” antaa melko vapaat kädet välimerkityksille.

Raportointiohjeessa on kuitenkin tällainen esimerkki tekijä-tiedoista ja välimerkeistä tekstiviitteessä:

– – . Makrosysteemi sisältää yhteiskunnan säätelemät reunaehdot, kuten lait, politiikan, kulttuurin ja ideologiat. (Hietikko 2009, 45; Jaako 2008, 22; Sailio 2008, 10.)

Eipä tuossakaan ole &-merkkiä kahden viimeisen välillä.

Tarkistin vielä Tutki ja kirjoita -kirjan, mutta sielläkään ei tekstiviitteiden yhteydessä ole tähän sopivaa ohjetta tai esimerkkiä.

Ei pykäliä lähdeviitteisiin

Ja tuleeko ne pykälät lähdeluetteloonkin?

L 580/2015. Varhaiskasvatuslaki. Viitattu 5.2.2016. http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö, 5 §, 6 §, 7 §.

Vastaus:

Pykälät eivät tule lähdeluetteloon. Vähän niin kuin viittaisit tavalliseen kirjaan, ei silloinkaan lähdeviitteeseen sivuja laiteta.

(Ja yksittäinen pykälä ei ole julkaisun itsenäinen osa, kuten toimitettujen julkaisujen yksi artikkeli yleensä on.)

Mikä vuosiluku?

Ohjaajani kanssa tuli puheeksi Varhaiskasvatuslain merkitseminen. Finlexin sivuilla on varhaiskasvatuslaki merkattu näin, mutta tuo vuosiluku on kieltämättä aika häiritsevä, koska uusi Varhaiskasvatuslaki on astunut voimaan. Samoin PhL ottaa silmään. Voiko Varhaiskasvatuslakiin viitata siis noin, miten yllä olen sen kirjannut?

Päivähoitolaki / PhL 36/1973 Varhaiskasvatuslaki

Vastaus:

Nyt kannattaa olla tarkkana kuin porkkana!

Laki 580/2015 on Laki lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ja se on annettu 8.5.2015. Muutoksessa päivähoitolaki on muutettu varhaiskasvatuslaiksi. Tämä ei ole varhaiskasvatuslaki, vaan laki sen muutoksesta.

Kaikki varhaiskasvatuslakiin tehdyt muutokset näkyvät Finlexin sivuilta.

Tässä kolme viimeisintä, joista ekana oleva tulee voimaan vasta tämän vuoden elokuussa:

Lähdeviite varhaiskasvatuslakiin

Jos lailla on vakiintunut nimi ja/tai lyhenne, sitä voi käyttää. Juridisia lyhenteitä löytää esimerkiksi Edilexin sivuilta ja viranomaisten sivuilta. Sinne ei ole tullut vielä tätä muutosta, mutta koska laissa 580/2015 puhutaan varhaiskasvatuslaista, sitä voi käyttää myös lähdeviitteessä:

Varhaiskasvatuslaki 1973/36. Viitattu 25.2.2016. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1973/19730036.

TAI:

Varhaiskasvatuslaki 36/1973. Viitattu 25.2.2016. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1973/19730036.

Tämäkin hyväksyisin, sillä jos googlettaa sanalla varhaiskasvatuslaki, Googlen tuloslistan viitteessä numerot ovat päinvastaisessa järjestyksessä kuin edellisessä versiossa.

TAI:

L 1973/36. Varhaiskasvatuslaki. Viitattu 25.2.2016. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1973/19730036.

TAI:

L 1973/36. Varhaiskasvatuslaki. Viitattu 25.2.2016. Http://www.finlex.fi, Ajantasainen lainsäädäntö.

Muutosajankohta lähdeviitteeseen?

Voit täydentää lähdeviitettä, jos haluat, kertomalla lain viimeisimmän muutosajankohdan. Esim.:

Varhaiskasvatuslaki 1973/36. Viimeisin voimaantullut muutos 1.8.2015. Viitattu 25.2.2016. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1973/19730036.

Lähdeviite varhaiskasvatuslain muutokseen

Jos haluat viitata erityisesti lakimuutokseen, tee lähdeviite kyseiseen säädökseen:

L 580/2015. Laki lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta. Viitattu 5.2.2016. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150580.

Aiemmat postaukset

Olen kirjoittanut lakien lyhenteistä ja vakiintuneista nimityksistä reilu vuosi sitten, ja

lakiin viittaamisesta muulloinkin.

Muuttunut kuntoutuksen nimi

Opinnäytetyössäni on lause:

Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvastuu on kunnalla, mikäli kuntoutusvastuu ei kuulu Kelan järjestämään vaikeavammaisten lääkinnälliseen kuntoutukseen (Monialainen kuntoutus 2015, 9).

Lähde: Monialainen kuntoutus 2015. 2015. Tilannekatsaus. Sosiaali- ja terveysministeriö. Raportteja ja muistioita: 2015:18. Viitattu 3.11.2015. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125757/URN_ISBN_978-952-00-3509-9.pdf?sequence=1

Kysymykseni on, että miten voisin merkitä lauseeseen, että 1.1.-16 lähtien Kelan lääkinnällinen kuntoutus on Kelan vaativa kuntoutus? Voinko korjata sen suoraan: …mikäli kuntoutusvastuu ei kuulu Kelan järjestämään vaativaan kuntoutukseen (Monialainen kuntoutus 2015, 9). Vai laitanko sen sulkuihin, jolloin tulee kahdet sulut. Ja tavitseeko tuo korjauskin oman lähteen?

Vastaus:

Ensiksi huomioni kiinnittyy lähdeviitteeseen. Siihen kannattaa lisätä julkaisuvuosi, kustannus-/julkaisupaikka ja piste lähdeviitteen loppuun:

Monialainen kuntoutus 2015. 2015. Tilannekatsaus. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Raportteja ja muistioita: 2015:18. Viitattu 3.11.2015. Http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125757/URN_ISBN_978-952-00-3509-9.pdf?sequence=1.

Koska julkaisun nimeen sisältyy vuosiluku, tekstiviite on poikkeuksellinen: (Monialainen kuntoutus 2015. 2015, sivut).

Sitten varsinaiseen kysymykseesi. Kyse on siis ilmeisesti siitä, että säädös tai viranomaisohje on muuttunut vähintäänkin termistöltään, jollei myös sisällöltään. Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus on muuttunut 1.1.2016 Kelan järjestämäksi vaativaksi kuntoutukseksi.

Tarvitset lähteen, jossa sanotaan, että kuntoutuksen nimi muuttuu, jollei sitä tietoa ole Monialainen kuntoutus 2015 -julkaisussa. Tieto näyttää kuitenkin olevan käyttämässäsi julkaisussa, ainakin sivulla 10.

Voisiko tämän muuttaa esimerkiksi näin:

Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvastuu on kunnalla, mikäli kuntoutusvastuu ei kuulu Kelan järjestämään vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen, jota aiemmin kutsuttiin vaikeavammaisten lääkinnälliseksi kuntoutukseksi (Monialainen kuntoutus 2015. 2015, 9 – 10).

Tai:

Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvastuu on kunnalla, mikäli kuntoutusvastuu ei kuulu Kelan järjestämään vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen, jota ennen vuotta 2016 kutsuttiin vaikeavammaisten lääkinnälliseksi kuntoutukseksi (Monialainen kuntoutus 2015. 2015, 9 – 10).

Tai:

Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvastuu on kunnalla, mikäli kuntoutusvastuu ei kuulu Kelan järjestämään vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen, jota kutsuttiin vaikeavammaisten lääkinnälliseksi kuntoutukseksi vuoden 2015 loppuun asti (Monialainen kuntoutus 2015. 2015, 9 – 10).

Tai jotain vastaavaa, tässä on monia mahdollisuuksia. Kuten aiemmin kerroin ja itsekin mietit, on myös mahdollista käyttää toista lähdettä apuna, esimerkiksi Kelan tiedotetta tai lain muuttumiseen liittyviä lakeja (HE 332/2014 vp; L 145/2015), jossa tuo kuntoutuksen nimen muuttuminen kerrotaan.

Lyhennetäänkö vaativa lääkinnällinen kuntoutus alasi julkaisuissa vaativaksi kuntoutukseksi? Jos kyllä, voit käyttää lyhyempää kirjoitusmuotoa. Jos ei, kannattaa käyttää opparissa täsmällistä ja virallista termiä, toisin sanoen pitempää nimitystä.

Sanomalehtien hinnastot netissä

Tässä pari lähdettä joita mietimme, miten nämä tulisi merkitä tekstiin ja lähdeluetteloon.

Tässä on kyseessä sanomalehti Kalevan hinnasto.  http://issuu.com/kaleva/docs/hinnasto_2015_a_034078eb85e75b

Ja tässä Lapin Kansan ja Pohjolan sanomien hinnasto
Mikä tästä pitää laittaa otsikoksi?
Http://mediamyynti.lapinkansa.fi/tuotteet/lapin-kansa/luokitellut-ilmoitukset/

Vastaus:

Tekisin lähdeviitteet jotensakin näin:

Kalevan hinnasto

Hinnasto 2015. N.d. Sanomalehti Kalevan julkaisu. Viitattu pp.kk.vvvv. http://issuu.com/kaleva/docs/hinnasto_2015_a_034078eb85e75b.

Julkaisuvuosi on todennäköisesti 2014 tai 2015, mutta kun sitä ei sanota, emme arvo, kumpi se on.

Julkaisussa ei kerrota kustannuspaikkaa, mutta sen saa selville, jos karsii nettiosoitetta viimeisestä merkistä taaksepäin jonkin matkaa. Lähdeluetteloon voisi siis laittaa myös ”Oulu: Kaleva.”-tiedon.

Tekstiviite: Tekstiä tekstiä tekstiä (Hinnasto 2015 n.d., sivut).

Lapin Kansan ja Pohjolan Sanomien hinnasto

Luokitellut ilmoitukset. N.d. Lapin Kansan ja Pohjolan Sanomien www-sivu. Viitattu pp.kk.vvvv. Http://mediamyynti.lapinkansa.fi/tuotteet/lapin-kansa/luokitellut-ilmoitukset/.

Luokitellut ilmoitukset -otsikon kirjaimet ovat hieman isompia kuin muiden otsikoiden samalla sivulla. Ja onhan se myös ensimmäinen/ylin otsikko.

Julkaisuvuotta ei saa selville.

Jos haluaa korostaa sitä, että sivulla on hinnasto, tiedon voi ängetä lähdeviitteeseen:

Luokitellut ilmoitukset. N.d. Hinnaston sisältävä Lapin Kansan ja Pohjolan Sanomien www-sivu. Viitattu pp.kk.vvvv. Http://mediamyynti.lapinkansa.fi/tuotteet/lapin-kansa/luokitellut-ilmoitukset/.

