Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: lait

Kuvan kopiointi netistä oppariin

Opiskelija 1: Teemme opinnäytetyön ilmiöstä x. Haluaisimme sinne muutaman kuvan. Miten kuvia saa tai voi käyttää työssä? lupa-asiat lähinnä mietityttää.

Opiskelija 2: Teen YAMK-opinnäytetyötä ja haluaisin kysyä kuvien käytöstä opinnäytetyössäni. Lähinnä netistä löytyvien, esim. tämän tyyppisten asiaa havainnollistavien kuvien suhteen: https://intellinium.io/why-iiot-is-different-from-iot/ Onko nyt tosiaan niin, että kannattaa suoraan unohtaa tuollaiset verkosta löytyvät (kansainvälisiltä sivustoilta peräisin olevat) kuvat, joiden tekijältä tuskin koskaan saa vastausta kuvan käyttöön liittyen? Raportointiohjeesssa sanotaan, että Huom! Lainattaessa kuvioita ja kuvia, esimerkiksi valokuvia, tekijänoikeudet on aina varmistettava.

Opiskelija 3: Voinko ottaa netistä kuvia JAMKissa opinnäytetyöhön? Onko jotain tekijänoikeusrajoituksia netistä löytyville kuville? Löysin aiheen kirjoituksen mutta haluan vahvistaa asian JAMKilta. Kiitos.

Vastaus:

Netissä olevaa kuvaa saa siteerata eli käyttää muokkaamatonta kuvaa, jos nämä ehdot täyttyvät:

  • Kuva tulee opinnäytetyöhön.
  • Kyseessä on kaikille avoimelta nettisivulta löytynyt kuva (julkistettu teos).
  • Kuvalla ja tekstillä on asiallinen yhteys keskenään. (Kuva ei saa olla irrallinen, kiva koriste!)
  • Kuvaa käytetään opparissa jonkin asian selventämiseen tai havainnollistamiseen.
  • Kuvan lähdetiedot ilmoitetaan asiallisesti tekstissä, kun kuvaan viitataan (Tekijä vuosi).
  • Kuvan lähdetiedot ilmoitetaan asiallisesti lähdeluettelossa.

Kopiraitissa todetaan: ”Sallittujen sitaattien käyttöön ei tarvita tekijän lupaa.”

Raportointiohjeessa oleva virke saattaa antaa erheellisen mielikuvan siitä, mitä on sallittua tehdä. Virke ei sinänsä ole väärin, sillä jos esimerkiksi netin kautta käytettävän lisenssitietokannan käyttöehdoissa kielletään tietokannasta löytyvien kuvien käyttö, niin niitä ei saa käyttää (näistä rajoituksista lisää jossain muussa postauksessa myöhemmin), jos JAMK on sellaisen sopimuksen tietokannan myyjäosapuolen kanssa tehnyt.

KUVAN SITEERAAMINEN OPINNÄYTETYÖSSÄ: PERUSTELUT

Kyseessä on siis kuvasitaatti.

Eka: Tekijänoikeuslaki

Tekijänoikeuslaki sanoo sitaatista näin (22 §):

Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa.

ja julkistetun taideteoksen käyttämisestä näin (25 §)

Julkistetuista taideteoksista saa ottaa tekstiin liittyviä kuvia:

1) arvostelevaan tai tieteelliseen esitykseen; sekä

2) sanomalehteen tai aikakauskirjaan selostettaessa päiväntapahtumaa, edellyttäen ettei teosta ole valmistettu sanomalehdessä tai aikakauskirjassa toisinnettavaksi.

Kun taideteoksen kappale on tekijän suostumuksella myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu, taideteoksen saa sisällyttää valokuvaan, elokuvaan tai televisio-ohjelmaan, jos toisintamisella on valokuvassa, elokuvassa tai televisio-ohjelmassa toisarvoinen merkitys.

Toka: JAMKin digilupa

JAMKin ohjeessa Tekijänoikeudet opetuksessa (08/2017), jonka kohderyhmänä ovat opetuksen kanssa toimivat, on näppärä Kopioston lupataulu. Siinä lukee digilupaa koskien, että kopioiminen tutkimuskäyttöön on sallittua ”Tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa”.

Kysellä sivulla oleva teksti liittyy ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sopimaan kopiointilupan Kopioston kanssa. Kopiointiluvasta on myös esite.

Kolkki: Kopioston vastaus kysymykseen ”Voiko valokuvaa siteerata?”

Kopioston mukaan opparissa saa siteerata valokuvaa. Boldasin oleelliset kohdat:

Valokuvaa saa siteerata tieteellisessä esityksessä (esimerkiksi opinnäytetyö) tai arvostelevassa esityksessä (esimerkiksi opinnäytetyön arvostelu aikakausjulkaisussa), jos kuvalla on yhteys tekstiin ja siteeraaminen on perusteltua esityksen selventämiseksi tai havainnollistamiseksi. Kuvituksen kerääminen julkaisuun ei ole mahdollista vetoamalla sitaattioikeuteen. – – Siteerattaessa tulee aina mainita sitaatin lähde eli yleensä tekijän nimi ja lähdeteos.

Nelkki: Kopiraitti-sivuston ohjeet

Kopiraitti-sivustollakin vastataan samaan kysymykseen (”Voiko valokuvaa tai muuta kuvitusta siteerata”) samalla tavalla:

Kuvia saa siteerata tieteellisessä esityksessä, kuten opinnäytetyössä tai taidehistoriallisessa tutkimuksessa, sekä arvostelevassa esityksessä, esimerkiksi teatteri- tai kuvataidearvostelussa. Kuvalla tulee olla yhteys tekstiin ja siteeraamisen on oltava perusteltua esityksen selventämiseksi tai havainnollistamiseksi. Kuvituksen kerääminen julkaisuun ei kuitenkaan ole mahdollista vetoamalla sitaattioikeuteen.

Kopiraitin verkkosivulla Siteeraus tieteellisessä tutkimuksessa todetaan mm., että ”Julkistetuista teoksista saa ottaa hyvän mukaisesti lainauksia eli sitaatteja. Sallittujen sitaattien käyttöön ei tarvita tekijän lupaa.”

