Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: Janet-tietokanta

Huomioi nämä – korjaukset aiempiin postauksiin

Muuta Nelli-portaalin tilalle Janet, sillä Nelliä ei enää ole. Vanhoissa blogin postauksissa voi olla verkko-osoitteena Nelli, ja olenpa törmännyt siihen joskus jossain tietokantojen open url -toiminnoissakin.

Esimerkiksi näin teen nykyään viitteen Emerald-tietokannasta löytyneestä artikkelista; kyse on siis (lisenssi)tietokannasta, johon olen mennyt Janetin kautta Janetiin kirjautuneena:

The economic impact of tourism in Central Finland: a regional input-output study. Tourism review, 73, 4, 521–547. Viitattu 15.11.2018. https://janet.finna.fi/, Emerald.

Mitä tietokantoja saa käyttää?

Voiko JYKDOK olla tietokanta opinnäytetyön osiossa, jossa selvitetään, mistä tietoa on haettu ja millä hakusanoilla? Kysyn siksi, että ohjaajien mukaan nelliportaalia ja janettia ei saanut listata tiedonhaun lähteisiin.

Vastaus:

Kollegani Arja K. täydensi vastaustani, täydennykset punaisella tekstillä.

Alkuperäinen vastaukseni:

Tämä kysymys hämmensi minua.

Kannattaa kääntyä ohjaajien puoleen uudestaan ja pyytää tarkennusta.

Mutta pohdiskelen tässä kysymystänne reippaalla arvaus-meiningillä.

Tietokantoja pitää käyttää

Opinnäytetyön tekijä saa käyttää ja hänen myös pitää käyttää lähteiden etsintään tietokantoja: Janetia, JYKDOKia, Melindaa jne. Linkit JAMKin alojen keskeisiin tietokantoihin ovat kirjaston tiedonhaun oppaissa, kirjasto on maksanut niiden lisenssit, joten jamkilaiset voivat käyttää niitä maksutta.

Millaisia julkaisuja tietokannassa on?

Tietokanta sisältää lähteitä (full text) tai lähdeviitteitä. Kokotekstitietokannoissa julkaisut ovat yleensä alkuperäisiä.

Lähes kaikissa JAMKin kirjaston hankkimissa tietokannoissa on monentyyppisiä julkaisuja.

Joissakin monenlaisia julkaisuja sisältävissä tietokannoissa tuloslistaukseen voi ”suodattaa” vain tiukan tieteellisiä ja vertaisarvioituja julkaisuja. Muitakin suodatusmahdollisuuksia on.

Luulenpa, että ohjaajanne tarkoittavat sitä, että hakeutukaa tietokantoihin, joista löydätte alkuperäisiä tutkimuksia kokotekstinä? Cinahl ja Terveysportti ovat tällaisia tietokantoja. Tosin JYKDOKissakin on linkkejä julkaisuihin …

Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Jos teette systemaattista kirjallisuuskatsausta, jossa on tiukat lähteiden hyväksymis- ja poissulkukriteerit, parhaimmat lähteet sosiaali- ja terveysalalla löytyvät Cochrane-tietokannasta.

Tuosta voi saada käsityksen, että voi käyttää katsauksia oman katsauksen materiaalina. Cochranesta löytyy ohjeita ja mallia voi katsoa, mutta ei katsauksia katsausten tekoon!

Tiukan protokollan ohjaamissa systemaattisissa kirjallisuuskatsauksissa käytetään yleensä alkuperäisiä tutkimuksia, ei muita katsauksia… Joissakin tapauksissa , kun tehdään esim. kartoittavaa katsausta hanketta varten tai jos aiheesta ei ole juuri tutkimuksia ja tehdään kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, otetaan mukaan aiemmat katsauksetkin. Sisäänottokriteereissä rajataan julkaisuvuodet, jolloin löydetyissä katsauksissa käytetyt artikkelit saattaisivat olla jo vanhoja…

Pico-malliin pohjautuvalla systemaattisella tiedonhaulla tehdyissä Cochrane-katsauksissa haetaan esim. vaikuttavuutta, miten jokin menetelmä tai lääke vaikuttaa jonkin probleeman ratkaisussa tai parantamisessa, niissä käytetään mielellään saman tasoisia tutkimuksia (PICO+S = Study set), esim. RCTt, samalla kun pyritään poistamaan löydettyjen julkaisujen ja tulosten vääristymää.