Tekstiviite: Tekstiä tekstiä tekstiä (Luokitellut ilmoitukset n.d.).

Kurja tekstiviite

Olen miettinyt miten tällaisesta lähteestä merkitään tekstiviite; nettilähde, johon ei ole henkilötekijää EIKÄ vuotta. Sivun otsikkohan merkitään, jos ei ole henkilötekijää. Mutta mites tuo vuosiluku, jos sitä ei mistään löydy (ei edes sivun alalaidasta).

Esimerkki: http://mtkl.fi/tietoa-mielenterveydesta/aikuisille/yksinaisyys/. Tulee aika kurja tekstiviite, jos sulkuihin tulee pelkkä (Yksinäisyys.) Kiitos avusta!

Vastaus:

Jos julkaisulla ei ole henkilötekijää, aloitetaan lähdeviite julkaisun nimellä, esimerkiksi nettisivun otsikolla.

Jos vuosilukua ei tiedetä, julkaisuvuodeksi laitetaan tekstiviitteeseen n.d.

Lähdeviitteeseen sama lyhenne kirjoitetaan N.d., sen vuoksi kun suomenkielessä pisteen jälkeen tuleva sana aloitetaan isolla kirjaimella. N.d. on yhtä kuin ”no date”. (Enkunkielisten tutkinto-ohjelmien oppareissa lyhenne kirjoitetaan aina n.d., koska se on vakiintunut lyhenne enkunkielisellä kulttuurialueella.)

Sivun lähdekoodista, hiiren kakkosnäppäimellä, näen että sivu on todennäköisesti tehty 20.06.2014, koska siellä on tekstinpätkä ver=3.51.0-2014.06.20. Mutta ei opiskelijan tarvitse osata penkoa vuosilukuja koodista, vaan toivottavaa on, että organisaatiot älyäisivät lisätä päivitysajankohdan sivuillensa aina, kun niitä päivittävät. Vilkaisin varulta myös sivuston etusivulle, mutta eipä sielläkään kerrota julkaisu- tai päivitysajankohtaa.

Alakuloinen tekstiviite

Totta puhut, kurja tekstiviite tulee!

Tekstiä tekstiä tekstiä (Yksinäisyys n.d.).

Väistyisiköhän osa pimeydestä, jos kirjoitat kyseistä opparin lukua aamuisin kirkasvalolampun vieressä?

Lait vanhimmasta uusimpaan

Luetteloidaanko nuoremmasta vanhempaan päin, (tai jollain muulla perusteella) lyhennetäänkö linkki muotoon Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö., vai koko linkki mukaan?

Tässä a. esimerkki tekstistä ja b. lähdemerkinnästä

1.7.2015 kuntouttavan työtoiminnan lain (L 2.3.2001/189) 13§:n 2 momenttia muutettiin (L 1.7.2015/142). Kuntouttavan työtoiminnan toimintajakson pituus määritellään 3-24 kuukauden pituiseksi. Asiakkaan tulee osallistua toimintaan vähintään yhtenä ja enintään neljänä päivänä viikossa. Minimiaika päivittäiselle osallistumiselle on neljä tuntia. Aktivointisuunnitelmat tulee muuttaa tämän lain mukaisiksi vuoden 2015 aikana.

Eli, viitataan siihen lakiin, mitä muutettiin ja siihen lakiin, millä sitä muutettiin.

L 1.7.2015/142. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 13§:n muutoksesta. Säädös säädöstietopankki Finlexin sivuilla. Viitattu 27.7.2015. Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150142.

L.2.3.2001/189. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta. Säädös säädöstietopankki Finlexin sivuilla. Viitattu 13.7.2015. Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö.  

Vastaus:

Vanhimmasta uusimpaan päin

Kielijelpin ohjeen ja esimerkkien sekä myös Tutki ja kirjoita -opuksen esimerkkien mukaan saman tekijän julkaisut merkitään julkaisujärjestykseen niin, että vanhimmat julkaisut tulevat ekaksi.

Aiemmin julkaistu laki ilmoitetaan ensin:

L.2.3.2001/189. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta. Säädös säädöstietopankki Finlexin sivuilla. Viitattu 13.7.2015. Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö.

L 1.7.2015/142. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 13§:n muutoksesta. Säädös säädöstietopankki Finlexin sivuilla. Viitattu 27.7.2015. Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150142.

Jos lailla on vakiintunut lyhenne, sitä voi käyttää. Juridisia lyhenteitä löytää esimerkiksi Edilexin sivuilta ja viranomaisten sivuilta.

Nettiosoitteena voi ilmoittaa joko suoran osoitteen kokonaisena tai lyhennettynä, tai sitten polun, jota pitkin lukija löytää lähteen.

Tekstiviitteet

Jostain syystä katso-viittaukset sopisivat mielestäni tekstiinne hyvin (”katso tarkemmin”):

1.7.2015 kuntouttavan työtoiminnan lain (ks. L 2.3.2001/189) 13§:n 2 momenttia muutettiin (ks. L 1.7.2015/142). Kuntouttavan työtoiminnan toimintajakson pituus määritellään 3-24 kuukauden pituiseksi. Asiakkaan tulee osallistua toimintaan vähintään yhtenä ja enintään neljänä päivänä viikossa. Minimiaika päivittäiselle osallistumiselle on neljä tuntia. Aktivointisuunnitelmat tulee muuttaa tämän lain mukaisiksi vuoden 2015 aikana.

Kommentteja?

Tikkukirjaimista luovuttu

Olen oppinut, että jos asiakirjan nimi, johon viittaan on kirjoitettu asiakirjassa isolla esim. TOIMIVA LASTENSUOJELU, LASTENSUOJELUN LAATUSUOSITUS tai LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNNASSA JA KOORDINAATTORIN TEHTÄVÄKUVAMALLI, niin ne kirjoitetaan myös lähdeviitteisiin isolla ja lähdeluetteloon isoilla kirjaimilla? Eikö ole näin enää?

Esim:
…(LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNNASSA JA KOORDINAATTORIN TEHTÄVÄNKUVAMALLI 2013, 9-10.)

Lähdeluettelossa:
LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNNASSA JA KOORDINAATTORIN TEHTÄVÄKUVAMALLI. Käytännön ohjeita lähisuhde- ja perheväkivallan strategiseen suunnitteluun ja ehdotuksia väkivallan ehkäisyn koordinaattorin toimenkuvamalliksi. 2013. Aluehallintovirasto, Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://www.thl.fi/attachments/kasvunkumppanit/yhdyshenkilon_tehtavakuva_v3.pdf.

Vastaus:

Ei ole enää näin, maailma muuttuu ja asiakirjastandardit myös. Standardit suosittelevat, että lähes kaikki kirjoitetaan tavallisesti.

Nykyään isoilla kirjaimilla kirjoittaminen tulkitaan helposti huutamiseksi.

Ensimmäinen tapa

Lähdeviite on ok sinun tavallasi, kunhan kirjoitat julkaisun nimen pienillä kirjaimilla ja muistat Viitattu päivämäärä -tiedon.

Tekstiviitteestä tulisi aika pitkä, kun siihen otetaan mukaan kaikki sanat ennen julkaisuvuotta, tässä tapauksessa siis julkaisun nimen täsmennyskin mukaan. Julmetun pitkät nimet voi kuitenkin lyhentää kolmella pisteellä tekstiviitteessä:

Tekstiviite:

Eka virke. Toka virke. Kolkki virke. Nelkki virke. (Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy kunnassa… 2013, 9-10.)

Toinen tapa

Lähdeviitteen voi tehdä näinkin:

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy kunnassa ja koordinaattorin tehtäväkuvamalli. 2013. Käytännön ohjeita lähisuhde- ja perheväkivallan strategiseen suunnitteluun ja ehdotuksia väkivallan ehkäisyn koordinaattorin toimenkuvamalliksi. Aluehallintovirasto, Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu päivämäärä. Http://www.thl.fi/attachments/kasvunkumppanit/yhdyshenkilon_tehtavakuva_v3.pdf.

Tällöin ”käytännön ohjeita” ymmärretään julkaisun tyypiksi.

Tekstiviite:

Eka virke. Toka virke. Kolkki virke. Nelkki virke. (Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy kunnassa ja koordinaattorin tehtäväkuvamalli 2013, 9-10.)

Kolmas tapa

Lähdeviite-standardi (SFS 5989) sanoo, että ”alanimekkeet merkitään, jos ne antavat olennaista tietoa tietolähteen sisällöstä – – Muuten ne voidaan jättää pois”.

Alanimen (julkaisun nimen täsmennys) voi siis jättää kokonaan pois, jos on sitä mieltä, ettei se anna olennaista tietoa lähteen sisällöstä. Itse kallistun sille kannalle, että siinä saattaa olla oleellista tietoa tässä tapauksessa.

But any way, lähdeviite muodostettaisiin silloin näin:

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy kunnassa ja koordinaattorin tehtäväkuvamalli. 2013. Aluehallintovirasto, Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu päivämäärä. Http://www.thl.fi/attachments/kasvunkumppanit/yhdyshenkilon_tehtavakuva_v3.pdf.

Tekstiviite edelleen:

Eka virke. Toka virke. Kolkki virke. Nelkki virke. (Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy kunnassa ja koordinaattorin tehtäväkuvamalli 2013, 9-10.)

Aluehallintoviraston kotipaikka?

Tässä lähteessä huomioni kiinnittyy siihen, että julkaisussa on vain Aluehallintovirasto. Mikä niistä on kyseessä, kun kaikki ovat alueellisia? Ainakin Avin omilla sivuilla olevien yhteystietojen mukaan. Luultavasti kyse on Etelä-Suomen Avista, joka majailee Hämeenlinnassa.

Muut julkaisijat eli STM ja THL ovat Helsingistä.

Lähdeviitteeseen ei tarvitse ängetä kustannuspaikkaa, koska se jää epäselväksi. Sen takia se varmaan on jätetty julkaisustakin pois?

N.d. vai n.d.?

Nyt on epäselvää, kuinka merkitsen lähteen sekä tekstiin että lähdeluetteloon, kun lähteestä puuttuu vuosiluku. Eli tarkoitan merkintää n.d. Asiaan liittyvää ohjeistusta en löytänyt myöskään oppariblogista.

Vastaus:

Suomenkieliset tutkinto-ohjelmat: Pienet ja isot n:t tulevat suomen kielen mukaisesti. Pisteen jälkeen N-kirjain isolla ja muuten pienellä.

Englanninkieliset tutkinto-ohjelmat: Enkunkielisessä raportointiohjeessa käytetään kyseisen kielialueen perinteiden  mukaisesti koko ajan pienellä kirjaimella alkavaa n.d.-lyhennettä, siis sekä lähdeviitteessä että tekstiviitteessä. Tällainen muutos tapahtui enkku-rapsaohjeen viimeisimmässä isossa päivityksessä vuosi sitten keväällä.