Viikki: Opettajan tekijänoikeusopas

Opettajan tekijänoikeus -sivusto toteaa:

Kunhan opettajan tai opiskelijan tuotosta voidaan kutsua ”tieteelliseksi esitykseksi”, on siihen kuvasitaattina oikeus ottaa mitä tahansa kuvia, jotka liittyvät itse esityksen tekstiin. – – Käytännössä kuvasitaattioikeus on todella laajasti määritelty. Tieteelliseen esitykseen saa siis ottaa kuvia taideteoksista, ottaa muiden ottamia kuvia taideteoksista, ottaa muiden ottamia mitä tahansa valokuvia ja myös kenen tahansa piirtämiä piirroksia. Otettujen kuvien on tietenkin liityttävä itse esitykseen, eli kuvia ei voi ottaa koristeeksi, vaan niissä näkyvää aihetta on esityksessä käsiteltävä keskeisesti. Kuvan tekijän ja kuvan kohteen tekijän nimet on tietenkin mainittava hyvän tavan mukaisesti.- – Kuvasitaatin perusteella voi siis näitä kuvia ottaa omaan esitykseensä ja tätä esitystä saa siis esittää eri tilaisuuksissa, välittää oppimisalustalla tai julkisestikin verkossa ja levittää fyysisinä kappaleina.

Saman sivuston Korjauksia-osiossa asiaa pohditaan monelta kantilta ja päädytään tähän johtopäätökseen koskien kuvien kopiointia tieteellisiin tarkoituksiin:

Tekijänoikeusneuvoston lausunto TN 2007:6 näyttää kuitenkin ottavan aika selkeästi kannan, että tulkinta on tässäkin laaja, eli tavanomaiset valokuvat ovat kuvasitaatin piirissä. Kaikki netin miljardit turistivalokuvat ovat siis käytettävissä, jos niiden aiheet liittyvät siihen, mitä ollaan käsittelemässä.

Kuukki: Aalto-yliopiston Wiki

Aalto-yliopiston Wikissä kerrotaan kuvista opinnäytetyössä näin:

Kuvan saa liittää tieteelliseen tekstiin kokonaisena teoksena. Se on myös suositeltavaa, sillä säännös ei anna lupaa kuvan muuttamiseen. Siteerattava kuva voi olla piirros, valokuva, kuva nuottikirjoituksesta tai valokuva taideteoksesta. – – Oikeuskirjallisuudessa nimenomaisesti selvitetyn kannan mukaisesti poikkeussäännöksen nojalla kuvitettu tieteellinen esitys voidaan myös levittää verkossa kuvineen.

Wikin tekstiä on muokannut viimeksi henkilö, joka Aalto-yliopiston henkilöstöhaulla tarkistettuna näyttää olevan yliopiston tutkimus- ja innovaatiopalveluiden tekijänoikeusasiamies.

Vanhat valokuvat – muissakin kuin tieteellisissä töissä

Kopioston usein kysytyissä kysymyksissä vastataan siihen, mikä on valokuvien suoja-aika, näin:

Valokuvan suoja-aika on 50 vuotta kuvan valmistusvuoden päättymisestä. On huomattava, että toisinaan valokuvat ylittävät niin sanotun teoskynnyksen, jolloin niiden suoja-aika on pääsäännön mukaisesti tekijän eli valokuvaajan elinikä ja 70 vuotta valokuvaajan kuolinvuoden päättymisestä.

Tarpeeksi vanhoja valokuvia saa siten käyttää muissakin kuin tieteellisissä töissä.

Rakennusmääräyskokoelma, F1

Miten viitataan Suomen rakentamismääräyskokoelman asetukseen F1? Riittääkö tekstiviitteenä (A 1.3.2005)?

Tämä kokoelma ei ole Finlexissä vaan löytyy ympäristöministeriön sivujen alta netistä pdf:nä http://www.finlex.fi/data/normit/28203-F1su2005.pdf

Joten emme ole löytäneet tälle asetukselle vastaava muotoista viittausta kuin vaikka lastensuojelulakiin viitatessa (L 13.4.2007/417) eli tuota ”kauttaviiva + numerot” päivämäärän jälkeen. Ja sivunumeroakaan ei ilmeisesti ole tapana merkitä lakiin tai asetuksiin viitatessa?

Olisi mahtavaa, jos ehdit vastailla ennen tämän viikon loppua, sillä palautamme opparin arviointiin sunnuntaina. Mutta, eihän elämä siihen kaadu, jos yhdet lähdeviittaukset eivät ole täysin oikein 🙂

Vastaus:

No ei kaadu. Ihan olette oikeilla jäljillä: lähdeviitteet eivät ole tärkeintä elämässä!

Kyseessä on tuttu dokumentti, luen sitä vähän väliä.

Suomen rakennusmääräyskokoelma lyhennetään yleensä RakMk. Jos katsotte tuota F1-määräystä, huomaatte, että sielläkin, aika alussa tekstiä, viitataan toiseen määräykseen näin: RakMk G1.

Rakennusmääräyskokoelma-sivun alussa käytetään sanaa säännös. Sitä voi varmaan käyttää myös lähdeviittessä.

Lähdeviite esim. näin:

RakMk F1. 2005. Esteetön rakennus. Määräykset ja ohjeet. Säännös Ympäristöministeriön www-sivulla. Viitattu pp.kk.vvvv. Http://www.ym.fi/fi-fi/maankaytto_ja_rakentaminen/lainsaadanto_ja_ohjeet/rakentamismaarayskokoelma.

TAI (jos vaikka linkissä ei lukisi rakentamismääräyskokoelmaa):

RakMk F1. 2005. Esteetön rakennus. Määräykset ja ohjeet. Säännös Suomen rakentamismääräyskokoelmassa Ympäristöministeriön www-sivulla. Viitattu pp.kk.vvvv. Http://www.ym.fi/fi-fi/maankaytto_ja_rakentaminen/lainsaadanto_ja_ohjeet/rakentamismaarayskokoelma.

Tekstiviite, sivunumeron voi ilmoittaa, koska pdf:ssä sellaiset on:

Tekstiä tekstiä tekstiä (RakMk F1 2005, sivunro).

***

Muutos tähän postaukseen 14.4.16/sp: Otettu pois virke ympäristöministeriön asetuksesta ja lisätty toinen lähdeviitemahdollisuus.

Rikoslaki-lyhenne lähdeluettelossa

Käytämme lähteinä useita lakeja ja löysin ohjeesi, jonka mukaan ne tulee laittaa lähdeluetteloon aikajärjestykseen vanhimmasta uusimpaan. Päteekö tämä silloinkin kun käytämme jollekin laille vakiintunutta lyhennettä? Esimerkiksi käytämme tekstissämme rikoslain 20 luvun 6§ eli merkitsemmekö lähdeluetteloon sen

RL19.12.1889/39. Rikoslaki. Säädös säädöstietopankki Finlexin sivuilla. Viitattu 6.4.2016. Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö. 

Ja tekstiviite RL 19.12.1889/39. 2015, 20 luku, 6§.

