Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: toissijaiset tekijät

Kolmannen kierroksen lähteet

Käytän opinnäytetyössäni Stoltin ym. (2016) toimittamaa teosta Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. Miten olisi hyvä merkata niin lähdeluetteloon kuin tekstin joukkoon, kun mennään jo ”kolmannelle kierrokselle” alkuperäislähteessä.

Eli esimerkiksi:

Niela-Vilén & Hamari lainaavat Holopaista ym. 2008 sekä Boothia ym. 2012 teoksessa Stolt ym. 2016, 23

<–Miten ihmeessä tämä merkitään, ettei näyttäisi noin hurjalta?

Lisäys edelliseen:

Voisiko teksikappaleen loppuun tehdä viittauksen ihan vaan toimitettuun teokseen näin:

(Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä 2016, 28) tai (Stolt ym. [toim.] 2016, 28)

Vastaus:

Toissijaisia lähteitä ei ilmoiteta lähdeluettelossa. Johdonmukaisuuden vuoksi kolmassijaisiakaan lähteitä ei ilmoiteta lähdeluettelossa. En ole ikinä ennen törmännyt kolmassijaisten lähteiden käyttöön.

Lähdeviitteeet toimitettuun julkaisuun tehdään kunkin luvun (artikkelin) henkilötekijöiden mukaisesti:

Tekijät. 2016. Lähteen nimi eli tässä tapauksessa luvun nimi. Julkaisussa: Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. Turku: Turun yliopisto.

Eli tässä tapauksessa näin:

Niela-Vilén, H. & Hamari, L. 2016. Kirjallisuuskatsauksen vaiheet. Julkaisussa: Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. Turku: Turun yliopisto.

Onko tuo julkaisuvuosi 2016 vai 2015?

Toisen tekijän sukunimi muuttunut

Katsoin netissä Lotta Hamarin julkaisuluetteloa, jossa sanotaan:

Kirjallisuuskatsauksen vaiheet (2015)
Hannakaisa Niela-Vilén, Lotta Kauhanen
(A3 Book section, Chapters in research books)

Ja tarkemmin:

A3 Book section, Chapters in research books
Kirjallisuuskatsauksen vaiheet
List of Authors: Hannakaisa Niela-Vilén, Lotta Kauhanen
Place: Turku
Publication year: 2015
* Book title: Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä
Title of series: Turun yliopisto. Hoitotieteen laitoksen julkaisuja. Tutkimuksia ja raportteja.
Number in series: A73
ISBN: 978-951-29-6276-1
ISSN: 1236-7370

Tekstiviite

Tekstiin lähde merkitään tavanomaisella tavalla: (Niela-Vilén & Hamari vuosi, sivut).

Holopainen ym. 2008 sekä Booth ym. 2012 ovat silloin toissijaisia lähteitä, eivät kolmassijaisia.

Voit viitata niihin tekstissä, esimerkki rapsaohjeessa:

Viittaus toissijaiseen lähteeseen

Alkuperäislähdettä ei laiteta lähdeluetteloon, jos sitä ei ole itse käytetty. Seuraavassa esimerkissä Möttösen  artikkeli on toissijainen lähde, jossa käsitellään Hyyryläisen alkuperäistä teosta:

Möttösen (2009, 64) mukaan Hyyryläinen (2004) määrittelee verkostosuhteen korkean luottamukselliseksi suhteeksi, joka perustuu yhteiseen intressiin, arvopohjan samanlaisuuteen ja eettisten pelisääntöjen noudattamiseen.

***

Vaikeuskerrointa tässä tapauksessa nosti ehkä se, että Hamarin nimi on muuttunut (ennen Kauhanen) ilmeisesti lähiaikoina. Onkohan sinulla käytössä julkaisun eri painos, kuin mitä mainitaan niissä tiedoissa, joita löysin?

Kirjan tiedot Janetissa.

Jos oikeasti olisi ollut kyse kolmannen kierroksen lähteistä, olisin kehottanut etsimään käsiin alkuperäislähteet tai ainakin sen toissijaisen lähteen.

 

Etunimen alkukirjain ja et al. -lyhenne

Kuinka merkitään lähdeviitteeksi alkuperäinen lähde, jossa lukee esim. Marshall et al. Pitääkö siihen laittaa tuo et al. Entäs sitten jos lähteessä on esim. Marshall M. Laitetaanko tuo M-kirjain myös?

Lähde on

Veselinova, C. 2014. Influencing communication and interaction in dementia. Nursing & Residential Care 3, 162. Viitattu 23.1.2015. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Cinahl.

Siinä on alkuperäisenä lähteenä s.164 (Michie et al. 2012) ja (Marshall et al. 2012). Lisäksi joissakin ulkomaisissa alkuperäislähteissä on sukunimi ja etukirjaimen ensimmäinen kirjain. Kuinka ne merkitään tekstiin lähdeviitteinä?

Vastaus:

Hienosti osaat ilmoittaa tuon Veselinova-lähdeviitteen!

Koska olen muualla kuin JAMKin kampuksella kirjoittaessani tätä, singahdin kirjautumaan Janetiin. Sillä tavoin saan JAMKin verkon ulkopuolella olessani käyttööni myös ne tietokannat, joista JAMKin kirjasto maksaa lisenssimaksut.

EBSCO-kustantamon Cinahl on yksi niistä. Siitä löytyy lähteitä hoitotieteen, hoitotyön, sairaanhoidon, terveydenhuollon, kuntoutuksen, fysioterapian ja toimintaterapian opiskelijoille ja ammattilaisille sekä muille kiinnostuneille.

Kaikki kirjoittajat näkyviin lähdeluettelossa (lähdeviitteissä)

Toissijaisia lähteitä ei ilmoiteta lähdeluettelossa, koska niitä ei ole itse tosiasiallisesti luettu.

Käännän kuitenkin Veselinovan lähdeluettelossa kerrotut Michien ja muiden (2011) ja Marshallin ja muiden (2012) JAMKin ohjeen mukaisesti saadakseni selville, miten ne olisi järkevää ilmoittaa tekstissä. Saan ne selville ilmoittamasi artikkelin lähdeluettelosta (muokattu rapsaohjeen mukaisiksi):

Marshall, T., Baker, L. & Spencer, S. 2012. Learning disability care. A care worker handbook. London: Hodder Education.

