Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: tekniikan ja liikenteen ala

Lähdeviitteen aloittaminen RILillä

Merkitäänkö RIL-julkaisusarja lähdeviitteeseen? RIL-julkaisuja käytetään paljon teknologiassa ja RIL-tieto on kuitenkin oleellinen tieto.

Vastaus:

Olen aiemmin tosiaan toitottanut, että julkaisusarjan ilmoittaminen lähdemerkinnässä on vapaaehtoista, esimerkiksi postauksissani SLU-julkaisusarjan julkaisu vuonna 2014 ja Lähdeviite artikkelimuotoiseen väikkäriin vuonna 2018.

Lähdeviite-stadardissa (SFS 5989) mainitaan usein, että tieto kannattaa ilmoittaa lähdeviitteessä, jos se on lähdemerkinnän kannalta oleellinen. Ajattelen itsekin, että RIL-tieto on oleellinen.

Kokeillaan lähdemerkintöjen tekemistä esimerkin avulla.

Lähdemerkintä kirjoittajan perusteella (painettu julkaisu)

Janet-tietokannasta löytyy paljon RIL-julkaisuja. Valitsen yhden, eli Rakennusten rakenteellisen turvallisuuden tarkastusohje. Huomasin samalla, että monilla RIL-julkaisuilla on omat tekijänsä.

Lähdemerkintä kirjoittajan nimellä aloittaen:

Åström, G. 2015. Rakennusten rakenteellisen turvallisuuden tarkastusohje. Helsinki: Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto. RIL 269-2015.

Tämäntyyppisen lähdeviitteen saan myös käyttämällä Janetin Viitetiedot-toimintoa.

Alan vakiintunut käytäntö

Mietin kuitenkin, voisiko RIL olla verrattavissa viralliseen lyhenteeseen/koodiin, samalla tavalla kuin esim. säädöksissä, standardeissa ja patenteissa voidaan käyttää virallista merkintätapaa tai alan vakiintunutta käytäntöä.

Silloin lähdemerkintä alkaisi RILillä:

RIL 269-2015. Rakennusten rakenteellisen turvallisuuden tarkastusohje. Kirj. G. Åström. Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto.

Tekstiviite: Tekstiä tekstiä tekstiä (RIL 269-2015, sivut).

Rakennustiedon verkkokaupassa ilmoitetaan mm. RIL-koodi ja kirjan nimi, julkaisuvuosi ja kustantaja. Siellä ei ilmoiteta kirjoittajaa.

Myös kirjasta löytyvä tieto vahvistaa käsitystä alan vakiintuneesta käytännöstä:”RILin julkaisuilla on oma kotisivu – – Sinne on koottu tiedot julkaisun painoksista sekä mahdolliset lisäinformaatiot.”

Asiantuntijatyöryhmän työn tulos?

Myös tämä tieto löytyy netistä (korostus sp):

Tämä ohje on laadittu rakenteellisen turvallisuuden johtoryhmän ohjauksessa sekä rahoittamana (jäseninä Rakennusteollisuus RT, Kiinteistöpalvelut ry, Rakennustarkastusyhdistys, Suomen Kuntaliitto, SKOL, RAKLI, RIL ja ympäristöministeriö). Pilotoinnin ohjaukseen ja rahoitukseen osallistuivat em. lisäksi maa- ja metsätalousministeriö, opetusministeriö, Puuinfo sekä FISE Oy. Ohje on ollut lausuntokierroksella. Ohjeen kirjoittaja on RILin tekninen johtaja Gunnar Åström. Ohjeen laadintaan on osallistunut asiantuntijatyöryhmä, johon ovat kuuluneet Reijo S. Lehtinen (Rakennusteollisuus RT:n edustaja), Juha Elomaa (A-Insinöörit, SKOLin edustaja), Jouko Lamminen (Vantaan rakennusvalvontavirasto, RTY:n edustaja), Ilpo Peltonen ja Juho Kess (RAKLI:n edustajat), Esko Korhonen ja Hanna Laakkonen (Suomen Kuntaliiton edustajat), Seppo Korhonen (ARE Oy, Kiinteistöpalvelut ry:n edustaja), Ari Roininen (MTK ry:n edustaja), Pekka Lukkarinen (ympäristöministeriön edustaja), Jouni Vastamäki (Järvenpään kaupungin rakennusvalvontavirasto), Kai Miller (Helsingin rakennusvalvonta, RTY:n edustaja) sekä Gunnar Åström (RIL, työryhmän puheenjohtaja ja ohjeen kirjoittaja). Tarkastusmenettelyn pilotoinnista vastasi A-Insinöörit Oy, työryhmänä Olli Saarinen (vastuullinen konsultti), Seppo Suuriniemi, Antti Simola ja Markku Raiskila.