Onko oikein? Ja rikoslaki tulee lähdeluetteloon R-kohdalle, eikä muiden lakien kanssa samaan?

Vastaus:

Aakkosjärjestys on se, jota ensisijaisesti noudatetaan ja jonka mukaisesti myös lyhenteet sijoitetaan paikallensa lähdeluettelossa. RL siis R:n kohdalle!

Raportointiohjeessa on haparointia koskien lyhenteitä, joissa on jo valmiina vuosiluku. Korjaamme asian kesällä, kun raportointiohjetta tuunaillaan ensi lukuvuotta varten.

Säännöksi tulee, että niissä lähdeviitteissä, jotka alkavat vuosiluvun sisältävällä lyhenteellä tai vakiintuneella nimityksellä, ei enää erikseen toisteta vuosilukua. Lähdeviitteestä ei häviä mitään tietoa, mutta se tulee napakammaksi ja jopa ymmärrettävämmäksi. Tätä käytäntöä saa alkaa noudattaa jo nyt.

Toimialoilla yritykset ja viranomaiset käyttävät kyseisiä lyhenteitä tai nimityksiä. Sekin on tärkeä perustelu, ehkä tärkein!

Säädösten lyhenteitä tai vakiintuneita nimityksiä voi käyttää opparissa, bongaa niitä esim. Edilexin sivuilta (huomaa kaksi eri välilehteä: lyhenteet & vakiintuneet nimitykset). Muita lyhenteitä on Kielitoimiston lyhenneluettelossa. Kielikeskuksen lyhenneluettelosta näyttäisi puuttuvan useita vakiintuneita lyhenteitä, joita käytetään lähdeviitteissä, esim. painos- tai päivitystietojen yhteydessä.

Olisikohan niin, että Finlex alkaisi olla jo niin yleissivistystä, että ehkä sitä ei enää tarvitsisi mainita erikseen, kun se kuitenkin näkyy nettiosoitteessa?

Lisäisin lähdeviitteeseen vielä tiedon viimeisimmästä muutoksesta kyseisessä laissa, sehän on vähän niin kuin päivitysaika 😉

Lähdeviite:

RL 39/1889. Rikoslaki. Viim. muutos 8.1.2016. Viitattu 6.4.2016. Http://www.finlex.fi, Ajantasainen lainsäädäntö.

Tekstiviite, jossa 6 § todennäköisesti yksilöi kohdan tarpeeksi:

Tekstiä tekstiä tekstiä (RL 39/1889, 6 §).

Muuttunut kuntoutuksen nimi

Opinnäytetyössäni on lause:

Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvastuu on kunnalla, mikäli kuntoutusvastuu ei kuulu Kelan järjestämään vaikeavammaisten lääkinnälliseen kuntoutukseen (Monialainen kuntoutus 2015, 9).

Lähde: Monialainen kuntoutus 2015. 2015. Tilannekatsaus. Sosiaali- ja terveysministeriö. Raportteja ja muistioita: 2015:18. Viitattu 3.11.2015. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125757/URN_ISBN_978-952-00-3509-9.pdf?sequence=1

Kysymykseni on, että miten voisin merkitä lauseeseen, että 1.1.-16 lähtien Kelan lääkinnällinen kuntoutus on Kelan vaativa kuntoutus? Voinko korjata sen suoraan: …mikäli kuntoutusvastuu ei kuulu Kelan järjestämään vaativaan kuntoutukseen (Monialainen kuntoutus 2015, 9). Vai laitanko sen sulkuihin, jolloin tulee kahdet sulut. Ja tavitseeko tuo korjauskin oman lähteen?

Vastaus:

Ensiksi huomioni kiinnittyy lähdeviitteeseen. Siihen kannattaa lisätä julkaisuvuosi, kustannus-/julkaisupaikka ja piste lähdeviitteen loppuun:

Monialainen kuntoutus 2015. 2015. Tilannekatsaus. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Raportteja ja muistioita: 2015:18. Viitattu 3.11.2015. Http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125757/URN_ISBN_978-952-00-3509-9.pdf?sequence=1.

Koska julkaisun nimeen sisältyy vuosiluku, tekstiviite on poikkeuksellinen: (Monialainen kuntoutus 2015. 2015, sivut).

Sitten varsinaiseen kysymykseesi. Kyse on siis ilmeisesti siitä, että säädös tai viranomaisohje on muuttunut vähintäänkin termistöltään, jollei myös sisällöltään. Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus on muuttunut 1.1.2016 Kelan järjestämäksi vaativaksi kuntoutukseksi.

Tarvitset lähteen, jossa sanotaan, että kuntoutuksen nimi muuttuu, jollei sitä tietoa ole Monialainen kuntoutus 2015 -julkaisussa. Tieto näyttää kuitenkin olevan käyttämässäsi julkaisussa, ainakin sivulla 10.

Voisiko tämän muuttaa esimerkiksi näin:

Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvastuu on kunnalla, mikäli kuntoutusvastuu ei kuulu Kelan järjestämään vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen, jota aiemmin kutsuttiin vaikeavammaisten lääkinnälliseksi kuntoutukseksi (Monialainen kuntoutus 2015. 2015, 9 – 10).

Tai:

Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvastuu on kunnalla, mikäli kuntoutusvastuu ei kuulu Kelan järjestämään vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen, jota ennen vuotta 2016 kutsuttiin vaikeavammaisten lääkinnälliseksi kuntoutukseksi (Monialainen kuntoutus 2015. 2015, 9 – 10).

Tai:

Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvastuu on kunnalla, mikäli kuntoutusvastuu ei kuulu Kelan järjestämään vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen, jota kutsuttiin vaikeavammaisten lääkinnälliseksi kuntoutukseksi vuoden 2015 loppuun asti (Monialainen kuntoutus 2015. 2015, 9 – 10).

Tai jotain vastaavaa, tässä on monia mahdollisuuksia. Kuten aiemmin kerroin ja itsekin mietit, on myös mahdollista käyttää toista lähdettä apuna, esimerkiksi Kelan tiedotetta tai lain muuttumiseen liittyviä lakeja (HE 332/2014 vp; L 145/2015), jossa tuo kuntoutuksen nimen muuttuminen kerrotaan.

Lyhennetäänkö vaativa lääkinnällinen kuntoutus alasi julkaisuissa vaativaksi kuntoutukseksi? Jos kyllä, voit käyttää lyhyempää kirjoitusmuotoa. Jos ei, kannattaa käyttää opparissa täsmällistä ja virallista termiä, toisin sanoen pitempää nimitystä.

Lait vanhimmasta uusimpaan

Luetteloidaanko nuoremmasta vanhempaan päin, (tai jollain muulla perusteella) lyhennetäänkö linkki muotoon Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö., vai koko linkki mukaan?