Michie, V., Morris, C., Baker, L., Collier F. & Marshall, T. 2011. Level 2 health and sosial care diploma. London: Hodder Education.

Lähdeluettelossa ei ollut Michie ym. 2012 -lähdettä, mutta oletan, että selittäjänä on painovirhe kysymyksessäsi.

Tekstiviitteet tekstissä

Kun lähde ilmoitetaan eka kerran tekstissä, läimästään kaikki tekijät näkyviin:

Veselinovan (2014, 164) mukaan Marshall, Baker ja Spencer (2012) ehdottavat…

TAI esimerkiksi:

Marshall, Baker ja Spencer (2012) toteavat, että … (ks. Veselinova 2014, 164).

Toisella ja sitä seuraavilla kerroilla riittää ym.-lyhenteen käyttö, esimerkiksi näin:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Marshall ym. 2012, ks. Veselinova 2014, 164).

Etunimen alkukirjainta ei ilmoiteta tekstin sisällä olevissa tekstiviitteissä.

Poikkeustilanne voi tietty olla sellainen, jossa on vaikka Korhonen, A. 2012 ja Korhonen, B. 2012. Silloin tekstiviitteisiin on laitettava myös alkukirjain, muuten menee sekaisin sekä kirjoittaja että lukija.

Jos lukemassasi artikkelissa ei olisi ilmoitettu kaikkia tekijöitä, niin eihän niitä voi sitten ilmoittaa. Silloin on vain laitettava tekijöiksi edes se, mitä on tiedossa.

Rintasyöpä-esitteen tekijät

Miten tällaiseen sähköiseen oppaaseen viitataan? http://syopapotilaat-fi-bin.directo.fi/@Bin/667b34d0820caf3beab0a98bd4ba451e/1425987282/application/pdf/28632/Rintasyopa_2014.pdf

Onko näin:

Joensuu, H. & Rosenberg-Ryhänen 2014. Rintasyöpäpotilaan opas. Rintasyöpä ja sen hoito, Sairauden vaikutukset elämään, Seksuaalisuus ja parisuhde. Julkaisu: Suomen syöpäpotilaat ry yhteistyössä Syöpäklinikoiden ja syöpätutkimuksen tuki ry:n kanssa. Viitattu 13.1.2015. http://syopapotilaat-fi-bin.directo.fi/@Bin/3fc01939455f1134d6a153db9fbffb2d/1421152304/application/pdf/28632/Rintasyopa_2014.pdf

Vastaus:

Esitteen alussa on tällainen faktapläjäys:
Toimitus: Leena Rosenberg-Ryhänen (Sulevi Pellisen tekstin pohjalta),
Asiantuntijat: Syöpätautien ja sädehoidon professori Heikki Joensuu, HYKS ja Helsingin yliopisto ja Leena Rosenberg-Ryhänen, toiminnanjohtaja, sairaanhoitaja, seksologi
Kuvitus: Bosse Österberg
Julkaisija: Suomen Syöpäpotilaat ry yhteistyössä Syöpäklinikoiden ja syöpätutkimuksen tuki ry:n kanssa
Paino: Redfina Oy, 2014
3. uudistettu painos

Onpa hämmentävää! Kuka ihmeen Sulevi Pellinen on tehnyt tekstin, jota Leena Rosenberg-Ryhänen on muokkaillut. Eikö hän oikeastaan ole kirjoittaja? Kustannuspaikkaa ei kerrota, joten sitä ei tarvitse lähdeviitteeseen merkitä.

Mutta opiskelijan ei kannata liikaa säätää lähdemerkintöjä, jos lähde ei ole yksiselitteinen.

Sinun lähdeviitteesi on täysin ymmärrettävä ja perustuu esitteen antamaan informaatioon. Se on kelvollinen. Painostiedon voi tietty lisätä, kun se noinkin selvästi on esitteessä 🙂

Monta erilaista tekijä-roolia

Hyväksyisin lähdeviitteeksi jopa tämän:

Rintasyöpäpotilaan opas: rintasyöpä ja sen hoito, sairauden vaikutukset elämään, seksuaalisuus ja parisuhde. 2014. 3. uud. p. Suomen syöpäpotilaat ja Syöpäklinikoiden ja syöpätutkimuksen tuki. Viitattu 13.1.2015. Http://syopapotilaat-fi-bin.directo.fi/Bin/3fc01939455f1134d6a153db9fbffb2d/1421152304/application/pdf/28632/Rintasyopa_2014.pdf.

Tätä viimeisintä ratkaisua perustelen tällä lähdeviite-standardin ohjeella (5.4.3 Tietolähteen nimen käyttö):

Joissakin tapauksissa merkitään ensimmäiseksi tietolähteen nimi tekijän nimen sijaan. Tällaisia ovat tietosanakirjat ja muut samantyyppiset aineistot sekä tietolähteet, jotka ovat syntyneet useiden tekijöiden yhteistyön tuloksena. Viitataessa tietolähteisiin, joilla on useita tekijöitä, voidaan mainita tietolähteen nimi tai sarjan nimi ensin ensin.

Lisäksi kohdassa 15.6.1 todetaan:

Useimmat elokuvat, videot ja lähetykset ovat useiden henkilöiden yhteistyön tulosta, eikä kenelläkään ole johtavaa roolia tekijänä. Tällöin teoksen nimi merkitään viitteen ensimmäiseksi osaksi.

SLU-julkaisusarjan julkaisu

Tutkimus jossa näkyy vain toimittajat: Mäenpää ja Korkatti ja SLU-Julkaisusarja 1/2012​. Kumpaa käytän tekstin lähdeviitteenä? Ja miten merkkaan sen lähdeluetteloon?

Vastaus:

Kumpaakaan noista ei käytetä tekstiviitteenä etkä nillä aloiteta myöskään lähdeviitettä lähdeluettelossa.

Perustelu 1. Lähdeviitettä ei aloiteta julkaisusarjan nimellä. (Hämäävältä voi vaikuttaa se, että kirjastoissa joskus kootaan kaikki tietyn julkaisusarjan osat yhtenäisesti vierekkäin, esimerkiksi JAMKin kirjastossa JAMKin julkaisut.)

