Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: linkit

Pitääkö online-lähteisiin laittaa linkit?

Pitääkö kaikkiin online lähteisiin (journals yms?) laittaa linkit?

Ajattelin että pelkkä kirjoittaja, vuosi, artikkelin otsikko, journal title, volume, issue, publisher riittää.. vai?

esim.

Booth, N., & Matic, J. 2011. Mapping and leveraging influencers in social media to shape corporate brand perceptions. Corporate Communications: An International Journal, 16 (3). Emerald Group Publishing Limited.

vai pitääkö tähän laittaa linkki?
entäs jos artikkeliin on kirjauduttu jamkin tietokannan kautta (emerald)?

Vastaus:

Opiskelet englanninkielisessä tutkinto-ohjelmassa.

Se ei kuitenkaan vaikuta tähän periaatteeseen: Verkkolähteistä ilmoitetaan aina viittauspäivämäärä ja verkko-osoite. Verkko-osoite on URN, URL, DOI tai nettipolku lähteeseen.

Esimerkkejä:

URN:
Accessed 15 April 2016. Retrieved from http://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk–1236326673–1.

URL eli tavallinen nettiselaimen osoiterivillä oleva linkki:
Accessed on 13 January 2017. Retrieved from http://www.freep.com/article/20140112/BUSINESS03/301120152.

DOI:
Accessed on 16 April 2016. doi:10.1002/bltj.20335.

Lisäys DOI-asiaan 28.3.17/sp, jos käytät DOI:ta: DOI:n lisäksi suosittelen laittamaan myös nettilinkin, kuten yllä, tai nettipolun tietokantaan, kuten alla. Tämä sen vuoksi, että DOI vie ainakin JAMKin verkon ulkopuolella kustantajan verkkosivulle, jossa artikkelia ei voi yleensä lukea ostamatta (purchase) sitä ensin. Hinta näyttää olevan usein yli 30 euroa, mikä ei ole pikkusumma opiskelijalle.

Nettipolku:
Accessed on 14 March 2017. https://janet.finna.fi/, Emerald.

Eli vastaus on, että 1) pitää laittaa linkki, jos olet lähteen löytänyt netistä, ja 2) laita nettipolku Emeraldiin, kuten viimeinen esimerkki.

Muita huomioita:
Jätä sulut pois numero 3:n ympäriltä.

Enkunkielisen ja suomenkielisen raportointiohjeen ero tulee tässä näkyviin. Englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa opiskelevat laittavat lehden nimen jälkeen pilkun, suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa opiskelevat eivät laita.

 

Lyhyt vai pitkä linkki?

Miten tämän lähteen voisi lyhentää?

Hanenkamp, N. 2010. The Process Model for Shop Floor Management Implementation. Advances in Industrial Engineering and Management, 2, 1, 40–46. Viitattu 25.1.2017. http://www.sciencealerts.org/aiem/wp-content/uploads/downloads/2013/04/6-J1-10320-Final-Paper-AIEM.pdf

Vastaus:

Mielestäni tuo on noin juuri oikein. Miksi sitä tarvitsisi lyhentää? Mahtuu lähdeluetteloon.

Vai tarkoitatko tuota linkkiä? Minusta sekin näyttää ok:ta. Sen voi mahdollisesti korvata nettipolulla halutessaan.

Kokeilen, toimiiko tämä lyhyempi osoite: http://www.sciencealerts.org/aiem/?
Näyttää toimivan.

Tuota kautta voi sitte etsiä kyseisen artikkelin ja hyppelemällä pääsee myös PDF:ään. Lukija tosin voi arkailla ja miettiä, pitääkö hänen ostaa (purchase) kyseinen artikkeli lukeakseen sen, kun tuo purchase-vaihtoehto tulee niin selvästi näkyviin.

Jos siis haluat käyttää lyhyempää linkkiä, se käy.

Tekstiviite tulee melko lyhyesti kirjoittajan nimellä (Hanankamp 2010, sivut).

Linkki seminaarin julkaisuun vai ohjelmaan?

Kumpaan linkkiin näissä kahdessa tulee viitata?