N.d. ja suomenkieliset tutkinto-ohjelmat

Lähdeluettelossa on N.d. ja tekstiviitteessä on n.d.

Raportointiohjeessa kerrotaan näin:

Lähdemerkinnän yleisrakenne on neliosainen:
Kuka – kirjoittaja, tekijä tai suullinen tietolähde – aina henkilö
Milloin – julkaisuvuosi (ellei tiedossa, voidaan käyttää lyhennettä N.d. = no date, tekstiviitteessä n.d.)
Mitä – lähteen nimi tai otsikko
Missä – tiedot julkaisusta, painoksesta, julkaisupaikasta ja kustantajasta, julkaisusarjasta, Internet-osoitteesta jne.

Lähdeluettelo-mallissa on tällaiset esimerkit:
Kekseliäs kasvattaja. N.d. Lastensuojelun keskusliiton ohjeet kasvattajille. Viitattu 15.4.2009. Http://www.alalyolasta.fi/, kasvatusvinkkejä.

Papermaking. N.d. Artikkeli Metso Paper Oy:n sivustolla. Viitattu 16.4.2009. Http://www.metsopaper.com, paper technology, papermaking.

Tekstiviitteinä edelliset ovat (Kekseliäs kasvattaja n.d.) ja (Papermaking n.d.).

 

Teoksen alkuperäinen esipuhe vai suomennos?

Miten tehdään lähdemerkintä (niin tekstiin kuin lähdeluetteloonkin), jos viitataan teoksen esipuheeseen, jonka kirjoittaja on eri kuin muulla teoksella? Käyttämäni teos on A. Jean Ayresin Aistimusten aallokossa, mutta esipuheen ovan kirjoittaneet G. G. Coleman & Z. Mailloux ja nimenomaan heidän kirjoitukseensa olen tässä tapauksessa viittaamassa. Myös vuosiluku hämmentää: suomeksi teos on ilmestynyt vuonna 2010, mutta alunperin 2005 (jolloin oletettavasti on kirjoitettu myös esipuhe). Mikä on siis oikeaoppinen merkitsemistapa tällaisessa tilanteessa?

Korjaus edelliseen: teos on siis julkaistu suomeksi vuonna 2008.

Vastaus:

Ihmiset viittailee nyt innokkaasti kirjojen esipuheisiin, alkusanoihin ja Lukijalle-lukuihin, sillä samantyyppisiä kysymyksiä on tullut nippu viikon sisällä. Pointsit siis esipuheiden laatijoille, kun ovat laatineet loistavia johdatteluja!

Olen viime aikoina vastaillut opiskelijalle, joka kysyi, miten viitata Lukijalle-luvun kirjoittajaan.

Viite tulee lähdeluetteloon näin:

Coleman G. G. & Mailloux, Z. 2008. Esipuhe. Julkaisussa: Aistimusten aallokossa. Kirj. A. J. Ayres. Kustantaja: Kustantajan kotipaikka, sivut.

Tekstiviite tulee näin (Coleman & Mailloux 2008, sivut).

Jos viittaat suomennokseen, käytä vuosilukua 2008.

Jos käytät alkuperäistä vuonna 2005 julkaistua teosta, käytä silloin vuosilukuna vuotta 2005. Tiedot alkuperäisteoksesta tai sen julkaisuvuodesta voi tietty aina lykätä lähdeviitteeseen täsmennyksenä/huomautuksena, mutta mitenkään välttämätöntä se ei ole. Paitsi jos on kyse jostain hyvin harvinaisesta teoksesta, esimerkiksi klassikosta tai taideteoksesta tms., silloin on ihan mielekästä ilmoittaa alkuperäisteoksen julkaisuvuosi.

2014a ja 2014b oleellisia

Jos on käytössä kokoomateos, jossa on kaksi artikkelia samoilta kirjoittajilta, tuleeko nämä artikkelit erottaa toisistaan a,b -merkinnöillä, kuten:

Uosukainen, L. & Hirvonen, J. 2014a. Asiakaslähtöisyys luontolähtöisissä hyvinvointipalveluissa. Teoksessa Luontolähtöiset hyvinvointipalvelut – opas asiakastyöhön ja palveluiden kehittämiseen. Toim.  J. Hirvonen & T. Skyttä. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Vapaamuotoisia julkaisuja – Free-form Publications 28, 32–36.

Uosukainen, L. & Hirvonen, J. 2014b. Luonto laitosympäristöissä. Teoksessa Luontolähtöiset hyvinvointipalvelut – opas asiakastyöhön ja palveluiden kehittämiseen. Toim. J. Hirvonen & T. Skyttä. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Vapaamuotoisia julkaisuja – Free-form Publications 28, 74–80.

vai riittääkö, että lopussa näkyy sivunumerot?

Vastaus:
Tulee erottaa juuri noin: 2014a ja 2014b.

Jos kirjassa mainitaan kustantajan kotipaikka, sekin kantsii kertoa. Se on luultavasti Mikkeli 😉

Toimittajat saa, mutta ei ole pakko ilmoittaa. JAMKissa myöskään julkaisusarjan nimeä ei ole pakko ilmoittaa, mutta saa!

Muuttaisin myös sivunumerot kustantaja-tiedon jälkeen. Minimissään lähdeviite voisi olla esim. näin:

Uosukainen, L. & Hirvonen, J. 2014a. Asiakaslähtöisyys luontolähtöisissä hyvinvointipalveluissa. Julkaisussa: Luontolähtöiset hyvinvointipalvelut – opas asiakastyöhön ja palveluiden kehittämiseen. Mikkeli: Mikkelin ammattikorkeakoulu, 32–36.

Mutta tämäkin siis ok:

Uosukainen, L. & Hirvonen, J. 2014a. Asiakaslähtöisyys luontolähtöisissä hyvinvointipalveluissa. Teoksessa Luontolähtöiset hyvinvointipalvelut – opas asiakastyöhön ja palveluiden kehittämiseen. Toim.  J. Hirvonen & T. Skyttä. Mikkeli: Mikkelin ammattikorkeakoulu, 32–36. Vapaamuotoisia julkaisuja – Free-form Publications 28.

Suomentajaa ei tarvitse ilmoittaa

Pohdimme tässä mitenkä merkitä lähde lähdeluetteloon ja tekstiin tapauksessa, jossa teos on suomennettu. Janetin kautta kirja löytyy suomenkielisellä nimellä mutta merkitäänkö lähteisiin alkuperäisteos?

Kyse on siis Insoo Kim Berg:n tekemästä teoksesta, joka on suomennettu nimellä perhekeskeisen työn opas. Suomentajana on  Jaakko Mäntyjärvi ja alkuperäisteoksen nimi on A Guide to practice – Family based services.

Vastaus:
Suomentaja on ns. muu tekijä, jota ei ole pakko ilmoittaa, mutta saa, jos haluaa. Samoin on alkuperäisteoksen nimen kanssa. Sen voi ilmoittaa. Mutta yleensä sitä ei ilmoiteta, jollei ole joku perusteltua syytä sen kertomiseen. Tietokannassa, esimerkiksi Melindassa, suomentaja ja myös alkuperäisteos näkyvät.

Onko kirja alan klassikko (ja sen vuoksi alkuperäiskirjan nimen ilmoittamisella voisi olla merkitystä)? Mietin vaan, kun julkaisu on kuitenkin aika vanha. Monilla oppari-ohjaajilla on raja 10 vuotta vanhoissa julkaisuissa, osalla vielä paljon tiukempi ”aikarajoitus”.

Lähdeviite:

Berg, I. K. 1991. Perhekeskeisen työn opas: käytännön vihjeitä lastensuojeluun. Helsinki: Mannerheimin lastensuojeluliitto.

Tekstiviite:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Berg 1991, sivut).

Ajantasaisen lain yksittäinen pykälä – mikä vuosiluku?

Jatkoa edelliseen kysymykseen: Miten on, kun itse lain vuosiluku on eri kuin asetuksen (luku3, section 23), johon viittaan. Laitetaanko molempien vuodet näkyviin vai kumman vuosiluku? :

Primary Health Care Act (66/1972) chapter 3., Section 23. (498/2003). Ministry of Social Affairs and Health, Finland. Viewed 4.9.2014. http://www.finlex.fi/en/laki/kaannokset/1972/en19720066.pdf

Vastaus:

Yleisperiaate on: laita sen julkaisun vuosiluku, jota tosiasiallisesti käytät.

Nämä lait ja asetukset ovat kuitenkin kimurantimpia.

Kansanterveyslaki on säädetty vuonna 1972. Sen pykäliä on muuteltu eri vuosina toisilla laeilla. Finlexin ajantasaisessa lainsäädännössä nämä kaikki muutokset näkyvät kunkin pykälän vieressä.

Yksittäisistä muutoskohdista on olemassa suomenkielinen versio, johon voi halutessaan sellaisenaan viitata, jos ei halua viitata tuohon kokonaiseen ajantasaiseen kansanterveyslakiin 66/1972. Finlexin käännetyissä säädöksissä on kuitenkin vain tietty versio.

Se, mihin asti lakeja on on seurattu, näkyy lain ”tietokortilta

66/1972 English
Versions of document
Amendments to the act
Text

Primary Health Care Act
Kansanterveyslaki
Folkhälsolagen

Ministry: Ministry of Social Affairs and Health
Translation completed: 03.01.1999
Availability: Text
Amendments followed up to: 1328/2006
Comment: —

Tässä käännöksessä seurantaa näyttäisi olleen vuoteen 2006 saakka. (Huom! Suomenkielistä Kansanterveyslain alkua on muutettu vielä 2009 ja 2010.)

Lähdeviitteen tekisin julkaisun nimen perusteella näin, suomenkielinen opinnäytetyö:

Primary Health Care Act (66/1972). 2006. Ministry of Social Affairs and Health, Finland. Unofficial translation. Viitattu 4.9.2014. Http://www.finlex.fi/en/laki/kaannokset/1972/en19720066.pdf.

Enkunkielinen opinnäytetyö:

Primary Health Care Act (66/1972). 2006. Ministry of Social Affairs and Health, Finland. Unofficial translation. Accessed on 4 September 2014. Retrieved from http://www.finlex.fi/en/laki/kaannokset/1972/en19720066.pdf.

Tuossa julkaisun nimessä on tuo numerokoodi sulkumerkkien sisällä, ei siis ole kirjoitusvirhe.

Katso myös aiemmat kirjoitukset tästä aiheesta:
Miten viittaan rikoslain lukuihin ja pykäliin?

Saman vuoden eri Saloset

Työstämme opinnäytetyötä loppumetreillä. Tuli eteen kysymys lähdeviittauksesta, mihin ei ohjaajatkaan osanneet antaa vastausta.  

