Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: julkaisusarjat

2014a ja 2014b oleellisia

Jos on käytössä kokoomateos, jossa on kaksi artikkelia samoilta kirjoittajilta, tuleeko nämä artikkelit erottaa toisistaan a,b -merkinnöillä, kuten:

Uosukainen, L. & Hirvonen, J. 2014a. Asiakaslähtöisyys luontolähtöisissä hyvinvointipalveluissa. Teoksessa Luontolähtöiset hyvinvointipalvelut – opas asiakastyöhön ja palveluiden kehittämiseen. Toim.  J. Hirvonen & T. Skyttä. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Vapaamuotoisia julkaisuja – Free-form Publications 28, 32–36.

Uosukainen, L. & Hirvonen, J. 2014b. Luonto laitosympäristöissä. Teoksessa Luontolähtöiset hyvinvointipalvelut – opas asiakastyöhön ja palveluiden kehittämiseen. Toim. J. Hirvonen & T. Skyttä. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Vapaamuotoisia julkaisuja – Free-form Publications 28, 74–80.

vai riittääkö, että lopussa näkyy sivunumerot?

Vastaus:
Tulee erottaa juuri noin: 2014a ja 2014b.

Jos kirjassa mainitaan kustantajan kotipaikka, sekin kantsii kertoa. Se on luultavasti Mikkeli 😉

Toimittajat saa, mutta ei ole pakko ilmoittaa. JAMKissa myöskään julkaisusarjan nimeä ei ole pakko ilmoittaa, mutta saa!

Muuttaisin myös sivunumerot kustantaja-tiedon jälkeen. Minimissään lähdeviite voisi olla esim. näin:

Uosukainen, L. & Hirvonen, J. 2014a. Asiakaslähtöisyys luontolähtöisissä hyvinvointipalveluissa. Julkaisussa: Luontolähtöiset hyvinvointipalvelut – opas asiakastyöhön ja palveluiden kehittämiseen. Mikkeli: Mikkelin ammattikorkeakoulu, 32–36.

Mutta tämäkin siis ok:

Uosukainen, L. & Hirvonen, J. 2014a. Asiakaslähtöisyys luontolähtöisissä hyvinvointipalveluissa. Teoksessa Luontolähtöiset hyvinvointipalvelut – opas asiakastyöhön ja palveluiden kehittämiseen. Toim.  J. Hirvonen & T. Skyttä. Mikkeli: Mikkelin ammattikorkeakoulu, 32–36. Vapaamuotoisia julkaisuja – Free-form Publications 28.

Lähteellä henkilö- ja organisaatiotekijät

Miten lähde tekijöiden osalta menee kun osa tekijöistä ovat organisaatioita?

Tekijät: Juha Leinonen, Pöyry Management Consulting Oy, Ulla Artte ja Finnet-liitto ry
Julkaisun nimi: Kotitalouksien telepalvelujen alueellinen saatavuus 2012
Julkaisun vuosi: 2012
Lähde: http://www.lvm.fi/docs/fi/1986562_DLFE-18538.pdf

Onko tämä oikein näin:

Leinonen, J., Pöyry Management Consulting oy, Artte, U. & Finnet-liitto ry. 2012. Kotitalouksien telepalvelujen alueellinen saatavuus 2012. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 24/2012 . Viitattu: xx.xx.xxxx. http://www.lvm.fi/docs/fi/1986562_DLFE-18538.pdf

Tuleeko kaikki tekijät mainita kun viitataan ensimmäisen kerran lähteeseen, vaikka se on pituudeltaan pitkä ja vasta sen jälkeen voi laittaa: (Leinonen ym. 2012, XX)?

Vastaus:
Julkaisun kuvailulehdessä on tekijät-kentässä todellakin nämä neljä, joista kaksi on henkilötekijää ja kaksi organisaatiota:
Juha Leinonen, Pöyry Management Consulting Oy, Ulla Artte, Finnet-liitto ry

Esipuheen lopussa kerrotaan: Tutkimuksen vastuulliset tekijät olivat Juha Leinonen
(Pöyry Management Consulting Oy) ja Ulla Artte (Finnet-liitto ry).