Tässä a. esimerkki tekstistä ja b. lähdemerkinnästä

1.7.2015 kuntouttavan työtoiminnan lain (L 2.3.2001/189) 13§:n 2 momenttia muutettiin (L 1.7.2015/142). Kuntouttavan työtoiminnan toimintajakson pituus määritellään 3-24 kuukauden pituiseksi. Asiakkaan tulee osallistua toimintaan vähintään yhtenä ja enintään neljänä päivänä viikossa. Minimiaika päivittäiselle osallistumiselle on neljä tuntia. Aktivointisuunnitelmat tulee muuttaa tämän lain mukaisiksi vuoden 2015 aikana.

Eli, viitataan siihen lakiin, mitä muutettiin ja siihen lakiin, millä sitä muutettiin.

L 1.7.2015/142. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 13§:n muutoksesta. Säädös säädöstietopankki Finlexin sivuilla. Viitattu 27.7.2015. Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150142.

L.2.3.2001/189. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta. Säädös säädöstietopankki Finlexin sivuilla. Viitattu 13.7.2015. Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö.  

Vastaus:

Vanhimmasta uusimpaan päin

Kielijelpin ohjeen ja esimerkkien sekä myös Tutki ja kirjoita -opuksen esimerkkien mukaan saman tekijän julkaisut merkitään julkaisujärjestykseen niin, että vanhimmat julkaisut tulevat ekaksi.

Aiemmin julkaistu laki ilmoitetaan ensin:

L.2.3.2001/189. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta. Säädös säädöstietopankki Finlexin sivuilla. Viitattu 13.7.2015. Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö.

L 1.7.2015/142. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 13§:n muutoksesta. Säädös säädöstietopankki Finlexin sivuilla. Viitattu 27.7.2015. Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150142.

Jos lailla on vakiintunut lyhenne, sitä voi käyttää. Juridisia lyhenteitä löytää esimerkiksi Edilexin sivuilta ja viranomaisten sivuilta.

Nettiosoitteena voi ilmoittaa joko suoran osoitteen kokonaisena tai lyhennettynä, tai sitten polun, jota pitkin lukija löytää lähteen.

Tekstiviitteet

Jostain syystä katso-viittaukset sopisivat mielestäni tekstiinne hyvin (”katso tarkemmin”):

1.7.2015 kuntouttavan työtoiminnan lain (ks. L 2.3.2001/189) 13§:n 2 momenttia muutettiin (ks. L 1.7.2015/142). Kuntouttavan työtoiminnan toimintajakson pituus määritellään 3-24 kuukauden pituiseksi. Asiakkaan tulee osallistua toimintaan vähintään yhtenä ja enintään neljänä päivänä viikossa. Minimiaika päivittäiselle osallistumiselle on neljä tuntia. Aktivointisuunnitelmat tulee muuttaa tämän lain mukaisiksi vuoden 2015 aikana.

Kommentteja?

Sivunumerot tekstiviitteisiin jos mahdollista

Haluaisin varmistuksen, milloin pitää ilmoittaa viitatun lähteen sivunumerot. Olen esimerkiksi käyttänyt lähteenä paljon tutkimuksia ja haluan viitata niiden päätuloksiin, niin tuleeko minun silloinkin kirjata tekstiviitteeseen sivunumeroit esim (Olofson 2001, 323-330)?

Vastaus:

Aina, kun vain on mahdollista, ilmoita sivunumerot tekstiviitteissä. Painetuissa kirjoissa yleensä sivut on numeroitu.

Jos julkaisussa ei ole sivunumeroita – näin voi käydä silloin tällöin nettilähteissä tai e-kirjoissa – voit viitata luvun numerolla, esimerkiksi (Virtanen 2015, luku 5) tai (Kirjan nimi 2015, 5. luku). Lakilähteen tekstiviitteessä voi olla esimerkiksi pykälä (POL 628/1998, 4 §).

POL on lyhenne perusopetuslaista.

Uusin tieto rakennustyön turvallisuudesta

Opiskelija ilmoittaa lähteen:
RTK (629/94) 1994. Rakennushankkeen työturvallisuus. Valtioneuvoston päätös rakennustyön turvallisuudesta. Viitattu 9.4.2014.

Miten tähän viitataan? Pitääkö hänen viitata esimerkiksi Suomen lakiin?

Vastaus:

Suomen laki on toimitettu teos ja nykyään myös tietokanta, ei alkuperäislähde. Siihen ei kannata eikä oikein saakaan viitata, kun säädökset kuitenkin löytyvät alkuperäisinä ja ajantasaisina Finlexistä.

Tuo RTK tarkoittanee Rakennusteollisuuden keskusliittoa.

Onkohan opiskelija etsinyt lähteen tietokannasta vai netistä?

RT-tietokannasta löysin tällaisen:
Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta. Suomen säädöskokoelma 205/2009. (2009)

Asetuksen ajantasaisuus?

Finlexistä tarkastan, että RT-tietokannasta löytämäni lähde on ajantasainen:

A 26.3.2009/205. Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta. Viitattu 16.4.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090205.

Vuoden 2009 asetus kumosi pari aiempaa säädöstä. Säädöstä on lisäksi muutettu vuonna 2013. Tiedot löytyvät klikkamalla viitetiedot-linkkiä:

Kumonnut säädökset
578/2003
629/1994 -> Tämä on se opiskelijan löytämä lähde, jota ei kuitenkaan enää noudateta. Se on vanhentunut.

Vuoden 2009 versiota on muutettu vuonna 2013.
Muutokset
525/2013 Säädöksen teksti
Voimaantulo: 01.08.2013
Huomautus: muutt. 8 ja 9 §:ää sekä liite 2

Muutokset ovat kuitenkin mukana Finlexin Ajantasainen lainsäädäntö -osiosta löytämässäni vuoden 2009 lähteessä, jonka virallinen lyhenne pysyy muuttumattomana: A 26.3.2009/205. Aiempi lähdemerkintä pelittää edelleen:

A 26.3.2009/205. Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta. Viitattu 16.4.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090205.

Jos haluaa hifistellä, asetuksen lähdemerkintä voisi olla sellainen, jossa on kaivettu esille tuo viitetiedoissa ilmoitettu  vuosiluku eli säädöksen viimeisin päivitys:

L 26.3.2009/205. 2013. Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta. Viitattu 16.4.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090205.

Lakilyhenne: POL vai L?

Perusopetuslaista käytetään yleensä lyhennettä POL. Voinko käyttää sitä?