Perustelu 2. Mäenpää ja Korkatti ovat vain toimittaneet teoksen, joten heitä ei tarvitse mainita, jollei halua. Lähdeviitestandardi (SFS 5989) sanoo kohdassa 5.4.5 Muut tekijät: ”Toimittajan, kääntäjän tai muun tietolähteen tuottamiseen osallistuneen henkilön nimi ja rooli voidaan merkitä tietolähteen nimen jälkeen, jos lähde on siten helpompi tunnistaa tai jos tällä tiedolla on merkitystä lähdeviitteen kannalta”.

Tämä siis tarkoittaa editoija-toimittajia. Journalisti-toimittajat ovat taas ”oikeita tekijöitä”, jotka ottavat vastuun tekstistään. Journalisti-toimittajien nimet aloittavat lähdeviitteen, editoija-toimittajien nimet eivät (koska ovat ns. muita tekijöitä).

Tässäkin tapauksessa paljon lisää muiden tekijöiden nimiä löytyy julkaisun lopusta.

Lähdeviite voisi tulla esimerkiksi näin:

Urheiluseurat 2010-luvulla. 2012. Ajatuksia seurojen kehittymisestä ja kehittämisestä. Toim. P. Mäenpää ja S. Korkatti. Suomen Liikunta ja Urheilu. Viitattu 5.8.2014. Http://www.sport.fi/system/resources/W1siZiIsIjIwMTQvMDQvMTcvMTRfMjlfMTZfNDI1X1VyaGVpbHVzZXVyYXRfMjAxMF9sdXZ1bGxhLnBkZiJdXQ/Urheiluseurat%202010-luvulla.pdf.

Tai jos haluat tuon julkaisusarja-tiedon lähdeviitteeseen:

Urheiluseurat 2010-luvulla. 2012. Ajatuksia seurojen kehittymisestä ja kehittämisestä. Toim. P. Mäenpää ja S. Korkatti. Suomen Liikunta ja Urheilu. SLU-julkaisusarja 1/2012. Viitattu 5.8.2014. Http://www.sport.fi/system/resources/W1siZiIsIjIwMTQvMDQvMTcvMTRfMjlfMTZfNDI1X1VyaGVpbHVzZXVyYXRfMjAxMF9sdXZ1bGxhLnBkZiJdXQ/Urheiluseurat%202010-luvulla.pdf.

SLU eli Suomen Liikunta ja Urheilu on kustantaja/julkaisija, mutta julkaisussa ei kustantajan kotipaikkaa. Todennäköisesti se on Helsinki, mutta en saa sitä selville heidän nettisivuiltaankaan pikaisesti vilkaisten. Kaikkien jäsenliittojen sun muiden yhteystiedot kyllä löytyvät vaivattomasti.

Tekstiviite aloitetaan julkaisun nimellä (Urheiluseurat 2010-luvulla 2012, sivut). Jos tuossa on sekaannuksen paikka, tekstiviitteeseen voi lisätä pisteen (urheiluseurat 2010-luvulla. 2012, sivut).

Toimitettu teos – luvuilla ei ole tekijöitä

Löytyykö oppariblogista esimerkkiä tästä: toimitettu teos, jonka luvuilla ei ole tekijöitä?

Yrityksen perustamisopas. 2010. Toim. T. Holopainen. 19. uud. p. Helsinki: Edita.
vai
Holopainen, T. 2010. Yrityksen perustamisopas. 19. uud. p. Helsinki: Edita.
vai
Holopainen, T. (toim.). 2010. Yrityksen perustamisopas. 19. uud. p. Helsinki: Edita.

Vastaus:
Kaikki ehdotuksesi ovat lähdemerkintä-standardin (SFS 5989) mukaisia merkintöjä. Kaksi ekaa merkintätapaa on JAMKin ohjeen mukaisia.

Lähdemerkintä-standardissa lausutaan, sivulla 9, kohdassa 5.4.5 Muut tekijät: ”Toimittajan, kääntäjän tai muun tietolähteen osallistuneen henkilön nimi ja rooli voidaan merkitä tietolähteen nimen jälkeen, jos lähde on siten helpompi tunnistaa tai jos tällä tiedolla on merkitystä lähdeviitteen kannalta.”

Tätä ohjetta noudatamme. Laitamme toimitetun teoksen toimittajan nimen vasta lähteen nimen jälkeen. Eikä se ole edes pakollista, toimittajan nimi voidaan ilmoittaa, jos sillä on merkitystä lähdeviitteessä. Muuten sen voi huoletta jättää pois.

Miksi tuo viimeinenkin lähdeviite sitten on lähdemerkintä-standardin mukainen?

Sen vuoksi, että standardi on mielestäni epäjohdonmukainen. Standardin kohdassa 5.1 kerrotaan, että tekijöiksi merkintään ne henkilöt, jotka ovat näkyvimmin esitetty tai ilmoitettu ensisijaisessa tietolähteessä vastuullisiksi sisällöstä.

Sitten on pitkä lista eri rooleissa olevia toimijoita, joista osa selvästikään ei ole vastuussa lähteen sisällöstä! Tässä roolilistassa on mukana myös toimittaja. Standardin esimerkkejä:

BRITTEN, Benjamin. Eight folk song arrangements for high voice and harp. Osian Ellis. (ed) London: Faber Music, 1980.
AYMARD, Maurice. (ed) Dutch capitalism and world capitalism. In: Studies in Modern Capitalism. New York: Cambridge University Press, 1982, pp. 78-96.

Huom! Nämä esimerkit eivät siis ole JAMKin raportointiohjeen mukaisia. Ne eivät ole noudattamamme nimi-vuosijärjestelmän mukaisia, ja typografiakin on erilaista (sukunimi tikkukirjaimilla). Välimerkitys näyttää oudohkolta ed-lyhenteen lähettyvillä.

Kummallista on myös se, että nämä(kin) standardin esimerkit ovat aika vanhoja, vaikka standardi julkaistiin syksyllä 2012.

Tekijäksi kirjoittaja vai haastateltu?