Ilmeisesti tekijä-kentässä olevat tiedot olisi selvyyden vuoksi pitänyt kirjoittaa samalla tavalla sulkujen kanssa kuin esipuheessa. Tai muulla tavalla, joka ei aiheuttaisi monitulkintaisuutta. Silloin lukija olisi ymmärtänyt, että julkaisulla on kaksi tekijänoikeudellista henkilötekijää ja että organisaatiot viittaavat kyseisten henkilöiden työpaikkoihin.

Melinda-tietokantaan tämä julkaisu on kirjattu näin (lyhennettynä):
Tekijä  Leinonen, Juha.
Nimeke   Kotitalouksien telepalvelujen alueellinen saatavuus 2012 / [Juha Leinonen, Ulla Artte].
Julkaistu  Helsinki : Liikenne- ja viestintäministeriö, 2012.
Muu(t) tekijä(t)   Artte, Ulla.
Linkit  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-326-8

Leinonen, J. & Artte, U. 2012. Kotitalouksien telepalvelujen alueellinen saatavuus 2012. Helsinki: Liikenne- ja viestintäministeriö. Viitattu: 9.3.2015. Http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-326-8.

Julkaisusta ei helposti käy ilmi, mikä on kustannuspaikka, joten sitä ei tarvitse kertoa. Googlaamalla saa toki selville, että Hesassahan se on. Laitoin sen tuohon Melindan tietojen perusteella.

Kaikki tekijät mainitaan, kun viitataan ensimmäisen kerran lähteeseen, vaikka se on pituudeltaan pitkä ja vasta sen jälkeen voi laittaa: (Leinonen ym. 2012, XX).

Jos monta tekijää eri rooleissa

Jos esipuheesta ei olisi selvinnyt, että organisaatiot eivät varsinaisesti ole tekijöitä, niin olisi pitänyt toimia toisella tavalla.

Jos lähteellä on useita ”samantasoisia” tekijöitä eri rooleissa, lähdemerkintä aloitetaan lähteen nimellä.

SLU-julkaisusarjan julkaisu

Tutkimus jossa näkyy vain toimittajat: Mäenpää ja Korkatti ja SLU-Julkaisusarja 1/2012​. Kumpaa käytän tekstin lähdeviitteenä? Ja miten merkkaan sen lähdeluetteloon?

Vastaus:

Kumpaakaan noista ei käytetä tekstiviitteenä etkä nillä aloiteta myöskään lähdeviitettä lähdeluettelossa.

Perustelu 1. Lähdeviitettä ei aloiteta julkaisusarjan nimellä. (Hämäävältä voi vaikuttaa se, että kirjastoissa joskus kootaan kaikki tietyn julkaisusarjan osat yhtenäisesti vierekkäin, esimerkiksi JAMKin kirjastossa JAMKin julkaisut.)

Perustelu 2. Mäenpää ja Korkatti ovat vain toimittaneet teoksen, joten heitä ei tarvitse mainita, jollei halua. Lähdeviitestandardi (SFS 5989) sanoo kohdassa 5.4.5 Muut tekijät: ”Toimittajan, kääntäjän tai muun tietolähteen tuottamiseen osallistuneen henkilön nimi ja rooli voidaan merkitä tietolähteen nimen jälkeen, jos lähde on siten helpompi tunnistaa tai jos tällä tiedolla on merkitystä lähdeviitteen kannalta”.

Tämä siis tarkoittaa editoija-toimittajia. Journalisti-toimittajat ovat taas ”oikeita tekijöitä”, jotka ottavat vastuun tekstistään. Journalisti-toimittajien nimet aloittavat lähdeviitteen, editoija-toimittajien nimet eivät (koska ovat ns. muita tekijöitä).

Tässäkin tapauksessa paljon lisää muiden tekijöiden nimiä löytyy julkaisun lopusta.

Lähdeviite voisi tulla esimerkiksi näin:

Urheiluseurat 2010-luvulla. 2012. Ajatuksia seurojen kehittymisestä ja kehittämisestä. Toim. P. Mäenpää ja S. Korkatti. Suomen Liikunta ja Urheilu. Viitattu 5.8.2014. Http://www.sport.fi/system/resources/W1siZiIsIjIwMTQvMDQvMTcvMTRfMjlfMTZfNDI1X1VyaGVpbHVzZXVyYXRfMjAxMF9sdXZ1bGxhLnBkZiJdXQ/Urheiluseurat%202010-luvulla.pdf.

