Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: vakiintuneet nimet

Lähdeviitteen aloittaminen RILillä

Merkitäänkö RIL-julkaisusarja lähdeviitteeseen? RIL-julkaisuja käytetään paljon teknologiassa ja RIL-tieto on kuitenkin oleellinen tieto.

Vastaus:

Olen aiemmin tosiaan toitottanut, että julkaisusarjan ilmoittaminen lähdemerkinnässä on vapaaehtoista, esimerkiksi postauksissani SLU-julkaisusarjan julkaisu vuonna 2014 ja Lähdeviite artikkelimuotoiseen väikkäriin vuonna 2018.

Lähdeviite-stadardissa (SFS 5989) mainitaan usein, että tieto kannattaa ilmoittaa lähdeviitteessä, jos se on lähdemerkinnän kannalta oleellinen. Ajattelen itsekin, että RIL-tieto on oleellinen.

Kokeillaan lähdemerkintöjen tekemistä esimerkin avulla.

Lähdemerkintä kirjoittajan perusteella (painettu julkaisu)

Janet-tietokannasta löytyy paljon RIL-julkaisuja. Valitsen yhden, eli Rakennusten rakenteellisen turvallisuuden tarkastusohje. Huomasin samalla, että monilla RIL-julkaisuilla on omat tekijänsä.

Lähdemerkintä kirjoittajan nimellä aloittaen:

Åström, G. 2015. Rakennusten rakenteellisen turvallisuuden tarkastusohje. Helsinki: Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto. RIL 269-2015.

Tämäntyyppisen lähdeviitteen saan myös käyttämällä Janetin Viitetiedot-toimintoa.

Alan vakiintunut käytäntö

Mietin kuitenkin, voisiko RIL olla verrattavissa viralliseen lyhenteeseen/koodiin, samalla tavalla kuin esim. säädöksissä, standardeissa ja patenteissa voidaan käyttää virallista merkintätapaa tai alan vakiintunutta käytäntöä.

Silloin lähdemerkintä alkaisi RILillä:

RIL 269-2015. Rakennusten rakenteellisen turvallisuuden tarkastusohje. Kirj. G. Åström. Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto.

Tekstiviite: Tekstiä tekstiä tekstiä (RIL 269-2015, sivut).

Rakennustiedon verkkokaupassa ilmoitetaan mm. RIL-koodi ja kirjan nimi, julkaisuvuosi ja kustantaja. Siellä ei ilmoiteta kirjoittajaa.

Myös kirjasta löytyvä tieto vahvistaa käsitystä alan vakiintuneesta käytännöstä:”RILin julkaisuilla on oma kotisivu – – Sinne on koottu tiedot julkaisun painoksista sekä mahdolliset lisäinformaatiot.”

Asiantuntijatyöryhmän työn tulos?

Myös tämä tieto löytyy netistä (korostus sp):

Tämä ohje on laadittu rakenteellisen turvallisuuden johtoryhmän ohjauksessa sekä rahoittamana (jäseninä Rakennusteollisuus RT, Kiinteistöpalvelut ry, Rakennustarkastusyhdistys, Suomen Kuntaliitto, SKOL, RAKLI, RIL ja ympäristöministeriö). Pilotoinnin ohjaukseen ja rahoitukseen osallistuivat em. lisäksi maa- ja metsätalousministeriö, opetusministeriö, Puuinfo sekä FISE Oy. Ohje on ollut lausuntokierroksella. Ohjeen kirjoittaja on RILin tekninen johtaja Gunnar Åström. Ohjeen laadintaan on osallistunut asiantuntijatyöryhmä, johon ovat kuuluneet Reijo S. Lehtinen (Rakennusteollisuus RT:n edustaja), Juha Elomaa (A-Insinöörit, SKOLin edustaja), Jouko Lamminen (Vantaan rakennusvalvontavirasto, RTY:n edustaja), Ilpo Peltonen ja Juho Kess (RAKLI:n edustajat), Esko Korhonen ja Hanna Laakkonen (Suomen Kuntaliiton edustajat), Seppo Korhonen (ARE Oy, Kiinteistöpalvelut ry:n edustaja), Ari Roininen (MTK ry:n edustaja), Pekka Lukkarinen (ympäristöministeriön edustaja), Jouni Vastamäki (Järvenpään kaupungin rakennusvalvontavirasto), Kai Miller (Helsingin rakennusvalvonta, RTY:n edustaja) sekä Gunnar Åström (RIL, työryhmän puheenjohtaja ja ohjeen kirjoittaja). Tarkastusmenettelyn pilotoinnista vastasi A-Insinöörit Oy, työryhmänä Olli Saarinen (vastuullinen konsultti), Seppo Suuriniemi, Antti Simola ja Markku Raiskila.