Näyttää siltä, että prosessi on samantapainen kuin standardeissakin. Onko Gunnar ollut yksi asiantuntija monen asiantuntijan ryhmässä, mutta hänelle on langennut kirjaajan ja dokumentoijan sekä editoijan tehtävä? Tätä voisi ajatella, kun katsoo julkaisun kantta. Siinä ei Gunnarta mainita.

Rakennusinsinöörien liiton eli RILin omissa listauksissakin on vain:

RIL 269-2015 Rakennusten rakenteellisen turvallisuuden tarkastusohje

Tällä tulkinnalla hyväksyisin lähdeviitteen jopa näin:

RIL 269-2015. Rakennusten rakenteellisen turvallisuuden tarkastusohje. Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto.

Tekstiviite: Tekstiä tekstiä tekstiä (RIL 269-2015, sivut).

Viite e-kirjaan

Valitsen Janetista e-kirjan, joka kuuluu RIL-sarjaan.

Sen nimi on Paalutusohje 2016: PO-2016. Kirjoittajaksi ilmoitetaan Teemu Riihimäki.

Kyseistä henkilöä ei kuitenkaan ilmoiteta tekijäksi julkaisun kannessa eikä nimiösivulla. Kun luen julkaisun esipuhetta, siellä sanotaan, että ohjeen pääkirjoittajana on toiminut Teemu Riihimäki, lisäksi kerrotaan, ketkä ovat osallistuneet työhön asiantuntijoina plus se, että julkaisuprojektista on vastannut Gunnar Åström. Julkaisuun liittyy monta tekijää eri rooleissa.

Tämä tukee sitä, että lähdemerkintä voidaan tehdä ainakin kolmella eri tavalla.  

Linkkinä voi käyttää Janetin perusosoitetta https://janet.finna.fi/ tai osoitetta, josta löytyvät kirjan tiedot ja varsinainen linkki e-kirjaan.

Vaihtoehtoiset lähdemerkinnät:

RIL 254-2016. Paalutusohje 2016: PO-2016. Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL. Viitattu 7.1.2019. https://janet.finna.fi/Record/janet.347016.

RIL 254-2016. Paalutusohje 2016: PO-2016. Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL. Pääkirjoittaja T. Riihimäki. Viitattu 7.1.2019. https://janet.finna.fi/Record/janet.347016.

Riihimäki, T. 2016. Paalutusohje 2016: PO-2016. Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL. Viitattu 7.1.2019. https://janet.finna.fi/Record/janet.347016.

Halutessa voi korostaa sitä, että kyseisen e-kirjan käyttö vaatii käyttöoikeuden, sillä kaikilla lukijoilla ei välttämättä ole pääsyä kirjaan. (Jokaisella JAMKilaisella kuitenkin on käyttöoikeus kyseiseen julkaisuun, koska kirjasto on ostanut siihen lisenssin. Pääset lukemaan kirjaa kirjautumalla Janetiin.)

RIL 254-2016. Paalutusohje 2016: PO-2016. Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL. Vaatii käyttöoikeuden. Viitattu 7.1.2019. https://janet.finna.fi/Record/janet.347016.

Rakennustiedon kortti

Miten tehdään lähdeviite RT-kortista? Olen bongannut tällaisen mallin:

RT 10-10992. 2010. Tietomallinnettava rakennushanke, ohjeita rakennuttajalle. Rakennustieto.

Kysymyksiä:            

  • Jos on kustantaja pitääkö olla myös kustannuspaikka?
  • Onko syytä mainita lisätietoa, esim. RT-ohjekortti?

Vastaus:

Ihan käyttökelpoinen malli!

Kustannuspaikka/julkaisupaikka

Kustantajan nimi löytyy ohjekortista, mutta kustantajan kotipaikkaa ei osu silmään. Silloin sitä ei tarvitse mainita. (Toki sen saa ilmoittaa. Jos siis intoa riittää, voi kotipaikan katsoa netistä tai tietokannoista.)