Joskus katsauksen tekijä kertoo ensiksi, mistä tietokannoista hän etsi tiukan tietellisiä tutkimuksia. Sitten hän kertoo, että kyseisten tietokantojen lisäksi lähteitä on etsitty näistä-ja-näistä tietokannoista. Tässä viimeksi mainitussa ”ryhmässä” voi ehkä olla esim. JYKDOK tai Melinda, varsinkin jos rajaatte haun esimerkiksi väitöskirjoihin tai lisureihin.

Lisää kirjallisuuskatsauksista edellisessä postauksessani.

Artikkeli SageJournals-tietokannassa

Jatkoa edellisiin kysymyksiin+vastauksiin: Mulla on muutama aineisto, johon haluaisin tutustua, mut kokotekstit on SageJournalsin kautta maksullisia. Pystynkö jotenkin lukemaan JAMK:in kautta ilmaiseksi tämän:

Dooris, M. and Doherty, S. Healthy Universities: current activity and future directions – findings and reflections from a national-level qualitative research study. Global Health Promotion.

Vastaus:

Uudessa Janetista en löydä lehteä nimeltä Global Health Promotion: ”Haulla – global health promotion – ei löytynyt tuloksia”.

Pubmed-tietokannasta hakemalla selviää tosiaan, että artikkeliin pääsee SageJournalsin kautta. JAMKin kirjastolla ei ole lisenssiä kyseiseen verkkolehtipalveluun (tietokantaan). Kuten päättelitkin, et siis pääse siihen käsiksi JAMKin verkon kautta.

Koklasin varmuuden vuoksi Google Scholarissa hakulausetta: Dooris AND Doherty AND ”healthy universities” AND ”current activity”. No, minäkään en löytänyt artikkelia sitäkään kautta. Olin JAMKin verkossa -> monet linkit, jotka JAMKin verkon ulkopuolella eivät toimi, toimivat JAMKin verkossa.

Mutta hyviä uutisia! Jyväskylän yliopiston kirjastossa näyttäisi SageJournals olevan. Siellä siis kannattaa käydä paikan päällä, jos et pääse yliopiston verkkoon tai jos sinulla ei ole JY:n käyttäjätunnusta. Yliopiston tietokantoihin pääsee paitsi yliopiston kirjastossa, myös jos asuu JYY:n vuokrakämpässä tai KOASin asunnoissa. Voit tehdä haun uudesta JYKDOKista myös kyseisen lehden nimellä, niin tietokanta kertoo, että se tosiaan on siellä käytettävissä.

Lähdeviite:

Dooris, M. and Doherty, S. 2010. Healthy Universities: current activity and future directions – findings and reflections from a national-level qualitative research study. Global Health Promotion 17, 3, 6-16. Viitattu päivämäärä. Nettiosoite tai -polku.

Education and Health -lehden artikkelit

Pystyisitköhän auttamaan? Mulla on nimittäin muutama aineisto, johon haluaisin tutustua, mut kokotekstit on SageJournalsin kautta maksullisia. Pystynkö jotenkin lukemaan niitä JAMK:in kautta ilmaiseksi? Oon yrittänyt Nellissä etsiä artikkelitietokantoja, josta löytäisin ne.
 
Aineistot:
 
Dooris, M. and Doherty, S. Healthy Universities: current activity and future directions – findings and reflections from a national-level qualitative research study. Global Health Promotion.
 
Dooris, M. and Doherty, S. (2009) National Research and Development Project on Healthy Universities: Final Report. Preston: Healthy Settings Development Unit, UCLan.
 
Doherty, S. and Dooris, M. (2006) The healthy settings approach: the growing interest within colleges and universities. Education and Health 24(3): 42-43.

Vastaus:

Pätkin vastaukseni kolmeen osaan.

Tuo viimeisin taitaa olla helpoin. Aloitan siis siitä.

Teen haun uudessa ja uudistuneessa Janetissa tuolla lehden nimellä Education and Health. Uudessa Janetissahan on kirjaston kirjat ja lehdet, sekä painetut että elektroniset aineistot (e-aineistot).

