Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: vakiintuneet lyhenteet

Lähdeviitteen aloittaminen RILillä

Merkitäänkö RIL-julkaisusarja lähdeviitteeseen? RIL-julkaisuja käytetään paljon teknologiassa ja RIL-tieto on kuitenkin oleellinen tieto.

Vastaus:

Olen aiemmin tosiaan toitottanut, että julkaisusarjan ilmoittaminen lähdemerkinnässä on vapaaehtoista, esimerkiksi postauksissani SLU-julkaisusarjan julkaisu vuonna 2014 ja Lähdeviite artikkelimuotoiseen väikkäriin vuonna 2018.

Lähdeviite-stadardissa (SFS 5989) mainitaan usein, että tieto kannattaa ilmoittaa lähdeviitteessä, jos se on lähdemerkinnän kannalta oleellinen. Ajattelen itsekin, että RIL-tieto on oleellinen.

Kokeillaan lähdemerkintöjen tekemistä esimerkin avulla.

Lähdemerkintä kirjoittajan perusteella (painettu julkaisu)

Janet-tietokannasta löytyy paljon RIL-julkaisuja. Valitsen yhden, eli Rakennusten rakenteellisen turvallisuuden tarkastusohje. Huomasin samalla, että monilla RIL-julkaisuilla on omat tekijänsä.

Lähdemerkintä kirjoittajan nimellä aloittaen:

Åström, G. 2015. Rakennusten rakenteellisen turvallisuuden tarkastusohje. Helsinki: Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto. RIL 269-2015.

Tämäntyyppisen lähdeviitteen saan myös käyttämällä Janetin Viitetiedot-toimintoa.

Alan vakiintunut käytäntö

Mietin kuitenkin, voisiko RIL olla verrattavissa viralliseen lyhenteeseen/koodiin, samalla tavalla kuin esim. säädöksissä, standardeissa ja patenteissa voidaan käyttää virallista merkintätapaa tai alan vakiintunutta käytäntöä.

Silloin lähdemerkintä alkaisi RILillä:

RIL 269-2015. Rakennusten rakenteellisen turvallisuuden tarkastusohje. Kirj. G. Åström. Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto.

Tekstiviite: Tekstiä tekstiä tekstiä (RIL 269-2015, sivut).

Rakennustiedon verkkokaupassa ilmoitetaan mm. RIL-koodi ja kirjan nimi, julkaisuvuosi ja kustantaja. Siellä ei ilmoiteta kirjoittajaa.

Myös kirjasta löytyvä tieto vahvistaa käsitystä alan vakiintuneesta käytännöstä:”RILin julkaisuilla on oma kotisivu – – Sinne on koottu tiedot julkaisun painoksista sekä mahdolliset lisäinformaatiot.”

Asiantuntijatyöryhmän työn tulos?

Myös tämä tieto löytyy netistä (korostus sp):

Tämä ohje on laadittu rakenteellisen turvallisuuden johtoryhmän ohjauksessa sekä rahoittamana (jäseninä Rakennusteollisuus RT, Kiinteistöpalvelut ry, Rakennustarkastusyhdistys, Suomen Kuntaliitto, SKOL, RAKLI, RIL ja ympäristöministeriö). Pilotoinnin ohjaukseen ja rahoitukseen osallistuivat em. lisäksi maa- ja metsätalousministeriö, opetusministeriö, Puuinfo sekä FISE Oy. Ohje on ollut lausuntokierroksella. Ohjeen kirjoittaja on RILin tekninen johtaja Gunnar Åström. Ohjeen laadintaan on osallistunut asiantuntijatyöryhmä, johon ovat kuuluneet Reijo S. Lehtinen (Rakennusteollisuus RT:n edustaja), Juha Elomaa (A-Insinöörit, SKOLin edustaja), Jouko Lamminen (Vantaan rakennusvalvontavirasto, RTY:n edustaja), Ilpo Peltonen ja Juho Kess (RAKLI:n edustajat), Esko Korhonen ja Hanna Laakkonen (Suomen Kuntaliiton edustajat), Seppo Korhonen (ARE Oy, Kiinteistöpalvelut ry:n edustaja), Ari Roininen (MTK ry:n edustaja), Pekka Lukkarinen (ympäristöministeriön edustaja), Jouni Vastamäki (Järvenpään kaupungin rakennusvalvontavirasto), Kai Miller (Helsingin rakennusvalvonta, RTY:n edustaja) sekä Gunnar Åström (RIL, työryhmän puheenjohtaja ja ohjeen kirjoittaja). Tarkastusmenettelyn pilotoinnista vastasi A-Insinöörit Oy, työryhmänä Olli Saarinen (vastuullinen konsultti), Seppo Suuriniemi, Antti Simola ja Markku Raiskila.