Näyttää siltä, että prosessi on samantapainen kuin standardeissakin. Onko Gunnar ollut yksi asiantuntija monen asiantuntijan ryhmässä, mutta hänelle on langennut kirjaajan ja dokumentoijan sekä editoijan tehtävä? Tätä voisi ajatella, kun katsoo julkaisun kantta. Siinä ei Gunnarta mainita.

Rakennusinsinöörien liiton eli RILin omissa listauksissakin on vain:

RIL 269-2015 Rakennusten rakenteellisen turvallisuuden tarkastusohje

Tällä tulkinnalla hyväksyisin lähdeviitteen jopa näin:

RIL 269-2015. Rakennusten rakenteellisen turvallisuuden tarkastusohje. Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto.

Tekstiviite: Tekstiä tekstiä tekstiä (RIL 269-2015, sivut).

Viite e-kirjaan

Valitsen Janetista e-kirjan, joka kuuluu RIL-sarjaan.

Sen nimi on Paalutusohje 2016: PO-2016. Kirjoittajaksi ilmoitetaan Teemu Riihimäki.

Kyseistä henkilöä ei kuitenkaan ilmoiteta tekijäksi julkaisun kannessa eikä nimiösivulla. Kun luen julkaisun esipuhetta, siellä sanotaan, että ohjeen pääkirjoittajana on toiminut Teemu Riihimäki, lisäksi kerrotaan, ketkä ovat osallistuneet työhön asiantuntijoina plus se, että julkaisuprojektista on vastannut Gunnar Åström. Julkaisuun liittyy monta tekijää eri rooleissa.

Tämä tukee sitä, että lähdemerkintä voidaan tehdä ainakin kolmella eri tavalla.  

Linkkinä voi käyttää Janetin perusosoitetta https://janet.finna.fi/ tai osoitetta, josta löytyvät kirjan tiedot ja varsinainen linkki e-kirjaan.

Vaihtoehtoiset lähdemerkinnät:

RIL 254-2016. Paalutusohje 2016: PO-2016. Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL. Viitattu 7.1.2019. https://janet.finna.fi/Record/janet.347016.

RIL 254-2016. Paalutusohje 2016: PO-2016. Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL. Pääkirjoittaja T. Riihimäki. Viitattu 7.1.2019. https://janet.finna.fi/Record/janet.347016.

Riihimäki, T. 2016. Paalutusohje 2016: PO-2016. Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL. Viitattu 7.1.2019. https://janet.finna.fi/Record/janet.347016.

Halutessa voi korostaa sitä, että kyseisen e-kirjan käyttö vaatii käyttöoikeuden, sillä kaikilla lukijoilla ei välttämättä ole pääsyä kirjaan. (Jokaisella JAMKilaisella kuitenkin on käyttöoikeus kyseiseen julkaisuun, koska kirjasto on ostanut siihen lisenssin. Pääset lukemaan kirjaa kirjautumalla Janetiin.)

RIL 254-2016. Paalutusohje 2016: PO-2016. Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL. Vaatii käyttöoikeuden. Viitattu 7.1.2019. https://janet.finna.fi/Record/janet.347016.

Enkunkielinen viittaus lakiin, jota ei ole vielä käännetty

Olen kyberturvallisuusopiskelija (YAMK), joka on kirjoittamassa englanninkielistä lopputyötä. Työn teoriapohjassa viittaan paljon viranomaisia koskeviin lainsäädäntöihin. Luin blogi kirjoituksen ”Lain käännöksen luvut ja pykälät – chapters and sections”. Se auttoi minua jo paljon eteenpäin.

Ongelmaksi muodostuu lait mitä ei ole käännetty englannin kielelle Finlexsin toimesta. Kuinka viittaan lakeihin joista ei ole tunnettua lyhennettä? Käännänkö lakien nimet itse ja sisältöä?

Toinen kysymys on, että osa valtion lain vaatimista ohjeistuksista on julkaistu vain suomen kielellä. Miten toimin näiden dokumenttien kanssa?