Kartovaara, L. & Sauli, H. 2007. Suomalainen lapsi 2007 -julkaisu. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2015.

http://www.stat.fi/ajk/tapahtumia/2007-04-12_suomi-lapsi.html 

vai

http://www.stat.fi/ajk/tapahtumia/2007-04-12_esittely_suomi_lapsi.pdf

Pursi, A. 2012. Ero lapsiperheessä – varhaiskasvattajien käsityksiä päivähoidon ja eroperheiden välisestä kasvatuskumppanuudesta. Kandidaatin tutkielma. Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, lastentarhanopettajan koulutus. Viitattu 3.11.2015.

http://ensijaturvakotienliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/a98618ffb79ef99195baed44e5d268d1/1446580329/application/pdf/3807065/Annukka_Kandidaatin_tutkielma_%283%29.pdf.
Vai

http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/tyomuodot/neuvokeskus2/ammattilaisille/julkaisut-ja-esitteet/.

Vastaus:

Viittaatteko tekstissä julkaisuihin vai haluatteko korostaa seminaarin ohjelmaa tai Ensikotien liiton esitteitä ja julkaisuja -sivua?

Eka lähde

Toiseen linkkiin, joka vie julkaisuun.

Kartovaara, L. & Sauli, H. 2007. Suomalainen lapsi 2007. Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2015. Http://www.stat.fi/ajk/tapahtumia/2007-04-12_esittely_suomi_lapsi.pdf.

Eka vie pelkkään seminaarin ohjelmaan, josta lukijan on hankala bongata linkkiä ohjelmatekstin seasta. Ja luultavasti haluatte tekstissä viitata nimenomaan julkaisuun eikä yksittäisen seminaarin ohjelmaan?

Toka lähde

Ekaan linkkiin, joka vie julkaisuun.

Toka vie Ensikotien liiton Esitteet ja julkaisut -sivulle, josta tosin on linkki julkaisuun. Lukija pääsee julkaisuun kummastakin linkistä. Mutta haluatte varmaan viitata julkaisuun eikä esitteiden ja julkaisujen listaan?

Kannatti jemmata pdf

Kaipaisimme apuasi yhden opinnäytetyömme lähteen kanssa. Kyseinen lähde on seuraava:

Karhula, M., Heiskanen, T., Juntunen, K., Kanelisto, K., Kantanen, M., Kanto-Ronkanen, A. & Lautamo, T. 2010. Hyvät arviointikäytännöt suomalaisessa toimintaterapiassa.

Lähdettä ei ole kirjoitettu loppuun, sillä kyseessä on lähde, jonka nettisivu ei ole toiminut nyt opparin teon aikana. Kyseinen viittaus työhön on otettu tietokoneelleni tallennetusta pdf tiedostosta. Kuinka merkkaan kyseisen lähteen oikeaoppisesti opinnäytetyön lähdeluetteloon.

Vastaus:

Viitattu-päivämäärä on oleellinen tieto, se pelastaa tässä tapauksessa. Ilmoittakaa se päivämäärä, jolloin olette tallentaneett PDF-tiedoston itsellenne.

Jatkakaa lähdeviitettä tiedolla siitä, että kyseessä on PDF-tiedosto. Sitten tulee tieto viittauspäivämäärästä ja lopuksi nettisivun osoite (silloin kun se vielä toimi):

Karhula, M., Heiskanen, T., Juntunen, K., Kanelisto, K., Kantanen, M., Kanto-Ronkanen, A. & Lautamo, T. 2010. Hyvät arviointikäytännöt suomalaisessa toimintaterapiassa. PDF. Viitattu päivämäärä. Nettisivun osoite.

Sinänsä harmi, että julkaisu on poistunut Toimintaterapeuttien liiton sivuilta. Siihen linkataan esimerkiksi Kuntoutusportissa ja kansallisen Toimia-asiantuntijaverkoston sivuilla. (Toisaalta hyödyllistä: Niiden avulla voi kopsata linkin nettisivun osoitteeksi, jos ette muistaneet tallentaa nettisivun osoitetta silloin, kun se vielä toimi.)

