Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: verkko-osoite

Jyväskylän kaupungin uudet vs. vanhat nettisivut

Kysymys liittyy Jyväskylän kaupungin nettisivujen uudistamiseen eli kun olen käynyt lävitse lähteitä, niin osa linkeistä ei enää aukea, koska sivut on uudistettu. Lähdin niitä korjailemaan, kunnes tajusin, että osassa myös asiasisältöä on muutettu… Miten toimin?

Vastaus:

Jos sinulla on vanha osoite ja siihen liittyvä Viitattu päivämäärä, pidä ne lähdemerkinnässä.

Sillä tavalla varmistat selustasi, jos joku lukija haluaisi päästä samaan lähteeseen, kuin mitä itse olet käyttänyt opparissasi kyseisenä ajanhetkenä.

Välimuistista voi kaivella vanhoja sivuja, ja myös netin vanhojen sivujen arkistoista voi halutessaan katsoa, millainen kyseinen sivu oli silloin, kun sinä luit sitä.

Positiivista

Uusilla sivuilla hakutoiminto on aiempaa parempi.

Murinaa

Aika monet ovat ilmaisseet hämmennyksensä kaupungin uusista nettisivuista nyt syksyllä.

Kaupunki teki nettisivu-uudistuksen syyskuussa ja siirtyi uuteen julkaisujärjestelmään. Sivujen kääntäminen on vielä marraskuun loppupuolella kesken. Linkit/osoitteet on ilmeisesti rikottu kerralla? (Ja  sitähän ei kantsisi tehdä).

Tyypillisestihän ihminen googlaa jotain, joka liittyy Jyväskylään. No, mitä tulee tuloslistan kärkeen? Tällä hetkellä vanhoja sivuja. Vanhat sivut eivät välttämättä ohjaa uusille. Uudet enkunkieliset sivut aiheuttivat pari viikkoa sitten huolta, kun sieltä puuttui oleellisia yhteystietoja.

Tällä hetkellä esim. googlaamalla jyväskylä ja sairaanhoitaja tuloslistan kärkeen tulee terveyspalveluiden sivu vanhalla sivustolla – Terveyspalvelut – mikä on eri kuin Terveyspalvelut uudella sivustolla. Sekä nettiosoite että sivun sisältö ovat muuttuneet.

(Tietty Googlen tuloslistalle tulee eri ihmisillä eri asioita, mm. sen mukaan mitä ovat esim. Gmailiin kirjautuneina hakeneet aiemmin.)

Tietoja sivustosta, uusilta sivuilta:

Jyväskylän kaupungin pääsivusto löytyy aina osoitteesta www.jyvaskyla.fi. Olemme kuitenkin järjestelmien välillä, ja näin ollen osa sivuista toimii eri osoitteessa. Kaupungin pääsivuston haku hakee kuitenkin myös muilta sivustoilta ja pyrimme linkittämään mahdollisimman kattavasti.

Jyväskylän kaupungilla on noin 100 000 sivua ja useita www-osoitteita. Osa sivuista on toteutettu julkaisujärjestelmällä, osa on staattisia sivuja ja osa ohjelmallisia kokonaisuuksia.

DOI-osoite hyödyllinen lisätieto

Ope: Meillä ei taida olla käytössä DOI:t lähteiden merkinnässä? Mutta ei varmaan ole ”väärinkään” niitä viitteisiin laittaa?

Opiskelija: Riittääkö lähdeluetteloon artikkelin DOI-osoite?

Vastaus:

DOI on hyvä, mutta kuitenkin hieman ongelmallinen. Suosittelen ilmoittamaan sen ennen Viitattu pvm ja verkko-osoitetta, siis lisätietona.

Jos lukija on valmiiksi JAMKin tai muiden korkeakoulujen verkoissa, hän saattaa päästä DOI-osoitteesta suoraan ja näppärästi julkaisuun. Mutta jos lukija on kyseisten verkkojen ulkopuolella, DOI vie sivulle, jossa pyydetään ostamaan kyseinen lähde.

Otetaan esimerkiksi vaikkapa tällainen artikkeli, joka löytyy Cinahl Plus with Full Text (EBSCO) -tietokannasta; menin tietokannan käyttöliittymään Janetin kautta:

Quinn, G. 2014. Nurses’ experiences of the seasonal influenza vaccine in residential care. British Journal of Nursing, 23, 17, 942 – 948. Viitattu 17.9.2018. https://janet.finna.fi/, Cinahl Plus with Full Text (EBSCO).