Kortin alatunnisteessa on sekä Rakennustieto Oy että copyright tietona Rakennustietosäätiö RTS.

Rakennustiedon sivulta luen, että ”Rakennustieto-yhteisö muodostuu Rakennustietosäätiö RTS sr:stä ja Rakennustieto Oy:stä”. Ja että ”Rakennustietosäätiö RTS sr on rakennusalan puolueeton vaikuttaja ja Rakennustiedon omistajayhteisö, joka vastaa koko yhteisön tutkimus- ja kehitystoiminnasta sekä huolehtii yhteiskuntasuhteista”. Rakennustietosäätiö on ilmeisesti laatinut ohjekortin, jonka julkaisemisen Rakennustieto Oy kustantajana sitten rahoittaa.

RT-kortti mainittava

RT-ohjekortista on hyvä olla maininta. Lukija pitää sitä oleellisena julkaisun lajia kuvaavana tietona. RT-kortteja on erilaisia: ohjeita, säännöksiä ja tuotekortteja. On varmaan järkevää kertoa, minkäsorttisesta kortista on kyse.

Lähteen otsikoksi voi käsittää joko RT 10-10992 tai LVI 03-10450 tai niiden yhdistelmän. Kumpikin ”koodi” näkyy selvästi ja yhdenvertaisesti oikeassa yläkulmassa. Mietin, pitääköhän ne kumpikin ilmoittaa. Rakennustiedon omilla sivuilla näyttää toimintatapana olevan, että vain toinen ilmoitetaan. Voidaan ehkä noudattaa alan käytännettä tässä(kin)?

Alanimi alkaa julkaisussa eri riviltä kuin lähteen nimi. Mikä välimerkki tulee niiden väliin? Tästä käytiin keskustelua vuosi sitten Kielikeskuksen väen kanssa. Piti vielä varmistaa sieltä uudestaan, kun en ollut enää satavarma asiasta. Suositeltavin on piste.

Miten lukija pääsee lukemaan lähdettä?

Viittausajankohta ja polku tietokantaan on hyvä lisätä lähdeviitteeseen. RT-kortiston RT-kortit ovat maksullisia palveluita, joihin jamkilaiset pääsevät Janet-tietokannan tai kirjaston Oppaat-sivun kautta. Kirjasto maksaa lisenssin, joten opiskelijan ei tarvitse avata kukkaron nyöriä.

Julkaisuvuosi on laitettava, koska se ei käy ilmi vakiintuneesta lyhenteestä, jolla lähdeviite aloitetaan.

Lähdeviite:

RT 10-10992. 2010. Tietomallinnettava rakennushanke. Ohjeita rakennuttajalle. RT-ohjekortti. Rakennustieto. Viitattu 5.4.2016. Http://www.jamk.fi/fi/Palvelut/kirjasto/Oppaat/Tekniikka-ja-liikenne/, RT-kortisto.

TAI

RT 10-10992. 2010. Tietomallinnettava rakennushanke. Ohjeita rakennuttajalle. RT-ohjekortti. Rakennustieto. Viitattu 5.4.2016. Https://janet.finna.fi/, RT-kortisto.

Miten yamk-koulutusohjelman nimi kirjoitetaan?

Miten lähdeviitteessä kerrotaan YAMK-koulutusohjelma? Entä kuvailulehdellä?

 

Vastaus:

HUOM! Muutos tähän vastaukseen 5.10.2015: Katso ylempi AMK -kirjoitusasu postauksesta 5.10.2015.

 

 

Alkuperäinen vastaus:

Olen aiemmin miettinyt YAMK-oppareiden ja gradujen merkitsemistapoja: http://blogit.jamk.fi/oppari/2013/05/23/viittaus-yamk-oppariin-vs-graduun/

Silloin olen näköjään ohjeistanu niin, että voi käyttää sitä muotoa, mikä on kansilehdessä tai kuvailulehdessä.  Se on tavallaan pätevä neuvo edelleenkin, jos ajatellaan, että lähdeviitteeseen otetaan tiedot nimiölehdeltä (= kuvailulehti oppareissa). Mutta koulutusohjelman nimellä ja sen kirjoitusasulla on väliä myös kansi- ja kuvailulehdillä.

