Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: internetosoite

Pitääkö online-lähteisiin laittaa linkit?

Pitääkö kaikkiin online lähteisiin (journals yms?) laittaa linkit?

Ajattelin että pelkkä kirjoittaja, vuosi, artikkelin otsikko, journal title, volume, issue, publisher riittää.. vai?

esim.

Booth, N., & Matic, J. 2011. Mapping and leveraging influencers in social media to shape corporate brand perceptions. Corporate Communications: An International Journal, 16 (3). Emerald Group Publishing Limited.

vai pitääkö tähän laittaa linkki?
entäs jos artikkeliin on kirjauduttu jamkin tietokannan kautta (emerald)?

Vastaus:

Opiskelet englanninkielisessä tutkinto-ohjelmassa.

Se ei kuitenkaan vaikuta tähän periaatteeseen: Verkkolähteistä ilmoitetaan aina viittauspäivämäärä ja verkko-osoite. Verkko-osoite on URN, URL, DOI tai nettipolku lähteeseen.

Esimerkkejä:

URN:
Accessed 15 April 2016. Retrieved from http://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk–1236326673–1.

URL eli tavallinen nettiselaimen osoiterivillä oleva linkki:
Accessed on 13 January 2017. Retrieved from http://www.freep.com/article/20140112/BUSINESS03/301120152.

DOI:
Accessed on 16 April 2016. doi:10.1002/bltj.20335.

Lisäys DOI-asiaan 28.3.17/sp, jos käytät DOI:ta: DOI:n lisäksi suosittelen laittamaan myös nettilinkin, kuten yllä, tai nettipolun tietokantaan, kuten alla. Tämä sen vuoksi, että DOI vie ainakin JAMKin verkon ulkopuolella kustantajan verkkosivulle, jossa artikkelia ei voi yleensä lukea ostamatta (purchase) sitä ensin. Hinta näyttää olevan usein yli 30 euroa, mikä ei ole pikkusumma opiskelijalle.

Nettipolku:
Accessed on 14 March 2017. https://janet.finna.fi/, Emerald.

Eli vastaus on, että 1) pitää laittaa linkki, jos olet lähteen löytänyt netistä, ja 2) laita nettipolku Emeraldiin, kuten viimeinen esimerkki.

Muita huomioita:
Jätä sulut pois numero 3:n ympäriltä.

Enkunkielisen ja suomenkielisen raportointiohjeen ero tulee tässä näkyviin. Englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa opiskelevat laittavat lehden nimen jälkeen pilkun, suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa opiskelevat eivät laita.

 

Lyhyt vai pitkä linkki?

Miten tämän lähteen voisi lyhentää?

Hanenkamp, N. 2010. The Process Model for Shop Floor Management Implementation. Advances in Industrial Engineering and Management, 2, 1, 40–46. Viitattu 25.1.2017. http://www.sciencealerts.org/aiem/wp-content/uploads/downloads/2013/04/6-J1-10320-Final-Paper-AIEM.pdf

Vastaus:

Mielestäni tuo on noin juuri oikein. Miksi sitä tarvitsisi lyhentää? Mahtuu lähdeluetteloon.

Vai tarkoitatko tuota linkkiä? Minusta sekin näyttää ok:ta. Sen voi mahdollisesti korvata nettipolulla halutessaan.

Kokeilen, toimiiko tämä lyhyempi osoite: http://www.sciencealerts.org/aiem/?
Näyttää toimivan.

Tuota kautta voi sitte etsiä kyseisen artikkelin ja hyppelemällä pääsee myös PDF:ään. Lukija tosin voi arkailla ja miettiä, pitääkö hänen ostaa (purchase) kyseinen artikkeli lukeakseen sen, kun tuo purchase-vaihtoehto tulee niin selvästi näkyviin.

Jos siis haluat käyttää lyhyempää linkkiä, se käy.

Tekstiviite tulee melko lyhyesti kirjoittajan nimellä (Hanankamp 2010, sivut).

Linkkipolku Google Booksiin

Opiskelija on merkinnyt tällaisen lähdeviitteen:

Tien, C. 1989. Granular filtration of aerosols and hydrosols. New York: Butterworth Publishers (https://books.google.fi/books?hl=en&lr=&id=MeMgBQAAQBAJ&oi=fnd&pg=PP1&dq=granular+filtration&ots=Od6ABJRdWz&sig=j8vpwCU9JG1A4r_7jEhCf96n7Nc&redir_esc=y#v=onepage&q=granular%20filtration&f=false)

Onhan Google Books -lähde ylipäänsä hyväksyttävä? Jos on, niin olisiko parempi linkkipolku tällainen?:

https://books.google.fi/, Granular filtration of aerosols and hydrosols

Huomaan, että olet neuvonut asiaa Oppariblogissa, mutta siinä ei ole mainintaa siitä, miten linkki tehdään.

Toinen Google Books -kysymys:

Opiskelija on löytänyt lähteeksi kirjan, josta löytyy kappale netissä. Mitä olet mieltä, kannattaisiko mainita, että kirja on osaksi verkossa vai ohjeistaa muulla tavoin?

Vsstaus:

Muun muassa näihin kysymyksiin olemme kollegojen kanssa törmänneet tämän kevään Asiantuntijan tiedonhankinta -verkkokurssilla.

Google Booksin kirjojen luotettavuus ja käyttökelpoisuus oman opparin aiheeseen arvioidaan samalla tavalla kuin muidenkin lähteiden. JAMKin kirjaston sivuilta löytyy linkkejä eri kriteeristöihin.

On esimerkiksi arvioitava, ovatko kirjat vielä ajan tasalla vaiko tiedoiltaan vanhentuneita.

Lisäksi pitäisi varmistua siitä, ettei kyseessä vaan ole joku ikivanha painos, toisin sanoen onko kirjasta tehty tuon jälkeen tuoreempia muutettuja painoksia.

Minusta ehdottamasi linkkipolku on ok:

Https://books.google.fi/, Granular filtration of aerosols and hydrosols

Toki suoraa linkkiäkin saa käyttää, mutta polku on todellakin huomattavasti kompaktimpi ja kauniimpi kyseisessä lähdeviitteessä.

Vain osa kirjasta on netissä

Pätkäkirjan lähdeviitteessä voisi ehkä käyttää ilmaisua ”Ote kirjasta”, ”Näyte painetusta kirjasta”, ”Ensimmäiset 24 sivua painetusta kirjasta” tms.:

Linnan, L. & Steckler, A. 2002. Process Evaluation for Public Health Interventions and Research. Kirjan alkuosa, 24 sivua. Viitattu pp.kk.vvvv. Http://media.johnwiley.com.au/product_data/excerpt/66/07879597/0787959766.pdf.

Näin siis suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa.

Lisäys 23.5.16:
Voisi tietty vielä olla hyvä ehkä mainita tavalla tai toisella, että kyseessä on kirja Google Books -kokoelmasta. Esim: Google Books -kirjan alkuosa, 24 sivua.

Linkki seminaarin julkaisuun vai ohjelmaan?

Kumpaan linkkiin näissä kahdessa tulee viitata?

Kartovaara, L. & Sauli, H. 2007. Suomalainen lapsi 2007 -julkaisu. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2015.

http://www.stat.fi/ajk/tapahtumia/2007-04-12_suomi-lapsi.html 

vai

http://www.stat.fi/ajk/tapahtumia/2007-04-12_esittely_suomi_lapsi.pdf

Pursi, A. 2012. Ero lapsiperheessä – varhaiskasvattajien käsityksiä päivähoidon ja eroperheiden välisestä kasvatuskumppanuudesta. Kandidaatin tutkielma. Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, lastentarhanopettajan koulutus. Viitattu 3.11.2015.

http://ensijaturvakotienliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/a98618ffb79ef99195baed44e5d268d1/1446580329/application/pdf/3807065/Annukka_Kandidaatin_tutkielma_%283%29.pdf.
Vai

http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/tyomuodot/neuvokeskus2/ammattilaisille/julkaisut-ja-esitteet/.