DOI-osoite lähdemerkinnässä

Kun klikkaan artikkelin otsikkoa tuloslistalla, saan lähdeviitteen aihion klikkamalla Cite-toiminnon kuvaketta. (Siihen pääsee myös PDF-tiedoston vieressä olevista kuvakkeista, valitse paperinnäköinen kuvake).

Sen jälkeen minun on valittava, millä viittaustyylillä haluan lähdeviitteen. Valitsen tässä tapauksessa APA-tyylisen lähdeviitteen, koska silloin DOI tulee mukaan lähdeviitteeseen:

Quinn, G. (2014). Nurses’ experiences of the seasonal influenza vaccine in residential care. British Journal Of Nursing, 23(17), 942-948. doi:10.12968/bjon.2014.23.17.942

JAMKin lähdemerkinnäksi tämä muuttuu ”siivoamalla” ja lisäämällä Viitattu + päivämäärä sekä verkko-osoite tai nettipolku:

Quinn, G. 2014. Nurses’ experiences of the seasonal influenza vaccine in residential care. British Journal Of Nursing, 23,17, 942 – 948. doi:10.12968/bjon.2014.23.17.942. Viitattu 17.9.2018. https://janet.finna.fi/, Cinahl Plus with Full Text (EBSCO).

Doi-linkki voi pelittää oikein, jos olet sellaisen korkeakoulun tai tutkimuslaitoksen verkossa, joka on ostanut lisenssin tietokantaan, jossa tuo artikkeli on. Esimerkiksi silloin kun olet JAMKin tiloissa, tai JAMKin verkon ulkopuolella kirjautuneena Janet-tietokantaan JAMKin tunnuksillasi.

Miksi DOI-osoite ei ole suositeltava ainoaksi verkko-osoitteeksi?

Kun kokeilen kotoani kyseistä DOI-linkkiä sillä tavalla, että en ole kirjautunut JAMKin Janet-tietokantaan, saan tuloslistalle tällaisia vaihtoehtoja:

  • Pääsen PubMed-tietokantaan, jossa on artikkelilsta perustiedot ja tiivistelmä. PubMed ehdottaa myös muita samankaltaisia artikkeleita.
  • PubMedissä on ’Full text links’, jota klikkamalla pääsen Mark Allen Group -nimisen kustantamon ylläpitämälle verkkolehtien sivustolle (MAG Online) ja siellä erityisesti British Journal of Nursing -lehden verkkosivulle, jossa kyseisen artikkelin perustiedot ja tiivistelmä ovat. Jotta saisin artikkelin (full text tai pdf) näkyville, pitäisi minun kirjautua sivustolle, eikä minulla ole sinne tunnuksia.
  • Edellä mainitulla artikkelin verkkosivulla annetaan myös mahdollisuus ostaa artikkeli: ”PPV – Single article access – Healthcare for GBP25.00”. En osta, koska pääsen artikkeliin maksuttomasti Janetin kautta!

Muut tuloslistan osumat DOIn perusteella, mm.:

  • ResearchGate näyttää artikkelin perustiedot ja tiivistelmän. Voin lähettää kirjoittajalle pyynnön saada artikkelista kopio. Usein ReseachGatessa on joko rinnakkaistallenne tai esimerkiksi viimeinen vedos/luonnos tekstistä, ei välttämättä juuri samannäköinen artikkeli, kuin millaisena se on julkaistu tieteellisessä lehdessä.
  • Muitakin sivustoja näyttää olevan, joissa on artikkelin perustiedot ja tiiviistelmä.

Ezproxy-osoitteet oppimateriaaleissa

Kun klikkaan Cinahl Plus with Full Text -tietokannassa esimerkkinä käyttämäni artikkelin otsikkoa tuloslistalla (Janetiin kirjautuneena), pääsen artikkelin perustietoihin. Siellä on yksi rivi, joka koskee DOIta:

DOI: http://dx.doi.org.ezproxy.jamk.fi:2048/10.12968/bjon.2014.23.17.942

Tämä DOI näyttää jonkin verran erilaiselta kuin cite-toiminnolla löytämäni DOI, vaikka vie kyllä samaan julkaisuun, jos olet kirjautuneena Janetiin JAMKin tunnuksillasi tai jo valmiiksi JAMKin verkossa.