Artikkelin sisällä toisen artikkelin mukaelma

Miten viitataan lähteeseen, joka on tiivistelmä alkuperäisestä artikkelista?

Ongelmana siis tämä lähde: http://easeltraining.fi/files/20/2/Easel_artikkeli_FIN.pdf sivulta 3 lähtien.

Vastaus:

Tätä kysyttiin kollegaltani, joka heitti kopin minulle ajatuksella, josko Oppariblogissa olisi joku vastaavanlainen tapaus.

Aivan samanlaista tapausta ei taida olla.

Pohjana enkunkielinen artikkeli toimitetussa teoksessa

Kootaan ensin faktat, jotta saadaan käsitys, millaisesta julkaisusta on kyse:

Kyse on Easel Training -yrityksen sivustolla olevasta suomenkielisestä artikkelista, jonka on kirjoittanut Mari Louhi-Lehtiö. Easel Training on erityisopettaja, biokemisti, työnohjaaja, psykoterapeutti Mari Louhi-Lehtiön henkiseen työhyvinvointiin keskittyvä yritys. Artikkeliin pääsee esim. tätä polkua pitkin: Info -> Artikkeleita -> EASELin teoriataustaa (voi tulla myös suoraan nettihaulla).

Julkaisu näyttää olevan tiivistelmä, mukaelma tai käännös englanninkielisestä artikkelista. Siinä nimittäin kerrotaan sivulla 3, että: ”Pohjautuu artikkeliin: Louhi-Lehtio, M (2011). Easel®, Equine Assisted Social Emotional Learning. In Trotter, K (Ed.) Harness the Power of Equine Assisted Counseling: Adding Animal Assisted Therapy to Your Practice. New York, NY: Routledge”.

Alkuperäinen artikkeli on siis julkaistu englanninkielisessä toimitetussa teoksessa, joka kertoo hevosavusteisesta terapiasta. Teos löytyy myös JAMKin kirjastosta (ks. Janetista tiedot). Huomaamme, että edellä mainitussa lähdeviitteessä on virhe: Harness pitäisikin olla Harnessing.

Suora käännös vai itsenäinen artikkeli?

Suomenkielisen artikkelin ekan sivun alussa kerrotaan tekijän nimen lisäksi artikkelin nimi ja sen alanimi:

EASEL®, Experiential Social Emotional Learning and Therapy
Kokemuksellinen sosioemotionaalinen oppiminen ja terapia

Kaksi ensimmäistä sivua ovat Louhi-Lehtiön tekstiä, joka ei ilmeisesti pohjaudu suoraan englanninkieliseen artikkeliin. Englanninkielisen artikkelin käännös tai mukaelma tms. alkaa vasta sivulta 3. Artikkeli taitaa pohjautua enkunkieliseen artikkeliin vain osittain. Kuten Arja-kollega oli huomannut, alaotsikotkaan eivät mene yksi yhteen enkunkielisen artikkelin kanssa, joten tekijä ei ole suoraan kääntänyt tai tiivistäen kääntänyt enkunkielistä tekstiä suomeksi.

Julkaisuvuotta ei kerrota artikkelissa eikä siihen vievässä EASELin teoriataustaa -kohdassa. Lähdeviitteeseen laitetaan siis N.d. eli no date. (Voin toki päätellä tekstistä, että varmaankin teksti on kirjoitettu vuonna 2014 tai 2015, koska tekijä suosittelee kirjaa, joka on julkaistu vuonna 2014.)

Lähdeviitteet

Jos käytät suomenkielistä artikkelia, viittaa siihen vaikka näin:

Louhi-Lehtiö, M. N.d. EASEL®, Experiential Social Emotional Learning and Therapy: Kokemuksellinen sosioemotionaalinen oppiminen ja terapia. Artikkeli pohjautuu osittain artikkeliin M. Louhi-Lehtiö. 2011. Easel®, Equine Assisted Social Emotional Learning. Julkaisussa Harnessing the Power of Equine Assisted Counseling: Adding Animal Assisted Therapy to Your Practice. New York, NY: Routledge. Viitattu 11.8.2015. Http://easeltraining.fi/files/20/2/Easel_artikkeli_FIN.pdf.

