Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: PDF

Kannatti jemmata pdf

Kaipaisimme apuasi yhden opinnäytetyömme lähteen kanssa. Kyseinen lähde on seuraava:

Karhula, M., Heiskanen, T., Juntunen, K., Kanelisto, K., Kantanen, M., Kanto-Ronkanen, A. & Lautamo, T. 2010. Hyvät arviointikäytännöt suomalaisessa toimintaterapiassa.

Lähdettä ei ole kirjoitettu loppuun, sillä kyseessä on lähde, jonka nettisivu ei ole toiminut nyt opparin teon aikana. Kyseinen viittaus työhön on otettu tietokoneelleni tallennetusta pdf tiedostosta. Kuinka merkkaan kyseisen lähteen oikeaoppisesti opinnäytetyön lähdeluetteloon.

Vastaus:

Viitattu-päivämäärä on oleellinen tieto, se pelastaa tässä tapauksessa. Ilmoittakaa se päivämäärä, jolloin olette tallentaneett PDF-tiedoston itsellenne.

Jatkakaa lähdeviitettä tiedolla siitä, että kyseessä on PDF-tiedosto. Sitten tulee tieto viittauspäivämäärästä ja lopuksi nettisivun osoite (silloin kun se vielä toimi):

Karhula, M., Heiskanen, T., Juntunen, K., Kanelisto, K., Kantanen, M., Kanto-Ronkanen, A. & Lautamo, T. 2010. Hyvät arviointikäytännöt suomalaisessa toimintaterapiassa. PDF. Viitattu päivämäärä. Nettisivun osoite.

Sinänsä harmi, että julkaisu on poistunut Toimintaterapeuttien liiton sivuilta. Siihen linkataan esimerkiksi Kuntoutusportissa ja kansallisen Toimia-asiantuntijaverkoston sivuilla. (Toisaalta hyödyllistä: Niiden avulla voi kopsata linkin nettisivun osoitteeksi, jos ette muistaneet tallentaa nettisivun osoitetta silloin, kun se vielä toimi.)

Mission impossible – logo oikeaan kohtaan

Kuinka saamme liitettyä opinnäytetyöhämme kansi ja kuvailulehdet? Lukuisista yrityksistä huolimatta se on mission in possible. Kun yritetään siirtää JAMK logo kansilehden yläreunaan, tulee se iloisesti joka sivulle. APUVA!

Vastaus:

Kaikki hyvin, kiertotie löytyy!

Tehkää jokaisesta erillinen oma pdf-tiedostonsa. Kansilehdestä oma, suomenkielisestä kuvailulehdestä oma, enkunkielisestä kuvailulehdestä oma, tekstisivuista oma ja mahdollisista erillisliitteistä myös. Kansilehdet ja kuvailulehdet ovat opinto-oppaassa.

Acrobat hommiin

Sitten etsikää JAMKin valikoimasta Adobe Acrobat XI Pro -ohjelma (Käynnistä-valikosta). Acrobaatilla voi yhdistää erilliset pdf:t yhdeksi kauniiksi yhtenäiseksi pdf:ksi. Valitkaa toiminto Combile Files into PDF.

Myös kaukana sijaitsevat opiskelijat voivat hyödyntää acrobatiaa, se onnistuu etänä Citrixin kautta. Tietohallinnolta saa tarkemmat neuvot, jos tulee tenkkapoo.

Myös netissä on ohjelmia, joilla erilliset pdf:t voi yhdistää keskenään yhdeksi kokonaisuudeksi.

Urkund-tarkastuksessa ei pitäisi tulla ongelmia, vaikka kansilehdet ja kuvailulehdet ovat siinä vaiheessa vielä erillisinä tiedostoina.

Theseukseen syötetään vain yksi yhtenäinen PDF-muotoinen opinnäytetyö.