Vastaus:

Viittaatteko tekstissä julkaisuihin vai haluatteko korostaa seminaarin ohjelmaa tai Ensikotien liiton esitteitä ja julkaisuja -sivua?

Eka lähde

Toiseen linkkiin, joka vie julkaisuun.

Kartovaara, L. & Sauli, H. 2007. Suomalainen lapsi 2007. Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2015. Http://www.stat.fi/ajk/tapahtumia/2007-04-12_esittely_suomi_lapsi.pdf.

Eka vie pelkkään seminaarin ohjelmaan, josta lukijan on hankala bongata linkkiä ohjelmatekstin seasta. Ja luultavasti haluatte tekstissä viitata nimenomaan julkaisuun eikä yksittäisen seminaarin ohjelmaan?

Toka lähde

Ekaan linkkiin, joka vie julkaisuun.

Toka vie Ensikotien liiton Esitteet ja julkaisut -sivulle, josta tosin on linkki julkaisuun. Lukija pääsee julkaisuun kummastakin linkistä. Mutta haluatte varmaan viitata julkaisuun eikä esitteiden ja julkaisujen listaan?

Aktiiviset linkit

Saako linkit olla aktiivisia?

Vastaus:

Tässä ei nyt tarkoiteta Jyväskylän kaupungin bussiliikenteen kulkuneuvoja, joiden tietty toivoo niidenkin olevan mahdollisimman aktiivisia 😉

Aktiiviset linkit lähdeviitteissä ovat mainioita.

Koska suurin osa oppareista julkaistaan nykyään Theseuksessa, on pelkästään hyvä, että lukija pääsee opparin lähdeluetteloa selatessaan yhdellä klikkauksella haluamaansa alkuperäiseen lähteeseen.

Hieman eri asia on sitten ”liian” monen rivin linkit, jotka näyttävät lähdeluettelossa kryptisiltä. Huono juttu, jos ne sen lisäksi ovat vielä vain istuntokohtaisia linkkejä, eivätkä pysyviä linkkejä. Silloin kannattaa johdatella lukija lähteen äärelle vaikka nettipolkua pitkin.

Linkki voi olla linkki

Kuinka merkitään oppariin …

Ensimmäinen kysymys:

Elliot, V. 2014. Supporting staff to care for people with dementia who experience distress reactions. Art & Sciency 7, 22. Viitattu 23.1.2015. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Cinahl.

Onko näin? Eli tuo sininen aktivoidaan?

Toinen kysymys:

Tekstiviittessä esim. Jämsenin ja muiden (2015, 977) mukaan Ferrucci ja muut (1998) ja Kingston ja muut (2012) määrittelevät arkielämän toiminnot päivittäisiin perustoimintoihin (ADL-toiminnot) sekä välineellisiin päivittäistoimintoihin (IADL-toiminnot).

Tuleeko Jämsenin ym. vai Jämsenin ja muiden, Ferrucci ym. vai ja muut?

Vastaus ensimmäiseen kysymykseen:

Kyllä voi linkin aktivoida ja silloin se yleensä muuttuu siniseksi ja alleviivatuksi.

Linkit helpottavat potentiaalisia lukijoita, jos vaikka haluavat lukea alkuperäislähteen itsekin.

Tosin tässä tapauksessa, kun on kyse JAMKin kirjaston ostamasta tietokanta-lisenssistä Cinahl-tietokantaan, vain jamkilaiset pääsevät käsiksi lähteeseen. Muut pääsevät kirjaston sivuille, tai lukemaan kyseisen artikkelin JAMKin kirjastossa tiedonhaku-tietokoneilta – Tervetuloa!

Vastaus toiseen kysymykseen:

Minun mielestäni juuri tuolla tavoin.

Rapsaohjeessa neuvotaan näin, suora sitaatti luvusta 5.2:

Viittaus toissijaiseen lähteeseen

Alkuperäislähdettä ei laiteta lähdeluetteloon, jos sitä ei ole itse käytetty. Seuraavassa esimerkissä Möttösen artikkeli on toissijainen lähde, jossa käsitellään Hyyryläisen alkuperäistä teosta:

Möttösen (2009, 64) mukaan Hyyryläinen (2004) määrittelee verkostosuhteen korkean luottamukselliseksi suhteeksi, joka perustuu yhteiseen intressiin, arvopohjan samanlaisuuteen ja eettisten pelisääntöjen noudattamiseen.

Ja luvun alusta, kohdasta Viittaus teokseen, jolla on kaksi tai useampi tekijä:

”Jos tekijöitä on kolme tai enemmän, kaikki tekijät mainitaan silloin, kun ensimmäisen kerran viitataan käytettyyn lähteeseen. Toisesta viittauskerrasta lähtien käytetään ensimmäisen tekijän perässä kirjoittajakeskeisessä viittauksessa ilmaisua ”ja muut” ja asiakeskeisessä viitteessä ym.-lyhennettä.”

Esimerkkinä on ”Hirsjärvi ja muut ovat todenneet, että – -.

Lait vanhimmasta uusimpaan

Luetteloidaanko nuoremmasta vanhempaan päin, (tai jollain muulla perusteella) lyhennetäänkö linkki muotoon Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö., vai koko linkki mukaan?

Tässä a. esimerkki tekstistä ja b. lähdemerkinnästä

1.7.2015 kuntouttavan työtoiminnan lain (L 2.3.2001/189) 13§:n 2 momenttia muutettiin (L 1.7.2015/142). Kuntouttavan työtoiminnan toimintajakson pituus määritellään 3-24 kuukauden pituiseksi. Asiakkaan tulee osallistua toimintaan vähintään yhtenä ja enintään neljänä päivänä viikossa. Minimiaika päivittäiselle osallistumiselle on neljä tuntia. Aktivointisuunnitelmat tulee muuttaa tämän lain mukaisiksi vuoden 2015 aikana.

Eli, viitataan siihen lakiin, mitä muutettiin ja siihen lakiin, millä sitä muutettiin.

L 1.7.2015/142. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 13§:n muutoksesta. Säädös säädöstietopankki Finlexin sivuilla. Viitattu 27.7.2015. Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150142.

L.2.3.2001/189. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta. Säädös säädöstietopankki Finlexin sivuilla. Viitattu 13.7.2015. Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö.  

Vastaus:

Vanhimmasta uusimpaan päin

Kielijelpin ohjeen ja esimerkkien sekä myös Tutki ja kirjoita -opuksen esimerkkien mukaan saman tekijän julkaisut merkitään julkaisujärjestykseen niin, että vanhimmat julkaisut tulevat ekaksi.

Aiemmin julkaistu laki ilmoitetaan ensin:

L.2.3.2001/189. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta. Säädös säädöstietopankki Finlexin sivuilla. Viitattu 13.7.2015. Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö.

L 1.7.2015/142. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 13§:n muutoksesta. Säädös säädöstietopankki Finlexin sivuilla. Viitattu 27.7.2015. Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150142.

Jos lailla on vakiintunut lyhenne, sitä voi käyttää. Juridisia lyhenteitä löytää esimerkiksi Edilexin sivuilta ja viranomaisten sivuilta.

Nettiosoitteena voi ilmoittaa joko suoran osoitteen kokonaisena tai lyhennettynä, tai sitten polun, jota pitkin lukija löytää lähteen.

