Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: tiedostot

Mission impossible – logo oikeaan kohtaan

Kuinka saamme liitettyä opinnäytetyöhämme kansi ja kuvailulehdet? Lukuisista yrityksistä huolimatta se on mission in possible. Kun yritetään siirtää JAMK logo kansilehden yläreunaan, tulee se iloisesti joka sivulle. APUVA!

Vastaus:

Kaikki hyvin, kiertotie löytyy!

Tehkää jokaisesta erillinen oma pdf-tiedostonsa. Kansilehdestä oma, suomenkielisestä kuvailulehdestä oma, enkunkielisestä kuvailulehdestä oma, tekstisivuista oma ja mahdollisista erillisliitteistä myös. Kansilehdet ja kuvailulehdet ovat opinto-oppaassa.

Acrobat hommiin

Sitten etsikää JAMKin valikoimasta Adobe Acrobat XI Pro -ohjelma (Käynnistä-valikosta). Acrobaatilla voi yhdistää erilliset pdf:t yhdeksi kauniiksi yhtenäiseksi pdf:ksi. Valitkaa toiminto Combile Files into PDF.

Myös kaukana sijaitsevat opiskelijat voivat hyödyntää acrobatiaa, se onnistuu etänä Citrixin kautta. Tietohallinnolta saa tarkemmat neuvot, jos tulee tenkkapoo.

Myös netissä on ohjelmia, joilla erilliset pdf:t voi yhdistää keskenään yhdeksi kokonaisuudeksi.

Urkund-tarkastuksessa ei pitäisi tulla ongelmia, vaikka kansilehdet ja kuvailulehdet ovat siinä vaiheessa vielä erillisinä tiedostoina.

Theseukseen syötetään vain yksi yhtenäinen PDF-muotoinen opinnäytetyö.

Tee mallipohja ihan aluksi

Aloitteleville opparintekijöille vielä vinkki, jonka olen saanut atk-opeilta (kiitos mm. Niilo ja Juha):

Kannattaa muokata dokumentti JAMK:n ohjeiden mukaisesti ja tallettaa se mallipohjana
Tiedosto | Tallenna nimellä | Tietokone
Tallennusmuoto: Word-malli (*dotx) ja
Nimi esimerkiksi: JAMK_Pohja
Malli tallentuu kansioon ”Mukautetut Office-mallit”
Pohjaan tehdään kaikki säädöt ennen kirjoittamista: tyylit, marginaalit, sivunumerointi yms.

Saat avattua mallin näin:
Tiedosto | Uusi | Mukautettu | Mukautetut Office- mallit | JAMK_Pohja

Suvin lisäys: Arvelen, että sitten kun todella alat kirjoittaa opparin tekstiä, tallennat tiedoston (uudella) nimellä. Sinulla on silloin tallessa sekä oma mallipohja-tiedostosi että se tiedosto, johon tekstejä kirjoitat.

Haastattelu-lomakkeen pohja?

Olemme tekemässä haastattelulomaketta opparia varten. Onko siihen jokin JAMKin oma pohja, jota tulee käyttää ja mistä sen saa?

Vastaus:

Ei hajuakaan haastattelulomake-pohjista, joten käännyin yksiköiden opinnäytetyöryhmien vetäjien ja muiden asiasta tietävien puoleen.

Haastattelupohjia ei yleensä ole, koska haastattelut voivat olla hyvin erilaisia: avoimia, teemahaastatteluja, strukturoituja jne.

Tutkimus- tai haastattelulomakkeen kysymysten ja sisällön laatiminen on siis osa tutkimustyötä. Liian valmis mallipohja mallikysymyksineen saattaisi ohjata liikaa valmiiseen muottiin, jolloin itse tutkimus jäisi kakkossijalle.

Kanasen Jorman täsmennys:

Jos on kvantti, niin lomake on aina tapauskohtainen. Kvantti tarkoittaa tässä face-to-face-haastattelua lomakkeella eli se on surveyn yksi toteutusmuoto.

Jos kyseessä on teemahaastattelu, niin siitä on yleinen mallirunko olemassa. Mallissa esitellään struktuuri, mutta teemathan vaihtelevat jokaisessa laadullisessa tutkimuksessa.

Mallirunko löytyy mm. seuraavista Jorman kirjoista: Etnografia opinnäytetyönä TAI Laadullinen tutkimus opinnäytetyönä TAI Netnografia: miten kirjoitan netnografisen opinnäytetyön.

Mallipohja kirjeelle

Mahdollisesti tarkoitattekin JAMKin logoilla varustettua brändin mukaista mallipohjaa? Sellaista, johon voi laatia kysymyksiä ja jonka voi halutessaan lähettää esimerkiksi perinteisenä kirjekyselynä.