Näyttää siltä, että prosessi on samantapainen kuin standardeissakin. Onko Gunnar ollut yksi asiantuntija monen asiantuntijan ryhmässä, mutta hänelle on langennut kirjaajan ja dokumentoijan sekä editoijan tehtävä? Tätä voisi ajatella, kun katsoo julkaisun kantta. Siinä ei Gunnarta mainita.

Rakennusinsinöörien liiton eli RILin omissa listauksissakin on vain:

RIL 269-2015 Rakennusten rakenteellisen turvallisuuden tarkastusohje

Tällä tulkinnalla hyväksyisin lähdeviitteen jopa näin:

RIL 269-2015. Rakennusten rakenteellisen turvallisuuden tarkastusohje. Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto.

Tekstiviite: Tekstiä tekstiä tekstiä (RIL 269-2015, sivut).

Viite e-kirjaan

Valitsen Janetista e-kirjan, joka kuuluu RIL-sarjaan.

Sen nimi on Paalutusohje 2016: PO-2016. Kirjoittajaksi ilmoitetaan Teemu Riihimäki.

Kyseistä henkilöä ei kuitenkaan ilmoiteta tekijäksi julkaisun kannessa eikä nimiösivulla. Kun luen julkaisun esipuhetta, siellä sanotaan, että ohjeen pääkirjoittajana on toiminut Teemu Riihimäki, lisäksi kerrotaan, ketkä ovat osallistuneet työhön asiantuntijoina plus se, että julkaisuprojektista on vastannut Gunnar Åström. Julkaisuun liittyy monta tekijää eri rooleissa.

Tämä tukee sitä, että lähdemerkintä voidaan tehdä ainakin kolmella eri tavalla.  

Linkkinä voi käyttää Janetin perusosoitetta https://janet.finna.fi/ tai osoitetta, josta löytyvät kirjan tiedot ja varsinainen linkki e-kirjaan.

Vaihtoehtoiset lähdemerkinnät:

RIL 254-2016. Paalutusohje 2016: PO-2016. Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL. Viitattu 7.1.2019. https://janet.finna.fi/Record/janet.347016.

RIL 254-2016. Paalutusohje 2016: PO-2016. Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL. Pääkirjoittaja T. Riihimäki. Viitattu 7.1.2019. https://janet.finna.fi/Record/janet.347016.

Riihimäki, T. 2016. Paalutusohje 2016: PO-2016. Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL. Viitattu 7.1.2019. https://janet.finna.fi/Record/janet.347016.

Halutessa voi korostaa sitä, että kyseisen e-kirjan käyttö vaatii käyttöoikeuden, sillä kaikilla lukijoilla ei välttämättä ole pääsyä kirjaan. (Jokaisella JAMKilaisella kuitenkin on käyttöoikeus kyseiseen julkaisuun, koska kirjasto on ostanut siihen lisenssin. Pääset lukemaan kirjaa kirjautumalla Janetiin.)

RIL 254-2016. Paalutusohje 2016: PO-2016. Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL. Vaatii käyttöoikeuden. Viitattu 7.1.2019. https://janet.finna.fi/Record/janet.347016.

Tekstiviite lakiin tyylillä (PKL 806/2011, 7:23:1)

Onko oikein seuraavanlainen lakia koskeva tekstiviite:
xxxxxxx kuulutusmenettely xxxxxxxx (PKL 806/2011, 7:23). 