Vastaus:

Voit käyttää virallisia tai vakiintuneita lyhenteitä. Siis muitakin lyhenteitä kuin L, A ja HE, jotka mainitaan JAMKin rapsaohjeessa.

Ainakin Edilexin sivuilla on lista vakiintuneista juridisista lyhenteistä. Lista on päivitetty viimeksi 8.12.2014. Siellä on myös tuo POL.

POL 628/1998 Perusopetuslaki

Edilexin listasta ei pääse suoraan Finlexin ajantasaiseen säädökseen, vaan linkki vie Edilexin maksullisille sivuille.

On mentävä Finlexiin ja etsittävä laki sieltä.

Lähdeluettelossa:

POL 628/1998. Perusopetuslaki. Viitattu 11.12.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628.

Tekstissä:

Opetuksen on annettava elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tuettava oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen (POL 628/1998, 2§).

Laki L:n kohdalle lähteisiin

Keskustelua, joka osui silmiini yhdessä JAMKin Facebook-ryhmässä:

Henkilö 1: Tuolla tekstiviittauksissa sanotaan, että säädöksiin viitataan (L 19.12.2008/878), niin laitetaanko se sitten lähdeluetteloon L:n kohdalle näin?

L 19.12.2008/878. Laki Finanssivalvonnasta. Viitattu 17.10.2014.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2008/20080878

Henkilö 2: ”Säädöksillä on yleensä viralliset lyhenteet, joita viitteissäkin voi käyttää (laki = L, asetus = A, hallituksen esitys = HE). Lähdeluetteloon laitetaan tarkat tiedot .” Löydän vain tuon, ja tuli mieleen että onko sitä L-kirjaita sinne pakko tumpata?

Vastaus:

Raportointiohjeessa tosiaan sanotaan noin.

Voi-sana on merkityksellinen! Ei siis ole pakko käyttää L-lyhennettä. Lyhenteiden käyttö on kuitenkin aika yleistä tietyntyyppisten virallislähteiden kanssa toimittaessa.

Lähdeviitteeseen monta mahdollisuutta

Joko näin

L 19.12.2008/878. Laki Finanssivalvonnasta. Viitattu 17.10.2014.
Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2008/20080878.

Tai näin

Laki 19.12.2008/878. Laki Finanssivalvonnasta. Viitattu 17.10.2014.
Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2008/20080878.

Periaatteessa lähdeviitteen voi tehdä myös näin:

Laki finanssivalvonnasta 19.12.2008/878. Viitattu 17.10.2014.
Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2008/20080878.

Perinteisesti, varmaankin jotenkin sopimuksenvaraisesti, säädöslähteiden lähdeviitteissä ei ole ollut erikseen julkaisuvuotta, koska sen näkee heti suoraan tuosta tunnuksesta/koodista.

Kaikissa näissä tapauksissa lähde tulee L:n kohdalle lähdeluetteloon.

Entä tekstiviite?

Lakitekstistä voi tehdä tekstiviitteen kirjoittamalla koko sanan (Laki 19.12.2008/878) tai lyhenteellä (L 19.12.2008/878). Tekstiviitteessä voi käyttää sivunumeron sijaan luvun tai pykälän numeroa: (Laki 19.12.2008/878, 3 §).

Jos tekstiviitteen tekee tuolla pisimmällä lähdeviitteellä, se tulee näin (Laki finanssivalvonnasta 19.12.2008/878, 3 §) tai näin (L finanssivalvonnasta 19.12.2008/878, 3 §).

Ajantasaisen lain yksittäinen pykälä – mikä vuosiluku?

Jatkoa edelliseen kysymykseen: Miten on, kun itse lain vuosiluku on eri kuin asetuksen (luku3, section 23), johon viittaan. Laitetaanko molempien vuodet näkyviin vai kumman vuosiluku? :

Primary Health Care Act (66/1972) chapter 3., Section 23. (498/2003). Ministry of Social Affairs and Health, Finland. Viewed 4.9.2014. http://www.finlex.fi/en/laki/kaannokset/1972/en19720066.pdf

Vastaus:

Yleisperiaate on: laita sen julkaisun vuosiluku, jota tosiasiallisesti käytät.

Nämä lait ja asetukset ovat kuitenkin kimurantimpia.

Kansanterveyslaki on säädetty vuonna 1972. Sen pykäliä on muuteltu eri vuosina toisilla laeilla. Finlexin ajantasaisessa lainsäädännössä nämä kaikki muutokset näkyvät kunkin pykälän vieressä.

Yksittäisistä muutoskohdista on olemassa suomenkielinen versio, johon voi halutessaan sellaisenaan viitata, jos ei halua viitata tuohon kokonaiseen ajantasaiseen kansanterveyslakiin 66/1972. Finlexin käännetyissä säädöksissä on kuitenkin vain tietty versio.

Se, mihin asti lakeja on on seurattu, näkyy lain ”tietokortilta

66/1972 English
Versions of document
Amendments to the act
Text

Primary Health Care Act
Kansanterveyslaki
Folkhälsolagen

Ministry: Ministry of Social Affairs and Health
Translation completed: 03.01.1999
Availability: Text
Amendments followed up to: 1328/2006
Comment: —

Tässä käännöksessä seurantaa näyttäisi olleen vuoteen 2006 saakka. (Huom! Suomenkielistä Kansanterveyslain alkua on muutettu vielä 2009 ja 2010.)

Lähdeviitteen tekisin julkaisun nimen perusteella näin, suomenkielinen opinnäytetyö:

Primary Health Care Act (66/1972). 2006. Ministry of Social Affairs and Health, Finland. Unofficial translation. Viitattu 4.9.2014. Http://www.finlex.fi/en/laki/kaannokset/1972/en19720066.pdf.

Enkunkielinen opinnäytetyö:

Primary Health Care Act (66/1972). 2006. Ministry of Social Affairs and Health, Finland. Unofficial translation. Accessed on 4 September 2014. Retrieved from http://www.finlex.fi/en/laki/kaannokset/1972/en19720066.pdf.

Tuossa julkaisun nimessä on tuo numerokoodi sulkumerkkien sisällä, ei siis ole kirjoitusvirhe.

Katso myös aiemmat kirjoitukset tästä aiheesta:
Miten viittaan rikoslain lukuihin ja pykäliin?

Lain virallinen lyhenne

 Ymmärsin, että lait laitetaan lähdeluetteloon niiden säädöspäivän mukaan. Ratkaiseeko se myös järjestyksen, eikä esim. lain nimi? Entä tuo hyperlinkki aktioidaanko vai ei?

Esim.

L 9.2.2007/169. 2014. Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Julkaisu oikeusministeriön Finlex-palvelussa, osiossa Ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 15.3.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070169.