Lähteinä on Kirsi Salosen kirjat vuosilta 2005, 2006, 2010 ja 2012 ja Arto Salosen kirja 2012. Miten viittaamme tekstissä, kun on kahden eri Salosen kirjoja vuodelta 2012? Miten ne erotellaan oikeaoppisesti?

Vastaus:

Lähdeviitestandardi (SFS 5989) ei näyttäisi antavan ohjetta tällaiseen tapaukseen. Enkä löytänyt neuvoa myöskään Tutki ja kirjoita -teoksesta, kun sitä pikaisesti selailin.

Tässä mielipiteeni: Tekstiviitteissä on pakko käyttää täsmennettä, jolla lukija näkee, että kyseessä ovat eri tekijät. Siis esimerkiksi näin (K. Salonen 2012, sivut; A. Salonen 2012, sivut).

 

Jatko OKM:n sivuston osiot -kysymykseen

Kysyin aiemmin OKM:n sivustoon viittaamisesta ja sainkin kattavan vastauksen. Jäi vaan vielä auki, jos siis viittaan moneen osioon viittaanko siihen jo tekstissä esim OKM, kansalaistoiminta.

Entä sitten lähdeluottelossa kun osioita on monia? Laitanko ne erikseen

Liikuntajärjestöt. N.d. Opetus- ja kulttuuriministeriön www-sivu. Viitattu 5.8.2014.
ja sitten uusi osio ja uusi nettiosoite:  Kuntien liikuntatoimi. N.d. Opetus- ja kulttuuriministeriön www-sivu. Viitattu 5.8.

Vastaus:
Juuri noin, lähdeluetteloon ne tulevat erikseen. Nuo nettiosoitteet ovat tosiaan erilaiset ja ne tulevat viitteen loppuun.

Mutta tekstiviitteet eivät ala OKM:llä. Tekstissä viitteet tulevat lähdeluettelon lähdeviitteen mukaan, johdonmukaisuuden vuoksi.

Jos siis lähdeluettelossa on:
Kuntien liikuntatoimi. 2014. Opetus- ja kulttuuriministeriön www-sivu. Viitattu 5.8. Nettiosoite.
Liikuntajärjestöt. 2013. Opetus- ja kulttuuriministeriön www-sivu. Viitattu 5.8.2014. Nettiosoite.

..niin tekstiviiteet tulevat näin: (Kuntien liikuntatoimi 2014) ja (Liikuntajärjestöt 2013).

Tai voi ne tulla toisellakin tavalla tekstissä sen mukaan, miten kirjoitat. Jos viittaat samassa tekstikappaleessa kumpaankin, ne voivat tulla esimerkiksi näin (Kuntien liikuntatoimi 2014; Liikuntajärjestöt 2013.)

Katso vielä aiemmasta vastauksestani, OKM:n antamasta lisäohjeistuksesta, ohjeen julkaisuvuoden selville saamiseksi.

Nettisivulla vuosiluku 2008-2012

Toinen mietityttänyt lähdeviittaus liittyy internet lähteeseen. Olemme käyttäneet lähteenä sellaista nettisivua joka on hyvin otsikoitu, mutta sivun lopussa vuosilukuna on 2008-2012. Viittaammeko siis näin: tekstiä tekstiä tekstiä (Men’s depression 2008 – 2012 ) vai tekstiä tekstiä tekstiä (Men’s depression N.d) ?

Vastaus:

Linkin puuttuessa en voi käydä itse kurkkaamassa kyseistä sivua. Ja googlettamalla en voi olla varma, laskeudunko juuri samalle tietylle sivulle, josta tässä nyt puhutaan.

Olettaisin, että sivua – tai sivustoa, jonka osana tuo sivu on – on päivitetty viimeksi 2012. Ehkäpä kyseessä on jokin projekti, joka toteutettiin vuosien 2008 – 2012 aikana. Senpä vuoksi laittaisin julkaisuajaksi vuoden 2012: (Men’s depression 2012).

Entä jos kirjaa ei ole vielä julkaistu?

Olen saanut käyttööni aineistoa (tekijöiltä on  lupa käyttää aineistoa työssäni), jota ei ole vielä julkaistu (julkaistaan nyt toukokuun aikana ilmeisesti). Miten se merkataan lähdeluetteloon,kun teosta ei kuitenkaan ole vielä julkaistu, tässä tiedot kirjasta:

Joensuu, S., Varamäki, E., Viljamaa, A. Heikkilä, T. & Katajavirta, M. 2014. Yrittäjyysaikomukset, yrittäjyysaikomusten muutos ja näihin vaikuttavat tekijät koulutuksen aikana. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja A. Tutkimuksia 11.

Vastaus:

Voit käyttää jotain sopivaa ilmaisua, esimerkiksi ”painossa”, ”julkaisematon”, ”julkaisematon käsikirjoitus”, ”käsikirjoitus 13.5.2014”.

Tutki ja kirjoita -opuksessa (2011) sivulla 382 kehotetaan näin: ”Painossa olevista lähteistä ei merkitä vuotta, vaan (painossa) (in print)”.

JAMKissa julkaisuvuosi kuitenkin ilmoitetaan, jos se tiedetään. Jos ei tiedetä, käytetään ilmaisua N.d.

JAMKissa ei myöskään tehdä lähdeluetteloon erillisiä otsikoita julkaisemattomille tai painamattomille lähteille, vaan kaikki lähteet ilmoitetaan yhdessä ja samassa luettelossa, kansainväliseen tapaan.

Esimerkiksi näin (muuta päivämäärässä olevat x:t oikeaksi päivämääräksi):

Joensuu, S., Varamäki, E., Viljamaa, A. Heikkilä, T. & Katajavirta, M. 2014. Yrittäjyysaikomukset, yrittäjyysaikomusten muutos ja näihin vaikuttavat tekijät koulutuksen aikana. Käsikirjoitus x.x.2014. Seinäjoki: Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja A. Tutkimuksia 11.

Tai lyhyempänä versiona vaikkapa näin:

Joensuu, S., Varamäki, E., Viljamaa, A. Heikkilä, T. & Katajavirta, M. 2014. Yrittäjyysaikomukset, yrittäjyysaikomusten muutos ja näihin vaikuttavat tekijät koulutuksen aikana. Painossa. Seinäjoki: Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

P.S. Vastasin opiskelijan kysymykseen pari kuukautta sitten sähköpostilla, mutta vasta nyt tässä blogissa. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan 😉

Haaste-hankkeen oppaat

Miten merkkaan verkkolähteen, jonka teksti on koottu useita eri lähteitä käyttäen. Oppaan etusivulla lukee tekstin kirjoittajan nimi, joka on tuossa alussa, mutta kun menee oppaan lähdeluetteloon niin huomaa, että tekstin tuottaja on käyttänyt useita lähteitä.

Olisiko tämä yksi vaihtoehto?

Vahvuuksien tukeminen –opas. 1/2013. Haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen. Haaste –hanke. Autismisäätiö. Tekstin koonnut: Korventaival, N. Viitattu 9.6.2014. http://www.autismisaatio.fi/haastavakayttaytyminen/

ja tässä on toinen vaihtoehto
Sollasvaara, R. 4/2013. Stressin huomioiminen –opas. Autismisäätiö. Haaste –hanke. Haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen. Viitattu 9.6.2014. http://www.autismisaatio.fi/haastavakayttaytyminen/

Vastaus:

Julkaisut usein kirjoitetaan eri lähteitä käyttäen. Silloin kerrotaan omin sanoin (referoidaan) aiempien julkaisujen sisältöjä tai tutkimustuloksia. Voi tosin olla, että tässä tapauksessa oppaaseen on todellakin koottu aiemmissa hankkeissa ynnä muissa vastaavissa olleita hyviä ohjeita.

Ensiksi on tosiaan mietittävä, aloittaako lähdeviitteen tekstin kirjoittajan nimellä vai julkaisun nimellä. Kumpikin on ok.

Kirjoittajan nimellä aloittamista tukee se, että tekstin kirjoittaja mainitaan nimiösivulla. Kansilehdessä ei kuitenkaan mitenkään mainita tekstin kirjoittajaa eikä myöskään piirrosten tai valokuvien tekijöitä. Valokuvat on tehty Autismisäätiön Vallilan valmennuskeskuksen Mediapajassa. Nimiösivulla mainitaan tekijöiden rimpsussa myös projektityöryhmä ja sen kokoonpano.

Kun samantasoisina tekijöinä on sikinsokin henkilöitä ja yhteisöjä, voi olla selvintä aloittaa lähdemerkintä julkaisun nimellä:

Vahvuuksien tukeminen: opas. 2013. Haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen 2011–2014. Haaste-hankkeen julkaisuja 1/2013. Autismisäätiö. Viitattu 9.6.2014. Http://www.autismisaatio.fi/haastavakayttaytyminen/materiaalipankki/.

Toinen lähdeviite:

Stressin huomioiminen: opas. 2013. Haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen 2011–2014. Haaste-hankkeen julkaisuja 4/2013. Autismisäätiö. Viitattu 9.6.2014. Http://www.autismisaatio.fi/haastavakayttaytyminen/materiaalipankki/.

Julkaisuvuosi-tieto on lähdemerkinnän toinen tieto. Siinä ilmoitetaan vain vuosiluku, ei muuta.

Netistä saisin selville Autismisäätiön osoitteen (Helsinki), mutta kun julkaisussa ei kerrota kustannuspaikkaaa, niin ei sitä silloin lähdemerkintään tarvitse laittaa.

Muokattu ja päivitetty Kelan sivu

Kuinka viitata oikein seuraavaan viittauksen kohteeseen: Kelan nettisivuilla Tietoa Kelasta kohdasta Organisaatio-kohta. Mikä vuosi valitaan viittaukseen kun sivun alalaidassa näkyy näin: Viimeksi muokattu 05.05.2014, Sivu päivitetty 19.10.2012. http://www.kela.fi/organisaatio;jsessionid=66DFDB8042B670CAA2E937E44572D6AF

Vastaus:

Hah, Kelaa usein moititaan vaikeaselkoiseksi ja virkakieliseksi. Tässä(kin) se nyt tuli todistetuksi!

En ymmärrä minäkään, mikä ero on muokkauksella ja päivityksellä tässä tapauksessa voisi olla. Jos arvata pitää, niin ehkä tuo edellinen päivityspäivämäärä on jäänyt sivun alareunaan vahingossa (= Sivu päivitetty edellisen kerran 19.10.2012.) Sivua on täytynyt päivittää tänäkin vuonna, koska sinne on Lisätietoja-kohtaan laitettu linkki Kelan organisaatiokaavioon 2014.

Lähdeviite-ehdotelmani:

Organisaatio. 2014. Kuvaus Kelan organisaatiosta. Viitattu 15.5.2014. http://www.kela.fi/organisaatio;jsessionid=66DFDB8042B670CAA2E937E44572D6AF.