Kyseessä siis pakkokeinolain 7 luvun 23 §. Mites jos haluaisin siihen vielä momentin? PKL 806/2011, 7:23:1?

Tarvitseeko olla tuo lain päivämäärä vai riittääkö lain numero ja vuosi? Opparin I kurssilla oli seuraavanlainen ohje:

Viitteessä (A 16.12.2004/ 1163.) Lähdeluettelossa A 16.12.2004/1163.

Vastaus:

Mielestäni tämä on sallittu kirjoittamistapa: (PKL 806/2011, 7:23:1). Se näyttää olevan tyypillinen kirjoittamistapa ainakin osassa alanne tekstiviitteitä.

Lain numero ja vuosi riittävät tässä tapauksessa. Opintojaksollanne on ilmeisesti ollut käytössä vanha versio raportointiohjeesta, jos tuo esimerkki on mainittu ainoana mahdollisuutena; voin päätellä sen myös tuosta vuosiluvusta 2004.

Tekstiviite tehdään sen mukaan, miten lähde on ilmoitettu lähdeluettelossa.

Onko tuo PKL-lyhenne vakiintunut alallasi? Se ei näytä jostain syystä olevan Edilexissä (ks. tässä tekstissä myöhemmin tuleva linkki). Googlettamalla selviää, että se on yleisesti käytössä. Sitä voi käyttää.

Raportointiohje, ks. samantapainen POL-esimerkki:

Lait ja asetukset ja muut virallislähteet

Ensimmäisenä tietona voidaan käyttää virallista lyhennettä tai vakiintunutta lyhennettä (ks. esim. Edilex).

A 26.2.2009/92. Valtioneuvoston asetus työmarkkina-alueista. Viitattu 12.5.2016. http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö.

Huoneenvuokralaki 481/1995. Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta. Annettu 31.3.1995. Viim. muutos 18.1.2013. Viitattu 31.8.2016. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950481.

L 548/2016. Laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Viitattu 31.8.2016. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20160548.

POL 628/1998. Perusopetuslaki. Annettu 21.8.1998. Viim. muutos 19.2.2016. Viitattu 31.8.2016. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628.

SFS-ISO/IEC 27018:2015. Menettelyohjeet henkilötietojen suojaamiseen henkilötietoja käsittelevissä julkisissa pilvipalveluissa. Aihealueet: Informaatioteknologia, turvallisuustekniikat. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS. Vahvistettu 18.5.2015. Viitattu 1.7.2015. https://janet.finna.fi, SFS Online.

Jätänkö julkaisuvuoden ilmoittamatta?

Onko parempi käyttää lyhennettä n.d., jos teoksen luontivuotta ei tiedetä, vai jättää julkaisuvuosi-tieto pois lähdeviitteestä? Osa suomen kielen asiantuntijoista vastustaa englanninkielisen n.d.-lyhenteen käyttöä suomenkielisissä opinnäytteissä.

Vastaus:

Standardi 5989 ”Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet” toteaa näin kohdassa 9.3.4, jonka otsikkona on Ei julkistusaikaa:

Jos julkistusajasta ei voida esittää edes arviota, käytetään ilmaisua ”ei julkistusaikaa”, sen latinankielistä vastinetta ”sine anno” (joka voidaan lyhentää ”s. a.”) tai vastaavaa ilmaisua kohdeyleisön kielellä (esim. no date).

Standardin esimerkin mukaan ”s. a.” tulee hakasulkuihin: [s. a.]. (Huom! JAMKissa ei hakasulkuja lähdeviitteessä käytetä.)

”Ei julkistusaikaa”

Voisimmeko käyttää JAMKIssa ilmaisua ”ei julkistusaikaa”?