Tulokseksi saan:

Education and health
SFX
Aineistotyyppi: E-kausijulkaisu
Julkaistu: [Exeter, Devon] Schools Health Education Unit
Kieli: englanti
Aiheet:
Arts and Humanities → Education & Careers
Health Sciences → Medical Education, Training & Research
ISSN: 0265-1602
Muu ilmiasu: 2049-3665
DOAJ Directory of Open Access Journals
Lisää vaihtoehtoja

Kun klikkaan DOAJ-linkistä, pääsen sivulle, joka on otsikoitu nimellä Education and Health journal. Sivun alareunassa näyttää olevan linkki lehden arkistoon ”ARCHIVE… details here”. Napautan sitä ja eteeni avautuu arkisto-haku. Läimäsen hakulootaan artikkelin nimen alkua The healthy settings approach. Tulokseksi saan haluamasi artikkelin:
Doherty,S Dooris,M 2006. The healthy settings approach: the growing interest within colleges and universities. Education and Health 24(3),42-43. PDF

Klikkaan PDF:ää ja voila! Artikkeli on siinä.

Lähdemerkintä

Lähdemerkintä kannattaa hioa JAMKin tyyliseksi:

Doherty, S. & Dooris, M. 2006. The healthy settings approach: the growing interest within colleges and universities. Education and Health 24, 3, 42-43. Viitattu päivämäärä. Http://sheu.org.uk/x/eh243sd.pdf.

Tai:

Doherty, S. & Dooris, M. 2006. The healthy settings approach: the growing interest within colleges and universities. Education and Health 24, 3, 42-43. Viitattu päivämäärä. Https://janet.finna.fi/, DOAJ Directory of Open Access Journals, Health and Education, archive.

Mistä ohjeistusta kuvioiden otsikointiin?

Mistä löydän ohjeet kuvioiden otsikointiin? Ja siihen, että saan ne näkymään oikein sisällysluettelossa (eli ihan viimeisenä kohtana, liitteiden jälkeen)? En löydä mistään konkreettisia ohjeita, eikä kukaan ole osannut auttaa.

Vastaus:

Kuviolla on oltava sitä kuvaava nimi.

Raportointiohjeessa neuvotaan kuvioiden otsikointi (kuvioselosteet), luvussa Visuaalinen havainnollistaminen: http://oppimateriaalit.jamk.fi/raportointiohje/5-visuaalinen-havainnollistaminen/

Taulukko-luettelo (otsikko: Taulukot) ja Kuvio-luettelo (otsikko: Kuviot) tulevat sisällysluettelon jälkeen ennen varsinaista tekstiä. Ohje tähän löytyy raportointiohjeesta luvusta Opinnäytetyön alkuosa.

Lisätietoja on myös sisällysluettelo-luvussa: http://oppimateriaalit.jamk.fi/raportointiohje/4-opinnaytetyon-osat-4-1/4-2-opinnaytetyon-osat/4-2-3-sisallysluettelo/

Wordissä on Viittaukset-välilehdellä toiminto ’Lisää Kuvaluettelo’. Sitten voi valita Kuvaotsikkoluettelon, jonka tyyliä (mm. otsikon nimeä) voi muokata.

Microsoftin sivuilla on aika pieni ohje kuvaluettelon tekemisestä Word2013:lla. Mutta tässä linkki Word2010-ohjeeseen, joka näyttäisi päällisin puolin pelittävän myös uudemmassa Wordissäkin: http://office.microsoft.com/fi-fi/word-help/kuvaluettelon-luominen-HA102237177.aspx#_Toc276118698

JAMKin kirjastossa on Word2013-oppaita. Niitä voi etsiä Janet-tietokannasta vaikkapa tällaisella hakulauseella: Microsoft word 2013

Milloin linkki artikkelilähteeseen?

Olen löytänyt artikkeleita kirjaston tietokannoista hakusanoilla. Miten teen lähdeviitteet? Laitanko kaikista linkit?

Vastaus:

Linkki laitetaan, kun kyseessä on sähköinen (elektroninen) lähde, eli e-artikkeli.

Jos saat tiedon artikkelin olemassaolosta Janet-tietokannasta, mutta et pääse lukemaan sitä, vaan menet lainaamaan kirjastosta paperisen lehden, linkkiä eikä viitattu+päivämäärää tule lähdemerkintään. Silloin lähdemerkintään tulee
Tekijä. Vuosi. Artikkelin nimi. Lehden nimi numero, sivut. Muut täsmentävät tiedot.