Kelan verkkotoimitukselle terveisiä, että otsikoittehan sivunne niin, että niistä tulee kauniita lähdemerkintöjä. Esimerkiksi sivun otsikkona voisi olla Kelan organisaatio. Se on paljon informatiivisempi lähde- ja tekstiviitteissä kuin pelkkä Organisaatio.

Artikkeli Journal of Hospitality & Tourism Research -lehdessä

Tutkin artikkelia, joka on ilmestynyt Journal of Hospitality & Tourism Researchissä. Laitanko sen lähteisiin näin? On vähän kahdenlaisia ohjeita kirjaanko julkaisijan lopuksi…

Lähde:
Barrows, C. & Vieira, E.T. 2012. Recommendations For the Development of a New Operational Classification System For the Foodservice Industry. Journal of Hospitality & Tourism Research. 2013. Vol. 37, No. 3, 349-376. International Council on Hotel, Restaurant and Institutional Education. Sage.

Artikkeli on kokoomateoksesta.
–    mietin tuota vuosilukuakin kun artikkelissa on eri kuin ”teoksessa”. Eli kait sitten laitan molemmat vuodet.
–    vielä siitä artikkellista kun julkaisia on SAGE , mutta on behalf of International Council on Hotel, Restaurant, and Instituional Education.  Laitettaisiinko lähteen loppuun pelkkä SAGE.

Vastaus:

Menin Hospitality & Tourism Complete -tietokantaan, se on yksi Ebscon tietokannoista:

Etsin artikkelin sen nimen alun perusteella. Se näyttäisi olevan mieluumminkin artikkeli tieteellisessä lehdessä kuin artikkeli kokoomateoksessa.

Kun löysin artikkelin, katsoin Cite-kuvakkeesta, miten lähdeviite tehdään APAn tyyliin. Tällaisen viitteen tietokanta antoi:

Barrows, C., & Vieira, E. T. (2013). Recommendations for the Development of a New operational classification System For The Foodservice Industry. Journal Of Hospitality & Tourism Research, 37(3), 349-376. doi:10.1177/1096348012436375

Stilisoin sen JAMKin ohjeen mukaiseksi:

Barrows, C., & Vieira, E. T. 2013. Recommendations for the development of a new operational classification system for the foodservice industry. Journal Of Hospitality & Tourism Research, 37, 3, 349-376. Viitattu 14.3.2014. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Hospitality & Tourism Complete.

Itse en löytänyt eri vuosilukua artikkelille ja lehdelle. Lehti on ilmestynyt August 2013.

Volyymin eli lehden vuosikerran saa ilmoittaa halutessaan, varsinkin kun se tulee näin automaattisesti. Se ei ole kuitenkaan pakollista, koska lehden löytää numeron ja vuosiluvun perusteella. Volyymi on tässä tapauksessa 37.

JAMKissa ei merkitä Vol., No. tai muita vastaavia ei-pakollisia lyhenteitä. Eikä myöskään tunnisteita, esimerkiksi doi-tunnistetta. Artikkelin löytää helposti niitä ilmankin.

Kirjoista on aina kerrottava kustannuspaikka ja kustantaja, jos ne helposti voi havaita. Lehtiartikkeleista niitä ei perinteisen käytännön mukaan tarvitse laittaa. SAGEa ei ole siis pakko merkitä, eikä myöskään tuota ”behalf of International Council on Hotel, Restaurant, and Instituional Education”.

Maailma on välillä epäjohdonmukainen. Yhteiskunta pyörii sillä tavalla.

Copyrightin skaala yli 30 vuotta

Kysymykseni koskisi lähdeviittaamista. Minulla on 3 nettilähdettä, joista yhdessä minulla on tekijä, mutta kahdessa ei ole.

Ongelma on kuitenkin, että en löydä sivuille tarkkaa vuosilukua. Kaikissa tapauksissa kyse on tietosanakirjan tapaisista sivuistoista, encyclopedioista. Yksi sivu ilmoittaa vuosiluvuksi melko suuren haarukan: Copyright © 1981- 2014 The Computer Language Company Inc. All rights reserved.

Ja toinen, tekijällä varustettu sivu: Copyright © 2010 – 2014 Janalta Interactive Inc.

Voinko ilmoittaa nämä vuosiluvut, vaikka skaalaa on noin paljon? Kolmannessa lähteessä, joka on Nelliportaalin kautta saatu tietosanakirja YSO/ALLSOn viite, ei ole mitään viitteitä vuosiluvuista. Mitä minun kannattaisi tehdä viittaamisen ja lähdemerkintöjen suhteen?

Vastaus:

Merkkaisin julkaisuvuodeksi 2014. Perusteluni:

1) Et viittaa kaikkiin eri vuosina julkaistuihin sivun eri versioihin, vaan vain uusimpaan. Jos vielä muistat laittaa lähdeviitteeseen Viittauspäivämäärä-tiedon, lukija tietää, milloin olet lukenut kyseistä sivua. Voihan noita 2014 vuoden versioita tuosta sivusta putkahtaa vaikka joka päivä uusi.

2) Tutki ja kirjoita -bestsellerissä (Hirsjärvi ym. 2010, 372) julkaisuajankohdasta lausutaan näin: ”Julkaistujen lähteiden vuodeksi merkitään julkaisun copyright-vuosi. – – Vuodella viitataan joko teoksen ensiluovutus- tai päivitysvuoteen – -”

Päivitysvuosi on siis kelvollinen julkaisuvuodeksi.

Jos vuosilukua ei tiedetä, käytetään lähdeviitteessä ilmaisua N.d. Se on suomeksi ”no date”.

YSOssa (Fintossa) eli Yleisessä suomalaisessa ontologiassa on kuitenkin tieto päivitysajankohdasta, joten siihen lähdeviitteeseen voi kyllä merkata julkaisuvuodeksi 2014. Tällä hetkellä viimeisin päivitys on näköjään tehty öilössä päivänä eli 12.3.2014.

Sama tekstiviite, eri lähde

Erästä HYVI:n projektiin liittyvää raporttia työstäessä eteen tuli ongelma, jonka mielestäni kyllä ratkaisin, mutta varmistaisin vielä. Kyse on seuraavista lähteistä:

Lukkarinen, H., Virsiheimo, T., Savo, M., Hiivala, K., & Salomäki, T. 2013. Potilaan turvallinen siirto heräämöstä vuodeosastolle. Anestesiahoitotyön käsikirja. Viitattu 12.2.2014. http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Terveysportti, Sairaanhoitajan tietokannat.

Lukkarinen, H., Virsiheimo, T., Savo, M., Hiivala, K., Salomäki, T. & Hoikka A. 2013. Postoperatiivisen hoidon yleisperiaatteet. Anestesiahoitotyön käsikirja. Viitattu 13.2.2014. http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Terveysportti, Sairaanhoitajan tietokannat.

Hoikkaa lukuunottamatta siis samat kirjoittajat molemmissa ja julkaisuvuosikin sama. Lukkarinen molemmissa ensimmäisenä.

Ensimmäisellä viittauskerralla ongelmaa ei ole, mutta toisella kerralla molempien lähteiden tekstiviitehän olisi: Lukkarinen ym. 2013.

Tuttua ennestään on se, että saman kirjoittajan samana vuonna julkaistut lähteet laitetaan aakkosjärjestykseen ja julkaisuvuoden perään a, b,c, jne. Mutta periaatteessahan näissä ei ole sama(t) kirjoittaja(t), mutta tekstiviite ilman tuota kirjainta tietysti aiheuttaa hämmennystä, kun se ei johdata suoraan oikealle lähteelle. Itse kallistuisin nuo kirjaimet lisäämään julkaisuvuoden perään.

Vastaus:

Jännä, miten näitä erikoisuuksia löytyy!

Lähdeviite-standardissa SFS 5989 todetaan näin: ”Jos kahdella tai useammalla tietolähteellä on sama tekijä ja julkistusvuosi, ne voidaan erottaa toisistaan pienaakkosilla (a, b, c jne), jotka merkitään vuosiluvun perään.”

Totta kuitenkin turiset: näillä lähteillä ei ole samat kirjoittajat. Mutta koska tekstiviitteen pitää mieluiten olla yksiselitteinen, kallistun sinun kanssasi samaan suuntaan: lisää kirjaimet julkaisuvuoden perään erottelemaan lähteitä toisistaan. Se on lukijaystävällinen ratkaisu. Siis toisella tekstiviittauksella näin: (Lukkarinen ym. 2013 a) ja (Lukkarinen ym. 2013b).

Käypä hoito -suositus: keskustelu jatkuu

Oma kysymykseni:  Eikö JAMKin kannattaisi noudattaa Käypä hoito -palvelun omaa viittausohjetta?

Taustana tälle kysymykselle on Käypä hoito -suosituksen päätoimittajan kommentti antamaani lähdeviiteohjeeseen. Kommenttien saaminen on arvokasta.

Päätoimittaja Komulainen toivoo, että Käypä hoito -suosituksiin viitataan palvelun omilla ohjeilla:  ”Olemme itse Käyvässä hoidossa ohjeistaneet suosituksiimme viittamisen, ks. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen. Toivomme tätä noudatettavan.”

Kommentit jäävät joissakin käyttöliittymissä hieman pimentoon, koska niitä pitää erikseen klikata. Pohdinkin hänen toivomustaan vähän laajemmin tässä ja nyt.  Voin samalla tarkastaa, mokasinko x:nnen kerran ja onko JAMKin ohje käypäinen.

Vastaus:

On todella hienoa, että Käypä hoito -palvelussa annetaan viittausohje.

KH-ohjeen mukaan lähdeviite tehdään näin (muuttamaton esimerkki Käypä hoito -sivustolta):

Alaselkäsairaudet (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2008 (viitattu 16.6.2009). Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi

JAMKissa sama viite, variaatiota voi olla nettiosoitteessa:

Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Julk. 16.6.2008. Viitattu 2.1.2014. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi20001.

Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Julk. 16.6.2008. Viitattu 2.1.2014. http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Terveysportti.

Jos viitataan suosituksen PDF-asiakirjaan, suosituksen nimi muuttuu:

Aikuisten alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Päiv. 16.6.2008. Viitattu 2.1.2014. http://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi20001.pdf.

Ja potilasversioon viitataan JAMKissa näin:

Malmivaara, A. 2008. Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suosituksen potilasversio. Julk. 16.9.2008. Viitattu 2.1.2014. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/khp00002.

Poimi tiedot suosituksen alusta

Yleensä lähdeviite Käypä hoito -suositukseen aloitetaan lähteen nimellä.

Kuten aiemmassa postauksessani totesin, lähdeviite-standardi ohjeistaa poimimaan tiedot lähdeviitteeseen ensisijaisesti lähteen nimiölehdeltä tai vastaavalta, siis tässä tapauksessa suosituksen ekalta sivulta.  Sen vuoksi suosituksen nettiversion nimi ja saman suosituksen PDF-version nimi ovat erilaiset. Siitä seuraa, että myös lähdeviite alkaa eri nimellä.