Olen siis kirjoittamassa ketjua auki kuinka usean lain ketju määrittää vastuita. Kun tätä ketjua seuraa pitkään löytyy VAHTI tai Viestintäviraston ohje, joka viimekädessä kertoo kuinka vaatimus tulee täyttää. Mietin myös kuinka paljon voin kääntää joitain vaatimuksia jos se on suomeksi sanatarkka. Toiselta kantilta miettien kuinka väärin on olla suomenkielinen lainaus esim. lain tekstistä?

 

Vastaus lyhyesti:

Tee vaikkapa näin (ns. hatusta vedetty esimerkki), englanninkielistä raportointiohjetta mukaellen:

Act 300/2017. Laki valtioneuvoston tilannekeskuksesta [Act on Government Situation Centre]. Accessed 2 January 2018. Retrieved from https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170300.

Tai kuten valtioneuvoston oma julkaisu sanoo: ”Jos käännöstä ei löydy, sitä voi kysyä valtioneuvoston kanslian vieraiden kielten yksiköstä (englanti@vnk.fi)”. En tiedä, miten suhtautuvat opiskelijoilta tuleviin pyyntöihin, mutta ei tuossa toisaalta mitenkään rajata kysyjien joukkoa. Ja silloin voi tietty kysyä koko säädöksen käännöstä, ei pelkästään nimen käännöstä, mikä voisi tuottaa suurta hyötyä mahdollisesti monelle muullekin vieraskielisessä tutkinto-ohjelmassa opiskelevalle. Jos kysyt, kerrothan, miten asiointi sujui.

 

Vastaus, pidempi versio:

Taustaa

Kyberturvallisuus on yksi JAMKin strategisista vahvuusaloista, joten kysymyksesi on siinäkin mielessä mielenkiintoinen.

Vakiintuneita säädösten suomenkielisiä nimiä voi etsiä Finlexistä tai Edilexistä. Esimerkki suomenkielisestä raportointiohjeesta:

POL 628/1998. Perusopetuslaki. Annettu 21.8.1998. Viim. muutos 19.2.2016. Viitattu 31.8.2016. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628.

Jo käännetyt säädökset löytyvät Finlexin käännökset -tietokannasta. Esimerkiksi perusopetuslain käännös on Basic Education Act.

Viestintäviraston sivuilla näyttää olevan kyberturvallisuusosio ja myös kokonaisuus, jossa on viestintään liittyvät lait, määräykset ja päätökset. Viestintävirasto pitää myös aiheeseen liittyvää blogia, josta voisin sanoa sen verran, että yleensä asiantuntijablogikirjoitukset kelpaavat opparin lähteeksi monilla aloilla.

VAHTI-toiminnasta eli Valtionhallinnon tieto- ja kyberturvallisuustoiminnasta johtoryhmineen kerrotaan valtiovarainministeriön sivuilla, ja sieltä löytyvät myös VAHTI-ohjeet.

Käännänkö lakien nimet itse, jos valmista käännöstä ei vielä ole?

Koska opiskelet enkunkielisessä tutkinto-ohjelmassa (Cyber Security), noudatat enkunkielistä raportointiohjetta. Joten teksti ja lähdemerkinnät enkuksi.

Jos haluamastasi laista ei ole käännöstä Finlexissä, voit kääntää lain nimen lähdeviitteeseen. Paitsi jos olet pyytänyt valtioneuvoston kansliasta virallisen käännöksen, mikä tietty on suositeltavinta.

Kirjoita lain nimi suomeksi ja sitten perään hakasulkuihin sen käännös. Enkku-rapsaohje Project Reporting Instructions näyttää esimerkkiä suomenkielisen lähteen nimen kääntämisestä, ei tosin lakilähteestä:

Haasio, A. 2009. Johdon assistentin tiedonhankinnan opas [The executive assistant’s guide to information retrieval]. Helsinki: WSOYpro.

Kuinka viittaan lakeihin joista ei ole tunnettua lyhennettä?

Jos kyse olisi suomenkielisestä opparista, lyhenne olisi L niin kuin laki tähän tyyliin:

L 548/2016. Laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Viitattu 31.8.2016. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20160548.

Mutta miten tuon vastaavan voisi merkitä enkku-opparissa?