Joten mietitäänpä asiaa tarkemmin.

Enkunkielessä tämä ei tuota samanlaista ongelmaa, koska jo koulutusohjelman nimestä näkyy, että kyse on yamk-opparista: Master’s degree…

JAMKin käytäntöjä

JAMK.fi-sivulta näen monenlaista käytäntöä. Joskus koulutusohjelma-sana on mukana, joskus ei. Tyypillisesti ylemmän ammattikorkeakoulun koulutusohjelmassa on lisäys ’YAMK’:

Logistiikka, YAMK
Palveluliiketoiminnan koulutusohjelma, YAMK.

JAMKin www-sivuilla saan 101 osumaa yamk-sanalla ja 208 osumaa ’ylempi amk’ -hakufraasilla.

Theseuksessa JAMKin koulutusohjelmalistauksessa käytetään lyhennettä ”(Ylempi AMK)” isolla y:llä ja sulkumerkeillä. Esimerkki:  Automaatioteknologian koulutusohjelma (Ylempi AMK).

Theseuksen jamkilaisissa yamk-oppareissa on vaihtelevia kirjoitusasuja. Sen huomaa, kun tutkii kansi- ja kuvailulehtiä. Koska logistiikan koulutusohjelma on sekä amk-koulutuksena että yamk-koulutuksena, on herkullista katsoa, miten yamk-opiskelijat ilmaisevat koulutusohjelmansa. Ainakin näin:

Logistiikka
Logistiikka, ylempi amk
Logistiikka Ylempi AMK
Logistiikka, Ylempi Amk
Logistiikan koulutusohjelma (YAMK)
Logistiikan koulutusohjelma, YAMK
LOGISTIIKAN KOULUTUSOHJELMA, YAMK
Logistiikan koulutusohjelma YAMK
Logistiikan koulutusohjelma, ylempi AMK-tutkinto
Logistiikan koulutusohjelma, Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto
Ylemmän ammattikorkeakoulun logistiikan koulutusohjelma
Ylempi logistiikan koulutusohjelma

Mikä näistä olisi suositeltavin kirjoitusmuoto?

Viranomaisten käytäntöjä

Kotimaisten kielten keskuksen (kotus) lyhenneluettelossa ei kuitenkaan ole YAMKia. Siellä on vain tämä lyhenne: AMK ~ amk ammattikorkeakoulu. Eli kumpikin on ok: AMK ja amk.

Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla on päätös YAMK-koulutusohjelmista vuodelta 2012. Sielläkään koulutusohjelman nimestä ei pysty päättelemään, että kyseessä on yamk-koulutusohjelma. Esimerkki: Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma.

OKM:n asiakirjassa tutkintonimikkeessä on kuitenkin lyhenne mukana: tradenomi (ylempi AMK), pienellä y:llä.

Suositukset asiatekstin kirjoittamisesta

Koska OKM ei käytä lyhennettä yamk tai YAMK, eikä sitä ole Kotuksen lyhenneluettelossakaan, emme käytä sitä opparin kansi- tai kuvailulehdessä. Ilmaisu ’ylempi amk’ on hyvä, mutta pitäisikö siihen tulla isoja kirjaimia johonkin kohtaan?

Oppariohjeissa suositaan nyt, standardien mukaisesti, että sanat kirjoitetaan mahdollisimman normaalisti. Ei siis erikoisia kirjoitusmuotoja. Siinä mielessä ylempi AMK pienellä y:llä kirjoitettuna on suositeltavampi kuin Ylempi AMK isolla y:llä ja AMK:lla. Ja koska Kotimaisten kielten keskus antaa mahdollisuuden kirjoittaa joko AMK tai amk, niin käytetään mieluummin pieniä kirjaimia.

Emme myöskään ole suosineet sulkumerkkien käyttöä lähdeviitteessä, joten emme kirjoita fraasia ’ylempi amk’ sulkuihin.

Vastaus tiivistetysti

Pyysin tästä asiasta vielä mielipidettä Kielikeskuksen viestinnän opettajilta.

Kuvailulehdelle: Koulutusohjelman nimi, ylempi amk.