Jos kuitenkin suosituksen alussa ilmoitetaan selvästi päävastuullinen henkilötekijä (ei työryhmä), on hänen nimensä ymmärtääkseni tekijänoikeussäädösten mukaan ilmoitettava tekijänä. Suosituksen potilasversiossa on näin. Silloin lähdeviite alkaa henkilötekijän nimellä.

Viittausohjeiden erot

Käypä hoito -sivuston omassa viittausohjeessa on myös muita eroavaisuuksia JAMKin ohjeeseen:

  • Julkaisuvuosi ei ole lähdeviitteen toisena tietona, vaan vasta kustannustietojen yhteydessä.
  • Emme käytä ”(online)”-ilmaisu ja ”Saatavilla Internetissä:”-ilmaisuja.
  • Esimerkeissäni ei ilmoiteta kustannuspaikkaa: kustantajaa.
  • Myös maininta työryhmän nimestä puuttuu.

JAMKissa käytetään lähdeviitteiden laadinnassa nimi-vuosi-järjestelmää. Sen mukaisesti julkaisuvuosi on aina viitteen toisena, pakollisena tietona. Tämänkään takia opiskelijat eivät voi täysin ottaa mallia Käypä hoito -sivuston omasta viittausohjeesta.

Ilmaisut ja kustannustiedot sekä nettiosoite

Sitä, miksi emme käytä ilmaisuja ”(online)” ja ”Saatavilla Internetissä:”, kerrotaan edellisessä postauksessani.

Kustannuspaikka ja kustantaja pitää JAMKin ohjeen mukaan ilmoittaa, jos ne ovat helposti saatavilla, esimerkiksi nimiölehdellä (suosituksen alussa).  Erityisesti kirjoissa ja muissa painetuissa lähteissä kustannustiedot näkyvät yleensä vaivattomasti. Nettilähteissä näin ei välttämättä ole, joten opiskelijoiden ei tarvitse ryhtyä salapoliiseiksi etsiäkseen niitä.

Tarkimmat lukijat huomaavat alaselkäsairauksien suosituksen viimeisenä rivinä olevan ”© 2013 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim”. Kustantajan voi siis ilmoittaa. Sitten pitäisi vielä kaivaa kustannuspaikka jostain vielä erikseen. Toki lähdeviitteestä voi jättää kustannuspaikan pois, jos sitä ei kerran kerrota.

KH-viittausohjeissa suositellaan käytettäväksi systemaattisesti tätä nettiosoitetta: www.kaypahoito.fi.

JAMKissa on suositeltu joko suoraa nettiosoitetta. Jos opiskelija käyttää Nelli-portaalissa olevia aineistoja, on hyvä ilmoittaa polku kyseiseen aineistoon. Käypä hoito -suositukset löytyvät tällä hetkellä Nellissä ainakin Terveysportista. Samoin polku on hyvä ilmoittaa, jos suora nettiosoite on hirvittävän pitkä tai muuten hankala.

Ilmoita työryhmän nimi

Mutta tuota työryhmän nimeä jäin miettimään. Sehän ei ole henkilötekijä, joten sitä JAMKin lähdeviitteessä ilmoiteta tekijänä. Eikä työryhmää ilmoiteta tekijänä myöskään Käypä hoito -sivuston omassa viittausohjeessa.

Pidän sitä ns. muuna tekijänä, jota ei tarvitse lähdeviitteessä ilmoittaa, mutta saa ilmoittaa. Vaikka jos pikkutarkkoja ollaan, lähdeviite-standardin kohdassa 5.4.5 mainitaan vain, että lähteen tuottamiseen osallistuneen henkilön nimi ja rooli voidaan merkitä lähteen nimen jälkeen, jos lähde on siten helpompi tunnistaa tai jos tällä tiedolla on merkitystä lähdeviitteen kannalta. Koska työryhmä ei ole henkilötekijä, emme siis merkitse  sitä lähteen nimen jälkeen.

Mutta nuo perustelut ovat kiinnostavia. Mietinpä niitä.

Työryhmän nimi ei auta mitään lähteen tunnistamisessa, ainakaan opiskelijan näkökulmasta katsottuna.

Taisimme kuitenkin törmätä tapaukseen, jossa työryhmän nimellä on merkitystä lähdeviitteen kannalta.

Ensinnäkin sillä on merkitystä lähdeviitteen kannalta, koska työryhmä ilmoitetaan heti suosituksen alussa (nimiölehteä vastaavalla osalla lähdettä). Ainakin tässä alaselkäsairaus-suosituksessa.

Toiseksi työryhmän kertomisella saattaa olla erittäin paljon vaikutusta tiedon luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arvioinnissa. Kun aiheena on alaselkäsairaudet, on hyvä, että lukija näkee, minkälaisia asiantuntijayhteisöjä työryhmässä on ollut edustettuna.

Sen vuoksi kannustettavaa on – mutta ei pakollista – että Käypä hoito -suositusten lähdeviitteissä ilmoitetaan JAMKissa myös työryhmä, ei tekijänä, vaan muina yleisinä tietoina (täsmennys, huomautus tms.). Niiden paikka lähdeviitteessä on ennen viittauspäivämäärää.

Siis näin:

Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Julk. 16.6.2008. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Viitattu 2.1.2014. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi20001.

Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Julk. 16.6.2008. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Viitattu 2.1.2014. http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Terveysportti.

Aikuisten alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Päiv. 16.6.2008. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä.  Viitattu 2.1.2014. http://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi20001.pdf.

Potilasversiossa työryhmää ei tässä tapauksessa mainita, joten sitä ei mainita myöskään lähdeviitteessä, joten se pysyy sellaisena, kuin vastauksen alussa hahmottelin:

Malmivaara, A. 2008. Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suosituksen potilasversio. Julk. 16.9.2008. Viitattu 2.1.2014. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/khp00002.

Saman kirjoittajan tekstit samassa teoksessa samana vuonna

Meillä on lähdeluettelossa tämmöiset lähteet:

Raussi-Lehto, E. 2006. Vammaisen tai kuolleen lapsen syntymä. Teoksessa Kätilötyö. Toim. U. Paananen, S. Pietiläinen, E. Raussi-Lehto, P. Väyrynen ja A-M. Äimälä. Tampere: Edita.

Raussi-Lehto, E. 2006. Syntymän hoito. Teoksessa Kätilötyö. Toim. U. Paananen, S. Pietiläinen, E. Raussi-Lehto, P. Väyrynen ja A-M. Äimälä. Tampere: Edita.

Törmäsimme tekstiviittauksia tehdessä semmoiseen ongelmaan, että miten laitamme viittaukset kyseisiin lähteisiin? Kyseessä kuitenkin saman kirjoittajan tekemät tekstit samassa teoksessa ja kyseessä sama vuosi… Onko mitään keinoa erottaa niitä toisistaan vai voidaan laittaa molempiin teksteihin (Raussi-Lehto 2006, sivut), vaikka ne lähdeluettelossa ovat kaksi eri lähdettä?

Vastaus:
Lähdeviitestandardi, kohta A2.1, sanoo näin: ”Jos kahdella tai useammalla tietolähteellä on sama tekijä ja sama julkistusvuosi, ne voidaan erottaa toisistaan pienaakkosilla (a, b, c jne.), jotka merkitään vuosiluvun perään.”

Jos kyseessä on kokoomateos, on hyvä ilmoittaa myös, millä sivuilla kyseisen tekijän teksti (luku, artikkeli) on.

Siis näin:

Raussi-Lehto, E. 2006a. Syntymän hoito. Julkaisussa: Kätilötyö. Helsinki: Edita, 206 – 268.

Raussi-Lehto, E. 2006b. Vammaisen tai kuolleen lapsen syntymä. Julkaisussa: Kätilötyö. Helsinki: Edita, 363 – 366.

Muutin lähteiden järjestystä. Kirjastoihmiset ovat niin piintyneitä aakkosjärjestykseen 😉

Lyhensin myös vähän lähdemerkintöjä. Toimittajat (tekstin editoijat) saavat toki olla mukana, se on täysin sallittua ja monella alalla käytössä. Mutta pakko niitä ei ole siihen ängetä, koska ovat toissijaisia tekijöitä. Mielestäni monet lähdeviitteet ovat helpommin ymmärrettäviä, kun toimittaja-rimpsut jätetään pois.

Poikkeus: Jos kyseessä on lehden toimittaja, journalisti, hän on ensisijainen tekijä, koska on tekijänoikeudellisessa suhteessa tekstiinsä. Hänen nimensä tulee silloin lähdeviitteen ensimmäiseksi tiedoksi.

Koska lähdeviitestandardissa suositaan ilmaisua ”Julkaisussa:”, käytin sitä tässä julkisessa ohjeessa. Mutta voitte käyttää teoksessa-sanaa, ei sitä tarvitse alkaa muutella, se on aivan oikein.

Koska minulla ei ole nyt tuota kirjaa käsissäni, tsekkasin sen tiedot kirjaston Janet-tietokannasta. Kustantajan paikkakunta näyttäisi olevan Helsinki. Sijaitseeko kirjapaino Tampereella? Kirjapainon tietoja ei tarvitse ilmoittaa.

Tekstiviitteissä lähteet näkyvät erilaisina (Raussi-Lehto 2006a, 220; Raussi-Lehto 2006b, 363).

Lähdeviitestandardi:

Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet. 2012. Standardi. Vahvistettu 13.8.2012. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS. Viitattu 8.10.2013. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, SFS Online.

 

Viisi artikkelia yhdeksi lähdeviitteeksi?

Voidaanko nämä lähteet yhdistää yhdeksi lähteeksi esim. MLL. n.d. Vanhempainnetti. Viitattu 4.7.2013. ja tuleeko lähdeviitteeksi vain MLL. n.d.?

MLL. n.d. Leikin merkitys lapselle. Vanhempainnetti. Viitattu 4.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/lasten_leikit/leikin_merkitys_lapselle/

MLL. n.d. Lapsen ja nuoren temperamentti ja persoonallisuus. Vanhempainnetti. Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/lapsen-temperamentti/

MLL. n.d. Oppiminen ja älyllinen kehitys. Vanhempainnetti. Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/5_6-vuotias/oppiminen/

MLL. n.d. Sosiaalisten taitojen kehitys. Vanhempainnetti. Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/5_6-vuotias/sosiaaliset_taidot/

MLL. n.d. Persoonallisuuden ja tunne-elämänkehitys. Vanhempainnetti. Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/5_6-vuotias/persoonallisuus_ja_tunne-elama/

Vastaus:
Mielestäni nuo on parempi pitää eri lähteinä lähdeluettelossa. Kuten olette tehneetkin.