Suomenkielisten oppareissa on englanninkielinen tiivistelmä laajemman yleisön saavuttamiseksi. Tämän opin jo 1990-luvun puolivälissä, kun kokeiluvaiheen ammattikorkeakoulun opinnäytetöitä esiteltiin ulkomaisille korkea-arvoisille vieraille. Tiivistelmän lisäksi asiantuntijat silmäilevät myös lähdeluetteloa saadakseen käsityksen opinnäytetyön luotettavuudesta ja validiteetista. Sen vuoksi JAMKin oppareissa ei mielestäni voida käyttää ilmaisua ”ei julkistusaikaa”, sitä ei ulkomaalaiset ymmärrä.

”Sine anno” tai ”s. a.”

”Sine anno” tai ”s. a.” on tuntematon ilmaisu meille suomenkielisillekin ja varmaan myös isolle osalle vieraskielisiäkin. Vieraskielisissäkään opinnäytteissä sitä ei ole kovin usein tullut vastaan; en tosin ole välttämättä asiantuntija tästä lausumaan. (Mutta olen kuitenkin lähes päivittäin tekemisissä kansainvälisistä tietokannoista löytyvien tutkimusten kanssa.)

No date tai n.d.

Standardi antaa mahdollisuuden käyttää edellisiä vaihtoehtoja vastaavaa ilmaisua kohdeyleisön kielellä (esim. no date). Mikä on JAMKin kohdeyleisön kieli?

Ensimmäisenä tulee tietysti mieleen se, että suomenkielisten oppareiden kohdeyleisö on suomenkieliset ja englanninkielisten oppareiden kohdeyleisö on suurin piirtein koko maailma.

AMK-laki (24 §) sanoo, että amkin hallintokieli on sen toimiluvassa määrätty opetus- ja tutkintokieli. JAMKin toimiluvassa kerrotaan, että opetus- ja tutkintokielemme on ”Suomi, muu opetus- ja tutkintokieli englanti”. OKM:n luvalla JAMK saa antaa suomenkielisiä ja englanninkielisiä tutkintoja.

JAMKin tutkintosääntö huomauttaa, että suomenkielisillä voi olla enkunkielisiä opintoja kansainvälistymisen vuoksi ja että englanninkielisillä voi olla suomenkielisiä opintoja integroitumisen tukena:

14 § Opetuskieli

Jyväskylän ammattikorkeakoulun opetus – ja tutkintokieli on suomi. Suomenkielisiin tutkinto-ohjelmiin voi sisältyä englannin kielellä toteutettavia opintojaksoja tai osaamisalueita silloin, kun se on opiskeltavan alan kannalta tarkoituksenmukaista ja tukee opiskelijan kansainvälistymistä. Vastaavasti englanninkielisiin tutkinto-ohjelmiin voi sisältyä suomenkielisiä opintojaksoja tai osaamisalueita, jotka tukevat opiskelijan integroitumista suomalaiseen työelämään. Kunkin tutkinto-ohjelman hyväksytyissä opetussuunnitelmissa määritellään opintojaksoilla tai osaamisalueilla käytettävä kieli. Opintosuoritukset tehdään pääsääntöisesti opintojakson tai osaamisalueen kielellä.

JAMKin käyttökielet ovat siis suomi ja englanti.

Tätä on ajateltu, kun lähdeviitteeseen laitetaan n.d. Lyhenne yleensä muistetaan sen jälkeen, kun kerrotaan, että se tulee sanoista no date. Enkunkielisissä oppareissa n.d. kirjoitetaan aina pienillä kirjaimilla, vaikka sitä edeltäsi piste (ja välilyönti) – kuten lähdeviitteessä aina edeltää! Suomenkielisissä lähdeviitteissä n.d. kirjoitetaan tekstiviitteissä pienellä: Tekstiä tekstiä tekstiä (Sukunimi n.d., sivut). Lähdeviitteessä se kirjoitetaan isolla N:llä, esimerkki (E. = Etunimen alkukirjain):

Sukunimi, E. N.d. Julkaisun nimi. Painos. Kustantajan paikka: Kustantaja.

Julkaisuvuosi-tiedon jättäminen pois viitteestä

Tämä voisi olla yksi ratkaisu.