Tekstiviitteet

Jostain syystä katso-viittaukset sopisivat mielestäni tekstiinne hyvin (”katso tarkemmin”):

1.7.2015 kuntouttavan työtoiminnan lain (ks. L 2.3.2001/189) 13§:n 2 momenttia muutettiin (ks. L 1.7.2015/142). Kuntouttavan työtoiminnan toimintajakson pituus määritellään 3-24 kuukauden pituiseksi. Asiakkaan tulee osallistua toimintaan vähintään yhtenä ja enintään neljänä päivänä viikossa. Minimiaika päivittäiselle osallistumiselle on neljä tuntia. Aktivointisuunnitelmat tulee muuttaa tämän lain mukaisiksi vuoden 2015 aikana.

Kommentteja?

Jatko OKM:n sivuston osiot -kysymykseen

Kysyin aiemmin OKM:n sivustoon viittaamisesta ja sainkin kattavan vastauksen. Jäi vaan vielä auki, jos siis viittaan moneen osioon viittaanko siihen jo tekstissä esim OKM, kansalaistoiminta.

Entä sitten lähdeluottelossa kun osioita on monia? Laitanko ne erikseen

Liikuntajärjestöt. N.d. Opetus- ja kulttuuriministeriön www-sivu. Viitattu 5.8.2014.
ja sitten uusi osio ja uusi nettiosoite:  Kuntien liikuntatoimi. N.d. Opetus- ja kulttuuriministeriön www-sivu. Viitattu 5.8.

Vastaus:
Juuri noin, lähdeluetteloon ne tulevat erikseen. Nuo nettiosoitteet ovat tosiaan erilaiset ja ne tulevat viitteen loppuun.

Mutta tekstiviitteet eivät ala OKM:llä. Tekstissä viitteet tulevat lähdeluettelon lähdeviitteen mukaan, johdonmukaisuuden vuoksi.

Jos siis lähdeluettelossa on:
Kuntien liikuntatoimi. 2014. Opetus- ja kulttuuriministeriön www-sivu. Viitattu 5.8. Nettiosoite.
Liikuntajärjestöt. 2013. Opetus- ja kulttuuriministeriön www-sivu. Viitattu 5.8.2014. Nettiosoite.

..niin tekstiviiteet tulevat näin: (Kuntien liikuntatoimi 2014) ja (Liikuntajärjestöt 2013).

Tai voi ne tulla toisellakin tavalla tekstissä sen mukaan, miten kirjoitat. Jos viittaat samassa tekstikappaleessa kumpaankin, ne voivat tulla esimerkiksi näin (Kuntien liikuntatoimi 2014; Liikuntajärjestöt 2013.)

Katso vielä aiemmasta vastauksestani, OKM:n antamasta lisäohjeistuksesta, ohjeen julkaisuvuoden selville saamiseksi.

Esitteen tekstiviite

Olemme viimeistelemässä opinnäytetyötä ja jäimme miettimään muutamaa lähdeviittausta. Yhtenä lähteenä käytämme ensi-ja turvakotien liiton esitettä. Olemme viitanneet siihen seuraavasti: tekstiä tekstiä tekstiä (Ensi- ja turvakotien liitto 2012.) Ja lähdeluottelossa tämä on meillä näin:

Maailman isoin asia – tervetuloa isäksi. 2012. Ensi- ja turvakotien liiton esite. Onko oikein?

Vastaus:

Ei, koska johdonmukaisuus on valttia tässäkin asiassa. Jos lähde ilmoitetaan lähdeluettelossa Maailman isoimpana asiana, on sen oltava tekstiviitteessäkin samalla tavalla: Tekstiä tekstiä tekstiä. Tekstiä tekstiä tekstiä (Maailman isoin asia 2012.)

Muistattehan lähdeviitteeseen  viitattu+pvm ja nettiosoitteen:

Maailman isoin asia – tervetuloa isäksi. 2012. Ensi- ja turvakotien liiton esite. Viitattu pvm. Nettiosoite.

Ilmoita kustantajan tiedot, ei kirjapainon

Olen tekemässä opinnäytetyötä ja etsiskelin netistä jo tietoa kuinka merkitsen kirjastosta lainaamani väitöskirjan lähdeluetteloon. Kyseinen väitöskirja löytyy luonnollisesti myös netistä: http://tampub.uta.fi/handle/10024/67408

Kuinka minun tulisi merkitä tämä väitöskirja? Riittääkö:

Harra, K. 2004. Muusikoiden epäsuotuisat stressikokemukset ja niiden hallinta. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto: kasvatustieteiden laitos

Vai pitääkö lähteeseen merkata vielä internetosoite tai ilmoittaa missä kirja on painettu?

 Vastaus:

Jos käytät painettua julkaisua, viittauspäivämäärää ja nettiosoitetta ei tarvitse kertoa.

Kirjoista ilmoitetaan kustannuspaikka ja kustantaja, ei painopaikkaa ja kirjapainoa.

Julkaisijana/kustantajana näyttäisi Janet-tietokannan mukaan olevan Okka-säätiö. Silloin lähdemerkintä tulee vaikkapa näin:

Harra, K. 2004. Muusikoiden epäsuotuisat stressikokemukset ja niiden hallinta. Väitöskirja. Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden laitos, kasvatustiede/Ammattikasvatus. Helsinki: OKKA-säätiö.

Jos haluat viitata julkaisun e-versioon (sähköiseen väitöskirjaan, e-väikkäriin):

Harra, K. 2004. Muusikoiden epäsuotuisat stressikokemukset ja niiden hallinta. Väitöskirja. Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden laitos, kasvatustiede/Ammattikasvatus. Helsinki: OKKA-säätiö. Viitattu 18.6.2014. Http://urn.fi/urn:isbn:951-44-5986-5.

Volyymin, numeron ja sivunumeroiden merkintä

Miten merkitään voluumi, numero ja sivunumerot?

Eli alla tekemäni lähdemerkintä, jossa artikkelin vol. on 33, issue 2 ja sivunumerot 160-176.

Aaltio, I., Koponen, S. & Salminen, H. M. 2014. Ageing employees and human resource management – evidence of gender-sensitivity?. Equality, Diversity and Inclusion: An International Journal 33, 2, 160-176. Accessed on 13.3.2014. http://dx.doi.org/10.1108/EDI-10-2011-0076.

Tuleeko merkintä näin vai tulisiko minun muuttaa jotain?

Vastaus:

Hyvä ja ymmärrettävä lähdeviite.

Volyymin eli lehden vuosikerran numeron saa ilmoittaa, mutta ei tarvitse. Numero ja sivunumerot merkitään juuri noin, kuin olet merkinnytkin.

Jos teet suomenkielistä opparia, käytä Viitattu-ilmaisua.

Tuolla suoralla nettiosoitteella lukija pääsee lukemaan artikkelia vain, jos hänellä on lisenssisopimus tietokannan kustantajan kanssa. Tai jos hän on sellaisen korkeakoulun verkossa, jolla on kyseinen lisenssisopimus. Yleensä artikkeleihin pääsee Nelli-portaalin kautta. Mutta esimerkiksi Emerald-tietokannan artikkelit saattavat pompata hakutuloksiin, jos googlaat ollessasi JAMKin verkossa.

Lukijaystävällistä olisi varmaankin ilmoittaa polku, millä tavalla jamkilaiset tai jamkin verkossa olevat saavat artikkelin käsiinsä. Jos esimerkiksi olet löytänyt artikkelin Nelli-portaalin Abi Inform -tietokannasta, lähdeviite tulee näin:

Aaltio, I., Koponen, S. & Salminen, H. M. 2014. Ageing employees and human resource management – evidence of gender-sensitivity? Equality, Diversity and Inclusion: An International Journal 33, 2, 160-176. Viitattu 13.3.2014. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, ABI Inform.