Esimerkiksi logistiikan yamk-opiskelija naputtelee kuvailulehden koulutusohjelma-laatikkoon näin: Logistiikka, ylempi amk

Lähdemerkintään ylempi amk tulee näin:

Teivainen, J. 2013. Toimitusketjun kustannusten mallintaminen. Energiakäyttöön tarkoitetun karsitun rankapuun toimitusketjun mallintaminen metsäautotien varresta käyttöpaikalle. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, tekniikan ja liikenteen ala, logistiikan koulutusohjelma, ylempi amk. Viitattu 16.12.2013. Http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305148491.

Oman alansa nimen (esim. tekniikka ja liikenne) voi varmistaa OKM:n sivuilta.
JAMKin yamk-koulutusohjelmat kerrotaan opinto-oppaassa (muuta YAMK -> ylempi amk).

Julkaisijan sivuilta ladattu käsikirja

Mulla on aineistona käsikirja, joka on sähköisessä muodossa yrityksen palvelimella. Käsikirjaan ei ulkopuolinen pääse käsiksi. Kyseinen käsikirja on aikanaan, duunikaverin toimesta, ladattu julkaisijan verkkosivuilta. Enää tuota julkaisua ei julkaisijan sivuilta löydy. Meinasin tehdä lähdemerkinnän samaan tapaan, kuin normaalin sähköisen lähteen, mutta nettiosoitteen sijaan merkkaan, että lähde majailee yrityksen tietokannassa. Ok?

Samaisesta lähteestä toinen kysymys koskien sivunumeron merkintää viittaukseen. Kirja on jaettu lukuihin, mutta jokaisen luvun sivunumerointi alkaa 1:stä. Merkitäänkö näin ollen viittaukseen sekä luku että sivunumero?

Liitteenä mainitsemani oppaan ”etusivu” jossa kaikki tarpeellinen lähdemerkintään.

Vastaus:
Voin kommentoida lähdemerkintä-asiaa. On ok, jos teet lähdemerkinnän ajattelemallasi tavalla. Tekstiviitteeseen voi laittaa luvun numeron ja ne sivut, joihin siinä tekstikohdassa viittaa.

Käsikirjan nimi on ”Teknisiä tietoja ja taulukoita -käsikirja”. Sen alussa on selitys: ”Teknisiä tietoja ja taulukoita -käsikirjamme 9. painos julkaistiin vuonna 2000 paperipainoksena. Tähän verkkoversioon on korjattu paperiversiosta havaitut painovirheet.” Käsikirjaa on viimeksi editoitu 23.01.2006.

Olet varmaankin varmistanut, että käsikirjan tekniset tiedot ym. ovat edelleen ok? Ettei sitä sen takia ole otettu netistä pois?

Lähdeviite:
Julkaisun nimi. 2006. PDF-julkaisu. Korj. 9. p. Viitattu pvm. Julkaisu saatavissa YritysX:n tietojärjestelmässä.

Tekstiviite:
Tekstiä tekstiä tekstiä (Julkaisun nimi 2006, luvun numero, sivut).

Sitten tässä tulee mietittäväksi myös asian tekijänoikeuspuoli.

Käsikirjan etusivun lopussa on copyright-lause. Saatko selville, onko duunikaverillasi ollut oikeus ladata kyseinen käsikirja yrityksen palvelimelle? Jos on, asia on ok. Jollei, tilanne saattaa olla hankala. Lähdeviitteestähän näkyy, minkä yrityksen tietojärjestelmään se on ladattu.

Netissä on sivuja/työkaluja, joiden avulla voi yrittää etsiä vanhoja, jo netistä poistettuja sivuja. Jos jollain tällaisella työkalulla löytäisi käsikirjan, voisi laittaa linkin osoitteeksi työkalun osoitteen sekä jonkin tarkentavan tiedon, jolla lukijakin löytää dokumentin (esim. hakusana tai -lause).

Vaihdoin ajatuksia lyhyesti myös JAMKin lakiasioiden asiantuntijan kanssa. Suosittelemme tätä:
Kannattaa varmaan kysyä siitä firmasta, jonka (mahdollisesti) sisäistä aineistoa se lähdeaineisto on, että miten sen voi esittää opparissa. Ettei firmalle ”mene herne nenään”, jos esim. katsovat sen salassa pidettäväksi aineistoksi, jota ei saa mainita missään.