Minulla on opparissa yksi lähde, johon viittaamiseen en ole saanut ohjaajiltanikaan selkeää vastausta. Kirja on siis:

Vanhemmuuden roolikartta: syvennä ja sovella: käyttäjän opas 2. 2001. Toim. M. Rautiainen. Helsinki: Suomen kuntaliitto.

Kappale, jota kirjasta käytän on otsikoitu Vanhemmuuden roolit ja varhainen vuorovaikutus (0-2 vuotta). Kirjoittaja on merkattu näin: Marja Shulmanin haastattelun pohjalta kirjoittanut Mari Rautiainen. Miten tähän pitäisi viitata, jos ajatukset ovat Marja Shulmanin, mutta teksti on Mari Rautiaisen?

Vastaus:
Kirjoittaja on Rautiainen, joten lähdeviite aloitetaan sillä.

Katsoin Melinda-tietokannasta kirjan muut tiedot. Niiden perusteella tekisin lähdeviitteen näin:

Rautiainen, M. 2001. Vanhemmuuden roolit ja varhainen vuorovaikutus (0-2 vuotta). Artikkeli pohjautuu Marja Shulmanin haastatteluun. Julkaisussa: Vanhemmuuden roolikartta: käyttäjän opas. Osa 2: Syvennä ja sovella. Helsinki: Suomen kuntaliitto.

Netissä olevan epäselvän kuvan ja Melindassa olevien tietojen mukaan kirjan kansi- ja selkänimeke on ”Vanhemmuuden roolikartta: syvennä ja sovella.”. Sen perusteella lähdeviitteen voi tehdä näinkin:

Rautiainen, M. 2001. Vanhemmuuden roolit ja varhainen vuorovaikutus (0-2 vuotta). Artikkeli pohjautuu Marja Shulmanin haastatteluun. Julkaisussa: Vanhemmuuden roolikartta: syvennä ja sovella. Käyttäjän opas, 2. Helsinki: Suomen kuntaliitto.

Lukija kyllä löytää julkaisun, tekipä lähdeviitteen kummalla tavalla hyvänsä.

Kirjan toimittajan (eri lukujen tekstin editoija/yhtenäistäjä) nimeä ei ole pakko ilmoittaa, koska on toissijainen tekijä. Mutta sen saa ilmoittaa halutessaan.

Sikinsokin kirjoittajat ja toimittajat

Miten lähdeviite tähän julkaisuun tehdään: Http://www.opetushallitus.fi/download/152278_Monipalvelut_kiinteisto-_ja_kotityopalvelualalla_loppuraportti.pdf.

Vastaus:

Tässä hämmentävintä on kannessa oleva tieto:

Hurtig, L. (toim.) & Kontiokoski, P. & Pälli, P. (toim.) & Rekilä, K. (toim.) & Välimäki, I.

Ikään kuin nuo Kontiokoski ja Välimäki olisivat olleet tekijöitä ja muut kolme julkaisun toimittajia. Olisi kuitenkin hassua aloittaa lähdeviite Kontiokosken ja Välimäen nimillä, kun eivät edes ole tuossa nimilistassa ensimmäisinä.

Lähdeviitteen näkökulmasta katsottuna toimittajat (editoijat) ovat ns. muita tekijöitä eli toissijaisia tekijöitä, joita ei tarvitse lähdeviitteessä ilmoittaa. Heidät saa kuitenkin ilmoittaa halutessaan. Silloin lähdeviite aloitetaan lähteen nimellä.

Esipuheessa kaikki henkilötekijät haluavat näköjään piiloutua työryhmäksi. Silloinkin lähdeviite aloitetaan lähteen nimellä.

Tekisin tässä sellaisen ratkaisun, että lähdeviite näin sekavaan julkaisuun voidaan aloittaa lähteen nimellä. Lukija löytää vaikka mahdollisia tekijöitä ei ilmoitetakaan:

Monipalvelut kiinteistö- ja kotityöpalvelualalla – laadullisen ennakoinnin selvitystyö. 2013. Selvitys  30.6.2013 Opetushallitukselle. Rovaniemi: Rovaniemen koulutuskuntayhtymä. Viitattu 3.2.3014. Http://www.opetushallitus.fi/download/152278_Monipalvelut_kiinteisto-_ja_kotityopalvelualalla_loppuraportti.pdf.

Tämänkin voi halutessaan tehdä tekstiviite-ystävällisemmäksi näin:

Monipalvelut kiinteistö- ja kotityöpalvelualalla. 2013. Laadullisen ennakoinnin selvitystyö 30.6.2013 Opetushallitukselle. Rovaniemi: Rovaniemen koulutuskuntayhtymä. Viitattu 3.2.3014. Http://www.opetushallitus.fi/download/152278_Monipalvelut_kiinteisto-_ja_kotityopalvelualalla_loppuraportti.pdf.

Ongelmana loppuraportin monta kirjoittajaa

Lähteenäni on erään tutkimuksen loppuraportti, joka vaikuttaa kokoomateokselta. Lukujen aluissa ei kuitenkaan ole kerrottu, kuka kyseisen luvun on kirjoittanut (ei siis välttämättä ole kokoomateos). Raportin alussa on pitkä lista kirjoittajia, mutta myös toimittaja on mainittu. Tehdessäni ensimmäistä viittausta, viittaanko tekstissäni toimittajaan vai kaikkiin kirjoittajiin? Onko sillä myöskään lähdemerkintään vaikutusta, että toimittaja on mainittu erikseen?

Lähteeni löytyy tästä linkistä:
http://www.mela.fi/sites/default/files/tyoymparisto_nykyaik_lypsykarjatilalla_1996.pdf

Vastaus:

Toimittajat (kirjan editoijat, katsovat että kirjoitustyyli on yhtenäinen yms.) ovat toissijaisia, ns. muita tekijöitä. Heitä ei tarvitse ilmoittaa lähdeviitteessä, eikä siten myöskään tekstiviitteessä. Jos haluaa, heidät saa ilmoittaa lähdeviitteessä, ”jos lähde on siten helpompi tunnistaa tai jos tällä tiedolla on merkitystä lähdeviitteen kannalta” ( SFS 5989, 9). Mutta ei tekijöinä, vaan toimittajina – esimerkiksi: Toim. A. Virtanen) – ja vasta lähteen nimen jälkeen.