Jos olet käyttänyt ABIn sijasta Emerald-tietokantaa, laita se lähdeviitteeseen.

Muutos tekstiin 8.12.2015/SP:

Nykyään suositellaan Nelli-portaalin sijaan menemään tietokantoihin Janet-tietokannan kautta, lähdeviite muutuu hiukan:

Aaltio, I., Koponen, S. & Salminen, H. M. 2014. Ageing employees and human resource management – evidence of gender-sensitivity? Equality, Diversity and Inclusion: An International Journal 33, 2, 160-176. Viitattu 13.3.2014. Https://janet.finna.fi/, ABI Inform.

Tai jos olet mennyt tietokantaan kirjaston tiedonhaun oppaiden kautta, voit laittaa sen nettipolun lähdeviitteeseen. Tosin täytyy sanoa, että lyhyt Janet-polku näyttää näppärältä siihen verrattuna 😉

Sivun otsikko lähdeviitteeseen

Meillä on lähdeongelma yhden linkin kanssa. Olemme nyt merkanneet lähteen seuraavalla tavalla:

Houston Methodist leading medicine. Methodist neurological institute. MDA/ALS Center. Specialties. Viitattu 18.9.2013. http://www.houstonmethodist.org/nineurology.cfm?id=34932

Olemme ottaneet tietoa tuon linkin kautta aukeavasta tekstipätkästä (specialities). Kuinka se tulisi oikeaoppisesti merkata, kun ei ole tekijää eikä vuosilukua?

Vastaus:

Kyseessä näyttää olevan pitkä teksti laajan sivuston yhdellä sivulla, vähän niinkuin esittely tai artikkeli.

Koska sivulla ei ole henkilötekijää, aloittaisin lähdeviitteen sivun otsikolla ja kuvailisin julkaisun tyyppiä jotenkin:

Specialities. 2014. MDA/ALS-klinikan asiantuntijoiden esittely ammateittain. Houston Methodist leading medicine, Methodist neurological institute, MDA/ALS Center. Viitattu 12.2.2014. Http://www.houstonmethodist.org/nineurology.cfm?id=34932.

Julkaisuvuosi-tiedoksi käy copyright-vuosi. Se näyttää olevan sivun alareunassa: ”Academically Affiliated with Weill Cornell Medical College © 2014. Houston MethodistSM, Houston, TX. All rights reserved.”

Tässä tekstiviite kaupanpäälliseksi: (Specialities 2014).

Käypä hoito -suositus: keskustelu jatkuu

Oma kysymykseni:  Eikö JAMKin kannattaisi noudattaa Käypä hoito -palvelun omaa viittausohjetta?

Taustana tälle kysymykselle on Käypä hoito -suosituksen päätoimittajan kommentti antamaani lähdeviiteohjeeseen. Kommenttien saaminen on arvokasta.

Päätoimittaja Komulainen toivoo, että Käypä hoito -suosituksiin viitataan palvelun omilla ohjeilla:  ”Olemme itse Käyvässä hoidossa ohjeistaneet suosituksiimme viittamisen, ks. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen. Toivomme tätä noudatettavan.”

Kommentit jäävät joissakin käyttöliittymissä hieman pimentoon, koska niitä pitää erikseen klikata. Pohdinkin hänen toivomustaan vähän laajemmin tässä ja nyt.  Voin samalla tarkastaa, mokasinko x:nnen kerran ja onko JAMKin ohje käypäinen.

Vastaus:

On todella hienoa, että Käypä hoito -palvelussa annetaan viittausohje.

KH-ohjeen mukaan lähdeviite tehdään näin (muuttamaton esimerkki Käypä hoito -sivustolta):

Alaselkäsairaudet (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2008 (viitattu 16.6.2009). Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi

JAMKissa sama viite, variaatiota voi olla nettiosoitteessa:

Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Julk. 16.6.2008. Viitattu 2.1.2014. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi20001.

Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Julk. 16.6.2008. Viitattu 2.1.2014. http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Terveysportti.

Jos viitataan suosituksen PDF-asiakirjaan, suosituksen nimi muuttuu:

Aikuisten alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Päiv. 16.6.2008. Viitattu 2.1.2014. http://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi20001.pdf.

Ja potilasversioon viitataan JAMKissa näin:

Malmivaara, A. 2008. Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suosituksen potilasversio. Julk. 16.9.2008. Viitattu 2.1.2014. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/khp00002.

Poimi tiedot suosituksen alusta

Yleensä lähdeviite Käypä hoito -suositukseen aloitetaan lähteen nimellä.

Kuten aiemmassa postauksessani totesin, lähdeviite-standardi ohjeistaa poimimaan tiedot lähdeviitteeseen ensisijaisesti lähteen nimiölehdeltä tai vastaavalta, siis tässä tapauksessa suosituksen ekalta sivulta.  Sen vuoksi suosituksen nettiversion nimi ja saman suosituksen PDF-version nimi ovat erilaiset. Siitä seuraa, että myös lähdeviite alkaa eri nimellä.

Jos kuitenkin suosituksen alussa ilmoitetaan selvästi päävastuullinen henkilötekijä (ei työryhmä), on hänen nimensä ymmärtääkseni tekijänoikeussäädösten mukaan ilmoitettava tekijänä. Suosituksen potilasversiossa on näin. Silloin lähdeviite alkaa henkilötekijän nimellä.

Viittausohjeiden erot

Käypä hoito -sivuston omassa viittausohjeessa on myös muita eroavaisuuksia JAMKin ohjeeseen:

  • Julkaisuvuosi ei ole lähdeviitteen toisena tietona, vaan vasta kustannustietojen yhteydessä.
  • Emme käytä ”(online)”-ilmaisu ja ”Saatavilla Internetissä:”-ilmaisuja.
  • Esimerkeissäni ei ilmoiteta kustannuspaikkaa: kustantajaa.
  • Myös maininta työryhmän nimestä puuttuu.

JAMKissa käytetään lähdeviitteiden laadinnassa nimi-vuosi-järjestelmää. Sen mukaisesti julkaisuvuosi on aina viitteen toisena, pakollisena tietona. Tämänkään takia opiskelijat eivät voi täysin ottaa mallia Käypä hoito -sivuston omasta viittausohjeesta.

Ilmaisut ja kustannustiedot sekä nettiosoite

Sitä, miksi emme käytä ilmaisuja ”(online)” ja ”Saatavilla Internetissä:”, kerrotaan edellisessä postauksessani.

Kustannuspaikka ja kustantaja pitää JAMKin ohjeen mukaan ilmoittaa, jos ne ovat helposti saatavilla, esimerkiksi nimiölehdellä (suosituksen alussa).  Erityisesti kirjoissa ja muissa painetuissa lähteissä kustannustiedot näkyvät yleensä vaivattomasti. Nettilähteissä näin ei välttämättä ole, joten opiskelijoiden ei tarvitse ryhtyä salapoliiseiksi etsiäkseen niitä.

Tarkimmat lukijat huomaavat alaselkäsairauksien suosituksen viimeisenä rivinä olevan ”© 2013 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim”. Kustantajan voi siis ilmoittaa. Sitten pitäisi vielä kaivaa kustannuspaikka jostain vielä erikseen. Toki lähdeviitteestä voi jättää kustannuspaikan pois, jos sitä ei kerran kerrota.

KH-viittausohjeissa suositellaan käytettäväksi systemaattisesti tätä nettiosoitetta: www.kaypahoito.fi.