Tai jos haluat kertoa enkunkielisen teoksen toimittajan nimen:

Louhi-Lehtiö, M. N.d. EASEL®, Experiential Social Emotional Learning and Therapy: Kokemuksellinen sosioemotionaalinen oppiminen ja terapia. Artikkeli pohjautuu osittain artikkeliin M. Louhi-Lehtiö. 2011. Easel®, Equine Assisted Social Emotional Learning. Julkaisussa Harnessing the Power of Equine Assisted Counseling: Adding Animal Assisted Therapy to Your Practice. Toim. K. Trotter. New York, NY: Routledge. Viitattu 11.8.2015. Http://easeltraining.fi/files/20/2/Easel_artikkeli_FIN.pdf.

Tekijän nimi on lähdeviitteen alussa epäsuorassa sanajärjestyksessä eli sukunimi ensin. Muut tiedot lähdeviitteeseen kirjoitetaan suorassa sanajärjestyksessä.

Kirjoitin toimitetun teoksen nimen oikein, vaikka suomenkielisessä artikkelissa olikin painovirhe. Lukija ei ehkä löydä artikkelia, jos nimi on kirjoitettu pieleen.

Linkityksistä

Itse toivon, että jos varmuudella tiedetään, että oppari julkaistaan netissä, lähdeviitteissä voisi linkin upottaa jo julkaisun nimeen. Näin ei voi kuitenkaan tehdä JAMKssa, eikä silmiini ole sattunut muitakaan lähdeluetteloita, joissa voisi revitellä vaikkapa näin:

Louhi-Lehtiö, M. N.d. EASEL®, Experiential Social Emotional Learning and Therapy: Kokemuksellinen sosioemotionaalinen oppiminen ja terapia. Artikkeli pohjautuu osittain artikkeliin M. Louhi-Lehtiö. 2011. Easel®, Equine Assisted Social Emotional Learning. Julkaisussa Harnessing the Power of Equine Assisted Counseling: Adding Animal Assisted Therapy to Your Practice. New York, NY: Routledge. Viitattu 11.8.2015.

Linkitin huvikseni myös enkunkielisen toimitetun teoksen sisällysluetteloon, jonka bongasin kirjan toimittajan blogista.

Lähdeviitteen yksi tärkeimmistä tehtävistä on auttaa lukijaa paikantamaan lähde ja arvioimaan sen luotettavuutta. Linkitysten avulla lähdeviitteeseen voisi ujuttaa nykyistä enemmän lukijalle merkityksellistä tietoa lähdeviitteen pituutta kuitenkaan kasvattamatta. Usein lähdeviite voisi napakoitua, sillä älypitkät linkit häipyisivät sen sileän tien lähdeviitteiden lopuista.

WHO:n kartta alkoholin kulutuksesta

Voiko opinnäytetyön raportissa käyttää WHO:n sivulta löytyvää kuvaa?

Vastaus:

Tässä on kysymys, jota olen selvittänyt viikkokausia. En tietysti kokoaikaisesti – tiedoksi työnantajalle – mutta olen lähetellyt sähköpostia ja odotellut, lähetellyt uutta sähköpostia ja odotellut. Ja niin edelleen.

Kuva kertoo kartan muodossa sen, kuinka monta litraa alkoholia per nuppi yli 15-vuotiaat kitoihinsa kumosivat vuonna 2010 maailmassa (Total alcohol per capita (15 + years) consumption in litres pure alcohol, 2010).

Nettikuvien kanssa saa olla aika varpaillaan.

Joten lähetin sähköpostina kysymyksen YK:n alaisen World Health Organizationin sivuilla annettuun osoitteeseen ja tiedustelin, voivatko korkeakouluopiskelijat käyttää kyseistä kuvaa e-opinnäytetöissään. Mitään vastausta ei ole kuulunut sieltä suunnalta. Lieneekö syynä nämä viisi kirjainta: e b o l a.