Tee mallipohja ihan aluksi

Aloitteleville opparintekijöille vielä vinkki, jonka olen saanut atk-opeilta (kiitos mm. Niilo ja Juha):

Kannattaa muokata dokumentti JAMK:n ohjeiden mukaisesti ja tallettaa se mallipohjana
Tiedosto | Tallenna nimellä | Tietokone
Tallennusmuoto: Word-malli (*dotx) ja
Nimi esimerkiksi: JAMK_Pohja
Malli tallentuu kansioon ”Mukautetut Office-mallit”
Pohjaan tehdään kaikki säädöt ennen kirjoittamista: tyylit, marginaalit, sivunumerointi yms.

Saat avattua mallin näin:
Tiedosto | Uusi | Mukautettu | Mukautetut Office- mallit | JAMK_Pohja

Suvin lisäys: Arvelen, että sitten kun todella alat kirjoittaa opparin tekstiä, tallennat tiedoston (uudella) nimellä. Sinulla on silloin tallessa sekä oma mallipohja-tiedostosi että se tiedosto, johon tekstejä kirjoitat.

PDF-yhdistely etänä

Viimeistelen oppariani. En tiedä kuuluisiko kysymys enempi tietohallinnolle mutta ajattelin, että sinullakin voisi olla tietoa tästä oppariblogin myötä.

Löysin ohjeita työn muuntamiseksi PDF-muotoon täältä: http://opinto-oppaat.jamk.fi/fi/opinto-opas-amk/Opiskelu/Opinnaytetyo/Ohjeet-ja-lomakkeet/

”Muuntaminen onnistuu kaikilla Jyväskylän ammattikorkeakoulun työasemilla ja opiskelijoiden käyttöön tarkoitetuilla etäkäyttöpalvelimilla.”

Pystyn kyllä kirjautumaan citrix receiveriin mutta mielestäni sen valikoimissa ei ole Adobe Acrobat-ohjelmaa, joka tuohon PDF-yhdistelyyn ohjeen mukaan tarvittaisiin. Toki varmasti pääsen jollekin työasemalle koululla, joten varsinaisesti ongelmaa ei siinä mielessä ole, mutta toki mahdollisuus tehdä tuo PDF-muunnos etänä antaisi lisää pelivaraa esimerkiksi mahdollisia tulostusongelmia ajatellen. Onkohan tuo muunnos mahdollista tehdä etänä nykyisin?

Itseasiassa huomasin sellaisen mahdollisuuden, että tuosta Adobe Acrobat-ohjelmasta on ladattavissa 30 päivän ilmainen kokeiluversio täysillä ominaisuuksilla. Kokeiluversio antaa lisää pelivaraa aikatauluihin kun voin koota PDF-tiedoston tarvittaessa JAMK:n ulkopuolellakin omalla koneellani.

Vastaus:

Minulla on ollut silloin tällöin samankaltaisia ongelmia etäkäytössä, ymmärrän pulman. Varsinkin joidenkin päivitysten jälkeen osa ohjelmista ei joko ole tai ei näy etäkäytössä.

Mutta onneksi homman pitäisi viimeistään nyt pelittää.

Kollegani Kirsi Laasasenaho nimittäin vastaa näin:

Voit käyttää citrixin kautta Adobe Acrobat XI Pro ohjelmaa, jolla voit yhdistää erilliset pdf-tiedostot yhteen. Tarkistin tämän vielä erikseen tietohallinnolta: ohjelma on opiskelijoiden saatavilla etänä ja toki myös paikan päällä.

Käypä hoito -suositus: keskustelu jatkuu

Oma kysymykseni:  Eikö JAMKin kannattaisi noudattaa Käypä hoito -palvelun omaa viittausohjetta?

Taustana tälle kysymykselle on Käypä hoito -suosituksen päätoimittajan kommentti antamaani lähdeviiteohjeeseen. Kommenttien saaminen on arvokasta.

Päätoimittaja Komulainen toivoo, että Käypä hoito -suosituksiin viitataan palvelun omilla ohjeilla:  ”Olemme itse Käyvässä hoidossa ohjeistaneet suosituksiimme viittamisen, ks. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen. Toivomme tätä noudatettavan.”