Asiasta voi kuitenkin tulla vakavahko ongelma arvioinnissa, koska opettaja ei tiedä, onko opiskelija unohtanut laittaa lähdeviitteeseen julkaisuvuosi-tiedot (miinusta huolimattomuudesta), vai eikö hän ole sitä osannut (miinusta osaamattomuudesta). Opet eivät voi alkaa tarkistaa kaikkia epämääräisiä lähdeviitteitä tsekatakseen, mistä on kyse!

Rikoslaki-lyhenne lähdeluettelossa

Käytämme lähteinä useita lakeja ja löysin ohjeesi, jonka mukaan ne tulee laittaa lähdeluetteloon aikajärjestykseen vanhimmasta uusimpaan. Päteekö tämä silloinkin kun käytämme jollekin laille vakiintunutta lyhennettä? Esimerkiksi käytämme tekstissämme rikoslain 20 luvun 6§ eli merkitsemmekö lähdeluetteloon sen

RL19.12.1889/39. Rikoslaki. Säädös säädöstietopankki Finlexin sivuilla. Viitattu 6.4.2016. Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö. 

Ja tekstiviite RL 19.12.1889/39. 2015, 20 luku, 6§.

Onko oikein? Ja rikoslaki tulee lähdeluetteloon R-kohdalle, eikä muiden lakien kanssa samaan?

Vastaus:

Aakkosjärjestys on se, jota ensisijaisesti noudatetaan ja jonka mukaisesti myös lyhenteet sijoitetaan paikallensa lähdeluettelossa. RL siis R:n kohdalle!

Raportointiohjeessa on haparointia koskien lyhenteitä, joissa on jo valmiina vuosiluku. Korjaamme asian kesällä, kun raportointiohjetta tuunaillaan ensi lukuvuotta varten.

Säännöksi tulee, että niissä lähdeviitteissä, jotka alkavat vuosiluvun sisältävällä lyhenteellä tai vakiintuneella nimityksellä, ei enää erikseen toisteta vuosilukua. Lähdeviitteestä ei häviä mitään tietoa, mutta se tulee napakammaksi ja jopa ymmärrettävämmäksi. Tätä käytäntöä saa alkaa noudattaa jo nyt.

Toimialoilla yritykset ja viranomaiset käyttävät kyseisiä lyhenteitä tai nimityksiä. Sekin on tärkeä perustelu, ehkä tärkein!

Säädösten lyhenteitä tai vakiintuneita nimityksiä voi käyttää opparissa, bongaa niitä esim. Edilexin sivuilta (huomaa kaksi eri välilehteä: lyhenteet & vakiintuneet nimitykset). Muita lyhenteitä on Kielitoimiston lyhenneluettelossa. Kielikeskuksen lyhenneluettelosta näyttäisi puuttuvan useita vakiintuneita lyhenteitä, joita käytetään lähdeviitteissä, esim. painos- tai päivitystietojen yhteydessä.

Olisikohan niin, että Finlex alkaisi olla jo niin yleissivistystä, että ehkä sitä ei enää tarvitsisi mainita erikseen, kun se kuitenkin näkyy nettiosoitteessa?

Lisäisin lähdeviitteeseen vielä tiedon viimeisimmästä muutoksesta kyseisessä laissa, sehän on vähän niin kuin päivitysaika 😉

Lähdeviite:

RL 39/1889. Rikoslaki. Viim. muutos 8.1.2016. Viitattu 6.4.2016. Http://www.finlex.fi, Ajantasainen lainsäädäntö.

Tekstiviite, jossa 6 § todennäköisesti yksilöi kohdan tarpeeksi:

Tekstiä tekstiä tekstiä (RL 39/1889, 6 §).

Lähdeviite varhaiskasvatuslakiin

Olisin varmistanut sinulta lakiin liittyvän lähdemerkinnän ja viittauksen.

Laki-lähteen tekstiviite – viittaus yhteen pykälään

”Päiväkodissa ja perhepäivähoidossa tulee olla tarvittava määrä henkilöstöä, jotta varhaiskasvatukselle laaditut tavoitteet voidaan saavuttaa. Lasten päivähoidon henkilöstön kelpoisuusvaatimuksiin sovelletaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annettua lakia sekä sen nojalla annettuja säännöksiä (L 580/2015, 5 §).”