Osoitteessa on sana ezproxy. Siitä voi päätellä, että kyseessä on etäyhteyslinkki. Se tarkoittaa JAMKin kirjaston hankkimat maksulliset lisenssitietokannat ovat jamkilaisten käytettävissä esimerkiksi kotona tai vaikka Singaporessa, kunhan henkilö on kirjautunut Janetiin JAMKin tunnuksilla tai on Citrix-etäkäyttöyhteydessä JAMKin verkkoon. (Ezproxy on ohjelmisto/välityspalvelin, se lausutaan usein easyproxy/iisiproksi. JAMKin tunnuksilla kirjautuminen taas hyödyntää Shibboleth-ohjelmistoa.)

Ezproxy-linkki on kätevä esim. silloin, kun opettaja haluaa linkittää julkaisun vaikka verkkokurssille, sillä opiskelijat pääsevät julkaisuun etäyhteyslinkin avulla.

Ezproxy ei kuitenkaan ole pätevin verkko-osoite lähdemerkinnässä. Siihen pääsee vain, jos pystyy kirjautumaan JAMKin verkkoon henkilökohtaisilla JAMKin tunnuksilla. Kaikkia verkko-opparin lukijoita se ei palvele, edes opparintekijä itse ei pääse siihen valmistumisensa jälkeen.

Lisäys 29.11.18: Ezproxyllinen linkki tulee joissakin tietokannoissa, esim. EBSCOn tietokannoissa, myös pysyvä linkki -toiminnosta.

Älä käytä selaimen osoiterivin osoitetta

Selaimen osoiterivin osoitetta ei kantsi käyttää lähdemerkinnässä silloin, kun kyseessä on tietokanta, johon JAMK on ostanut lisenssin jamkilaisia varten. Osoiterivin linkeissä on tyypillisesti istuntokohtaisia tietoja, jolloin et itsekään välttämättä pääse jatkossa lähteen tykö kyseistä osoitetta klikkaamalla. Eivätkä istuntokohtaiset linkit useinkaan toimi JAMKin verkon ulkopuolella.

Aiempi kirjoitus Oppariblogissa liittyen DOI-osoitteisiin: Pitääkö online-lähteisiin laittaa linkit?  (14.3.2017)

 

Lisäys 5.11.18:

DOI verkko-osoitteeksi jos muuta osoitetta ei ole

Joskus doi näyttää toimivan ainoana verkko-osoitteena  avoimen tieteen maksuttomaan artikkeliin, ainakin DOAJ-tietokannassa useimmat artikkelit näyttäisivät linkittävän sisältönsä doi-osoitteen avulla. Silloin doi toimii verkko-osoitteena, ja laittaisin sen lähdeviitteessä viimeiseksi. Doi vie vapaasti netissä olevaan artikkeliin eikä maksua vaativalle sivulle.

Bacik, R., Fedorko, R., Nastisin, L. & Gavurova, B. 2018. Factors of communication mix on social media and their role in forming customer experience and brand image. Management & Marketing, 13, 3, 1108–1118. Julk. verkossa 29.10.2018. Viitattu 6.11.2018. https://doi.org/10.2478/mmcks-2018-0026.

Tosin tässäkin voi halutessaan laittaa osoitteeksi sen polun, jota myöten eteni artikkeliin.

Bacik, R., Fedorko, R., Nastisin, L. & Gavurova, B. 2018. Factors of communication mix on social media and their role in forming customer experience and brand image. Management & Marketing, 13, 3, 1108–1118. Julk. verkossa 29.10.2018. DOI: https://doi.org/10.2478/mmcks-2018-0026. Viitattu 6.11.2018. https://janet.finna.fi/, DOAJ.

Menin siis kirjaston Janetin kautta DOAJ-tietokantaan (sis. vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita), jossa tein haun hakulauseella:

”social media” AND marketing AND (scandinavian OR finland)

Tuloslistalta bongasin em. artikkelin.