Sillä, että toimittaja on mainittu erikseen, on siis merkitystä.

Huom! Lehtiartikkelien toimittajat (journalistit) ovat varsinaisia tekijöitä, joilla on tekijänoikeus tekstiinsä, heidät merkitään tekijöiksi -> lähdeviite alkaa journalistin nimellä.

Kirjan nimi vai tekijöiden konkkaronkka

Kirjan kirjoittajat ovat tekijänoikeudellisia tekijöitä, he ottavat vastuun tekstistänsä. Nyt on vain mietittävä, ovatko he tekijöitä.

Lähdeviite-standardi (SFS 5989, 5) suosittelee, että lähdeviitteen tiedot otetaan nimiölehdeltä tai sen vastineelta. Yleensä nimiölehti on kansilehden jälkeen, välissä saattaa tosin olla tyhjiä sivuja/lehtiä. Opparissa nimiölehteä vastaa kuvailulehti.

Jos kerran nimiölehdessä ilmoitetaan kirjoittajat, silloin he ovat aitoja henkilötekijöitä. Lähdeviite aloitetaan heidän nimillänsä:

Haatainen, S., Kalliokoski, P., Kalliopää, M., Kallunki, H., Kangas, J., Kotimaa, M., Louhelainen, K., Nevala-Purala, N., Ojanen, K. & Pasanen, A.-L. 1996. Työympäristö nykyaikaisella lypsykarjatilalla. Loppuraportti Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle 30.11.1995. Helsinki: MELA.

Kirjan alkusanoissa tosin mainitaan vain kolme organisaatiota, joita kiitetään.  Mutta esipuheen allekirjoituksena on taasen ”Tekijät”. Niin että onhan tämä sekavaa.

Hämmennystä aiheuttaa lisää vielä se, että esimerkiksi Melinda-tietokannassa kirja on luetteloitu sen nimen mukaan ja muiksi tekijöiksi ilmoitetaan toimittajan lisäksi kirjoittajat ja ne kolme organisaatiota, jotka mainitaan kansilehdellä ja nimiölehdellä.

Tekstiviitteeseen ekalla kerralla kaikki tekijät

Myös tekstiviitteessä ilmoitetaan ekalla kerralla kaikki tekijät, ja lisäksi julkaisuvuosi ja sivunumerot. Tekstiviite näyttää kyllä hieman rasittavalta:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Haatainen, Kalliokoski, Kalliopää, Kallunki, Kangas, Kotimaa, Louhelainen, Nevala-Purala, Ojanen & Pasanen 1996, sivut).

Tämä ohje perustuu standardin (SFS 5989, 9) ohjeeseen: kaikkien nimet pitää mainita, jos mahdollista. Ja mikäpä meitä estäisi?

Nythän JAMKissa on käytäntö, että jos tekijöitä on neljä tai enemmän, kuten tässä tapauksessa, voidaan muilla kerroilla ilmoittaa eka tekijä ja sen jälkeen kirjoittajakeskeisessä viittauksessa ilmaisu “ja muut”. Asiakeskeisessä viittauksessa käytetään lyhennettä ”ym.”.

Haatainen ja muut ovat todenneet – –

Tekstiä tekstiä tekstiä (Haatainen ym. 1996, sivut).

Olen miettinyt samanlaista ongelmatapausta tammikuussa 2013 ja syyskuussa 2011.

Itse kannatan kyllä sitä, että jos kirjoittajia on vähintään neljä, tekstiviitteeseen voisi laittaa jo ekalla kerralla lyhenteen ”ja muut” tai ”ym”. Mutta JAMKissa ei ainakaan vielä toistaiseksi toimita niin.

Mikä julkaisuvuodeksi?

Kirjassa on sekin ristiriita, että nimiölehdellä on kaksi vuosilukua, 1995 ja 1996, ja kansilehdellä yksi, 1996. Kumpi näistä on oikea? Nuo kirjoittajat ovat antaneet loppuraporttinsa Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle 30.11.1995, mutta kirja on julkaistu vasta vuoden 1996 huhtikuussa. Julkaisuvuosi on siis 1996.

Kiinnitän tiedon luotettavuuden näkökulmasta huomiota siihen, että julkaisu on tosiaan jo vuodelta 1996. Se on ok, jos kuvaa vaikkapa lypsykarjatilojen työympäristön muutosta vuosien ja vuosikymmenten aikana. Muuten se vaikuttaa ei-ajantasaiselta lähteeltä.

Ai niin, minunkaan mielestäni tämä ei ole kokoomateos, vaikka onkin toimitettu.

Viitteen alkuun kirjan kappaleen kirjoittaja

Kuinka nyt siis oikeaoppisesti merkkaan lähdeluetteloon tämän? Kirjalla on monta tekijää, joista jokainen on kirjoittanut yhden kappaleen. Olen ottanut lauseen kuitenkin vain yhden tekijän kirjoittamasta kappaleesta. Ja eikö ole hassua että loppuun tulee Kustantaja, sivunumero(t)?

Vastaus:

Aloita lähdeviite kyseisen yksittäisen luvun/kappaleen kirjoittaja-tiedolla.

Raportointiohjeessa kerrotaan, että ”kokoomateoksessa ilmestyneestä artikkelista ilmoitetaan tekijä, julkaisuaika, artikkelin nimi ja perustiedot teoksesta, jossa artikkeli on ilmestynyt”. Esimerkkinä on tällainen lähdeviite:

Lerkkanen, J. 2008. Sähköisen portfolion käsitteet opinto-ohjaajakoulutuksessa ja sen käyttö opintojen hyväksilukemisen välineenä. Teoksessa Taidatko tunnistamisen? Toim. A. Niskanen ja R. Virtanen. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 52-56.

Itse suosin nykyään Teoksessa-sanan tilalla ”Julkaisussa:”-ilmaisua, koska lähdeviitestandardissa sellaista suositellaan. Kootun teoksen toimittajiakaan ei ole pakko kertoa, joten lähdeviitettä voi vielä yksinkertaistaa:

Lerkkanen, J. 2008. Sähköisen portfolion käsitteet opinto-ohjaajakoulutuksessa ja sen käyttö opintojen hyväksilukemisen välineenä. Julkaisussa: Taidatko tunnistamisen? Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 52-56.