Kommentit jäävät joissakin käyttöliittymissä hieman pimentoon, koska niitä pitää erikseen klikata. Pohdinkin hänen toivomustaan vähän laajemmin tässä ja nyt.  Voin samalla tarkastaa, mokasinko x:nnen kerran ja onko JAMKin ohje käypäinen.

Vastaus:

On todella hienoa, että Käypä hoito -palvelussa annetaan viittausohje.

KH-ohjeen mukaan lähdeviite tehdään näin (muuttamaton esimerkki Käypä hoito -sivustolta):

Alaselkäsairaudet (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2008 (viitattu 16.6.2009). Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi

JAMKissa sama viite, variaatiota voi olla nettiosoitteessa:

Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Julk. 16.6.2008. Viitattu 2.1.2014. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi20001.

Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Julk. 16.6.2008. Viitattu 2.1.2014. http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Terveysportti.

Jos viitataan suosituksen PDF-asiakirjaan, suosituksen nimi muuttuu:

Aikuisten alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Päiv. 16.6.2008. Viitattu 2.1.2014. http://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi20001.pdf.

Ja potilasversioon viitataan JAMKissa näin:

Malmivaara, A. 2008. Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suosituksen potilasversio. Julk. 16.9.2008. Viitattu 2.1.2014. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/khp00002.

Poimi tiedot suosituksen alusta

Yleensä lähdeviite Käypä hoito -suositukseen aloitetaan lähteen nimellä.

Kuten aiemmassa postauksessani totesin, lähdeviite-standardi ohjeistaa poimimaan tiedot lähdeviitteeseen ensisijaisesti lähteen nimiölehdeltä tai vastaavalta, siis tässä tapauksessa suosituksen ekalta sivulta.  Sen vuoksi suosituksen nettiversion nimi ja saman suosituksen PDF-version nimi ovat erilaiset. Siitä seuraa, että myös lähdeviite alkaa eri nimellä.

Jos kuitenkin suosituksen alussa ilmoitetaan selvästi päävastuullinen henkilötekijä (ei työryhmä), on hänen nimensä ymmärtääkseni tekijänoikeussäädösten mukaan ilmoitettava tekijänä. Suosituksen potilasversiossa on näin. Silloin lähdeviite alkaa henkilötekijän nimellä.

Viittausohjeiden erot

Käypä hoito -sivuston omassa viittausohjeessa on myös muita eroavaisuuksia JAMKin ohjeeseen:

  • Julkaisuvuosi ei ole lähdeviitteen toisena tietona, vaan vasta kustannustietojen yhteydessä.
  • Emme käytä ”(online)”-ilmaisu ja ”Saatavilla Internetissä:”-ilmaisuja.
  • Esimerkeissäni ei ilmoiteta kustannuspaikkaa: kustantajaa.
  • Myös maininta työryhmän nimestä puuttuu.

JAMKissa käytetään lähdeviitteiden laadinnassa nimi-vuosi-järjestelmää. Sen mukaisesti julkaisuvuosi on aina viitteen toisena, pakollisena tietona. Tämänkään takia opiskelijat eivät voi täysin ottaa mallia Käypä hoito -sivuston omasta viittausohjeesta.

Ilmaisut ja kustannustiedot sekä nettiosoite

Sitä, miksi emme käytä ilmaisuja ”(online)” ja ”Saatavilla Internetissä:”, kerrotaan edellisessä postauksessani.

Kustannuspaikka ja kustantaja pitää JAMKin ohjeen mukaan ilmoittaa, jos ne ovat helposti saatavilla, esimerkiksi nimiölehdellä (suosituksen alussa).  Erityisesti kirjoissa ja muissa painetuissa lähteissä kustannustiedot näkyvät yleensä vaivattomasti. Nettilähteissä näin ei välttämättä ole, joten opiskelijoiden ei tarvitse ryhtyä salapoliiseiksi etsiäkseen niitä.