Lisäys 7.11.18: Kirjoitin tästä myös postauksessani Tieteellinen artikkeli – lähdemerkinnän rakenne:

”Avoimesti netissä olevissa tieteellisissä artikkeleissa on joskus vain doi-osoite, esimerkiksi DOAJ-tietokannassa on sellaisia artikkeleita. Sen voi silloin laittaa verkko-osoitteeksi – – ”

Lyhyt vai pitkä linkki?

Miten tämän lähteen voisi lyhentää?

Hanenkamp, N. 2010. The Process Model for Shop Floor Management Implementation. Advances in Industrial Engineering and Management, 2, 1, 40–46. Viitattu 25.1.2017. http://www.sciencealerts.org/aiem/wp-content/uploads/downloads/2013/04/6-J1-10320-Final-Paper-AIEM.pdf

Vastaus:

Mielestäni tuo on noin juuri oikein. Miksi sitä tarvitsisi lyhentää? Mahtuu lähdeluetteloon.

Vai tarkoitatko tuota linkkiä? Minusta sekin näyttää ok:ta. Sen voi mahdollisesti korvata nettipolulla halutessaan.

Kokeilen, toimiiko tämä lyhyempi osoite: http://www.sciencealerts.org/aiem/?
Näyttää toimivan.

Tuota kautta voi sitte etsiä kyseisen artikkelin ja hyppelemällä pääsee myös PDF:ään. Lukija tosin voi arkailla ja miettiä, pitääkö hänen ostaa (purchase) kyseinen artikkeli lukeakseen sen, kun tuo purchase-vaihtoehto tulee niin selvästi näkyviin.

Jos siis haluat käyttää lyhyempää linkkiä, se käy.

Tekstiviite tulee melko lyhyesti kirjoittajan nimellä (Hanankamp 2010, sivut).

Linkkipolku Google Booksiin

Opiskelija on merkinnyt tällaisen lähdeviitteen:

Tien, C. 1989. Granular filtration of aerosols and hydrosols. New York: Butterworth Publishers (https://books.google.fi/books?hl=en&lr=&id=MeMgBQAAQBAJ&oi=fnd&pg=PP1&dq=granular+filtration&ots=Od6ABJRdWz&sig=j8vpwCU9JG1A4r_7jEhCf96n7Nc&redir_esc=y#v=onepage&q=granular%20filtration&f=false)

Onhan Google Books -lähde ylipäänsä hyväksyttävä? Jos on, niin olisiko parempi linkkipolku tällainen?:

https://books.google.fi/, Granular filtration of aerosols and hydrosols

Huomaan, että olet neuvonut asiaa Oppariblogissa, mutta siinä ei ole mainintaa siitä, miten linkki tehdään.

Toinen Google Books -kysymys:

Opiskelija on löytänyt lähteeksi kirjan, josta löytyy kappale netissä. Mitä olet mieltä, kannattaisiko mainita, että kirja on osaksi verkossa vai ohjeistaa muulla tavoin?

Vsstaus:

Muun muassa näihin kysymyksiin olemme kollegojen kanssa törmänneet tämän kevään Asiantuntijan tiedonhankinta -verkkokurssilla.

Google Booksin kirjojen luotettavuus ja käyttökelpoisuus oman opparin aiheeseen arvioidaan samalla tavalla kuin muidenkin lähteiden. JAMKin kirjaston sivuilta löytyy linkkejä eri kriteeristöihin.

On esimerkiksi arvioitava, ovatko kirjat vielä ajan tasalla vaiko tiedoiltaan vanhentuneita.

Lisäksi pitäisi varmistua siitä, ettei kyseessä vaan ole joku ikivanha painos, toisin sanoen onko kirjasta tehty tuon jälkeen tuoreempia muutettuja painoksia.

Minusta ehdottamasi linkkipolku on ok:

Https://books.google.fi/, Granular filtration of aerosols and hydrosols

Toki suoraa linkkiäkin saa käyttää, mutta polku on todellakin huomattavasti kompaktimpi ja kauniimpi kyseisessä lähdeviitteessä.

Vain osa kirjasta on netissä

Pätkäkirjan lähdeviitteessä voisi ehkä käyttää ilmaisua ”Ote kirjasta”, ”Näyte painetusta kirjasta”, ”Ensimmäiset 24 sivua painetusta kirjasta” tms.:

Linnan, L. & Steckler, A. 2002. Process Evaluation for Public Health Interventions and Research. Kirjan alkuosa, 24 sivua. Viitattu pp.kk.vvvv. Http://media.johnwiley.com.au/product_data/excerpt/66/07879597/0787959766.pdf.