Perustelut: Osa Vanhempainnetti-lähteistänne on selvästi artikkeleita, joissa on oma lähdeluettelonsakin (tai lopussa kirjallisuuslista). Vanhempainnetti on laaja sivusto, jossa on erilaisia osioita ikäryhmittäin tai aiheittain jaoteltuna. Lukija näkee lähdeviitteestä käsitelläänkö nyt taaperoikäisiä vai varhaisteinejä.  Sen vuoksi ikäryhmästä tai muusta vastaavasta jaottelusta olisi hyvä kertoa jonkunsorttisena täsmentävänä tietona lähdemerkinnässä tai vaikka nettiosoitteessa polkuna.

Lähdeviite ei ala MLL:llä. JAMKissa tekijätietona ilmoitetaan vain henkilötekijät, ei organisaatiot (yhteisöt). Tämä sen vuoksi, että opiskelijan voi olla melko vaikeaa tietää, missä roolissa organisaatio kulloinkin on (tekijä, julkaisija, kustantaja, kirjapaino, projektin koordinaattori tms.). Sinänsä lähdeviitestandardi suo kyllä mahdollisuuden lähdemerkinnän aloittamiseen organisaation nimellä.

Kun henkilötekijää ei ole, aloitetaan lähdemerkintä lähteen nimellä.

N.d. kirjoitetaan lähdeluettelossa isolla alkukirjaimella (jossa se ikään kuin aloittaa oman lauseensa pisteen jälkeen). Tekstiviitteeseen se tulee pienellä, koska ei yleensä aloita mitään lauseentapaista.

N.d.:n tilalle voisi laittaa vuosiluvun 2009. Info-sivulta nimittäin selviää, että ”Vanhempainnetti -sivusto on tuotettu Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Vanhemmat ja itsenäistyvä nuori -projektissa (VIN). VIN-projekti toteutettiin RAY:n tuella vuosina 2007–2009.” Sivuston tieto-osuus on siis vuodelta 2009, vaikka toisaalta blogikirjoituksista uusin on kirjoitettu lokakuussa 2013 eli muutama päivä sitten.

Osa Vanhempainnetin artikkeleissa referoiduista lähteistä on aika vanhoja, uusin taitaa olla vuodelta 2001.

Mutta lähdeviitteet voi tehdä siis esimerkiksi näin:

Leikin merkitys lapselle. N.d.  Artikkeli MLL:n Vanhempainnetissä, osiossa leikkivinkit. Viitattu 4.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/lasten_leikit/leikin_merkitys_lapselle/.

Lapsen ja nuoren temperamentti ja persoonallisuus. N.d. Artikkeli MLL:n Vanhempainnetissä, osiossa tietokulma, lapsen kasvu ja kehitys  Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/lapsen-temperamentti/.

Oppiminen ja älyllinen kehitys. N.d. Artikkeli MLL:n Vanhempainnetissä, osiossa tietokulma, lapsen kasvu ja kehitys, 5–6-vuotias. Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/5_6-vuotias/oppiminen/.

Sosiaalisten taitojen kehitys. N.d. Artikkeli MLL:n Vanhempainnetissä, osiossa tietokulma, lapsen kasvu ja kehitys, 5–6-vuotias. Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/5_6-vuotias/sosiaaliset_taidot/.

Persoonallisuuden ja tunne-elämänkehitys. N.d. Artikkeli MLL:n Vanhempainnetissä, osiossa tietokulma, lapsen kasvu ja kehitys, 5–6-vuotias. Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/5_6-vuotias/persoonallisuus_ja_tunne-elama/.

Näistä lähteistä olisi mahdollista yhdistää esimerkiksi nuo kolme lähdettä, jossa käsitellään 5–6-vuotiasta. Silloin tekstiviitteeseen pitää merkitä sivunumeron sijaan kunkin sivun nimi tai muu vastaava tieto, esimerkiksi (5–6-vuotias n.d., Sosiaalisten taitojen kehitys). Jos lukijan nimittäin haluaa lukea saman tiedon, jota referoitte opparissanne, hän löytää sen sitten sivun nimen perusteella tässä tapauksessa.

Monta artikkelia Opinportin verkkokirjasta

En löytänyt raportointiohjeesta, enkä Tutki ja kirjoita -kirjasta neuvoa tähän pulmaan: Miten merkitsen lähdeviitteen? Entä lähteen lähdeluetteloon?

– Useampi artikkeli verkkokirjasta Psykiatria (Duodecim), esimerkiksi Johdanto, Mitä on oikeuspsykiatria?
– Artikkeleilla sama kirjoittaja
– Artikkelit kirjoitettu (tai ainakin merkitty) samalle päivälle (1.8.2011)
– Ei sivunumeroita
– Artikkelin alareunassa on esim. tällaista infoa: Artikkelin tunnus: inf04497 (000.000)
– © 2013 Kustannus Oy Duodecim

Vastaus:

Kaivelin esiin Psykiatria-kirjan. Sen tietoja Janet-tietokannasta valikoidusti kopsattuna:

Nimeke:     Psykiatria / toimittajat: Jouko Lönnqvist … [et al.].
Julkaistu:     Helsinki : Duodecim, 2011.
Ulkoasu:     1 päivittyvä verkkokirja.
Linkit:     Oppiportti

Oppiportti on on sosiaali- ja terveysalan, hoitotyön ja lääketieteen sähköisten oppikirjojen kokoelma. Kirjaston sivuilla on siitä tiedote. Oppiportti löytyy Nellistä. Pääset Oppiporttiin koulun verkossa koulun tiloissa tai kotonasi kirjautumalla Nelliin kirjadu sisään -linkistä.

Kirjan johdannon kirjoittajia näyttää olevan kaksi:

Psykiatria ja mielenterveys – johdanto
Psykiatria
1.8.2011
Jouko Lönnqvist ja Johannes Lehtonen

Oikeuspsykiatria-luvun on kirjoittanut Jari Tiihonen (tiedot ovat kunkin luvun alussa):
Mitä on oikeuspsykiatria?
Psykiatria
1.8.2011
Jari Tiihonen

Hmm..Mutta näillähän on eri kirjoittajat. Et varmaankaan tarkoittanut tätä. Sen vuoksi tein haun kirjoittamalla näytön yläosan hakulaatikkoon: psykiatria jari tiihonen

Ja huomasin, että kyseinen Tiihonen on kirjoittanut useita artikkeleita, mm. yhden johdannonkin:

Oikeuspsykiatria – johdanto
Psykiatria
1.8.2011
Jari Tiihonen

Tämä verkkokirja on julkaisu, jossa jokaisella luvulla on omat kirjoittajansa. Se on siis toimitettu teos (kokoomateos). Kun viittaat eri lukuihin, tee jokaisesta artikkelista oma lähdemerkintänsä. Jos sivunumeroita ei ilmoiteta, niitä ei voi lähdemerkintään laittaa. Jos samalta tyypiltä on monta julkaisua samalta vuodelta, käytetään julkaisuvuoden yhteydessä pienaakkosia a, b jne erottamaan ne toisistaan.

Vaikkapa näin:

Tiihonen, J. 2011a. Mitä on oikeuspsykiatria? Julkaisussa: Psykiatria. Julk. 1.8.2011. Helsinki: Duodecim. Viitattu 8.3.2013. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Oppiportti.

Tiihonen, J. 2011b. Oikeuspsykiatria – johdanto. Julkaisussa: Psykiatria. Julk. 1.8.2011. Helsinki: Duodecim. Viitattu 8.3.2013. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Oppiportti.

Tekstiviitteisiin näin, jos viitataan yhteen virkkeeseen/lauseeseen:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Tiihonen 2011a). Tekstiä tekstiä tekstiä (Tiihonen 2011b).

Linkkejä:

JAMKin Nelli: www.nelliportaali.fi/jamk
Oppiportti: http://www.oppiportti.fi/ (Terveysportissa, toimii JAMKin verkossa JAMKin kirjaston lisenssillä)
Tiedote kirjaston sivuilla Oppiportista: http://jamk.fi/kirjasto/uutiset/2/0/duodecim_oppiportin_sahkoiset_oppikirjat

M. ja V. Meikäläinen tekstiviitteissä

Kysymykseni koskee lähdemerkintää.

Jos eri lähdemateriaalien tekijöiden sukinimi on sama, pitääkö heidät erotella lähdeviittauksessa? (Esimerkiksi Matti Meikäläinen ja Ville Meikäläinen.) Tällaiset asiat erottuvat hyvin lähdeluettelossa, mutta ei lähdeviittauksessa.

Case 1: Haastattelin opinnäytetyön lähtökohdan selvittämiseksi Mattia ja Villeä samana vuonna, mutta erikseen eri päivinä. Haastattelut tehtiin siis johdanto- ja teoriaosaa varten, ei varsinaista tutkimusta varten.

Saanko merkitä lähdeviittaukseen sukunimen lisäksi etunimen ensimmäisen kirjaimen, jotta eri henkilöt erottuvat? Eli (Meikäläinen, M. 2012) ja (Meikäläinen, V. 2012).

Merkintätapa ”Meikäläinen 2012a, 2012b…” on minusta eri asia. Tällöin viitataan saman henkilön samana vuonna antamiin eri lähteisiin.

Case 2: Käytin teoriaosan lähteinä Matti Meikäläisen vuonna 2000 kirjoittamaa kokousmuistiota sekä Ville Meikäläisen vuonna 2012 laatimaa työohjetta.

Haluaisin tällöinkin erotella kahta henkilöä merkitsemällä seuraavasti: (Meikäläinen M. 2000) ja (Meikäläinen, V. 2012). Koska jos molemmat lähdeviittaukset ovat samassa kappaleessa, lukija luulee helposti, että nämä ovat samaa henkilöä. Jollei lukija katso tarkkaan lähdeluetteloa, hän ei hoksaa, että kyseessä on eri henkilöiden antamat eri materiaalit.

Vastaus:
Tekstiviitettä (lähdeviitettä tekstissä) koskevat samat periaatteet kuin lähdeluettelossa olevaa lähdemerkintääkin. Tekstiviitteenkin on oltava lukijalle ymmärrettävä ja riittävän täsmällinen, ettei sekaannuksia tule.

Saat ja sinun oikeastaan pitääkin merkitä tekstiviitteeseen nuo M- ja V-kirjaimet erottamaan muutoin liian samankaltaisia lähteitä toisistaan.

Voit siis tehdä juuri niin kuin suunnittelitkin!

Johtamisen käsikirjojen copyright-vuosi

Kuinka viitataan Kauppalehden Johtamisen käsikirjoihin. Niistä ei löydy mistään sivuilta, minä vuonna on tehty, ainoastaan löytyi copyright 2010.

Vastaus:

Jollei julkaisuvuotta ilmoiteta, ilmoita copyright-vuosi sen tilalla. Jos julkaisusta olisi tehty eri vuonna uusi painos, se todennäköisesti ilmoitettaisiin julkaisussa.