Tarkimmat lukijat huomaavat alaselkäsairauksien suosituksen viimeisenä rivinä olevan ”© 2013 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim”. Kustantajan voi siis ilmoittaa. Sitten pitäisi vielä kaivaa kustannuspaikka jostain vielä erikseen. Toki lähdeviitteestä voi jättää kustannuspaikan pois, jos sitä ei kerran kerrota.

KH-viittausohjeissa suositellaan käytettäväksi systemaattisesti tätä nettiosoitetta: www.kaypahoito.fi.

JAMKissa on suositeltu joko suoraa nettiosoitetta. Jos opiskelija käyttää Nelli-portaalissa olevia aineistoja, on hyvä ilmoittaa polku kyseiseen aineistoon. Käypä hoito -suositukset löytyvät tällä hetkellä Nellissä ainakin Terveysportista. Samoin polku on hyvä ilmoittaa, jos suora nettiosoite on hirvittävän pitkä tai muuten hankala.

Ilmoita työryhmän nimi

Mutta tuota työryhmän nimeä jäin miettimään. Sehän ei ole henkilötekijä, joten sitä JAMKin lähdeviitteessä ilmoiteta tekijänä. Eikä työryhmää ilmoiteta tekijänä myöskään Käypä hoito -sivuston omassa viittausohjeessa.

Pidän sitä ns. muuna tekijänä, jota ei tarvitse lähdeviitteessä ilmoittaa, mutta saa ilmoittaa. Vaikka jos pikkutarkkoja ollaan, lähdeviite-standardin kohdassa 5.4.5 mainitaan vain, että lähteen tuottamiseen osallistuneen henkilön nimi ja rooli voidaan merkitä lähteen nimen jälkeen, jos lähde on siten helpompi tunnistaa tai jos tällä tiedolla on merkitystä lähdeviitteen kannalta. Koska työryhmä ei ole henkilötekijä, emme siis merkitse  sitä lähteen nimen jälkeen.

Mutta nuo perustelut ovat kiinnostavia. Mietinpä niitä.

Työryhmän nimi ei auta mitään lähteen tunnistamisessa, ainakaan opiskelijan näkökulmasta katsottuna.

Taisimme kuitenkin törmätä tapaukseen, jossa työryhmän nimellä on merkitystä lähdeviitteen kannalta.

Ensinnäkin sillä on merkitystä lähdeviitteen kannalta, koska työryhmä ilmoitetaan heti suosituksen alussa (nimiölehteä vastaavalla osalla lähdettä). Ainakin tässä alaselkäsairaus-suosituksessa.

Toiseksi työryhmän kertomisella saattaa olla erittäin paljon vaikutusta tiedon luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arvioinnissa. Kun aiheena on alaselkäsairaudet, on hyvä, että lukija näkee, minkälaisia asiantuntijayhteisöjä työryhmässä on ollut edustettuna.

Sen vuoksi kannustettavaa on – mutta ei pakollista – että Käypä hoito -suositusten lähdeviitteissä ilmoitetaan JAMKissa myös työryhmä, ei tekijänä, vaan muina yleisinä tietoina (täsmennys, huomautus tms.). Niiden paikka lähdeviitteessä on ennen viittauspäivämäärää.

Siis näin:

Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Julk. 16.6.2008. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Viitattu 2.1.2014. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi20001.

Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Julk. 16.6.2008. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Viitattu 2.1.2014. http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Terveysportti.

Aikuisten alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Päiv. 16.6.2008. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä.  Viitattu 2.1.2014. http://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi20001.pdf.

Potilasversiossa työryhmää ei tässä tapauksessa mainita, joten sitä ei mainita myöskään lähdeviitteessä, joten se pysyy sellaisena, kuin vastauksen alussa hahmottelin:

Malmivaara, A. 2008. Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suosituksen potilasversio. Julk. 16.9.2008. Viitattu 2.1.2014. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/khp00002.