Näin siis suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa.

Lisäys 23.5.16:
Voisi tietty vielä olla hyvä ehkä mainita tavalla tai toisella, että kyseessä on kirja Google Books -kokoelmasta. Esim: Google Books -kirjan alkuosa, 24 sivua.

Milloin linkki artikkelilähteeseen?

Olen löytänyt artikkeleita kirjaston tietokannoista hakusanoilla. Miten teen lähdeviitteet? Laitanko kaikista linkit?

Vastaus:

Linkki laitetaan, kun kyseessä on sähköinen (elektroninen) lähde, eli e-artikkeli.

Jos saat tiedon artikkelin olemassaolosta Janet-tietokannasta, mutta et pääse lukemaan sitä, vaan menet lainaamaan kirjastosta paperisen lehden, linkkiä eikä viitattu+päivämäärää tule lähdemerkintään. Silloin lähdemerkintään tulee
Tekijä. Vuosi. Artikkelin nimi. Lehden nimi numero, sivut. Muut täsmentävät tiedot.

Jos pääset lukemaan artikkelia kirjaston Nellin kautta, voit kirjoittaa nettiosoitteeksi polun jota myöten pääsit artikkeliin. Esimerkiksi http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Abi Inform. Silloin lähdemerkintään tulee
Tekijä. Vuosi. Artikkelin nimi. Lehden nimi numero, sivut. Muut täsmentävät tiedot. Viitattu pvm. Nettiosoite.

Jos artikkeli on vapaasti kaikkien muidenkin kuin jamkilaisten luettavissa netissä, voit käyttää myös suoraa osoitetta (tai polkua, jos se on selvempi). Esimerkiksi tänään Ylen sivuilla on artikkeli eläkeläisten lääkkeiden käytöstä (osoitteessa http://yle.fi/uutiset/laakkeet_alkavat_unohtua_elakkeella/6869778). Silloin lähdemerkintään tulee
Tekijä. Vuosi. Artikkelin nimi. Lehden nimi numero, sivut. Muut täsmentävät tiedot. Viitattu pvm. Nettiosoite.

Lähdeviite yhdistyksen sivusta

Olemme käyttäneet opinnäytetyössä lähteenä Päijät Hämeen MS-yhdistyksen virallisten sivujen etusivun tietoja kartottaaksemme yhdistyksen taustaa yms. Kappale on:

”Päijät-Hämeen MS yhdistys on kolmannen sektorin toimija, joka harjoittaa toimintaansa MS-liiton alaisuudessa. Yhdistys tiedottaa MS-tautia sairastavia heidän terveyttään koskevista aiheista, hoidosta ja kuntoutusmahdollisuuksista. Yhdistys tarjoaa myös monenlaista harrastus- ja liikuntamahdollisuuksia sekä tukitoimintaa sairastuneille ja heidän omaisilleen. (Yhdistyksen taustaa, Päijät-Hämeen MS-yhdistyksen www -sivut.)”

Ja WWW-sivu on: http://www.phms-yhdistys.net/

Ongelmamme on, että emme yhtään tiedä miten sivuun tulisi viitata ja miten lähteisiin se merkitään, kun lähteellä ei ole henkilötekijää eikä mitään päivämäärää koska julkaisu on tehty, kappaleen tiedot on poimittu etusivu otsakkeen alta sekä yhdistyksen taustaa otsikon alta, emme voi siis viitata minkään tietyn otsikon nimeen.

Onko siis mitään keinoa viitata lähteeseen oikein?

Vastaus: On.

Heti tulee mieleen ainakin kaksi viittausmahdollisuutta.

Tässä tapauksessa voi olettaa, että sivulla olevat tiedot ovat ajantasaiset, koska sivuilla on paljon päivämääriä tältä vuodelta. Julkaisuvuodeksi voi siis ilmoittaa 2013, vaikka tarkkaa julkaisu- tai päivityspäivää ei lähdeviitteeseen voikaan laittaa.

Ensimmäinen tapa

Lähdeviitteet lähdeluettelossa:

Etusivu. 2013. Päijät-Hämeen MS-yhdistyksen www-sivu. Viitattu 12.9.2013. Http://www.phms-yhdistys.net/.