Lähdeviitteessä kerrotaan luvun/kappeleen/artikkelin alku- ja loppusivu.

Eli tässä viitteessä:

  • Luvun/kappaleen kirjoittaja (tekijä): Lerkkanen, J.
  • Julkaisuvuosi: 2008
  • Luvun/kappaleen otsikko (julkaisun nimi): Sähköisen portfolion käsitteet opinto-ohjaajakoulutuksessa ja sen käyttö opintojen hyväksilukemisen välineenä
  • Kokoomateoksen (emojulkaisun) nimi: Taidatko tunnistamisen?
  • Kustannuspaikka (huom! ei kirjapainon paikka): Jyväskylä
  • Kustantaja (huom! ei kirjapaino): Jyväskylän ammattikorkeakoulu
  • Sivut, joilla kirjan luku/kappale sijaitsee kokoomateoksessa: 52-56

Huom! Tekstissä (tekstiviitteessä) ilmoitetaan vain se kyseinen sivu tai ne kyseiset sivut, joihin juuri siinä tekstinkohdassa kohdassa viitataan.

Vastaan tuohon toiseen kysymykseen eri postauksessa.

Tekijät tai nimikirjaimet sisällysluettelossa

Kirjalla on kaksi tekijää Kiiltomäki & Muma. He ovat kirjoittaneet kirjan kappaleita yhdessä ja erikseen. 2. kappaleessa molemmat ovat laitettu sisällysluetteloon kirjoittajiksi, mutta tekstistä olemme käyttäneet vain Kiiltomäen kirjoittamia osuuksia. Kuinka viittaus ja lähdemerkintä laitetaan?

Kiiltomäki, A. 2007. Kriisin kulku ja auttaminen. A. Kiiltomäki ja P. Muma. Teoksessa Tässä ja nyt. Sairaanhoitaja tekee kriisityötä. Sairaanhoitajaliitto. Gummerus Kirjapaino Oy.

Ajattelimme tällaista, menisikö sinnepäinkään?

Vastaus:
Joo menee, oikein hyvin.

Yritän vastata, vaikka käsissäni ei ole juuri nyt kyseistä kirjaa.

Käytännössä tällaisissa tapauksissa lähdemerkintöjä tehdään varmaankin kahdella tai kolmella eri tavalla: kirjoittajan mukaan tai sitten kirjan tekijöiden mukaan.

1) Jos jokaisen luvun alussa selvästi sanotaan, kuka sen on kirjoittanut, silloin laittaisin tekijäksi aina kyseisen henkilön. Hän on tällöin selvästi päävastuullinen tekijä. Lähdemerkintä tässä tapauksessa teidän ehdottamalla tavalla (pikkumuutoksilla):

Kiiltomäki, A. 2007. Kriisin kulku ja auttaminen. Julkaisussa: A. Kiiltomäki ja P. Muma. Tässä ja nyt. Sairaanhoitaja tekee kriisityötä. Helsinki: Suomen sairaanhoitajaliitto.

Gummeruksen kirjapainoa ei tarvitse mainita, koska kirjapaino vaan painaa kirjan, sillä ei ole vastuuta mistään muusta. Jos Gummerus on kustantajana (tuottajana, rahoittajana), silloin se on kerrottava.

Tällaisenkin lähdemerkinnän hyväksyisin:

Kiiltomäki, A. 2007. Kriisin kulku ja auttaminen. Julkaisussa: Tässä ja nyt. Sairaanhoitaja tekee kriisityötä. Helsinki: Suomen sairaanhoitajaliitto.

Lukija pystyy löytämään näilläkin tiedoilla julkaisun käsiinsä halutessaan. Ja kuten edellä totesin, Kiiltomäki on juuri sen luvun päävastuullinen tekijä, minkä tekstiin viittaatte. Muut ovat toissijaisia tekijöitä, jotka saa ilmoittaa tarvittaessa. Monimutkaisehkoa tässä on se, että Kiiltomäki on kummassakin roolissa, ja vieläpä eri rooleissa kirjan eri luvuissa.

2) Jos tekijää tai tekijöitä ei luvun alussa selvästi ilmoiteta, mielestäni lähdemerkinnän voi aloittaa kirjan kaikilla tekijöillä:

Kiiltomäki, A. & Muma, P. 2007. Tässä ja nyt. Sairaanhoitaja tekee kriisityötä. Helsinki:Suomen sairaanhoitajaliitto.

3) Mutta kyllä sisällysluettelon tekijäjaottelua voi noudattaa myös lähdemerkinnöissä. Sekin on siis ok.

Vaikka sisällysluettelossa tekijät ilmoitetaankin, usein sisällysluetteloa katsotaan nimenomaan siitä näkökulmasta, mitä asioita kirja sisältää, ei niinkään siitä, onko eri luvuilla eri kirjoittajat. Mielestäni ei voida vaatia, että opiskelijan pitäisi etsimällä etsiä tekijöitä kirjan eri osioista ja hoksata heidät sitten sisällysluettelosta, esipuheesta, johdannosta tai ties mistä milloinkin.

Kirjan editoijalla ja kustantajalla on mahdollisuus tuoda tekijät halutessaan selvästi esille luvun alussa. Jos eivät ole sitä tehneet, niin peiliin voivat katsoa, jos narisevat lähdemerkinnöistä. Tai sitten se on tekijöiltä tietoinen ratkaisu ja pyrkimys siihen, että lähdemerkinnät tehdään kirjan kirjoittajien mukaan, ei lukujen kirjoittajien mukaan. Tiedä häntä.

***

P.S. Jonkinverran samankaltainen tilanne syntyy myös Tutki ja kirjoita -kirjaan viitatessa. Jos katsoo sisällysluetteloa, eri lukujen tai alalukujen jälkeen on suluissa nimikirjaimia: (SH), (PR), (PS), (PS, PR). Ei tavankansalainen välttämättä keksi, että kyseiset koodit viittaavat tekijöihin ja heidän työnjakoonsa kirjan kirjoittamiseprosessissa.Kustantaja ei ole, saati tekijät itsekään, maininnut päävastuullista tekijää/tekijöitä kirjan lukujen alussa. Olemme sen vuoksi viitanneet kirjaan yhtenäisesti kaikilla tekijöillä:

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2010. Tutki ja kirjoita. 15. – 16. p. Helsinki: Tammi.