JAMKissa on suositeltu joko suoraa nettiosoitetta. Jos opiskelija käyttää Nelli-portaalissa olevia aineistoja, on hyvä ilmoittaa polku kyseiseen aineistoon. Käypä hoito -suositukset löytyvät tällä hetkellä Nellissä ainakin Terveysportista. Samoin polku on hyvä ilmoittaa, jos suora nettiosoite on hirvittävän pitkä tai muuten hankala.

Ilmoita työryhmän nimi

Mutta tuota työryhmän nimeä jäin miettimään. Sehän ei ole henkilötekijä, joten sitä JAMKin lähdeviitteessä ilmoiteta tekijänä. Eikä työryhmää ilmoiteta tekijänä myöskään Käypä hoito -sivuston omassa viittausohjeessa.

Pidän sitä ns. muuna tekijänä, jota ei tarvitse lähdeviitteessä ilmoittaa, mutta saa ilmoittaa. Vaikka jos pikkutarkkoja ollaan, lähdeviite-standardin kohdassa 5.4.5 mainitaan vain, että lähteen tuottamiseen osallistuneen henkilön nimi ja rooli voidaan merkitä lähteen nimen jälkeen, jos lähde on siten helpompi tunnistaa tai jos tällä tiedolla on merkitystä lähdeviitteen kannalta. Koska työryhmä ei ole henkilötekijä, emme siis merkitse  sitä lähteen nimen jälkeen.

Mutta nuo perustelut ovat kiinnostavia. Mietinpä niitä.

Työryhmän nimi ei auta mitään lähteen tunnistamisessa, ainakaan opiskelijan näkökulmasta katsottuna.

Taisimme kuitenkin törmätä tapaukseen, jossa työryhmän nimellä on merkitystä lähdeviitteen kannalta.

Ensinnäkin sillä on merkitystä lähdeviitteen kannalta, koska työryhmä ilmoitetaan heti suosituksen alussa (nimiölehteä vastaavalla osalla lähdettä). Ainakin tässä alaselkäsairaus-suosituksessa.

Toiseksi työryhmän kertomisella saattaa olla erittäin paljon vaikutusta tiedon luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arvioinnissa. Kun aiheena on alaselkäsairaudet, on hyvä, että lukija näkee, minkälaisia asiantuntijayhteisöjä työryhmässä on ollut edustettuna.

Sen vuoksi kannustettavaa on – mutta ei pakollista – että Käypä hoito -suositusten lähdeviitteissä ilmoitetaan JAMKissa myös työryhmä, ei tekijänä, vaan muina yleisinä tietoina (täsmennys, huomautus tms.). Niiden paikka lähdeviitteessä on ennen viittauspäivämäärää.

Siis näin:

Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Julk. 16.6.2008. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Viitattu 2.1.2014. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi20001.

Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Julk. 16.6.2008. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Viitattu 2.1.2014. http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Terveysportti.

Aikuisten alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Päiv. 16.6.2008. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä.  Viitattu 2.1.2014. http://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi20001.pdf.

Potilasversiossa työryhmää ei tässä tapauksessa mainita, joten sitä ei mainita myöskään lähdeviitteessä, joten se pysyy sellaisena, kuin vastauksen alussa hahmottelin:

Malmivaara, A. 2008. Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suosituksen potilasversio. Julk. 16.9.2008. Viitattu 2.1.2014. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/khp00002.

Lähde salatussa intranetissä

Kuinka voin merkitä sellaisen lähteen, joka on salatulla internet- sivulla, esim. Intranet tai Facebookin sivusto, jonne olen kirjautunut omalla käyttäjätunnuksella ja salasanalla?

Vastaus:

Pyyhälsin JAMKin intraan etsimään salaisuuksia. Tällaisen löysin:

Tiesitkö, että voit tehdä videoita opetuskäyttöön? 2013. Uutinen 14.11.2013. Jyväskylän ammattikorkeakoulun henkilöstön intranet. Pääsy vain JAMKin henkilökunnan tunnuksilla. Viitattu 14.11.2013.

Sähköisiin lähteisiin tulee yleensä viimeiseksi tiedoksi nettiosoite. Sen voisi tässäkin tapauksessa laittaa tyyliin Https://. Ymmärrän kuitenkin, jos sitä ei halua lähdemerkintään lisätä, koska kyseessa on suojattu/salattu sivu eikä sinne välttämättä haluta houkutella ulkopuolisia kävijöitä.

Työkaverini Pohjolaisen Pirjon yhdessä opinnäytetyössä ilmoitettiin ei-julkinen lähde näin (lisäsin viitattu-päivämäärän), tämäkin on okei:

Kirjaston pedagoginen toimintasuunnitelma. 2007. Työryhmä S. Perttula, R. Ruuska ja K. Åberg. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Jyväskylän ammattikorkeakoulun intranet, kirjaston sivut. Vain sisäiseen käyttöön. Viitattu 15.4.2009.

Facebook-sivustoon viittaamisesta tulee myöhemmin oma postauksensa.

Viittaus ajantasaiseen vai alkuperäiseen lakiin?

On paljon sellaisia lähdeviitteitä, joiden osalta en millään löydä lähdeviiteohjeista ohjeita, kuinka ne tulisi laittaa. Esim jos viitataan lakeihin, tuleeko viitata viimeisimpään voimassa olevaan vaiko kuhunkin muutokseen sen vuosiluvulla. Entä pitääkö sitten viitata myös alkuperäiseen?

Vastaus:

Lähdeluettelossa ilmoitetaan ne lakilähteet, jotka mainitaan tekstissä. Yleensä kansalaiset varmaankin käyttävät ajantasaista lainsäädäntöä, mutta tarpeen mukaan muitakin Finlexin osiota.

Jos viittaa ajantasaisen lainsäädännön lakiin, ei tarvitse viitata alkuperäiseen lakiin, eikä myöskään jokaiseen muutokseen, mitä lakiin on tehty sen julkaisemisen jälkeen.

Raportointiohjeessa neuvotaan tekstissä olevien viitteiden (tekstiviitteiden) merkintätapa:

”Säädöksillä on yleensä viralliset lyhenteet, joita viitteissäkin voi käyttää (laki = L, asetus = A, hallituksen esitys = HE). Lähdeluetteloon laitetaan tarkat tiedot (ks. Kirjat ja muut vastaavat julkaisut ilman henkilötekijää).

–  –  . Jyväskylän työmarkkina-alueeseen kuuluvat Jyväskylä, Hankasalmi, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. (A 26.2.2009/92.)

Tekemässäni pikaohjeessa lähdemerkintöjen tekoon ovat nämä esimerkit lakilähteistä ja asetuslähteistä:

A 26.2.2009/92. Valtioneuvoston asetus työmarkkina-alueista. Viitattu 12.5.2009. Valtion säädöstietopankki Finlex. Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö.

L 9.5.2003/351. Ammattikorkeakoululaki. Säädös säädöstietopankki Finlexin sivuilla. Viitattu 9.11.2010.Http://www.finlex.fi, lainsäädäntö, ajantasainen lainsäädäntö.

Finlexissä on monta osiota (aineistoa), jossa samakin säädös voi olla erilanen.Esimerkiksi Työsopimuslain lähdemerkintä vaihtelee sen mukaan, mistä sen on löytänyt ja lukenut.

Finlex, Ajantasainen lainsäädäntö

Kuten osion nimikin kertoo, kyseessä on ajantasaiset lait, asetukset ja muut säädökset. Alkuperäisen lain julkaisemisen jälkeen tehdyt muutokset ovat mukana laissa. Työsopimuslain lähdemerkintä, esimerkiksi näin:

L 26.1.2001/55. Työsopimuslaki. Valtion säädöstietopankki Finlex, Ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 4.11.2013. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055?search[type]=pika&search[pika]=ty%C3%B6sopimuslaki.

tai

L 26.1.2001/55. Työsopimuslaki. Valtion säädöstietopankki Finlex, Ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 4.11.2013. Http://www.finlex.fi, hakusana työsopimuslaki.