L 28.12.2012/980. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Julkaisu oikeusministeriön Finlex-palvelussa, osiossa Ajantasainen lainsäädäntö.Viitattu 19.4.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980.

Tarvitseeko näissä olla päivitystieto 2014? Tuo ylemmän lain voimassa olo on päättynyt 31.12.2012, kannattaako silloin viitata ajantasaiseen vai alkuperäiseen säädökseen?

Vastaus:

Linkki laitetaan. Mitään sääntöä siitä, pitääkö sen olla aktiivinen, ei JAMKissa ole. Lukija osaa sen kopsata tarvittaessa, vaikka se ei olisi aktiivinen. Mutta onhan se lukijan kannalta kätevää, että se on valmiiksi aktiivinen.

Lait laitetaan lähdeluetteloon niiden säädöspäivän mukaan, joten se ratkaisee myös niiden järjestyksen. Aakkostuksesta on pari aiempaa oppariblogi-kirjoitusta: http://blogit.jamk.fi/oppari/tag/aakkostus/

Ensimmäinen lähdeviite

Lähdeviitteesi ovat täysin ymmärrettäviä. Ainoastaan julkaisuvuoden muuttaisin, vaikka tietyt pykälät ja momentit ovatkin muuttuneet sen jälkeen.

Päivitystieto ja voimaantulo vs. voimassaolo

En ole oikeuslähteiden asiantuntija. Mietin kuitenkin, onko laki varmasti kumottu. En löydä sitä Finlexin Kumotut säädökset -hakemistosta. Lain viitetiedoissa kerrotaan siihen tehdyt muutokset ja sanotaan:

Voimaantulo: 23.02.2007 – 31.12.2012

Olisiko niin, että laki on tullut voimaan tietyllä siirtymäajalla? Silloin tuo 31.12.2012 ei viittaisi voimassa olon päättymiseen. Tulkitsenko asian oikein vai väärin?

Päivitystietoa en ole nähnyt laki-lähdeviitteissä, vaikka lähes jokaisessa laissa muuttuu jokin pykälä aikojen saatossa. Jos päivitystiedon laittaa (”Päiv. pp.kk.vvvv.”), se  on mielestäni ok.

Itse käyttäisin lähes aina ajantasaista säädöstä. Mutta joissakin tapauksissa, esimerkiksi jos kertoo opparissaan asiat vaikkapa aikajanamaisesti, alkuperäiseen säädökseen viittaaminen voi silloin olla perustellumpaa.

Järjestys lähdeluettelossa

Huomaan, että JAMKin ohjeet eivät ole täysin johdonmukaiset tässä asiassa.

Jos noudatamme SFS-EN 13710:n mukaista aakkosjärjestystä, lähteesi tulisivat mielestäni päinvastaiseen järjestykseen, kuin mitä ne nyt ovat.

Pikaohjeessa vanhentuneita tietoja

Kurkkasin lähdeviitteiden pikaohjeeseen ja siellä olivat tällaiset esimerkit:

A 26.2.2009/92. Valtioneuvoston asetus työmarkkina-alueista. Viitattu 12.5.2009. Valtion säädöstietopankki Finlex. Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö.

HE 212/2010. Hallituksen esitys Eduskunnalle ajokorttilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Viitattu 9.11.2010. Esitys säädöstietopankki Finlexissä. Http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100212.

L 9.5.2003/351. Ammattikorkeakoululaki. Säädös säädöstietopankki Finlexin sivuilla. Viitattu 9.11.2010. Http://www.finlex.fi, lainsäädäntö, ajantasainen lainsäädäntö.

Pikaohje alkaa olla jo niin vanha, että se pitää varmaan ottaa lukuvuoden vaihtuessa pois netistä, jollen ehdi sitä päivittää.

Virallinen lyhenne voisi olla tuossa asetuksessa tällainenkin: A 92/2009. Ja laissa: L 351/2003. Ne olisivat myös tekstiviitteinä napakammat. Lisäksi Finlexissä käytetään tuota merkintätapaa.

Sen vuoksi pikaohjeen kyseiset esimerkit voisi, ja oikeastaan pitäisi, muuttaa muotoon:

A 92/2009. 2009. Valtioneuvoston asetus työmarkkina-alueista. Annettu 28.2.2009. Viitattu 12.5.2009. Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö.

HE 212/2010. 2010. Hallituksen esitys Eduskunnalle ajokorttilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Annettu 22.10.2010. Viitattu 9.11.2010. Http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100212.

L 351/2003. 2003. Ammattikorkeakoululaki. Annettu 9.5.2003. Viitattu 9.11.2010. Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö.

Tuo julkaisuvuosi-tieto on tuossa lähes turha, koska virallisessa lyhenteessä se jo käy ilmi. Nuo linkit voisi tietty vielä stilisoida niin, että ilmoitettaisiin joko suora linkki tai polku, kun on kyse kuitekin samasta Finlex-palvelusta.

Aakkostus

Johtopäätökseni siis on, että lähteesi voidaan merkitä näin ja tässä järjestyksessä:

L 169/2007. 2007. Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Annettu 9.2.2007. Viitattu 15.3.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070169.

L 980/2012. 2012. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Annettu 28.12.2012. Viitattu 19.4.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980.

Miten viittaan rikoslain lukuihin ja pykäliin?

Olen täällä pohdiskellut oikeaoppista lähdeluettelon merkintää seuraavanlaisessa tapauksessa. Oikeusopintojen tehtävissä teen paljon viittauksia lakeihin. Nyt käsittelyssä on rikosoikeuden opinnot ja sen myötä rikoslaki. Kysyisinkin, että kun tekstissä viitataan rikoslakiin ja sen eri lukuihin ja pykäliin miten teen oikeaoppisesti lähdeluettelon niiden osalta.

Esimerkiksi.
Rikoslaki löytyy netistä http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001.
Rikosoikeuden eri tehtävissä olen viitannut useisiin lukuihin ja pykäliin seuraavasti.

FINLEX ® – Ajantasainen lainsäädäntö: 19.12.1889/39. Rikoslaki. 24. luku. Yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamisesta. Viitattu 15.3.2014.  Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L24.
FINLEX ® – Ajantasainen lainsäädäntö: 19.12.1889/39. Rikoslaki. 28.luku. Varkaudesta, kavalluksesta ja luvattomasta käytöstä. Viitattu 15.3.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L28.
FINLEX ® – Ajantasainen lainsäädäntö: 19.12.1889/39. Rikoslaki. 36.luku. Petoksesta ja muusta epärehellisyydestä. Viitattu 18.3.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001.