Tekijäksi luvun kirjoittaja vai kirjan työryhmä?

Kirjasta ”Lapseni on kuollut” käytimme lähteenä vain yhden työryhmän jäsenen tekstiä. Pitääkö meidän laittaa lähdeluetteloon koko työryhmä sekä ”kirjoittajina toimivat lisäksi” -henkilöt vai riittääkö pelkkä kyseisen kappaleen kirjoittaja?

Moren, R. 2005. Suru ja sen merkitys. Työryhmä. Teoksessa Lapseni on kuollut – jäi jälkeen kaipuu, jäi sanaton suru. SYLVA Ry. ?????

Vastaus:
Kyseisen kappaleen kirjoittaja riittää tässä tapauksessa. Hänellä on vastuu kirjoituksestaan & tekijänoikeus kirjoitukseensa. Muut ovat toissijaisia tekijöitä, jotka voi halutessaan ilmoittaa. Mutta ei ole pakko.

Moren, R. 2005. Suru ja sen merkitys. Julkaisussa: Lapseni on kuollut – jäi jälkeen kaipuu, jäi sanaton suru. Helsinki: Sylva.

Teoksessa-sana on ihan ok ja ymmärrettävä. Uusimmassa lähdeviitestandardissa  käytetään muotoa ”Julkaisussa:”. Sen vuoksi olen sen tuohon lähdemerkintään tuolla tavoin laittanut.

Suomennettu julkaisu: tekijäksi suomentaja vai alkuperäinen kirjoittaja?

Laitetaanko opinnäytetyön lähdeluetteloon suomennetun teoksen alkuperäinen nimi ja tekijä? Viitataanko tekstissä suomentajaan vai alkuperäiseen tekijään? Emme löytäneet tästä ohjeistusta raportointiohjeistamme. Opiskelija on jättämässä valmiin työnsä, joten olemme kiitollisia tiedosta.

Vastaus:

Nopeasti mietittynä näin:

Vaikka julkaisu on suomennettu, tekijäksi tulee alkuperäinen tekijä. Alkuperäisellä tekijällä on tekijänoikeus tekstin sisältöön. Lähdeviite alkaa hänen nimellään. Alkuperäisen tekijän nimi on varmaan kannessakin.

Lähdeviitteeseen tulee julkaisun nimi suomeksi. Sekin on varmaan kannessa näkyvästi. (Ja kyseisen kirjan ”henkilötunnus” eli ISBN-numerokin viittaa todennäköisesti nimenomaan julkaisun suomenkieliseen versioon.)

Pääsääntö on, että suomentajaa ei ilmoiteta. Hän on ns. toissijainen/muu tekijä. Hänet kuitenkin saa ilmoittaa, jos asialla on merkitystä.

Samoin julkaisun alkuperäisen nimen voi ilmoittaa, jos sillä on merkitystä. Näin voi joskus olla esim. enkunkielissä koulutusohjelmissa tehdyissä oppareissa.

Tekstiviite: Koska lähdeviite tehdään alkuperäisen tekijän mukaan, tekstiviitteeseenkin tulee alkuperäinen tekijä.

Mielikuvaharjoitus vastaavanlaisesta tilanteesta: Jos lähteenä on Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu, lähdeviitteeseen tulee tekijätiedoksi nimenomaan ”Lindgren, A.”. Ja jos on luettu nimenomaan suomenkielinen Peppi Pitkätossu, julkaisun nimenä ilmoitetaan se, eikä Pippi Långstrump.

Helpoimmalla pääsee siis, jos ilmoittaa näin:
Alkuperäinen tekijä. Julkaisuvuosi. Julkaisun suomenkielinen nimi. Kustannuspaikka: Kustantaja. Muut mahdolliset tiedot.

Tapion taskukirja

Tapion taskukirja, joka on toimitettu teos, sisältää siis useiden kirjoittajien artikkeleita. Teoksen julkaisija on Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, kustantaja Kustannusosakeyhtiö Metsälehti ja paikka Helsinki.

Jos ja kun lainaan yhtä ko. teoksen artikkeleista, merkitsen seuraavasti:
Uotila, A. 2002. Metsien eläintuhot. Teoksessa Tapion taskukirja. 24. uud. p. Toim. T. Hyvämäki. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Helsinki: Metsälehti, 246–253.

Tarvitaanko tuohon luettelomerkinnän rimpsuksi vielä SEKÄ julkaisijan että KUSTANTAJAN tiedot? Vai riittääkö vain tuo ”Metsälehti”?

Vastaus:
Kustantaja eli Metsälehti riittää. Julkaisijan saa ilmoittaa, jos haluaa.

Minimissään lähdeviite näyttäisi tällaiselta:
Uotila, A. 2002. Metsien eläintuhot. Teoksessa Tapion taskukirja. 24. uud. p. Helsinki: Metsälehti, 246–253.

Olen kuullut, että joskus opiskelijoilla on vaikeuksia ymmärtää teos-sanan merkitystä. Ja koska uudessa lähdeviitestandardissakin käytetään ilmaisua ”Julkaisussa:”, tässä tapauksessa lähdeviite voisi näyttää myös tällaiselta (minimitiedoilla):

Uotila, A. 2002. Metsien eläintuhot. Julkaisussa: Tapion taskukirja. 24. uud. p. Helsinki: Metsälehti, 246–253.

Jos haluaa kertoa julkaisijankin, se on ihan sallittua:

Uotila, A. 2002. Metsien eläintuhot. Teoksessa Tapion taskukirja. 24. uud. p. Julk. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Helsinki: Metsälehti, 246–253.

Myös julkaisun toimittajan (toissijainen tekijä, muu tekijä) voi halutessaan ilmoittaa. Silloin palataan alkutilanteeseen:

Uotila, A. 2002. Metsien eläintuhot. Teoksessa Tapion taskukirja. 24. uud. p. Toim. T. Hyvämäki. Julk. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Helsinki: Metsälehti, 246–253.