Sitten kokeilimme kysymyksen esittäneen opiskelijan kanssa kansallista väylää. Ehkäpä Suomen YK-liitto tietäisi asiasta? Sinne siis meiliä! Mutta ei, hipihiljaista taas.

Opiskelija päätti olla käyttämättä kyseistä karttaa opinnäytetyössään.

Linkitä kuvaan

Karttaan voi kuitenkin linkittää. Netti-oppareihinhan linkit sopivat kuin nenä päähän! Kunhan vaan toimivat.

Esimerkiksi näin. Linkitän suoraan kuvaan, jonka avasin suurempana:

Lähdeluettelossa:

Total alcohol per capita (15 + years) consumption in litres pure alcohol, 2010. 2014. Kartta World Health Organizationin sivuilla. Viitattu 9.12.2014. Http://gamapserver.who.int/mapLibrary/Files/Maps/Global_consumption_percapita_2010.png?ua=1.

Tekstissä (ihan hihasta vedin tämän esimerkin):

Alkoholia kulutettiin vuonna 2010 Suomessa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa, mutta vähemmän kuin Venäjällä (Total alcohol per capita… 2010. 2014.)

Tekstissä on pakko laittaa välimerkki lähteen nimen ja julkaisuvuoden väliin. Muuten ne menisivät sekaisin.

Epäkäytännöllisen pitkän nimen voi lyhentää järkevästi kolmella pisteellä; lukijan on kuitenkin ymmärrettävä, millaisesta lähteestä on kyse.

Milloin linkki artikkelilähteeseen?

Olen löytänyt artikkeleita kirjaston tietokannoista hakusanoilla. Miten teen lähdeviitteet? Laitanko kaikista linkit?

Vastaus:

Linkki laitetaan, kun kyseessä on sähköinen (elektroninen) lähde, eli e-artikkeli.

Jos saat tiedon artikkelin olemassaolosta Janet-tietokannasta, mutta et pääse lukemaan sitä, vaan menet lainaamaan kirjastosta paperisen lehden, linkkiä eikä viitattu+päivämäärää tule lähdemerkintään. Silloin lähdemerkintään tulee
Tekijä. Vuosi. Artikkelin nimi. Lehden nimi numero, sivut. Muut täsmentävät tiedot.

Jos pääset lukemaan artikkelia kirjaston Nellin kautta, voit kirjoittaa nettiosoitteeksi polun jota myöten pääsit artikkeliin. Esimerkiksi http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Abi Inform. Silloin lähdemerkintään tulee
Tekijä. Vuosi. Artikkelin nimi. Lehden nimi numero, sivut. Muut täsmentävät tiedot. Viitattu pvm. Nettiosoite.

Jos artikkeli on vapaasti kaikkien muidenkin kuin jamkilaisten luettavissa netissä, voit käyttää myös suoraa osoitetta (tai polkua, jos se on selvempi). Esimerkiksi tänään Ylen sivuilla on artikkeli eläkeläisten lääkkeiden käytöstä (osoitteessa http://yle.fi/uutiset/laakkeet_alkavat_unohtua_elakkeella/6869778). Silloin lähdemerkintään tulee
Tekijä. Vuosi. Artikkelin nimi. Lehden nimi numero, sivut. Muut täsmentävät tiedot. Viitattu pvm. Nettiosoite.

Sekava mutta pakollinen nettilinkki

Minulla on ongelma liittyen PDF-muotoiseen lähteen merkitsemiseen. Eli löytyy mahdottoman pitkä linkki, jota ei varmaan voi näin työhön liittää…

https://docs.google.com/viewer?a=v&q=cache:7luPzEdLrDUJ:www.ksshp.fi/public/download.aspx?ID%3D26390%26GUID%3D%257BE9DE93B4-2623-4BDA-8EE8-9FA81DEE0917%257D+Asumisen-+ja+kotikuntoutuksen+ohjausryhm%C3%A4n+loppuraportti.+Keski-Suomen+sairaanhoitopiiri&hl=fi&gl=fi&pid=bl&srcid=ADGEESjumjkrgHoOmtgMcYvjPiHbqsfgYrGzIuMy7zhxANu0eGNjOsL2als10jRJaC8U9HEYVa5OiMjkzXkBclFGrdtYWbRbHCJXgJ1MaUshRf6MFsNcZlG4qTNYgP44_MVRcbTVzcGz&sig=AHIEtbScpTztmHNQwyy5E5LtWUwnYMJafA