Julkaisijan sivuilta ladattu käsikirja

Mulla on aineistona käsikirja, joka on sähköisessä muodossa yrityksen palvelimella. Käsikirjaan ei ulkopuolinen pääse käsiksi. Kyseinen käsikirja on aikanaan, duunikaverin toimesta, ladattu julkaisijan verkkosivuilta. Enää tuota julkaisua ei julkaisijan sivuilta löydy. Meinasin tehdä lähdemerkinnän samaan tapaan, kuin normaalin sähköisen lähteen, mutta nettiosoitteen sijaan merkkaan, että lähde majailee yrityksen tietokannassa. Ok?

Samaisesta lähteestä toinen kysymys koskien sivunumeron merkintää viittaukseen. Kirja on jaettu lukuihin, mutta jokaisen luvun sivunumerointi alkaa 1:stä. Merkitäänkö näin ollen viittaukseen sekä luku että sivunumero?

Liitteenä mainitsemani oppaan ”etusivu” jossa kaikki tarpeellinen lähdemerkintään.

Vastaus:
Voin kommentoida lähdemerkintä-asiaa. On ok, jos teet lähdemerkinnän ajattelemallasi tavalla. Tekstiviitteeseen voi laittaa luvun numeron ja ne sivut, joihin siinä tekstikohdassa viittaa.

Käsikirjan nimi on ”Teknisiä tietoja ja taulukoita -käsikirja”. Sen alussa on selitys: ”Teknisiä tietoja ja taulukoita -käsikirjamme 9. painos julkaistiin vuonna 2000 paperipainoksena. Tähän verkkoversioon on korjattu paperiversiosta havaitut painovirheet.” Käsikirjaa on viimeksi editoitu 23.01.2006.

Olet varmaankin varmistanut, että käsikirjan tekniset tiedot ym. ovat edelleen ok? Ettei sitä sen takia ole otettu netistä pois?

Lähdeviite:
Julkaisun nimi. 2006. PDF-julkaisu. Korj. 9. p. Viitattu pvm. Julkaisu saatavissa YritysX:n tietojärjestelmässä.

Tekstiviite:
Tekstiä tekstiä tekstiä (Julkaisun nimi 2006, luvun numero, sivut).

Sitten tässä tulee mietittäväksi myös asian tekijänoikeuspuoli.

Käsikirjan etusivun lopussa on copyright-lause. Saatko selville, onko duunikaverillasi ollut oikeus ladata kyseinen käsikirja yrityksen palvelimelle? Jos on, asia on ok. Jollei, tilanne saattaa olla hankala. Lähdeviitteestähän näkyy, minkä yrityksen tietojärjestelmään se on ladattu.

Netissä on sivuja/työkaluja, joiden avulla voi yrittää etsiä vanhoja, jo netistä poistettuja sivuja. Jos jollain tällaisella työkalulla löytäisi käsikirjan, voisi laittaa linkin osoitteeksi työkalun osoitteen sekä jonkin tarkentavan tiedon, jolla lukijakin löytää dokumentin (esim. hakusana tai -lause).

Vaihdoin ajatuksia lyhyesti myös JAMKin lakiasioiden asiantuntijan kanssa. Suosittelemme tätä:
Kannattaa varmaan kysyä siitä firmasta, jonka (mahdollisesti) sisäistä aineistoa se lähdeaineisto on, että miten sen voi esittää opparissa. Ettei firmalle ”mene herne nenään”, jos esim. katsovat sen salassa pidettäväksi aineistoksi, jota ei saa mainita missään.

 

En omista Wordiä – haittaakse?

Onko väliä millä ohjelmalla opinnäytetyön kirjoittaa? En omista Wordia, eikä koululla kirjoittaminen ole oikein realistinen vaihtoehto. Jos lopullinen PDF muodostetaan yhdistämällä kolme eri PDF-tiedostoa (kansilehti, kuvailulehti ja itse sisältö) yhdeksi, niin onko sillä väliä millä itse työn sitten kirjoittaa, kunhan lopputuloksen ulkoasu on ohjeiden mukainen? Kansilehden ja kuvailulehden voin käydä koululla kirjoittamassa Wordilla, ne eivät ole ongelma.