Yhdistyksen taustaa. 2013. Päijät-Hämeen MS-yhdistyksen www-sivu. Viitattu 12.9.2013. Http://www.phms-yhdistys.net/.

Tekstiviitteet tulisivat silloin näin:

”Päijät-Hämeen MS yhdistys on kolmannen sektorin toimija, joka harjoittaa toimintaansa MS-liiton alaisuudessa. Yhdistys tiedottaa MS-tautia sairastavia heidän terveyttään koskevista aiheista, hoidosta ja kuntoutusmahdollisuuksista. Yhdistys tarjoaa myös monenlaista harrastus- ja liikuntamahdollisuuksia sekä tukitoimintaa sairastuneille ja heidän omaisilleen. (Yhdistyksen taustaa 2013.)” – – – (Etusivu 2013.)

Näyttää vähän hassulta tämä tapa.

Toinen tapa

Koska yhdistyksen www-sivu näyttää olevan yhtä pötköä, voisi ajatella, että kyseessä on tässä tapauksessa yksi ja sama sivu. Silloin voisi käyttää sivun yläreunassa olevaa ylintä otsikko, joka on Päijät-Hämeen MS-yhdistys. Ei siis tarvitse ajatella samaa sivua monena eri lähteenä, vaan yhtenä yhtenäisenä lähteenä.

Lähdeviite lähdeluettelossa:
Päijät-Hämeen MS-yhdistys.2013. Viitattu 12.9.2013. Http://www.phms-yhdistys.net/.

Tekstiviitekin tulee silloin nätisti:

”Päijät-Hämeen MS yhdistys on kolmannen sektorin toimija, joka harjoittaa toimintaansa MS-liiton alaisuudessa. Yhdistys tiedottaa MS-tautia sairastavia heidän terveyttään koskevista aiheista, hoidosta ja kuntoutusmahdollisuuksista. Yhdistys tarjoaa myös monenlaista harrastus- ja liikuntamahdollisuuksia sekä tukitoimintaa sairastuneille ja heidän omaisilleen. (Päijät-Hämeen MS-yhdistys 2013.)”

Viittaanko etusivuun vai sen alasivuun?

Ilmoitanko saman sivuston eri osiot tai sivut erikseen lähdeluettelossa? Vai voinko viitata vain etusivuun? Käytän tietoja näiltä sivuilta: http://www.kunrest.com/about.html ja http://www.kunrest.com/products.html.

Vastaus:
Eipä ole tähän asiaan meikäläisellä yhtä ja oikeata vastausta.

Yleensä suositellaan täsmällisiä muistiinpanoja ja lähdemerkintöjä. Ja aina kannattaa ajatella asiaa lukijan näkökulmasta.

Jos sivusto on pieni, lukija löytää helposti kyseisen lähteen sivuston etusivun osoitteella. Mutta oletetaan, että ilmoittaisin osoitteeksi löysästi vain www.jamk.fi. Lukijalta voisi kulua jonkin verran aikaa löytääkseen juuri sen täsmällisemmän sivun, jonka tietoja opparintekijä on (mahdollisesti) käyttänyt.

Kunrest näyttää olevan viulunsoittajien olkatukien valmistaja. Tämä selviää About Kun -sivulta. Products-sivulla esitellään erilaiset olkatuet.

Jos kirjoitat tekstissä, että viulunsoittajien olkatukien valmistajia on maailmassa niin-ja-niin-paljon, voit mielestäni viitata valmistajien etusivuille.

Mutta jos kirjoitat jotain tarkempaa esimerkiksi Kunrest-yrityksestä, kannattaa viitata nimenomaan tuohon About Kun -sivuun. Sivu vaikuttaa muutenkin artikkelimaiselta, joten siinäkin mielessä siitä voi tehdä oman lähdemerkintänsä.

Jos taas kerrot, että valmistajan X superolkatuki eroaa Kunrestin superolkatuesta tietyllä tavalla, on hyvä viitata nimenomaan tuohon olkatukien esittelysivuun.

Ongelma on, että Products on sivun nimenä aika yleinen. Lähdeluetteloon voi tulla useita lähteitä, jotka ovat nimeltään Products. Tylsännäköistäkin se voi olla.