Merkataanko pykälä noin lain perään?

Vastaus:

Kyllä, tekstiviite tulee juuri tuolla tavalla.

Laki-lähteen tekstiviite – viittaus moneen pykälään

Mitä jos viittaa useaan eri pykälään samassa kappaleessa, eroitetaanko ne pilkuilla? Miten välilyönnit tulevat oikeaoppisesti, merkataanko pykälä heti numeron perään vai välilyönnillä? Tuleeko toiseksi viimeisen ja viimeisen väliin &-merkki?

(L 580/2015, 5 §, 6 §, 7 §.)

Vastaus:

Erotetaan pilkuilla. Välilyönti numeron ja pykälä-merkin väliin, kuten lakitekstissäkin on.

Toiseksi viimeisen ja viimeisen väliin ei tule &-merkkiä, pilkutus riittää. Tätä tosin ei raportointiohjeessa neuvota. Lähdeviite-standardi SFS 5989 ”Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet” antaa melko vapaat kädet välimerkityksille.

Raportointiohjeessa on kuitenkin tällainen esimerkki tekijä-tiedoista ja välimerkeistä tekstiviitteessä:

– – . Makrosysteemi sisältää yhteiskunnan säätelemät reunaehdot, kuten lait, politiikan, kulttuurin ja ideologiat. (Hietikko 2009, 45; Jaako 2008, 22; Sailio 2008, 10.)

Eipä tuossakaan ole &-merkkiä kahden viimeisen välillä.

Tarkistin vielä Tutki ja kirjoita -kirjan, mutta sielläkään ei tekstiviitteiden yhteydessä ole tähän sopivaa ohjetta tai esimerkkiä.

Ei pykäliä lähdeviitteisiin

Ja tuleeko ne pykälät lähdeluetteloonkin?

L 580/2015. Varhaiskasvatuslaki. Viitattu 5.2.2016. http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö, 5 §, 6 §, 7 §.

Vastaus:

Pykälät eivät tule lähdeluetteloon. Vähän niin kuin viittaisit tavalliseen kirjaan, ei silloinkaan lähdeviitteeseen sivuja laiteta.

(Ja yksittäinen pykälä ei ole julkaisun itsenäinen osa, kuten toimitettujen julkaisujen yksi artikkeli yleensä on.)

Mikä vuosiluku?

Ohjaajani kanssa tuli puheeksi Varhaiskasvatuslain merkitseminen. Finlexin sivuilla on varhaiskasvatuslaki merkattu näin, mutta tuo vuosiluku on kieltämättä aika häiritsevä, koska uusi Varhaiskasvatuslaki on astunut voimaan. Samoin PhL ottaa silmään. Voiko Varhaiskasvatuslakiin viitata siis noin, miten yllä olen sen kirjannut?

Päivähoitolaki / PhL 36/1973 Varhaiskasvatuslaki

Vastaus:

Nyt kannattaa olla tarkkana kuin porkkana!

Laki 580/2015 on Laki lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ja se on annettu 8.5.2015. Muutoksessa päivähoitolaki on muutettu varhaiskasvatuslaiksi. Tämä ei ole varhaiskasvatuslaki, vaan laki sen muutoksesta.

Kaikki varhaiskasvatuslakiin tehdyt muutokset näkyvät Finlexin sivuilta.

Tässä kolme viimeisintä, joista ekana oleva tulee voimaan vasta tämän vuoden elokuussa:

Lähdeviite varhaiskasvatuslakiin

Jos lailla on vakiintunut nimi ja/tai lyhenne, sitä voi käyttää. Juridisia lyhenteitä löytää esimerkiksi Edilexin sivuilta ja viranomaisten sivuilta. Sinne ei ole tullut vielä tätä muutosta, mutta koska laissa 580/2015 puhutaan varhaiskasvatuslaista, sitä voi käyttää myös lähdeviitteessä:

Varhaiskasvatuslaki 1973/36. Viitattu 25.2.2016. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1973/19730036.