Tuo ”hakusana työsopimuslaki” käy sekä silloin, kun hakusanaksi kirjoitetaan hakulaatikkoon ”työsopimuslaki” että silloin, kun klikataan Eniten käytettyjen lakien listasta sanaa ”työsopimuslaki”.

Finlex, Säädökset alkuperäisinä

Osiossa on kaksi alkuperäisiä lakeja ja muita säädöksiä, jotka eivät sisällä jälkeenpäin sovittuja muutoksia. Löysin sieltä kaksi työsopimuslakia:

L 26.1.2001/55. Työsopimuslaki. Valtion säädöstietopankki Finlex, Säädökset alkuperäisinä -osio. Viitattu 4.11.2013. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2001/20010055?search[type]=pika&search[pika]=ty%C3%B6sopimuslaki.

L 320/1970. Työsopimuslaki. Valtion säädöstietopankki Finlex, Säädökset alkuperäisinä -osio. Viitattu 4.11.2013. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1970/19700320?search[type]=pika&search[pika]=ty%C3%B6sopimuslaki.

Finlex, Säädösmuutosten hakemisto

Tämä on tärkeä hakemisto juridiikan asiantuntijoille. Osiosta näkee kaikki muutokset, joita voimassa oleviin lakeihin on tehty.

Jos haluaa viitata yksittäiseen muutoskohtaan, lähdeviitteeseen kannattaa laittaa tämän osion kautta löytynyt säädöskohta. Esimerkiksi Työsopimuslaissa (L 26.1.2001/55) on muutettu tänä vuonna Työnantajan velvollisuuksia koskevaa tekstiä. Kyseisestä muutoksesta on tehty oma lakinsa:

L 398/2013. Laki työsopimuslain 2 luvun 16 §:n muuttamisesta. Muutos koskee lakia 55/2001.
Valtion säädöstietopankki Finlex, Säädösmuutosten hakemisto. Viitattu 4.11.2013. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130398.

Finlex, Säädöskäännökset

Säädöskäännöksistä työsopimuslaki löytyy myös enkunkielisenä, mikä on kätevää kansainvälisessä korkeakoulumaailmassa. Lähdeviite voisi tulla vaikkapa näin suomenkielisessä opparissa:

Employment Contracts Act. 2001. Epävirallinen käännös 3.1.2007. Suomen työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 4.11.2013.
Http://www.finlex.fi/fi/laki/kaannokset/2001/en20010055.pdf.

Ja enkunkielisessä esimerkiksi näin:

Employment Contracts Act. 2001. Unofficial translation 3.1.2007. Ministry of Labour, Finland. Accessed on 4th November 2013. Http://www.finlex.fi/fi/laki/kaannokset/2001/en20010055.pdf.

JAMKin raportointiohjeen käännöksessä Project Reporting Instructions käytetään viitattu-sanan vastineena accessed-ilmaisua (milloin on päästy lukemaan kyseistä julkaisua). Hyväksyisin myös esimerkiksi APAn ohjeissa käytetyn ilmaisun ”retrieved on” (milloin julkaisu on haettu/noudettu netistä tai muusta sähköisestä tietojärjestelmästä). Pääasia on, että käyttää samaa ilmaisua kaikissa lähdemerkinnöissä.

Employment Contracts Act. 2001. Unofficial translation 3.1.2007. Ministry of Labour, Finland. Retrieved November 4, 2013. Http://www.finlex.fi/fi/laki/kaannokset/2001/en20010055.pdf.

Tai jos haluaa kertoa päivämäärän vuosi-kuukausi-päivä-järjestyksessä, ohje on: Retrieved on Year, Month Date.
Nämä kaikki edellä mainitut Finlexin eri osiot tulivat näkyviin, kun tein hakulaatikossa haun sanalla työsopimuslaki. Lista ilmestyy näytön oikeaan reunaan, listasta sitten voi klikata haluamansa.

Milloin linkki artikkelilähteeseen?

Olen löytänyt artikkeleita kirjaston tietokannoista hakusanoilla. Miten teen lähdeviitteet? Laitanko kaikista linkit?

Vastaus:

Linkki laitetaan, kun kyseessä on sähköinen (elektroninen) lähde, eli e-artikkeli.

Jos saat tiedon artikkelin olemassaolosta Janet-tietokannasta, mutta et pääse lukemaan sitä, vaan menet lainaamaan kirjastosta paperisen lehden, linkkiä eikä viitattu+päivämäärää tule lähdemerkintään. Silloin lähdemerkintään tulee
Tekijä. Vuosi. Artikkelin nimi. Lehden nimi numero, sivut. Muut täsmentävät tiedot.

Jos pääset lukemaan artikkelia kirjaston Nellin kautta, voit kirjoittaa nettiosoitteeksi polun jota myöten pääsit artikkeliin. Esimerkiksi http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Abi Inform. Silloin lähdemerkintään tulee
Tekijä. Vuosi. Artikkelin nimi. Lehden nimi numero, sivut. Muut täsmentävät tiedot. Viitattu pvm. Nettiosoite.

Jos artikkeli on vapaasti kaikkien muidenkin kuin jamkilaisten luettavissa netissä, voit käyttää myös suoraa osoitetta (tai polkua, jos se on selvempi). Esimerkiksi tänään Ylen sivuilla on artikkeli eläkeläisten lääkkeiden käytöstä (osoitteessa http://yle.fi/uutiset/laakkeet_alkavat_unohtua_elakkeella/6869778). Silloin lähdemerkintään tulee
Tekijä. Vuosi. Artikkelin nimi. Lehden nimi numero, sivut. Muut täsmentävät tiedot. Viitattu pvm. Nettiosoite.

Julkaisun pysyvä osoite Theseuksessa

Miksi viitattuihin oppareihin merkitään raportointiohjeen mukaan sen url-osoite, eikä oikeaa osoitetta? Kumpi on suositeltavampi?

Vastaus:

Tarkoitat urlilla varmaan Theseuksessa ilmoitettavaa tiettyä url-linkkiä.

Esimerkiksi jos haluaisin viitata melko uuteen oppariin kestävyysharjoittelun aiheuttamiin vaikutuksiin metabolisen oireyhtymän riskitekijöissä, käyttäisin tätä linkkiä, jonka näkee, kun Theseuksessa klikkaa tuloslistalla kyseisen opparin riviä:

Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304244917.

Kun avaa opparin, selaimen osoiterivillä lukee: https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/56898/OpinnaytetyoJuvonenPaananen.pdf?sequence=1

Ihan erinäköiset linkit!

Idea tuossa pysyvässä osoitteessa on ymmärtääkseni se, että vaikka tekniset julkaisualustat vaihtelisivat aikojen saatossa, lukija löytää kyseisen julkaisun. Siksi se on parempi/pysyvämpi kuin tuo toinen. Korjatkaa, tietotekniikka-ihmiset, jos olen väärässä.

Tuo lähde, johon sattumalta viittasin on:

Paananen, K. & Juvonen, P. 2012. Yhdistetyn kestävyys- ja voimaharjoittelun aiheuttamat muutokset metabolisen oireyhtymän riskitekijöihin. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, fysioterapian koulutusohjelma. Viitattu 23.5.2013. Http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304244917.