Tutki ja kirjoita -eepoksessa (2010, 372) asiaan otetaan tälläinen kanta:

”Julkaistujen lähteiden vuodeksi merkitään julkaisun copyright-vuosi. Copyright tarkoittaa kirjallista omistusoiketta. Vuodella viitataan joko teoksen ensiluovutus- tai päivitysvuoteen jolloin tekijä on myynyt tai muuten pysyvästi luovuttanut kustantajalle oikeudet julkaista, lähettää tai muuten saattaa työnsä yleisön saataville.”

Kauppalehden johtamisen käsikirjat kokoelma sisältää nämä verkkokirjat JAMKin kirjaston Nelli-portaalissa:

  • Asiakkuuksien johtaminen
  • Markkinoinnin johtaminen
  • Osto- ja logistiikkajohtaminen
  • Tietohallinnon johtaminen.

JAMKilaiset pääsevät lukemaan niitä JAMKin verkossa, JAMKin verkon etäkäytöllä (Citrix, remote) tai kirjautumalla Nelliin JAMKin tunnuksillansa.

 

Yleistyvä ”no date”

Tuleeko n.d merkintä  aina, jos vuosiluku ei ole tiedossa?

Vastaus:
Kyllä se tulee. Se on nykyään aika yleinen lähdemerkinnöissä, koska joistakin nettisivuista ei saa kaivettua mitenkään tietoa siitä, milloin sivu on luotu tai päivitetty.

Abitreenien videon lähdemerkintä

Miten ilmoitan tällaisen lähteen (ei ole ajankohtaa tai vuotta?):

Tunneälyn kehittäminen | Abitreenit | yle.fi Psykoterapeutti Mikael Saarinen puhuu tunneälyn kehittämisestä. Tunneälyä voi kehittää monella tapaa: kirjallisuuden avulla, itsetarkkailun kautta, harrastuksissa. http://abitreenit.yle.fi/treenaa/lukio/aine/23/123/393/m1050/Ty%C3%B6hyvinvointi

Vastaus:
Haahuilin YLEn sivustolla ja yritin selvittää, kerrotaanko Abitreenien tekijätietoja tai julkaisuaikoja missään. En löytänyt vastausta tarpeeksi nopeasti, joten ainakaan kovin selvästi ne eivät esillä olleet.

Abitreeneihin pääsee montaakin reittiä YLEn sivustolla. Lähdemerkintä voi siis olla erilainen, vaikka lopputulos on sama. Pari tapaa tehdä lähdeviite:

Tunneälyn kehittäminen. n.d. Video YLE.fi-sivuston Abitreeneissä. Kertojana psykoterapeutti Mika Saarinen.Viitattu pp.kk.vvvv. Http://abitreenit.yle.fi/treenaa/lukio/aine/23/123/393/m1050/Ty%C3%B6hyvinvointi.

TAI

Tunneälyn kehittäminen. n.d. Video YLE.fi-sivustolla. Lukion Terveystieto-kurssi, osio Terveyden perusteet, Abitreenit. Kertojana psykoterapeutti Mika Saarinen. Viitattu pp.kk.vvvv. Http://abitreenit.yle.fi/treenaa/lukio/aine/23/123/393/m1050/Ty%C3%B6hyvinvointi.

n.d. = no date = julkaisuaikaa ei tiedetä

Kun kirjoitin merkintöjä, mieleeni tuli, että julkaisuaika kerrotaan usein videon lopputeksteissä. Mutta kun yritin mennä videota katsomaan, niin eikös se ollut juntturassa! Ei tullut näkyviin, vaikka linkkiteksti kyllä näkyi normisti.

Lähetin YLElle toiveen, että julkaisuaika näkyisi vähintäänkin videoihin vievien linkkien yhteydessä.

 

YLEn vastaus (kiitos, YLE!) 18.11.11:

”Kiitos palautteestasi!

Julkaisuaikatieto on olemassa, mutta sitä ei nykyisellä sivustolla ole
esitetty käyttäjälle. Huomioimme kommenttinne ja pyrimme lisäämään tiedon
jatkossa sivuston materiaaleihin. ”

Ovatko uutissivujen tuottajat tekijöitä?

Ensimmäinen kysymykseni koskee tätä uutista: http://www.mtv3.fi/viihde/uutiset/muut.shtml/610639?saagim_anu. Kirjoittajan nimeä ei uutisessa ole mainittu, mutta näyttäisi siltä, että tieto on peräisin MTV:ltä ja STT:ltä. Lisäksi koko sivun alalaidassa on ilmoitettu, että kyseisten Viihde- sivujen vastaava tuottaja on Heli Ruotsalainen ja tuottaja Kimmo Heikkinen. Merkitäänkö tämän lähteen kirjoittajaksi lähdeluetteloon MTV-STT, Heli Ruotsalainen ja/tai Kimmo Heikkinen vai käsitelläänkö kyseinen lähde lähteenä ilman tekijää (eli lähdeluetteloon ilmoitetaan uutisen nimi)?

Toinen kysymykseni koskee näitä sivustoja: http://www.kauppa.fi/tietoa_kaupasta ja http://www.kesko.fi/fi/Kesko-yrityksena/Toimialat/. Näidenkään sivustojen kohdalla ei ole ilmoitettu tekijää, joten kannattaisiko lähdeluetteloon merkitä tekijäksi ”Kaupan liitto” ja ”Kesko Oyj” vai pelkästään sivustojen nimet ”Tietoa kaupasta” ja ”Toimialat”?

Vastaus ekaan kysymykseen:
Olet oikeilla jäljillä, kun kerrot, että kirjoittajan nimeä ei löydy. Tuottajat ovat vasta toissijaisia tekijöitä, kuten suomentajat yms. Tätä tukee sekin fakta, että uutinen on napattu STT:n uutistuotannosta.

Koska et tiedä jutun kirjoittajaa, aloita lähdemerkintä uutisen nimellä:

Anu Saagim viihdeportaalin luotsaajaksi. 2008. Uutinen 12.2.2008 MTV3.fi-sivun viihde-osiossa. Viitattu 7.10.2011. Http://www.mtv3.fi/
viihde/uutiset/muut.shtml/610639?saagim_anu
.

Vastaus tokaan kysymykseen:
JAMKissa tekijäksi ilmoitetaan vain henkilötekijät, ei yritykset tai muut organisaatiot. Koska henkilötekijää ei tiedetä, aloita lähdemerkintä taas otsikolla.

Kaupan liiton sivulla en näe mistään, milloin kyseiset sivut on päivitetty, joten julkaisuvuodeksi tulee n.d. (Laitoin äsken Kaupan liitolle pyynnön päivityspäivämäärän näkymisestä, katsotaan miten käy.) Keskon sivulla päivitysaika näkyy selvästi.

Kauppa on yhteiskunnan elämän rytmittäjä. n.d. Artikkeli Kaupan liiton sivuilla. Viitattu 7.10.2011. Http://www.kauppa.fi/tietoa_kaupasta.

Toimialat. 2011. Ryhmittely Kesko Oyj:n sivuilla. Julk. 22.7.2011. Viitattu 7.10.2011. Http://www.kesko.fi/fi/Kesko-yrityksena/Toimialat/.

Kun en tiedä julkaisuaikaa

Kysymys (henkilö1): En tiedä, milloin nettisivu on julkaistu. Mitä teen?

Kysymys 2 (henkilö2): Miksi n.d. kirjoitetaan pienellä eikä isolla?

Vastaus: Kun et tiedä julkaisuaikaa, käytä sovittua lyhennettä ”n.d.” eli no date.

Kyseinen lyhenne taidetaan kirjoittaa aina pienellä. Ilmeisesti kyse on vakiintuneesta tavasta.

Katso American Psychological Assosiationin eli APA:n mukainen lähdemerkintäesimerkki:

Heuristic. (n.d.). In Merriam-Webster’s online dictionary (11th ed.). Retrieved from http://www.m-w.com/dictionary/heuristic

Huom! JAMKissa niitä ei käytetä sulkuja lähdemerkinnässä, koska pyritään mahdollisimman mahdollisimman yksinkertaiseen merkintätapaan. Eikä kursiivia (italics) käytetä.

Edellinen esimerkki löytyy osoitteesta http://www.apastyle.org/learn/faqs/cite-website-material.aspx.

 

Lisäys 3.9.2012 / SP: Ohjeistus muuttumassa, lue blogikirjoitus 3.9.2012.

Prosessinkuvaus lähdeluettelossa – tuorein versio

Päihdetyön päiväkeskuksen vaihtoehtoiset toimintamallit – kuvaus IVA-prosessista on sivulla http://info.stakes.fi/iva/fi/esimerkkeja/sovellutukset/muuramepaihde.htm. Miten tällainen merkitään tekstiin? Miten lähdeluetteloon? Se on julkaistu 7.9.2007 ja päivitetty 19.10.2007, kumpi merkitään lähdeluetteloon?

Vastaus:
Lähdeluettelomerkinnästä kannattaa aloittaa. Lähdeluetteloon merkitään tuoreimman eli päivitetyn version (19.10.2007) tiedot. Tällä lähteellä ei ole selvää henkilötekijää, joten aloitetaan sivun otsikolla:

Muurame: Päihdetyön päiväkeskuksen vaihtoehtoiset toimintamallit. 2007. IVA-prosessin kuvaus Stakesin sivuilla. Päivitetty 19.10.2007. Viitattu 10.11.2010. Http://info.stakes.fi/iva/FI/Esimerkkeja/Sovellukset/muuramepaihde.htm.

Tekstiviite tulee (Lähteen nimi julkaisuvuosi, sivut)-periaatteella, tosin tässä ei ole sivunumeroja:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Muurame: Päihdetyön päiväkeskuksen vaihtoehtoiset toimintamallit 2007).

Saman henkilön erityyppiset lähteet samana vuonna

Minulla on lähdeluettelossa on henkilö X:n palaveri sekä hänen kirjoittamansa opinnäytetyö. Pitääkö nämä samana vuonna saadut mutta erilaiset (suullinen + kirjallinen) lähteet erotella a- ja b-merkinnöillä?

Vastaus: Kyllä pitää, koska muuten ne eivät erotu tekstissä toisistaan.

Vertaa

Tekstiä tekstiä teksti (Perttula 2011). Tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä (Perttula 2011).

TAI

Tekstiä tekstiä teksti (Perttula 2011a). Tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä (Perttula 2011b).

Kahdenkeskinen palaveri vaikuttaa minusta suulliselta tiedonlähteeltä, jota on haastateltu tietoperustaa varten.  Silloin lähteestä kerrotaan enemmänkin kuin vain nimi eikä sanaa ’palaveri’ näy lähdemerkinnässä, esimerkiksi

Perttula, S. 2010. Informaatikko Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.  Haastattelu 15.4.2011.