TAI:

Varhaiskasvatuslaki 36/1973. Viitattu 25.2.2016. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1973/19730036.

Tämäkin hyväksyisin, sillä jos googlettaa sanalla varhaiskasvatuslaki, Googlen tuloslistan viitteessä numerot ovat päinvastaisessa järjestyksessä kuin edellisessä versiossa.

TAI:

L 1973/36. Varhaiskasvatuslaki. Viitattu 25.2.2016. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1973/19730036.

TAI:

L 1973/36. Varhaiskasvatuslaki. Viitattu 25.2.2016. Http://www.finlex.fi, Ajantasainen lainsäädäntö.

Muutosajankohta lähdeviitteeseen?

Voit täydentää lähdeviitettä, jos haluat, kertomalla lain viimeisimmän muutosajankohdan. Esim.:

Varhaiskasvatuslaki 1973/36. Viimeisin voimaantullut muutos 1.8.2015. Viitattu 25.2.2016. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1973/19730036.

Lähdeviite varhaiskasvatuslain muutokseen

Jos haluat viitata erityisesti lakimuutokseen, tee lähdeviite kyseiseen säädökseen:

L 580/2015. Laki lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta. Viitattu 5.2.2016. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150580.

Aiemmat postaukset

Olen kirjoittanut lakien lyhenteistä ja vakiintuneista nimityksistä reilu vuosi sitten, ja

lakiin viittaamisesta muulloinkin.

Uusin tieto rakennustyön turvallisuudesta

Opiskelija ilmoittaa lähteen:
RTK (629/94) 1994. Rakennushankkeen työturvallisuus. Valtioneuvoston päätös rakennustyön turvallisuudesta. Viitattu 9.4.2014.

Miten tähän viitataan? Pitääkö hänen viitata esimerkiksi Suomen lakiin?

Vastaus:

Suomen laki on toimitettu teos ja nykyään myös tietokanta, ei alkuperäislähde. Siihen ei kannata eikä oikein saakaan viitata, kun säädökset kuitenkin löytyvät alkuperäisinä ja ajantasaisina Finlexistä.

Tuo RTK tarkoittanee Rakennusteollisuuden keskusliittoa.

Onkohan opiskelija etsinyt lähteen tietokannasta vai netistä?

RT-tietokannasta löysin tällaisen:
Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta. Suomen säädöskokoelma 205/2009. (2009)

Asetuksen ajantasaisuus?

Finlexistä tarkastan, että RT-tietokannasta löytämäni lähde on ajantasainen:

A 26.3.2009/205. Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta. Viitattu 16.4.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090205.

Vuoden 2009 asetus kumosi pari aiempaa säädöstä. Säädöstä on lisäksi muutettu vuonna 2013. Tiedot löytyvät klikkamalla viitetiedot-linkkiä:

Kumonnut säädökset
578/2003
629/1994 -> Tämä on se opiskelijan löytämä lähde, jota ei kuitenkaan enää noudateta. Se on vanhentunut.

Vuoden 2009 versiota on muutettu vuonna 2013.
Muutokset
525/2013 Säädöksen teksti
Voimaantulo: 01.08.2013
Huomautus: muutt. 8 ja 9 §:ää sekä liite 2

Muutokset ovat kuitenkin mukana Finlexin Ajantasainen lainsäädäntö -osiosta löytämässäni vuoden 2009 lähteessä, jonka virallinen lyhenne pysyy muuttumattomana: A 26.3.2009/205. Aiempi lähdemerkintä pelittää edelleen:

A 26.3.2009/205. Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta. Viitattu 16.4.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090205.

Jos haluaa hifistellä, asetuksen lähdemerkintä voisi olla sellainen, jossa on kaivettu esille tuo viitetiedoissa ilmoitettu  vuosiluku eli säädöksen viimeisin päivitys:

L 26.3.2009/205. 2013. Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta. Viitattu 16.4.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090205.