Koska en tiedä opparin arvosanasta mitään, tämä ei ole suositus käyttää kyseistä lähdettä, mutta ei toisaalta kieltokaan. Harkintaa ja omaa asiantuntemusta pitää käyttää tiedon arvioinnissa, olipa lähde mikä tahansa.

 

 

Viittaus kirja-arvioon

Tässä lähdemerkintä ja oma pohdiskeluni, miten lähteen voisi merkitä. OK?

Google (music and marketing and internet) Kusek, D & Leonhard, G. 2005. The Future Of Music: Manifesto for the Digital Music Revolution. Boston, Ma: Berklee Press. Viitattu 12.3.2013. http://law.suffolk.edu/highlights/stuorgs/jhtl/book_reviews/2006_2007/Ron_Giambalvo_Book_Review.pdf

Vastaus:

Kyseessä on Giambalvon kirjoittama kirja-arvostelu/kirja-arvio. Arvioitavan kirjan ovat kirjoittaneet Kusek & Leonhard. Kirja-arvion tiedot näkyvät pdf-dokumentin alussa:

The Future of Music: Manifesto for the Digital Music Revolution
By David Kusek and Gerd Leonhard
Boston, Massachusetts: Berklee Press, 2005, ISBN 0-87639-059-9
Price $16.95, pp. 193
Reviewed by Ron Giambalvo
Journal of High Technology Law
Suffolk University Law School

Lähde on tosiaan osiossa Book Reviews 2006–2007.  Siinä mielessä hassusti, että googlettamalla sain tiedon, että kirja-arvostelu on ilmeisesti kirjoitettu ja julkaistukin jo vuoden 2005 loppupuolella.

Lähdeluetteloon lähteen voi merkitä monellakin tavalla. Esimerkiksi näin:

Giambalvo, R. 2005. The Future of Music: Manifesto for the Digital Music Revolution. Kirja-arvio D. Kusekin ja G. Leonhardin kirjasta. Journal of High Tecnology Law, Book Reviews 2006–2007. Viitattu 15.4.2013. Http://law.suffolk.edu/highlights/stuorgs/jhtl/book_reviews/2006_2007/Ron_Giambalvo_Book_Review.pdf.

Tai jos haluaa linkittää mieluummin kirja-arvioiden listaan:

Giambalvo, R. 2005. The Future of Music: Manifesto for the Digital Music Revolution. Kirja-arvio D. Kusekin ja G. Leonhardin kirjasta. Journal of High Tecnology Law. Viitattu 15.4.2013. Http://law.suffolk.edu/highlights/stuorgs/jhtl/book_reviews/2006_2007/, Book Reviews 2006–2007.

Viittaus suoraan alasivulle netissä

Kiitos edellisestä vastauksestasi, auttoi paljon! Mitäs mieltä olet allaolevasta? Eikö tämä ole liian pitkä selitys?

–>  http://team.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=46794&contentlan=1&culture=fi-FI;

Toiminta ja palvelut. Viennin edistäminen, matkat ja tapahtumat. 2013. Valtioneuvoston ohjaaman verkoston esittely. Viitattu 5.3.2013.

Vastaus:

Hauska kuulla, että koit vastaukseni hyödylliseksi!

Pituudesta ehkä sen verran, että voit ehkä oikaista yhdessä mutkassa hieman. Koska käytät tuota alasivua Viennin edistäminen jne., voit viitata siihen suoraan. Esimerkiksi näin:

Viennin edistäminen, matkat ja tapahtumat. 2013. Team Finland -verkoston sivu. Julk. Ulkoasiainministeriö. Päiv. 13.3.2013. Viitattu 5.3.2013. http://team.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=46795&contentlan=1&culture=fi-FI.

Jos tarkoitit linkin pituutta, minusta se näyttää ok:lta. Sopii nätisti yhdelle riville.

Nelli-linkki lähdemerkinnässä

Olisin kysynyt hieman lähdemerkintä asiaa liittyen nelli-portaalista otetusta artikkelista. Viimeksi tutkimusmenetelmäkurssilla neuvottiin laittamaan artikkelin tiedot seuraavaan järjestykseen:

Mahal, P. 2009. Organizational culture and organizational climate as a determinant of motivation. IUP Journal of Management Research, 8. 10, 38-51. Viitattu 10.12.2012. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, EBSCO Business Source Elite.

Nyt opinnäytetyön tarkistaja laittoi merkinnän, että kentän  Http://www.jamk.fi/kirjasto koodi on muuttunut. Mikähän on oikeanlainen merkintä?

Vastaus:
Kollega vastasi tähän sähköpostilla ja laittoi vastauksensa meilinä minullekin tiedoksi. Olisin itse vastannut justiinsa näin:

”Kyllä tuo Http://www.jamk.fi/kirjasto pätee, tarkistin sen juuri. Näin se on myös juuri uusitussa ja julkaistussa sähköisessä Raportointiohjeessa Avoimissa oppimateriaaleissa (ohje käyttöön uusille opiskelijoille, vanhat tekevät pdf-ohjeella): http://oppimateriaalit.jamk.fi/raportointiohje/4-4-lahteiden-kaytto/4-4-2-lahdeluettelo/.”

JAMKissa on käyty keskustelua siitä, voiko http://-alun jättää pois ja kirjoittaa www.jamk.fi/kirjasto. Mielestäni sen voi jättää pois useimmissa tapauksissa, mutta toisaalta sen kirjoittaminen (tai kopsaaminen netissä osoiteriviltä) on turvallista, sillä osa osoitteista alkaa muunlaisella merkkijonolla, esimerkiksi https:// on aika yleinen. Usein osoite ei ala ”www.” vaan ihan jollain muulla sanalla. Toimiiko osoite silloin kunnolla verkossa julkaistavien oppareiden lähdeluetteloissa?

Lähdeviite YK:n ihmisoikeuksien julistukseen

Minulla on opinnäytetyössäni kaksi sellaista lähdettä joiden lähdeviittausta olen miettinyt ja venkslannut pitkään, enkä ole oikein löytänyt vastaavaa tuolta raportointiohjeesta tai siitä sinun kirjoittamasta pikaoppaasta.

Toinen on http://pre20090115.stm.fi/pr1233819605898/passthru.pdf

Olenko siis viitannut lähteessä oikein:

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM). 2009. Mielenterveys ja päihdesuunnitelma, Mieli 2009 – työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3. Helsinki. 14–15, 21.

Ja toinen on http://www.ohchr.org/EN/UDHR/Pages/Language.aspx?LangID=fin

Ja näin siihen viittaisin lähteissä:

Yhdistyneet kansakunnat (YK). 10.12.1948. Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus. Viitattu 27.2.2013. http://www.ohchr.org/EN/UDHR/Pages/Language.aspx?LangID=fin, Google.

Vastaus ekaan lähdeviitekysymykseesi:

JAMKin periaate on, että vain henkilötekijät ilmoitetaan. Tämä sen vuoksi, että opiskelijoiden on usein hyvin hankala tietää, missä roolissa yhteisö, esimerkiksi ministeriö, kulloinkin on. Onko se tekijä, kustantaja, julkaisija, hankkeen koordinaattori tai jotain muuta?

Jos henkilötekijää ei ole, lähdeviite lähdeluettelossa alkaa julkaisun nimellä:

Mielenterveys ja päihdesuunnitelma. 2009. Mieli 2009 –työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

Tai näin:
Mielenterveys ja päihdesuunnitelma: Mieli 2009 –työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. 2009. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

Julkaisusarjan nimeä ei ole pakko ilmoittaa, mutta saa ilmoittaa.

Tekstiviitteet tulisivat sillon näin ekassa lähdevaihtoehdossa näin:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Mielenterveys ja päihdesuunnitelma 2009, 14–15, 21).