 

Kaikki tekijät tekstiviitteeseen ekalla kerralla

Eikös tekstissä olevissa lähdeviitteissä kuulu merkitä aina kaikki kirjoittajat, kun ko. lähdeviite mainitaan 1. kerran (joskus vain sen yhden ja ainoan kerran)?

Vastaus:
Tekstiviitteessä ilmoitetaan ensimmäisellä kerralla kaikki tekijät, julkaisuvuosi ja mahdolliset sivunumerot.

Jos tekijöitä on kolme tai enemmän, voidaan muilla kerroilla ilmoittaa ensimmäinen tekijä ja sen jälkeen kirjoittajakeskeisessä viittauksessa ilmaisu ”ja muut”. Asiakeskeisessä viittauksessa käytetään lyhennettä ”ym.”.

Otteita raportointiohjeen esimerkeistä:

Reimanin, Pietikäisen ja Oedewaldin (2008, 48) mukaan

– – kykyä ja tahtoa toimia turvallisesti (Reiman, Pietikäinen & Oedewald 2008, 48).

– – hyvää asiatyyliä, jonka tuntomerkkejä ovat sujuva eteneminen, selvyys, havainnollisuus ja tiiviys sekä kieliopillinen korrektius (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 291).

Hirsjärvi ja muut ovat todenneet, että tutkijan on tarkistettava, että tutkimusongelmiin on saatu vastaus. Tuloksia koskevassa osuudessa on pohdittava myös niitä tutkimuskysymyksiä, joihin ei ole saatu vastauksia. Keskeiset tulokset, ”löydöt”, tulkitaan tutkimuksen taustaa vasten. (Hirsjärvi ym. 2009, 262–263.)

 

Kirjalla on sekä tekijä että toimittaja

Tekstissäni on pätkä: ”Vapaita työpaikkoja syntyy tulevaisuudessa eniten sosiaali- ja terveysalalla sekä useilla palvelualoilla (tähän pitäisi tulla lähdeviite sulkuihin)”.

Lähde on koottu omaksi teoksesta Työtoveri toista sukupolvea./Ilmarinen Juhani, toim. Mertanen Virve. Miten tuo sulkuihin tuleva lähdeviite tulisi merkitä?

Vastaus:
Kannattaa ensin miettiä, miten lähde ilmoitetaan lähdeluettelossa. Koska kirjalla on tekijä (J. Ilmarinen), jolla on vastuu sisällöstä, aloitetaan sillä. Mertanen on toimittanut julkaisun, esimerkiksi tarkistanut, että kirjoitustyyli pysyy samana kirjan kaikissa luvuissa ja mahdollisesti myös kielenhuoltanut julkaisun. Tsekkasin Janetista julkaisuvuoden, kustannuspaikan ja kustantajan.

Ilmarinen, J. 2005. Työtoveri toista sukupolvea. Toim. V. Mertanen. Helsinki : Työterveyslaitos.

Tekstissä lähde ilmoitetaan tekijä + julkaisuvuosi, sivut -tyyliin:

Vapaita työpaikkoja syntyy tulevaisuudessa eniten sosiaali- ja terveysalalla sekä useilla palvelualoilla (Ilmarinen 2005, sivut).

Ovatko uutissivujen tuottajat tekijöitä?

Ensimmäinen kysymykseni koskee tätä uutista: http://www.mtv3.fi/viihde/uutiset/muut.shtml/610639?saagim_anu. Kirjoittajan nimeä ei uutisessa ole mainittu, mutta näyttäisi siltä, että tieto on peräisin MTV:ltä ja STT:ltä. Lisäksi koko sivun alalaidassa on ilmoitettu, että kyseisten Viihde- sivujen vastaava tuottaja on Heli Ruotsalainen ja tuottaja Kimmo Heikkinen. Merkitäänkö tämän lähteen kirjoittajaksi lähdeluetteloon MTV-STT, Heli Ruotsalainen ja/tai Kimmo Heikkinen vai käsitelläänkö kyseinen lähde lähteenä ilman tekijää (eli lähdeluetteloon ilmoitetaan uutisen nimi)?

Toinen kysymykseni koskee näitä sivustoja: http://www.kauppa.fi/tietoa_kaupasta ja http://www.kesko.fi/fi/Kesko-yrityksena/Toimialat/. Näidenkään sivustojen kohdalla ei ole ilmoitettu tekijää, joten kannattaisiko lähdeluetteloon merkitä tekijäksi ”Kaupan liitto” ja ”Kesko Oyj” vai pelkästään sivustojen nimet ”Tietoa kaupasta” ja ”Toimialat”?

Vastaus ekaan kysymykseen:
Olet oikeilla jäljillä, kun kerrot, että kirjoittajan nimeä ei löydy. Tuottajat ovat vasta toissijaisia tekijöitä, kuten suomentajat yms. Tätä tukee sekin fakta, että uutinen on napattu STT:n uutistuotannosta.

Koska et tiedä jutun kirjoittajaa, aloita lähdemerkintä uutisen nimellä:

Anu Saagim viihdeportaalin luotsaajaksi. 2008. Uutinen 12.2.2008 MTV3.fi-sivun viihde-osiossa. Viitattu 7.10.2011. Http://www.mtv3.fi/
viihde/uutiset/muut.shtml/610639?saagim_anu
.

Vastaus tokaan kysymykseen:
JAMKissa tekijäksi ilmoitetaan vain henkilötekijät, ei yritykset tai muut organisaatiot. Koska henkilötekijää ei tiedetä, aloita lähdemerkintä taas otsikolla.

Kaupan liiton sivulla en näe mistään, milloin kyseiset sivut on päivitetty, joten julkaisuvuodeksi tulee n.d. (Laitoin äsken Kaupan liitolle pyynnön päivityspäivämäärän näkymisestä, katsotaan miten käy.) Keskon sivulla päivitysaika näkyy selvästi.

Kauppa on yhteiskunnan elämän rytmittäjä. n.d. Artikkeli Kaupan liiton sivuilla. Viitattu 7.10.2011. Http://www.kauppa.fi/tietoa_kaupasta.

Toimialat. 2011. Ryhmittely Kesko Oyj:n sivuilla. Julk. 22.7.2011. Viitattu 7.10.2011. Http://www.kesko.fi/fi/Kesko-yrityksena/Toimialat/.