Onko raportointiohjeen mukaista tehdä lähdeluettelo ylläolevalla tavalla Eli onko lähdeluettelossa mainittava yksityiskohtaisesti myös rikoslain luvut ja onko oikein laittaa ne järjestykseen luvun mukaan?
Onko aloitus FINLEX…oikeaoppinen vai pitäisikö lähdeluettelo alkaa RL 19.12.1889/39….?

Vastaus:

JAMKissa lähdeviite aloitetaan lähteen nimellä, jos henkilötekijää ei ole.

Rikoslain eri lukuja ei ilmoiteta lähdeluettelossa eikä niitä laiteta järjestykseen luvun mukaan. Rikoslaki on yksi julkaisu Finlexin Ajantasainen lainsäädäntö -osiossa (tai Finlexin muissa osioissa). Siinä mielessä viittaukset kannattaaa lähdeluettelossa tehdä rikoslakiin eikä sen erillisiin kappaleisiin.

Säädöslähteet, oikeustapaukset, standardit ja muut vastaavat virallislähteet aloitetaan lähteen nimen virallisella tai vakiintuneella lyhenteellä. Voi käyttää joko L-lyhennettä, joka on virallinen lyhenne sanasta ”laki”. Oikeusoppineet taitavat käyttää RL-lyhennettä, joten sekin on kelpoinen lähdeviitteeseen, koska on vakiintunut lyhenne.

L 19.12.1889/39. Rikoslaki. Julkaisu Oikeusministeriön Finlex-palvelussa, osiossa Ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 15.3.2014. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001.

Tai

RL 19.12.1889/39. Rikoslaki. Julkaisu Oikeusministeriön Finlex-palvelussa, osiossa Ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 15.3.2014. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001.

Julkaisu-sanan tilalla voi olla Säädös-sana tai joku vastaava kuvaava ilmaisu.

Mikä julkaisuvuodeksi?

Jäin kuitenkin pohtimaan, pitäisikö tuossa olla erikseen näkyvissä myös julkaisuvuosi. Rikoslakiahan on päivitetty viimeksi tänä vuonna. Tulin siihen tulokseen, että kyllä pitäisi. Näinhän toimimme johdonmukaisesti muidenkin lähteiden kanssa: julkaisuvuosi tulee päivitysvuoden mukaan. Suosittelenkin sen vuoksi tällaista ratkaisua:

L 19.12.1889/39. 2014. Rikoslaki. Julkaisu Oikeusministeriön Finlex-palvelussa, osiossa Ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 15.3.2014. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001.

tai

RL 19.12.1889/39. 2014. Rikoslaki. Julkaisu Oikeusministeriön Finlex-palvelussa, osiossa Ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 15.3.2014. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001.

Säädösten muuttamislait

On tietysti mahdollista viitata lähdeluettelossa lakiin, jolla jokin lainpätkä muutetaan toisenlaiseksi. Silloin voi viitata tiettyyn rikoslain pykälään. Esimerkiksi:

L 845/2009. 2009. Laki rikoslain 36 luvun 6 §:n muuttamisesta. Säädös Oikeusministeriön Finlex-palvelussa. Viitattu 15.3.2014. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090845.

Tekstiviitteet

Tekstiviitteissä voi kuitenkin viitata lähteen tiettyihin osiin. Lähdeviitestandardin (SFS 5898, 2012, 26) mukaan ”jos viittaus koskee tietolähteen tiettyjä osia, niiden sijainti tietolähteessä (esim. sivunumero tai -numerot) merkitään sulkeissa vuosiluvun perään”.

Rikoslain 24. lukuun voi siis viitata esimerkiksi luvun numerolla: (L 19.12.1889/39. 2014, 24 luku) tai (RL 19.12.1889/39. 2014, 24 luku).

Laitoin poikkeuksellisesti välimerkin (pisteen) myös virallisen lyhenteen ja julkaisu-/päivitysvuoden väliin. Muuten tekstiviitteestä on hankala hahmottaa, mikä osa on julkaisun virallista lyhennettä, mikä vuosilukua.

Jos kertakaikkiaan haluaa tekstiviitteeseen luvun numeron lisäksi sen alaotsikon, jollaisina ne ovat Finlexissäkin, voihan sen tehdä, jos se antaa olennaista tietoa:

(L 19.12.1889/39. 2014, 24 luku Yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamisesta) tai (RL 19.12.1889/39. 2014, 24 luku Yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamisesta).

Suosisin itse kuitenkin tuota napakampaa tapaa, koska kuvittelen, että sitä olisi helpompi lukea. Eli tätä edellämainittua: (L 19.12.1889/39. 2014, 24 luku) tai (RL 19.12.1889/39. 2014, 24 luku).

Oikeuskäytännön lyhenne vs. tekstiviite opparissa

Finlexin Oikeuskäytäntö-osiossa käytetään vakiintuneesti rikoslaista mm. tällaisia lyhenteitä, tässä ote Korkeimman oikeuden päätöksestä vuodelta 2013:

RL 30 luku 4 § 1 mom 2 kohta

Periaatteessa vakiintuneita lyhenteitä saa lähde- ja tekstiviitteissä käyttää. Niin ajatellen em. lyhenne pitäisi olla ok.

Ongelma tähän käytäntöön tulee toisesta periaatteesta, jonka mukaan lähdeluettelossa olevan lähdeviitteen alun ja tekstissä olevan tekstiviitteen olisi oltava yhteneväiset.

Jos lähdeviite tehdään näin:
RL 19.12.1889/39. 2014. Rikoslaki. Julkaisu Oikeusministeriön Finlex-palvelussa, osiossa Ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 15.3.2014. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001.

… niin tekstiviite tehdään napsaisemalla lähdeviitteen alkua mukaan:
(RL 19.12.1889/39. 2014, sijainti lähteessä) eli (RL 19.12.1889/39. 2014, 30 luku).

Tai tarkemmin: (RL 19.12.1889/39. 2014, 30 luku, 4 §). Tekstiviitteeseen voi lisätä myös momentin ja kohdan, jos se on oleellista.

Jostain syystä on rikoslaissa käytetään ilmaisua ”30 luku” eikä ”30. luku”. Viimeksimainittu olisi luontevampi yleiskielellä. Mutta säädöskieli on oma maailmansa!

Pykälän verran yksinkertaistettu lähdeviite

Olisi mahtavaa, jos osaisit auttaa lähdemerkintöjen parissa. Välillä tuntuu, että näiden kanssa painimiseen menee enemmän energiaa/aikaa kuin itse työn tekemiseen.