Ja tokassa näin:
Tekstiä tekstiä tekstiä (Mielenterveys ja päihdesuunnitelma: Mieli 2009 –työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. 2009, 14–15, 21).

tai pitkä nimi lyhennettynä:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Mielenterveys ja päihdesuunnitelma… 2009, 14–15, 21).

Vastaus toiseen lähdeviitekysymykseen:

Näyttää siltä, että linkki vie YK:n ihmisoikeuksien julistuksen suomenkieliseen tekstiin, jonka otsikko on kuitenkin yllättävästi englanninkielinen. Silloin lähde voisi olla näin, kun aloitetaan sivun nimellä:

Universal Declaration of Human Rights. 2013. Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ihmisoikeuksien julistus 10.12.1948. Viitattu 27.2.2013. http://www.ohchr.org/EN/UDHR/Pages/Language.aspx?LangID=fin.

Sivuston päivitysvuosi näyttää olevan 2013, sen takia julkaisuvuodeksi lähdeviitteeseenkin pitäisi tulla 2013.

Tekstiviite tulee näin:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Universal declaration of human rights 2013).

Tuo antaa kyllä väärän mielikuvan siitä, milloin ihmisoikeuksien julistus on oikein laadittu ja hyväksytty.

Olisikin hyvä, että sivun nimessä olisi mukana vuosi:  Universal Declaration of Human Rights 1948. Ja mieluiten suomeksi. Laitanpa sähköpostia YK:n suuntaan.

Lehtiportaalin kautta lehteen: lähdemerkintä

Crieg-Grann, M. Consumers making a difference: the case of coffee. Consumer Policy Rewiew 15, 75-78. Mar/Apr 2006. Viitattu 12.2.2012. http://search.proquest.com.ezproxy.jamk.fi:2048/docview/219222101/134D7F61BE577BC282D/7?accountid=11773. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Artikkelin päiväys jäi epäselväksi. Hain lehteä Jamkin kirjaston lehtiportaalin kautta consumer –haulla. Miten lehtiportaalista haettu artikkeli pitäisi merkitä?

Vastaus:
Lehtiportaali on väline etsiä varsinaisia elektronisia lehtiä (e-lehtiä). Sitä ei tarvitse ilmoittaa mitenkään. Lehtiportaali poistuu käytöstä lähiaikoina, sillä kirjasto ei ole ostanut sitä palvelua enää täksi vuodeksi.

Mutta jos olet löytänyt artikkelin Lehtiportaalin kautta, voit sen kyllä ilmoittaa polkuna lähdeviitteessä:

Crieg-Grann, M. 2006. Consumers making a difference: the case of coffee. Consumer Policy Review Mar/Apr 2006, 15, 75-78. Viitattu 12.2.2012. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Lehtiportaali, Consumer Policy Review.

Kun itse kuljin tuota polkua, huomasin, että siinä vaiheessa kun olen pääsemässä artikkeliin, tietokantakin kerrotaan: Found in ABI/INFORM Complete. Artikkelin voi löytää siis myös tekemällä haun ABI Inform -tietokannassa.

Säilytänkö hyperlinkit?

Pitääkö lähdeluettelon internetsivujen hyperlinkit poistaa vai säilyttää?

Vastaus:
Peukutan säilyttämisen puolesta. Koska opparit julkaistaan verkossa, hyperlinkeistä on hyötyä netissä touhutessa.

Viittaanko etusivuun vai sen alasivuun?

Ilmoitanko saman sivuston eri osiot tai sivut erikseen lähdeluettelossa? Vai voinko viitata vain etusivuun? Käytän tietoja näiltä sivuilta: http://www.kunrest.com/about.html ja http://www.kunrest.com/products.html.

Vastaus:
Eipä ole tähän asiaan meikäläisellä yhtä ja oikeata vastausta.

Yleensä suositellaan täsmällisiä muistiinpanoja ja lähdemerkintöjä. Ja aina kannattaa ajatella asiaa lukijan näkökulmasta.

Jos sivusto on pieni, lukija löytää helposti kyseisen lähteen sivuston etusivun osoitteella. Mutta oletetaan, että ilmoittaisin osoitteeksi löysästi vain www.jamk.fi. Lukijalta voisi kulua jonkin verran aikaa löytääkseen juuri sen täsmällisemmän sivun, jonka tietoja opparintekijä on (mahdollisesti) käyttänyt.

Kunrest näyttää olevan viulunsoittajien olkatukien valmistaja. Tämä selviää About Kun -sivulta. Products-sivulla esitellään erilaiset olkatuet.

Jos kirjoitat tekstissä, että viulunsoittajien olkatukien valmistajia on maailmassa niin-ja-niin-paljon, voit mielestäni viitata valmistajien etusivuille.

Mutta jos kirjoitat jotain tarkempaa esimerkiksi Kunrest-yrityksestä, kannattaa viitata nimenomaan tuohon About Kun -sivuun. Sivu vaikuttaa muutenkin artikkelimaiselta, joten siinäkin mielessä siitä voi tehdä oman lähdemerkintänsä.

Jos taas kerrot, että valmistajan X superolkatuki eroaa Kunrestin superolkatuesta tietyllä tavalla, on hyvä viitata nimenomaan tuohon olkatukien esittelysivuun.

Ongelma on, että Products on sivun nimenä aika yleinen. Lähdeluetteloon voi tulla useita lähteitä, jotka ovat nimeltään Products. Tylsännäköistäkin se voi olla.

Kun tuijotin tuota Products-sivua jonkin aikaa, huomasin, että valikon yläpuolella lukee ”Kun shoulder rest”. Voiko sen ymmärtää osaksi sivun otsikkoa? Silloin lähdemerkintä voisikin tulla näin:

Kun shouder rest: products. 2010. Viulistin olkatukien esittely Kun shoulder rest -valmistajan sivustolla. Viitattu 25.11.2011. Http://www.kunrest.com/products.html.

Tekstissä:
Tekstiä tekstiä tekstiä (Kun shouder rest: products 2010).

Johdonmukaisuuden vuoksi myös eka lähde olisi merkittävä samalla tyylillä:

Kun shouder rest: about Kun. 2010. Viulistin olkatukien valmistajan esittely Kun shoulder rest -sivustolla. Viitattu 25.11.2011. Http://www.kunrest.com/about.html.

Pohdintaa tästä aiheesta on myös Elektronisen viittaamisen oppaassa (1997), joka on hyllyssäni: ”Nimekkeen poimiminen elektronisesta teoksesta ei ole ongelmatonta. Mitään standardia tai suositusta ei ole olemassa siitä, miten nimeke pitäisi julkaisuun merkitä. Esimerkiksi WWW-sivuilla nimeke saattaa olla eri muodossa selaimen dokumentti-ikkunassa ja selaimen ikkunan otsikkopalkissa.”

Heinisuo, R. & Ekholm, K. 1997. Elektronisen viittaamisen opas. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston kirjasto. Jyväskylän kirjaston julkaisuja 40.

Jatkokysymys: Nettilähteet: suora osoite vai polku?

Sitä kysyisin vielä, että onko ok että lähdeluettelossa esiintyy sekä ”polkuja” että suoria linkkejä?

On ok, että kumpiakin on lähdeluettelossa. Johdonmukaisuus on suositeltavaa, mutta tässä tapauksessa lukijan näkökulma (miten hän löytää lähteet kohtuullisen helposti) painaa vaa’assa enemmän. Lukijoita ajatellen niitä lähteitä ilmoitetaan. Plus tietysti tekijänoikeuksien kunnioittamiseksi – ne tulevat huomioiduksi kummallakin tavalla.