Hmm…olisi helpointa kehitellä asiallinen lähdemerkintä-esimerkki, jos tietäisin yhdenkin lain, johon haluat viitata. Kun en sitä tiedä, valitsen arpomalla jonkun, josta ei ole vielä käännöstä.

Aloitan sopivan esimerkin etsinnän tsekkaamalla Finlexin asiasanaston. Kyberturvallisuus ei näytä olevan Finlexissä asiasana – mikä hieman hämmästyttää – mutta esimerkiksi tietoturva, tietoyhteiskunta ja turvallisuusselvitys ovat. Huomaan kuitenkin pääseväni googlettamalla parempiin tuloksiin ihan vaan hakusanoilla finlex ja kyberturvallisuus. Silloin saan hallituksen esityksiä, joista voi napata sitten tarkemmat lakien nimet tai koodit varsinaisiksi hakusanoiksi.

Vuonna 2017 tuli voimaan ainakin laki valtioneuvoston tilannekeskuksesta. Käytän sitä tässä esimerkkinä, jonka lähdemerkinnän tekisin vaikkapa näin:

Act 300/2017. Laki valtioneuvoston tilannekeskuksesta [Act on Government Situation Centre]. Accessed 2 January 2018. Retrieved from https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170300.

Valtioneuvoston kanslian säädöskäännösoppaan (2017) mukaan yksittäinen lakisäädös käännetään sanaksi act ja asetus sanaksi decree ja lakiehdotus sanaksi bill: Police Act, Act on the Recognition of Professional Qualifications, Decree of the Ministry of the Environment on Foundation Structures ja Government Decree on the Recognition of Professional Qualifications.

Kyseinen laki on niin uusi, ettei sitä ole Finlexin ajatasainen lainsäädäntö -osiossa, varmaan sen vuoksi, ettei siihen ole ehtinyt tulla vielä muutoksia. Viittasin sen vuoksi tässä tapauksessa suoraan alkuperäiseen säädökseen, vaikka muutoin suosin linkkejä ajantasainen-osioon.

Käännänkö lakien sisältöä?

En laittaisi lähdeluettelossa olevaan lähdeviitteeseen kuvausta lain sisällöstä, sillä ajantasainen laki on luotettava lähde. (Monista muuntyyppisistä verkkolähteistä on hyvä laittaa muutaman sanan kuvaus, koska se antaa lukijalle käsityksen lähteen luotettavuudesta.)

Tekstissä toki pitää referoida oleellisten lähteiden sisältöjä.

Osa lain vaatimista ohjeistuksista on julkaistu vain suomen kielellä. Miten toimin näiden dokumenttien kanssa?

Referoi sisältö tekstissä enkuksi, koska opparisi lukijakunta on englanninkielinen.

Mietin, miten itse toimisin kyseisten dokumenttien kanssa. Kenties laittaisin sanatarkan suomenkielisen ilmaisun esimerkiksi alaviitteeseen, jos haluaisin ns. varmistaa selustani.

Tekstiviitteet

Säädöskäännösoppaan mukaisesti toimitaan näin:

Säädöksen osiin viitataan tekstissä seuraavasti: ”chapter 1, section 2, subsec­tion 3, paragraph 4” – – Jos pykälässä on kirjain, esim. ”2a”, numero ja kirjain kirjoitetaan yhteen.

Toisaalta JAMKin englanninkielinen raportointiohje noudattaa APA-viitejärjestelmää. APA-blogissa on tällaisia esimerkkejä, lähdemerkintöjen alkuja:

Family and Medical Leave Act of 1993, 29 U.S.C. §§ 2601–2654 (2006).

U.S. Const. art. I, § 3.

U.S. Const. amend. XIX.

JAMKissa lähdeluettelossa olevaan säädöslähteen lähdemerkintään ei yleensä merkitä sijaintia lähteessä, kuten APAssa tehdään (§ 3, XIX, XVIII).

Sen sijaan tekstissä olevassa tekstiviitteessä tuo tiedon sijaintitieto kerrotaan. Hyväksyisin sijaintitietona sekä säädöskäännösohjeen mukaiset ilmaisut että nuo APAn ohjeistamat, esimerkiksi §3. Tai ”3 §”, kuten suomenkielisessä alkuperäissäädöksessä lukee. ’Pykälä kolme’ kuulostaa omiin korviini tarkemmalta kuin luku 3, joten suosisin sitä, jos mahdollista.

Esimerkki:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Act 300/2017, 3 §).