Siis samanlaista pohjaa kuin JAMKin henkilökunnalla on käytettävissä. Siinähän ovat asemoinnit, logot ja fontit valmiina. Ja joka näyttää siistiltä, hienolta ja ammattimaiselta. Onko sellaista tarjolla opiskelijoillemme?

Ilmeisesti ei ole. Näin olen päätellyt, kun olen käynyt sähköpostikeskusteluja markkinointiväen ja vähän muidenkin kanssa.

Opinnäytetyöprosessiin liittyviä lomakkeita kehitetään kuitenkin koko ajan. Ehkäpä tämäkin asia otetaan käsittelyyn jossain vaiheessa.

Lopuksi

Kysymyksen esittäjät saivat opelta apua tässä asiassa ennen kuin ehdin meilata heille vastauksen. Molempi parempi.

 

Valmis opparipohja? – Äänestä

Miksei JAMKissa ole valmista opparipohjaa, jolle voisi vain kirjoittaa sisältöä? Ei tarvitsisi ajatella marginaaleja, tai sitä, miten yhdistän kansilehden, kuvailulehdet ja tekstin yhdeksi tiedostoksi.

Vastaus:

Eilen kuulin tämän viisauden: Tärkeintä opparin tekemisessä on se, että se valmistuu.

Olen törmännyt kysyjän toiveeseen useasti. Tähän asti on ajateltu, että opiskelijalle on hyötyä siitä, että hän hallitsee raporttien kirjoittamisen lisäksi myös niiden ulkoasun säätämisen. Raportin tyyliasetukset yms. on tehty ICT-taitojen opintojaksoilla.

Toive valmiista oppari-pohjasta on kuitenkin hyvin voimakas. Se tosiaankin voisi auttaa sitä, että opiskelija keskittyy työssään enemmän työnsä sisältöjen kuin marginaalien säätämiseen. En ehkä tulkitse väärin, jos sanon, että JAMKissa ollaan kallistumassa valmiin oppari-pohjan puolelle.

Mutta mitä mieltä sinä olet: Pitäisikö JAMKissa olla valmis opinnäytetyö-pohja? Tiedostossa olisi siis valmiina kansilehti, kuvailulehdet ja varsinaisten sisältösivujen ulkoasu-muotoilut, siis marginaalit ynnä muut.

-> Äänestä tästä!

P.S. Ilmoitathan, jos äänestyksessä on probleemia. En ole netin maksuttomien äänestystyökalujen asiantuntija. Äänestystyökalussa käytetään fonttia, jossa J-kirjain näyttää T:ltä. Mutta kyllä siinä lukee JAMKissa eikä TAMKissa.

Lisäys to 27.11.14. Koska olin rastittanut kohdan, että yhdestä osoitteesta saa äänestää vain kerran, tuottaa se JAMKissa hankaluuksia, koska samaa tietsikkaa voi käyttää moni ihminen. Sen vuoksi aloitin uuden äänestyksen ilman ehtoja. Mutta 19 ihmistä ehti äänestää ennen sitä. Tästä voit katsoa heidän mielipiteensä: ekan äänestyksen tulos.

Äänestäthän uudestaan Äänestä tästä -linkistä, jos sait ilmoituksen: ”Could not cast your vote. Error returned by server: User has already voted on poll.”

Huom! Tämä ei ole virallinen survey, vaan suuntaa antava leikkimielinen ovensuu-kysely.

Ja pliiz, älkää menkö halpaan sivulla välkkyvien mainosten ja houkutusten takia! Maksuttomien työkalujen käyttö on siis aina hieman riskaabelia.

PDF-yhdistely etänä

Viimeistelen oppariani. En tiedä kuuluisiko kysymys enempi tietohallinnolle mutta ajattelin, että sinullakin voisi olla tietoa tästä oppariblogin myötä.

Löysin ohjeita työn muuntamiseksi PDF-muotoon täältä: http://opinto-oppaat.jamk.fi/fi/opinto-opas-amk/Opiskelu/Opinnaytetyo/Ohjeet-ja-lomakkeet/

”Muuntaminen onnistuu kaikilla Jyväskylän ammattikorkeakoulun työasemilla ja opiskelijoiden käyttöön tarkoitetuilla etäkäyttöpalvelimilla.”

Pystyn kyllä kirjautumaan citrix receiveriin mutta mielestäni sen valikoimissa ei ole Adobe Acrobat-ohjelmaa, joka tuohon PDF-yhdistelyyn ohjeen mukaan tarvittaisiin. Toki varmasti pääsen jollekin työasemalle koululla, joten varsinaisesti ongelmaa ei siinä mielessä ole, mutta toki mahdollisuus tehdä tuo PDF-muunnos etänä antaisi lisää pelivaraa esimerkiksi mahdollisia tulostusongelmia ajatellen. Onkohan tuo muunnos mahdollista tehdä etänä nykyisin?