Aikuispsykiatrian kokonaiskehittämishanke, Asumisen ja kotikuntoutuksen ohjausryhmän loppuraportti Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Vastaus:

Jep, linkki on pitkä ja kryptinen. Esteetikoiden silmiin sattuu.

Osoitteesta päätellen kyseessä ei ole PDF-tiedosto, vaan raportti on tehty ryhmätyönä Google Docs -työkalulla.

Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas vuodelta 2008 neuvoo näin: ”Internetosoitteet kirjoitetaan mieluiten kokonaan yhdelle riville. – – Jos internetosoite on niin pitkä, että se on jaettava kahdelle riville, riviä vaihdetaan ensisijaiseesti &-merkin, vinoviivan tai kysymysmerkin jälkeen”

Nyt mietin kuitenkin sitä, pitäisikö asiassa painaa enemmän käytännöllisyys vai esteettisyys. Käytännöllisyys siinä mielessä, että hoitoalan kaikki opparit ovat netissä luettavissa. Lukijan on helppo klikata linkkiä ja päästä siten itsekin tarkistamaan lähteen tietoja. Sehän on lähteiden ilmoittamisen perimmäinen tarkoitus.

Esteetikkojen miellyttävien lukuelämysten vuoksi kokeilin kuitenkin löytää tuohon raporttiin kaunista polkua suoran linkin sijaan. Peruuttelin nettiosoitetta loppupäästä niin, että pääsin ekan kenoviivan luokse. Lyhennetty osoite antaa tulokseksi Bad Request – Error 400. Eipä toiminut. Sama tulos seuraavan kenoviivan kohdalla, ja seuraavan. Sitten ei ollutkaan enää järkeä peruutella.

Joten dokumenttiin päässee järkevimmin suoralla linkillä. Se on laitettava lähdemerkintään, vaikka sekasotkulta näyttääkin. Nettiosoitteen joutuu jakamaan monelle riville, enkä ihan saa osumaan kaikkien rivien loppuun juuri niitä merkkejä, joita Kielitoimisto suosittelee:

Nikulainen, H., Savolainen, T.-R. & Seppälä, A. 2008. Aikuispsykiatrian kokonaiskehittämishanke: Asumisen ja kotikuntoutuksen ohjausryhmän loppuraportti. Jyväskylä: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri. Viitattu 10.10.2012. https://docs.google.com/viewer?
a=v&q=cache:7luPzEdLrDUJ:www.ksshp.fi/public/download.aspx?ID%3D26390%26GUID%3D%257BE9DE93B4-2623-4BDA-8EE8-9FA81DEE0917%257D+Asumisen-+ja+kotikuntoutuksen+ohjausryhm%C3%A4n+loppuraportti.+Keski-Suomen+sairaanhoitopiiri&hl=fi&gl=fi&pid=bl&
srcid=ADGEESjumjkrgHoOmtgMcYvjPiHbqsfgYrGzIuMy7zhxANu0eGNjOsL2als10jRJaC8U9HEYVa5OiMjkzX
kBclFGrdtYWbRbHCJXgJ1MaUshRf6MFsNcZlG4qTNYgP44_MVRcbTVzcGz&sig=AHIEtbScpTztmHNQwyy5E5LtWUwnYMJafA
.

Hyvää suomalaisen kirjallisuuden ja Aleksis Kiven päivää kaikille!

Lähteet

Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas. 2008. 4.p. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.

 

Lisäys 22.10.2012

Osoitetta voi lyhentää, ks. osoitteesta http://tinyurl.com/

Lue myös alkuperäiseen kirjoitukseeni saamani kommentti tässä alla.