Tai jos haluat tuon julkaisusarja-tiedon lähdeviitteeseen:

Urheiluseurat 2010-luvulla. 2012. Ajatuksia seurojen kehittymisestä ja kehittämisestä. Toim. P. Mäenpää ja S. Korkatti. Suomen Liikunta ja Urheilu. SLU-julkaisusarja 1/2012. Viitattu 5.8.2014. Http://www.sport.fi/system/resources/W1siZiIsIjIwMTQvMDQvMTcvMTRfMjlfMTZfNDI1X1VyaGVpbHVzZXVyYXRfMjAxMF9sdXZ1bGxhLnBkZiJdXQ/Urheiluseurat%202010-luvulla.pdf.

SLU eli Suomen Liikunta ja Urheilu on kustantaja/julkaisija, mutta julkaisussa ei kustantajan kotipaikkaa. Todennäköisesti se on Helsinki, mutta en saa sitä selville heidän nettisivuiltaankaan pikaisesti vilkaisten. Kaikkien jäsenliittojen sun muiden yhteystiedot kyllä löytyvät vaivattomasti.

Tekstiviite aloitetaan julkaisun nimellä (Urheiluseurat 2010-luvulla 2012, sivut). Jos tuossa on sekaannuksen paikka, tekstiviitteeseen voi lisätä pisteen (urheiluseurat 2010-luvulla. 2012, sivut).

Lähdeviite YK:n ihmisoikeuksien julistukseen

Minulla on opinnäytetyössäni kaksi sellaista lähdettä joiden lähdeviittausta olen miettinyt ja venkslannut pitkään, enkä ole oikein löytänyt vastaavaa tuolta raportointiohjeesta tai siitä sinun kirjoittamasta pikaoppaasta.

Toinen on http://pre20090115.stm.fi/pr1233819605898/passthru.pdf

Olenko siis viitannut lähteessä oikein:

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM). 2009. Mielenterveys ja päihdesuunnitelma, Mieli 2009 – työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3. Helsinki. 14–15, 21.

Ja toinen on http://www.ohchr.org/EN/UDHR/Pages/Language.aspx?LangID=fin

Ja näin siihen viittaisin lähteissä:

Yhdistyneet kansakunnat (YK). 10.12.1948. Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus. Viitattu 27.2.2013. http://www.ohchr.org/EN/UDHR/Pages/Language.aspx?LangID=fin, Google.

Vastaus ekaan lähdeviitekysymykseesi:

JAMKin periaate on, että vain henkilötekijät ilmoitetaan. Tämä sen vuoksi, että opiskelijoiden on usein hyvin hankala tietää, missä roolissa yhteisö, esimerkiksi ministeriö, kulloinkin on. Onko se tekijä, kustantaja, julkaisija, hankkeen koordinaattori tai jotain muuta?

Jos henkilötekijää ei ole, lähdeviite lähdeluettelossa alkaa julkaisun nimellä:

Mielenterveys ja päihdesuunnitelma. 2009. Mieli 2009 –työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

Tai näin:
Mielenterveys ja päihdesuunnitelma: Mieli 2009 –työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. 2009. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

Julkaisusarjan nimeä ei ole pakko ilmoittaa, mutta saa ilmoittaa.

Tekstiviitteet tulisivat sillon näin ekassa lähdevaihtoehdossa näin:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Mielenterveys ja päihdesuunnitelma 2009, 14–15, 21).

Ja tokassa näin:
Tekstiä tekstiä tekstiä (Mielenterveys ja päihdesuunnitelma: Mieli 2009 –työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. 2009, 14–15, 21).

tai pitkä nimi lyhennettynä:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Mielenterveys ja päihdesuunnitelma… 2009, 14–15, 21).

Vastaus toiseen lähdeviitekysymykseen:

Näyttää siltä, että linkki vie YK:n ihmisoikeuksien julistuksen suomenkieliseen tekstiin, jonka otsikko on kuitenkin yllättävästi englanninkielinen. Silloin lähde voisi olla näin, kun aloitetaan sivun nimellä:

Universal Declaration of Human Rights. 2013. Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ihmisoikeuksien julistus 10.12.1948. Viitattu 27.2.2013. http://www.ohchr.org/EN/UDHR/Pages/Language.aspx?LangID=fin.