Kun tuijotin tuota Products-sivua jonkin aikaa, huomasin, että valikon yläpuolella lukee ”Kun shoulder rest”. Voiko sen ymmärtää osaksi sivun otsikkoa? Silloin lähdemerkintä voisikin tulla näin:

Kun shouder rest: products. 2010. Viulistin olkatukien esittely Kun shoulder rest -valmistajan sivustolla. Viitattu 25.11.2011. Http://www.kunrest.com/products.html.

Tekstissä:
Tekstiä tekstiä tekstiä (Kun shouder rest: products 2010).

Johdonmukaisuuden vuoksi myös eka lähde olisi merkittävä samalla tyylillä:

Kun shouder rest: about Kun. 2010. Viulistin olkatukien valmistajan esittely Kun shoulder rest -sivustolla. Viitattu 25.11.2011. Http://www.kunrest.com/about.html.

Pohdintaa tästä aiheesta on myös Elektronisen viittaamisen oppaassa (1997), joka on hyllyssäni: ”Nimekkeen poimiminen elektronisesta teoksesta ei ole ongelmatonta. Mitään standardia tai suositusta ei ole olemassa siitä, miten nimeke pitäisi julkaisuun merkitä. Esimerkiksi WWW-sivuilla nimeke saattaa olla eri muodossa selaimen dokumentti-ikkunassa ja selaimen ikkunan otsikkopalkissa.”

Heinisuo, R. & Ekholm, K. 1997. Elektronisen viittaamisen opas. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston kirjasto. Jyväskylän kirjaston julkaisuja 40.

Miksi Nelli-portaali ilmoitetaan lähdemerkinnässä?

Opettajamme ohjeisti meitä, ettei lähdemerkinnässä tarvitse ilmoittaa kirjaston nettiosoitetta ja Nelliä. Pelkkä tietokannan nimi riittää.  Onko näin?

Vastaus:

Kirjoitukseni Nettilähteet: suora osoite vai polku? liippaa läheltä tätä Nelli-portaali lähdemerkinnässä -aihetta.

Raportointiohjeessa neuvotaan, että lähdemerkinnässä ilmoitetaan myös kirjaston nettiosoite, Nelli-portaali ja tietokannan nimi. Tämä siis silloin, kun opiskelija löytää lähteen kirjaston Nelli-portaalin tietokannoista. Esimerkiksi näin:

Schildt, H. 2005. Java: a beginner’s guide. 3. ed. Blacklick, OH: McGraw-Hill. Viitattu
9.5.2009. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Ebrary.

Ei näin:

Schildt, H. 2005. Java: a beginner’s guide. 3. ed. Blacklick, OH: McGraw-Hill. Viitattu
9.5.2009. Ebrary.

Eikä näin:

Schildt, H. 2005. Java: a beginner’s guide. 3. ed. Blacklick, OH: McGraw-Hill. Viitattu
9.5.2009. Http://www.ebrary.com.

Miksi nettiosoite ja Nelli ilmoitetaan? Ne ilmoitetaan, koska ajatellaan opparin lukijaa.

Jos joku toinen jamkilainen haluaa päästä käsiksi tuohon lähteeseen, hän ei pääse siihen menemällä suoraan www.ebrary.com-osoitteeseen. Kyseessä on maksullinen palvelu, josta kirjasto maksaa lisenssin jamkilaisten puolesta. Jamkilainen pääsee palveluun kirjautumalla Nelliin tai JAMKin etäkäyttöpalvelimelle omilla henkilökohtaisilla JAMKin tunnuksillaan. Lukijaa ajatellen on kohteliasta ja välttämätöntä kertoa polku, jota etenemällä hänkin löytää lähteen luokse.

Jos et ole jamkilainen, Nelli-portaali kertoo lukonkuvalla, että tietokanta ei ole vapaasti käytettävissä. Tällöin voit tulla kirjastoon paikan päälle.

Jos asut etäällä JAMKista, ota selvää, onko asuinpaikan lähettyvillä kirjastoa, jossa kyseinen tietokanta on asiakkaiden käytettävissä. Silloin lähdemerkinnässä ilmoitetaan se polku, jota pitkin olet päässyt tietokantaan.