Miten pitäisi merkitä opinnäytetyössä samasta laista olevat eri pykälät? Merkataanko ”tekstin sisään” pykälät, esimerkiksi (23.8.2002/738 24 §) tai (23.8.2002/738 25§) jne ja lähdeluetteloon sitten seuraavasti kaikille eri pykälille yhteisesti:

”L 23.8.2002/738. Työturvallisuuslaki. Säädös säädöstietopankki Finlexin sivuilta. Viitattu 15.7.2013. 
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=ty%C3%B6turvallisuuslaki”

Vastaus:
No voi harmi, jos lähdeviitepaini raastaa opiskelijoiden hermoja!

Yritämme koko ajan helpottaa opiskelijan urakkaa. Työn sisältö on kuitenkin se tärkein.

Lähdeviitteiden maailma on kuitenkin niin moniulotteinen, että joskus tulee tenkkapoo eteen. Lähdemerkintöjen on oltava sen verran ymmärrettäviä, että lukija saa käsityksen, miten luotettavan oloisia lähteitä olet käyttänyt.

Saman lain eri pykälät voi siten ilmoittaa tekstiviitteessä. Lähdeluettelossa olevissa lähdeviitteissä riittää se, että kyseinen laki on mukana.

Tekstiviitteessä ilmoitetaan sivunumerot tai vastaavat. Silloin ei tarvii selata julkaisua kokonaan, vaan voi suoraan painella kyseiseen kohtaan. Jos käytät säädöskokoelman pdf-tiedostoja, silloin voit ilmoittaa sivunumeron/-numerot.

Yleensä opiskelijat käyttävät Finlexin ajantasaista säädöskokoelmaa, jolloin säädökset (lait, asetukset) tulevat yhtenä tekstinä luettavaksi. Silloin auttaa se, että kertoo lukijalle, että pykälässä 24 tietty asia todetaan.

Lähdemerkintäntäsi näyttää ok:lta, lisäsin siihen valtion-sanan:

L 23.8.2002/738. Työturvallisuuslaki. Säädös valtion säädöstietopankki Finlexin sivuilta. Viitattu 15.7.2013. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=ty%C3%B6turvallisuuslaki.

Tekstiviitteetkin ovat ok, ainoastaan lisäisin L-kirjaimen ja pilkun:

Tekstiä tekstiä tekstiä (L 23.8.2002/738, 24 §). Tekstiä tekstiä tekstiä (L 23.8.2002/738, 25§).

Tällöin lähdeluettelossa olevan lähdeviitteen ensimmäinen osio ”L 23.8.2002/738” ja tekstiviitteen ensimmäinen osio ”L 23.8.2002/738” ovat harmoniassa keskenään.

Uudessa lähdeviite-standardissa tosin ohjeistetaan näin:

”Osat ilmoitetaan viitteessä samaan tapaan kuin tietolähteessä, mutta siten että suurempi kokonaisuus edeltää pienempää. ESIMERKKI Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta 634/2011, 4 § [verkkoaineisto]. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110634.”

Tuon ohjeen mukaan sinun pitäisi ilmoittaa lähteesi lähdeluettelossa jokainen pykälä erikseen:

Työturvallisuuslaki 738/2002, 24 § [verkkoaineisto]. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738? search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=ty%C3%B6turvallisuuslaki.

Työturvallisuuslaki 738/2002, 25 § [verkkoaineisto]. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738? search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=ty%C3%B6turvallisuuslaki.

JAMKissa on kuitenkin ollut pyrkimys siihen, että kaikki erilaiset lähteet ilmoitetaan samalla logiikalla. Kun kirjalähteiden eri lukuja ei ilmoiteta lähdeluettelossa, jos niillä on yksi ja sama tekijä, ajattelemme, että sama pätee myös silloin, kun viitataan lakiin. Esimerkiksi työturvallisuuslaki-lähteessä on kyse yhdestä ja samasta lähteestä. silloin siitä riittää yksi lähdemerkintä lähdeluettelossa.

Lähdeviite-standardi antaa luvan käyttää virallisia lyhenteitä. JAMKissa lakilähteisiin viitataan käyttämällä virallista lyhennettä, esimerkiksi L 23.8.2002/738. Virallisia lyhenteitä on mm. Kotuksen sivuilla: http://www.kotus.fi/?s=2149.

JAMKissa lähdeviitettä on yksinkertaistettu myös siten, että sulkeista, hakasulkeista ja kaikenmaailman väkäsistä on luovuttu.

Emme myöskään vaadi opiskelijaa ilmoittamaan kuin vain yleisimmät tallennetyypit (DVD, CD, Blu-ray ym.). Ne yleensä hoksataan ilmoittaa oma-aloitteisesti. Opiskelijalle olisi liian työlästä aina miettiä, onko tämä nyt elektroninen lähde, vai verkkoaineisto, vai jokin muunlainen lähde – ja vielä tietämään niiden nimityksetkin.

Myöskin saatavissa-sanan olemme jättäneet pois, sillä nykylukijat ymmärtävät, että klikkaamalla linkkiä saattaa saada lähteen käyttöönsä.

Kaikesta netissä olevasta materiaalista vaadimme johdonmukaisesti ilmoittamaan viittauspäivämäärän, eli sen, milloin opiskelija on lukenut/katsonut/kuunnellut lähteen: Viitattu 15.7.2013.

 

Sivunumerot tekstiviitteessä

Tuleeko tutkimusartikkeleihin yleensä sivunumeroita kun niihin viitataan tekstissä? Meistä se olisi selkeää. Esimerkiksi: ”Tämän epäillään johtuvan ikääntymisen aiheuttamasta selkäranganjousto-ominaisuuksien vähenemisestä ja hengitysvastuksen lisääntymisestä vatsamakuuasennossa (Gordon, Grimmer & Trott 2007, 6.)”

Vastaus:
Jep, tulee.

Aina kun julkaisussa on numeroidut sivut, tekstiviitteessä kerrotaan täsmällisesti ne sivut, joihin ollaan viittaamassa.

Lähdeluettelossa ilmoitetaan ne sivut, joilla kyseinen artikkeli on ilmestynyt lehdessä.

Tutkimusartikkeleissa on yleensä sivunumerot. Tietokannoissa sivunumerot näkee artikkelien PDF-versioista (näköisartikkeleista) tai sitten artikkelin lyhyistä perustiedoista (citation tms.) tai tiivistelmästä.

Joskus lähteistä on kahdenlaisia versioita: se jossa kerrotaan sivunumerot ja toinen jossa ei kerrota. Esimerkiksi säädöstietopankki Finlexissä (www.finlex.fi) lait ovat sivunumeroitta osiossa ”Ajantasainen lainsäädäntö” ja sivunumeroilla osiossa ”Säädökset alkuperäisinä”.