Sivuston päivitysvuosi näyttää olevan 2013, sen takia julkaisuvuodeksi lähdeviitteeseenkin pitäisi tulla 2013.

Tekstiviite tulee näin:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Universal declaration of human rights 2013).

Tuo antaa kyllä väärän mielikuvan siitä, milloin ihmisoikeuksien julistus on oikein laadittu ja hyväksytty.

Olisikin hyvä, että sivun nimessä olisi mukana vuosi:  Universal Declaration of Human Rights 1948. Ja mieluiten suomeksi. Laitanpa sähköpostia YK:n suuntaan.

RIL:n ohjeet ja normit

Suvin päivän kunniaksi kysymys oppariblogiin. Kuinka viitataan oikein RIL:n oppaisiin?

Vastaus:

Kiitos! Aika ovela veto, sillä nythän minun on vastatattava samana päivänä 😉

RIL (Rakennusinsinöörien liitto) on rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaisten valtakunnallinen liitto, jonka dippainssit ja teekkarit melkein 80 vuotta sitten perustivat. JAMKissa nimenomaan raksapuolen inssiopiskelijat käyttävät kyseisen liiton julkaisuja tietolähteinään.

En ole satavarma siitä, mitä tarkoitat RIL:n oppailla. Luulen, että ne ehkä ovat julkaisuja, jotka ovat RIL:n verkkokaupassa Ohjeet ja normit -otsikon alla. Esimerkiksi tämäntyyppisiä:

RIL 142-2010 Työtelineet ja putoamisen estävät suojarakenteet. Rakentamisen, korjaamisen ja kunnossapidon yhteydessä käytettäviä työtelineitä ja suojarakenteita.

RIL 206-2010 Muurattujen rakenteiden suunnitteluohje.

Tähänkin löytyy ärsyttävästi monta tapaa muodostaa lähdeviite:

1)
Jos pelkästään opuksen kannesta katsoo tietoja, lähdeviite voisi olla samalla tyylillä kuin RIL:n verkkokaupassakin. Eli ilman henkilötekijää ja aloitetaan totutulla virallistyyppisellä lyhenteellä (lyhempi ja pitempi versio):

RIL 206-2010. Muurattujen rakenteiden suunnitteluohje. Helsinki: Suomen rakennusinsinöörien liitto RIL.

RIL 206-2010. Muurattujen rakenteiden suunnitteluohje: eurokoodi EN 1996-1-1 ja taulukkomitoitus palotilanteessa. Helsinki: Suomen rakennusinsinöörien liitto RIL.

Näinhän standardeissa, patenteissa ja säädöksissäkin lähdeviite muodostetaan. Silloin tekstiviitekin tulee napakaksi (RIL 206-2010, 15-16).

2)
Mutta kun luen lehdistötiedotteen ja tsekkaan julkaisun tiedot Janet-tietokannastakin, huomaan että ohjella näyttää olevan henkilötekijä. Siinä tapauksessa lähdeviite tulisikin näin:

Tikanoja, T. 2010. Muurattujen rakenteiden suunnitteluohje: eurokoodi EN 1996-1-1 ja taulukkomitoitus palotilanteessa. Helsinki: Suomen rakennusinsinöörien liitto.  Suomen rakennusinsinööriliiton julkaisuja 206-2010.

Tietokannassa huomautus-kentässä on maininta ”Kirjoittanut Timo Tikanoja”. Se herättää ihmetyksen siitä, että minkähänsorttinen rooli kirjoittajalla on ohjeen laadinnassa ollut. Vielä kun katson, että kirjaston hyllyssä julkaisut eivät ole tekijöiden mukaan järjestyksessä, vaan hyllyssä 624 kohdassa RIL, olen sitä mieltä, että ensimmäinen lähdeviitetapa on perustellumpi tässä tapauksessa – vaikka kumpikin on ok.

Eli RIL 206-2010 ja niin edelleen.

Kirjoitan uudestaan tästä aiheesta, jos huomaan myöhemmin olevani väärässä.

Nimpparionnittelut sinullekin, näin ennakkoon, kesäkuun neito!