Itseasiassa huomasin sellaisen mahdollisuuden, että tuosta Adobe Acrobat-ohjelmasta on ladattavissa 30 päivän ilmainen kokeiluversio täysillä ominaisuuksilla. Kokeiluversio antaa lisää pelivaraa aikatauluihin kun voin koota PDF-tiedoston tarvittaessa JAMK:n ulkopuolellakin omalla koneellani.

Vastaus:

Minulla on ollut silloin tällöin samankaltaisia ongelmia etäkäytössä, ymmärrän pulman. Varsinkin joidenkin päivitysten jälkeen osa ohjelmista ei joko ole tai ei näy etäkäytössä.

Mutta onneksi homman pitäisi viimeistään nyt pelittää.

Kollegani Kirsi Laasasenaho nimittäin vastaa näin:

Voit käyttää citrixin kautta Adobe Acrobat XI Pro ohjelmaa, jolla voit yhdistää erilliset pdf-tiedostot yhteen. Tarkistin tämän vielä erikseen tietohallinnolta: ohjelma on opiskelijoiden saatavilla etänä ja toki myös paikan päällä.

Julkaisijan sivuilta ladattu käsikirja

Mulla on aineistona käsikirja, joka on sähköisessä muodossa yrityksen palvelimella. Käsikirjaan ei ulkopuolinen pääse käsiksi. Kyseinen käsikirja on aikanaan, duunikaverin toimesta, ladattu julkaisijan verkkosivuilta. Enää tuota julkaisua ei julkaisijan sivuilta löydy. Meinasin tehdä lähdemerkinnän samaan tapaan, kuin normaalin sähköisen lähteen, mutta nettiosoitteen sijaan merkkaan, että lähde majailee yrityksen tietokannassa. Ok?

Samaisesta lähteestä toinen kysymys koskien sivunumeron merkintää viittaukseen. Kirja on jaettu lukuihin, mutta jokaisen luvun sivunumerointi alkaa 1:stä. Merkitäänkö näin ollen viittaukseen sekä luku että sivunumero?

Liitteenä mainitsemani oppaan ”etusivu” jossa kaikki tarpeellinen lähdemerkintään.

Vastaus:
Voin kommentoida lähdemerkintä-asiaa. On ok, jos teet lähdemerkinnän ajattelemallasi tavalla. Tekstiviitteeseen voi laittaa luvun numeron ja ne sivut, joihin siinä tekstikohdassa viittaa.

Käsikirjan nimi on ”Teknisiä tietoja ja taulukoita -käsikirja”. Sen alussa on selitys: ”Teknisiä tietoja ja taulukoita -käsikirjamme 9. painos julkaistiin vuonna 2000 paperipainoksena. Tähän verkkoversioon on korjattu paperiversiosta havaitut painovirheet.” Käsikirjaa on viimeksi editoitu 23.01.2006.

Olet varmaankin varmistanut, että käsikirjan tekniset tiedot ym. ovat edelleen ok? Ettei sitä sen takia ole otettu netistä pois?

Lähdeviite:
Julkaisun nimi. 2006. PDF-julkaisu. Korj. 9. p. Viitattu pvm. Julkaisu saatavissa YritysX:n tietojärjestelmässä.

Tekstiviite:
Tekstiä tekstiä tekstiä (Julkaisun nimi 2006, luvun numero, sivut).

Sitten tässä tulee mietittäväksi myös asian tekijänoikeuspuoli.

Käsikirjan etusivun lopussa on copyright-lause. Saatko selville, onko duunikaverillasi ollut oikeus ladata kyseinen käsikirja yrityksen palvelimelle? Jos on, asia on ok. Jollei, tilanne saattaa olla hankala. Lähdeviitteestähän näkyy, minkä yrityksen tietojärjestelmään se on ladattu.

Netissä on sivuja/työkaluja, joiden avulla voi yrittää etsiä vanhoja, jo netistä poistettuja sivuja. Jos jollain tällaisella työkalulla löytäisi käsikirjan, voisi laittaa linkin osoitteeksi työkalun osoitteen sekä jonkin tarkentavan tiedon, jolla lukijakin löytää dokumentin (esim. hakusana tai -lause).

Vaihdoin ajatuksia lyhyesti myös JAMKin lakiasioiden asiantuntijan kanssa. Suosittelemme tätä:
Kannattaa varmaan kysyä siitä firmasta, jonka (mahdollisesti) sisäistä aineistoa se lähdeaineisto on, että miten sen voi esittää opparissa. Ettei firmalle ”mene herne nenään”, jos esim. katsovat sen salassa pidettäväksi aineistoksi, jota ei saa mainita missään.