Jos pääset lukemaan artikkelia kirjaston Nellin kautta, voit kirjoittaa nettiosoitteeksi polun jota myöten pääsit artikkeliin. Esimerkiksi http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Abi Inform. Silloin lähdemerkintään tulee
Tekijä. Vuosi. Artikkelin nimi. Lehden nimi numero, sivut. Muut täsmentävät tiedot. Viitattu pvm. Nettiosoite.

Jos artikkeli on vapaasti kaikkien muidenkin kuin jamkilaisten luettavissa netissä, voit käyttää myös suoraa osoitetta (tai polkua, jos se on selvempi). Esimerkiksi tänään Ylen sivuilla on artikkeli eläkeläisten lääkkeiden käytöstä (osoitteessa http://yle.fi/uutiset/laakkeet_alkavat_unohtua_elakkeella/6869778). Silloin lähdemerkintään tulee
Tekijä. Vuosi. Artikkelin nimi. Lehden nimi numero, sivut. Muut täsmentävät tiedot. Viitattu pvm. Nettiosoite.

Salaisten oppareiden tiedot tietokannoissa

Huom! Tätä asiaa koskevat käytännöt ovat muuttuneet kesällä 2014: http://blogit.jamk.fi/oppari/2014/06/11/kirjasto-ei-ota-vastaan-salaisia-oppareita/

Näkyvätkö salaiset työt kirjaston tietokannassa?

Vastaus:

Kysyin asiaa tietopalvelusihteeri Anne Pajuselta, joka vastaa tällä hetkellä salaisten töiden käsittelystä kirjastossa.

Tietokannoissa oppareiden tiedot näkyvät näin:
(lyhyet tiedot = työn julkaisupäivä, kieli, salaisuuspäivä, työntekijä, ohjaaja ja työnantaja)

Janet:

  • tavalliset opparit:
    • jos työ on julkaistu Theseuksessa viim. 31.12.2012: perustiedot ja linkki oppariin
    • jos työ on julkaistu Theseuksessa 1.1.2013 jälkeen: ei tietoja
    • paperiset opparit, jotka on tuotu kirjastoon: perustiedot
  • salaiset opparit
    • osittain salaiset opparit (esim. liite x salainen): kuten tavalliset opparit
    • kokonaan salaiset opparit: lyhyet tiedot, sijainti SALAISET.

 Opinnäytetöiden tiivistelmätietokanta

  • tavalliset opparit:
    • verkko-opparit: ei tietoja
    • paperiset opparit, jotka on tuotu kirjastoon: perustiedot ja tiivistelmä
  • salaiset opparit:
    • osittain salaiset opparit (esim. liite x salainen): perustiedot ja tiivistelmä
    • kokonaan salaiset opparit: vain lyhyet tiedot.

 Theseus:

  • tavalliset opparit
    • verkko-opparit (verkkojulkaisulupa annettu): koko työ
    • paperiset työt: ei tietoja
  • salaiset opparit
    • osittain salaiset opparit (esim. liite x salainen): julkinen osa näkyy, salainen ei (opiskelijan on itse jätettävä salainen osa pois opparin verkkoversiosta)
    • kokonaan salaiset opparit: ei tietoja.

 

Theseus ja osittain salaiset työt:

Jos esimerkiksi liite 1 on salainen, opiskelijan on poistettava se työstään, ennen kuin syöttää opparinsa Theseukseen. Luottamuksellisuudesta pitää olla maininta kuvailulehden Muut tiedot -kohdassa.

 

 

 

Mix en saa Heleconissa artikkelia näkyviin?

Löysin Helecon Mix -tietokannasta artikkelin:
Reku, J.  2002. Eettinen kuluttaminen muotioikkuko? Kuluttaja 2002/1, 40-41. Viitattu 12.2.2012.

Artikkeli olisi varmasti mielenkiintoinen, mutta en saanut sitä näkyviin.

Vastaus:
Aineiston saatavuus -boxissa oikeassa laidassa ei tosiaan ole linkkiä suoraan artikkeliin. Helecon Mixissä onkin monista artikkeleista vain perustiedot (viitetiedot).

Joten on tarkistettava, tuleeko lehti johonkin lähikirjastoon. Tässä tapauksessa Kuluttaja-lehti, vuodelta 2002.

Voit tsekata Janet-tietokannasta, onko JAMKissa jemmassa 10 vuoden vanhoja Kuluttaja-lehtiä. Hakutyyppinä on tällöin lehden nimi.