Rellestin muiden muassa näissä julkaisuissa tätä postausta varten

Citing statutes. 2017. Albertan yliopiston kirjastojen verkkosivu. Päiv. 5.12.2017. Viitattu 2.1.2018. https://guides.library.ualberta.ca/apa-citation-style/laws.

How to Cite the U.S. Constitution in APA Style. 2010. Blogikirjoitus 3.6.2010 APA-style blogissa. Viitattu 2.1.2018. http://blog.apastyle.org/apastyle/2010/06/how-to-cite-the-us-constitution-in-apa-style.html.

How to Cite US Government Documents in MLA, APA Citation Style: Laws/Statutes. 2017. Cornellin yliopiston kirjaston verkkosivu. Viitattu 2.1.2018. http://guides.library.cornell.edu/c.php?g=134360&p=881315.

Introduction to APA Style Legal References. 2013. Blogikirjoitus 7.2.2013 APA-style blogissa. Viitattu 2.1.2018. http://blog.apastyle.org/apastyle/2013/02/introduction-to-apa-style-legal-references.html.

Lainsäädäntösanasto. 2017. Valtioneuvoston kanslian julkaisu. Viitattu 2.1.2018. http://vnk.fi/documents/10616/343825/Lainsaadantosanasto.pdf/4116fc9d-94b5-47de-ba23-39a5c6f8f94a.

Säädösten kääntäminen englanniksi ja valtiosopimusten suomentaminen. 2017. Valtioneuvoston kanslian julkaisu. Viitattu 2.1.2018. https://www.finlex.fi/data/muut/saadkaan/opas_j09_2017.pdf.

Writing References for Federal Statutes. 2013. Blogikirjoitus 21.2.2013 APA-style blogissa. Viitattu 2.1.2018. http://blog.apastyle.org/apastyle/2013/02/writing-references-for-federal-statutes.html.

Sanastot ja ohjeet. Valtioneuvoston kanslian verkkosivu. Viitattu 2.1.2018. http://vnk.fi/kaannos-ja-kielipalvelut/sanastot.

P.S. APAn blogikirjoituksissa kirjoittajaksi kerrotaan tuttavallisesti Melissa ilman sukunimeä. En alkanut kaivella hänen sukunimeään laajan APA-sivuston uumenista. Kumma, ettei sitä viitsitä ilmoittaa blogissa, joka on auktoriteetiltään lyömätön juuri APA-lähdemerkinnöissä. Sen vuoksi kyseiset lähdemerkinnät on aloitettu julkaisun nimellä. (Luultavasti kyse on Melissa Masonista, mutta kun en voi olla varma, olkoon sitten tuolla tavalla. Lukija kuitenkin pääsee itse kyseiseen lähteeseen, mikä on tärkeintä.)

Tekstiviite lakiin tyylillä (PKL 806/2011, 7:23:1)

Onko oikein seuraavanlainen lakia koskeva tekstiviite:
xxxxxxx kuulutusmenettely xxxxxxxx (PKL 806/2011, 7:23). 

Kyseessä siis pakkokeinolain 7 luvun 23 §. Mites jos haluaisin siihen vielä momentin? PKL 806/2011, 7:23:1?

Tarvitseeko olla tuo lain päivämäärä vai riittääkö lain numero ja vuosi? Opparin I kurssilla oli seuraavanlainen ohje:

Viitteessä (A 16.12.2004/ 1163.) Lähdeluettelossa A 16.12.2004/1163.

Vastaus:

Mielestäni tämä on sallittu kirjoittamistapa: (PKL 806/2011, 7:23:1). Se näyttää olevan tyypillinen kirjoittamistapa ainakin osassa alanne tekstiviitteitä.

Lain numero ja vuosi riittävät tässä tapauksessa. Opintojaksollanne on ilmeisesti ollut käytössä vanha versio raportointiohjeesta, jos tuo esimerkki on mainittu ainoana mahdollisuutena; voin päätellä sen myös tuosta vuosiluvusta 2004.

Tekstiviite tehdään sen mukaan, miten lähde on ilmoitettu lähdeluettelossa.

Onko tuo PKL-lyhenne vakiintunut alallasi? Se ei näytä jostain syystä olevan Edilexissä (ks. tässä tekstissä myöhemmin tuleva linkki). Googlettamalla selviää, että se on yleisesti käytössä. Sitä voi käyttää.