Vastaus:
Ei ole väliä, millä tekstinkäsittelyohjelmalla opiskelija kirjoittaa, kunhan ulkoasu on raportointiohjeen mukainen.

Opiskelijalta ei voi vaatia tietyn JAMKin tiloissa käytettävissä olevan tekstinkäsittelyohjelman omistamista. Asia liittyy paitsi ihmisen perusoikeuksiin, myös esimerkiksi oppimisen laatuun ja etäopiskelun mahdollistamiseen ja vaikka mihin.

Opiskelija voi myös valita esimerkiksi fontin (kirjasimen), jolla hän kirjoittaa, kunhan käyttää sitä samaa fonttia systemaattisesti koko opparinsa tekstiosassa. Liitteissä fontti voi vaihdella, esimerkiksi sellaisessa tapauksessa, että liitteenä on vaikkapa toimeksiantajan asiakirja tms. Atk-opet toivovat, että opiskelijat valitsisivat mahdollisimman selvän ja helppolukuisen fontin, esimerkiksi Calibrin, Arialin tms.

Opinnäytteen ja tietyn tekstinkäsittelyohjelman pakkokytkennästä on minullakin hieman tuntumaa. Lähisukulaiseni teki tänä vuonna gradunsa yhteen yliopistoon. Kyseinen opinahjo hyväksyi tutkielman kirjoittamiseen vain yhden tietyn fontin, joka sattui olemaan vain MSWordissä. Nuorella sukulaisellani oli käytössään OpenOffice, joten hänen piti myllyttää koko teksti vielä Wordissä, ennen kuin hän palautti työnsä. Eihän se täysin ongelmitta sujunut. Onneksi Wordiä saa kokeilukäyttöön maksuttomasti lyhyeksi ajaksi.

Enpä yhtään ihmettelisi, jos joidenkin opiskelijoiden valmistuminen valtakunnassamme kiikastaisi jostain yksityiskohdasta, esimerkiksi juuri fontista!

Opparin osanvaihdot ja sisällysluettelo

Bongasin työkaverin sähköpostiviestistä linkin Itä-Suomen yliopiston ohjesivuston yhteen ohjeeseen (snip-toiminto).  Sattumalta huomasin samalla, että sivustolla on ohjeita myös Wordin käyttöön (Word 2010).

Opiskelijat kaipaavat usein ohjeita opparin eri osien vaihtoon, sillä opparissa on eri osina tosiaan kansilehti, suomenkielinen kuvailulehti, enkunkielinen kuvailulehti, tekstiosa ja liitteet. Osanvaihdot kantsii monesti määritellä ennen kuin alkaa suoltaa varsinaista tekstiä. (Toinen tapa on tehdä jokainen osa omaksi tiedostokseen ja muuttaa ne opparin valmistuttua PDF-tiedostoiksi ja sitten yhdistää ne PDF-tiedostojen yhdistelytyökalulla yhdeksi kokonaisuudeksi.)

Jos haluaa hyödyntää Wordin sisällysluettelo-toimintoa, otsikot on ensiksi määriteltävä tyyleiksi.

Tässä muutama linkki Itä-Suomen yliopiston ohjesivustolle:

Otan mielelläni vastaan vinkkejä koskien osanvaihdoista tai sisällysluetteloista tehtyjä ohjeita tai videoita.

Kansilehti ja tekstisivujen asettelu

Aloitin juuri opiskelun Jamkissa ja tarvitsisin pikaista neuvoa raportointiohjeen toteuttamiseen. Minulla ei ole Microsoft office- pakettia, vaan käytän Open Officea ja Mac:in iWork:iä. Olen monen tunnin ajan yrittänyt saada kansilehdestä jatkettua esseen kirjoittamista, ja saankin Jamkin logot yms. poistettua normaalisti seuraavilta sivuilta,  mutta marginaalien asettelu ei millään osu juuri kohdalleen tuon 4,3 ja 2cm kanssa. Kun mittaan marginaalit esim. tulostettaessa marginaali vasemmalta on kyllä oikein (tai lähes, noin 4,1cm), mutta muut jää väkisin 2,5 cm. Kuinka tarkkoja nämä marginaalin sentit ovat?