JAMKissakin polkuja on toki muitakin kuin kirjaston etusivulta lähtevä, esimerkiksi suoraan JAMKin Nelli-portaalista (jos on vaikkapa tehnyt kirjanmerkin suoraan JAMKin Nelliin) lähtevä on mielestäni kelvollinen:

Schildt, H. 2005. Java: a beginner’s guide. 3. ed. Blacklick, OH: McGraw-Hill. Viitattu
9.5.2009. Http://www.nelliportaali.fi/V?RN=197612051, Ebrary.

Sitten tässä on sekin pointti, että JAMKin opparit näkyvät koko maailmalle. Voisin kuvitella, että esimerkiksi Theseus-verkkokirjastoa seuraavat myös tietokantojen myyjäorganisaatiot. Kun ilmoittaa lähdemerkinnässään, että on käyttänyt tietokantaa kirjaston portaalissa, ilmoittaa samalla, että on käyttänyt sitä kirjaston maksaman laillisen lisenssin perusteella.

 

Jatkokysymys: Nettilähteet: suora osoite vai polku?

Sitä kysyisin vielä, että onko ok että lähdeluettelossa esiintyy sekä ”polkuja” että suoria linkkejä?

On ok, että kumpiakin on lähdeluettelossa. Johdonmukaisuus on suositeltavaa, mutta tässä tapauksessa lukijan näkökulma (miten hän löytää lähteet kohtuullisen helposti) painaa vaa’assa enemmän. Lukijoita ajatellen niitä lähteitä ilmoitetaan. Plus tietysti tekijänoikeuksien kunnioittamiseksi – ne tulevat huomioiduksi kummallakin tavalla.

Nettilähteet: suora osoite vai polku?

”Hei, ollaan tekemässä opinnäytetyötä ja meitä mietityttää nuo internet-lähteiden merkitseminen lähdeluetteloon. Onko väliä tuleeko lähdeluetteloon internet-osoitteen linkki vai ”polku”, josta sinne on menty?? Alla pari esimerkkiä:

Miettinen, T. & Vanhanen, H. 2009. Perifeerinen valtimosairaus. Terveyskirjasto. Viitattu 27.9.2010. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=seh00007

Kettunen, R. 2008. Valtimon ahtautuminen ja tukkeutuminen. Terveysportti. Viitattu 27.9.2010. www.terveysportti.fi, sairaanhoitajan tietokannat, sydänsairaudet, sepel-valtimotauti ja sydäninfarkti, valtimon ahtautuminen ja tukkeutuminen.”

Linkki ja polku ovat kumpikin sallittuja. Osoitteen merkitsemisessä voi käyttää maalaisjärkeä.

Jos linkki on esimerkiksi monta riviä pitkä, se näyttää lähdeluettelossa monimutkaiselta. Harkitsisin silloin osoitteen ilmoittamista polkuna. Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas (2008) toteaa näin: ”Internetosoitteet kirjoitetaan mieluiten kokonaan yhdelle riville”.

Polku on suositeltava myös silloin, kun työnne potentiaalinen lukija ei pääse suorasta linkistä lähteeseen. Esimerkiksi Terveysportin sairaanhoitajan tietokannan aineistoihin pääsee vain koulun koneilta (kirjasto on maksanut lisenssin). Jos kokeilette mennä sairaanhoitajan tietokantaan muualta kuin koulun koneelta, JAMKin verkon etäkäyttöpalvelimelta tai kirjautuneena Nelli-portaaliin, ette pääse kyseiseen artikkeliin.

Opparinne julkaistaan Theseus-verkkokirjastossa, joten se on kenen tahansa luettavissa. Sen vuoksi ilmoittaisin lähteen näin, jotta lukija tajuaisi helpommin, että hän pääsee kyseiseen lähteeseen vain tiettyä reittiä:

Kettunen, R. 2008. Valtimon ahtautuminen ja tukkeutuminen. Viitattu 27.9.2011. http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Terveysportti, sairaanhoitajan tietokannat, sydänsairaudet, sepelvaltimotauti ja sydäninfarkti, valtimon ahtautuminen ja tukkeutuminen.

Tuon http-alun voi jättää pois (Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas 2008), standardien mukaan se pitäisi olla. Muut alut (esimerkiksi https://) on kirjoitettava.

Ensimmäinen lähteenne Miettinen & Vanhanen on ok. Lukija pääsee linkistä suoraan artikkeliin, käyttipä nettiä missä paikassa hyvänsä.