Raportointiohje, ks. samantapainen POL-esimerkki:

Lait ja asetukset ja muut virallislähteet

Ensimmäisenä tietona voidaan käyttää virallista lyhennettä tai vakiintunutta lyhennettä (ks. esim. Edilex).

A 26.2.2009/92. Valtioneuvoston asetus työmarkkina-alueista. Viitattu 12.5.2016. http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö.

Huoneenvuokralaki 481/1995. Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta. Annettu 31.3.1995. Viim. muutos 18.1.2013. Viitattu 31.8.2016. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950481.

L 548/2016. Laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Viitattu 31.8.2016. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20160548.

POL 628/1998. Perusopetuslaki. Annettu 21.8.1998. Viim. muutos 19.2.2016. Viitattu 31.8.2016. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628.

SFS-ISO/IEC 27018:2015. Menettelyohjeet henkilötietojen suojaamiseen henkilötietoja käsittelevissä julkisissa pilvipalveluissa. Aihealueet: Informaatioteknologia, turvallisuustekniikat. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS. Vahvistettu 18.5.2015. Viitattu 1.7.2015. https://janet.finna.fi, SFS Online.

Rikoslaki-lyhenne lähdeluettelossa

Käytämme lähteinä useita lakeja ja löysin ohjeesi, jonka mukaan ne tulee laittaa lähdeluetteloon aikajärjestykseen vanhimmasta uusimpaan. Päteekö tämä silloinkin kun käytämme jollekin laille vakiintunutta lyhennettä? Esimerkiksi käytämme tekstissämme rikoslain 20 luvun 6§ eli merkitsemmekö lähdeluetteloon sen

RL19.12.1889/39. Rikoslaki. Säädös säädöstietopankki Finlexin sivuilla. Viitattu 6.4.2016. Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö. 

Ja tekstiviite RL 19.12.1889/39. 2015, 20 luku, 6§.

Onko oikein? Ja rikoslaki tulee lähdeluetteloon R-kohdalle, eikä muiden lakien kanssa samaan?

Vastaus:

Aakkosjärjestys on se, jota ensisijaisesti noudatetaan ja jonka mukaisesti myös lyhenteet sijoitetaan paikallensa lähdeluettelossa. RL siis R:n kohdalle!

Raportointiohjeessa on haparointia koskien lyhenteitä, joissa on jo valmiina vuosiluku. Korjaamme asian kesällä, kun raportointiohjetta tuunaillaan ensi lukuvuotta varten.

Säännöksi tulee, että niissä lähdeviitteissä, jotka alkavat vuosiluvun sisältävällä lyhenteellä tai vakiintuneella nimityksellä, ei enää erikseen toisteta vuosilukua. Lähdeviitteestä ei häviä mitään tietoa, mutta se tulee napakammaksi ja jopa ymmärrettävämmäksi. Tätä käytäntöä saa alkaa noudattaa jo nyt.

Toimialoilla yritykset ja viranomaiset käyttävät kyseisiä lyhenteitä tai nimityksiä. Sekin on tärkeä perustelu, ehkä tärkein!

Säädösten lyhenteitä tai vakiintuneita nimityksiä voi käyttää opparissa, bongaa niitä esim. Edilexin sivuilta (huomaa kaksi eri välilehteä: lyhenteet & vakiintuneet nimitykset). Muita lyhenteitä on Kielitoimiston lyhenneluettelossa. Kielikeskuksen lyhenneluettelosta näyttäisi puuttuvan useita vakiintuneita lyhenteitä, joita käytetään lähdeviitteissä, esim. painos- tai päivitystietojen yhteydessä.

Olisikohan niin, että Finlex alkaisi olla jo niin yleissivistystä, että ehkä sitä ei enää tarvitsisi mainita erikseen, kun se kuitenkin näkyy nettiosoitteessa?

Lisäisin lähdeviitteeseen vielä tiedon viimeisimmästä muutoksesta kyseisessä laissa, sehän on vähän niin kuin päivitysaika 😉

Lähdeviite:

RL 39/1889. Rikoslaki. Viim. muutos 8.1.2016. Viitattu 6.4.2016. Http://www.finlex.fi, Ajantasainen lainsäädäntö.

Tekstiviite, jossa 6 § todennäköisesti yksilöi kohdan tarpeeksi:

Tekstiä tekstiä tekstiä (RL 39/1889, 6 §).