Onko mahdollista, että aina kun lähetän opettajalle työn esim. Optiman kautta, että voisin lähettää kansilehden erillisenä tiedostona, sillä se tuntuu vain sekoittavan ohjelmaa? (Jos on mahdollista, tietävätkö opettajat tästä?) — Open Office ei edes tulosta koko kansilehteä oikein. Olen yleensä ollut hyvä käyttämään näitä ohjelmia, mutta nyt sormi menee suuhun, kun kaikki ohjeet, mallit ja neuvot tulevat vain Ms Officen mukaan, kaikilla siihen ei valitettavasti kotona ole mahdollisuutta, joten toivon, että näillä muillakin ohjelmilla toteuttaminen onnistuisi.

Vastaus:
Hyvä kun kysyit! Opiskelijoilla on varmasti muutakin tekemistä elämässä, kuin nääntyä oppariohjeiden alle.

Taitaa olla totta, että ohjetta on helpoin noudattaa JAMKissa yleisesti käytössä olevilla MS Office-ohjelmilla. Mutta pyrimme kyllä siihen, että Open Officellakin – ja muillakin ohjelmilla – esseet onnistuisivat. Raportointiohjeen noudattaminen ei saa olla ohjelmariippuvaista.

Marginaalit ovat tärkeitä silloin, kun työ nidotaan tai sidotaan -> teksti ei jää piiloon. Paperisina palautetuissa oppareissa ja esseissä opettajat voivat kirjoittaa reunoille kommenttejaan.

(Tuota kansilehden tulostamista Open Officella testaan jonain toisena päivänä. Vastaus siihen tulee siis mahdollisesti myöhemmin.)

On mahdollista lähettää opettajalle kansilehti erillisenä tiedostona. Se auttanee myös marginaaliongelmassasi. Kopsaan tähän kirjaston nettisivuilla (http://www.jamk.fi/kirjasto/opinnaytteentekijalle/ohjeet/faq) olevan pari vuotta vanhan ohjeen aiheesta ”Miten yhdistän kansilehden ja kuvailulehden opparin tekstiin”. Sinun tapauksessasi kohta 2 taitaa olla osuvin:

1) Toimi kirjaston sivuilla olevan ohjeen mukaan, työn muuntaminen PDF-muotoon. Tee opinnäytetyösi kansilehdestä yksi PDF-tiedosto, suomenkielisestä kuvailulehdestä toinen, englanninkielisestä kuvailulehdestä kolmas ja varsinaisesta tekstistäsi neljäs PDF-tiedosto. Yhdistä tiedostot sitten yhdeksi PDF-tiedostoksi. Tällainen asiakirja on valmis kansalliseen ja kansainväliseen levitykseen.

2) Jos opettajasi vaatii, että sinun on tehtävä opinnäytetyösi Word-tiedostona tai muulla tekstinkäsittelyohjelmalla (jos opettaja haluaa esimerkiksi tehdä kommentteja suoraan tekstiisi), voit lähettää hänelle tekstin ilman kansilehteä ja kuvailulehtiä. Jos opettajasi pyytää myös kansilehden ja kuvailulehdet, voit lähettää ne erillisinä tiedostoina hänelle. (Jos osaat yhdistää tekstinkäsittelyohjelmalla kansilehden+kuvailulehden+tekstin+liitteet ongelmattomasti, voit ne toki yhdistää.)

3) Jos palautat opinnäytetyösi paperimuotoisena, tulosta erilliset tiedostot, niputa ne oikeaan järjestykseen ja vie ne opettajallesi.