Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: englanninkieliset tutkinto-ohjelmat

Opintojakson raportit

Mun päättötyö liittyy meneillään olevaan opintojaksoon eli teen tutkimuksen opintojaksolla olevista henkilöistä, miten he toimivat simuloidussa testiympäristössä. He työstävät jakson aikana raportteja, joihin joudun viittaaman, kun analysoin heidän suoriutumista.

Ajattelin että noudattaisin http://blogit.jamk.fi/oppari/2015/10/05/julkaisun-laji-opinnaytetyo-ylempi-amk/

mukaista tyyliä.

Nieminen, R. 2018. Cyber Security Exercise Course Report. Course Report, Bachelor Degree/Master Degree. JAMK University Of Applied Sciences.

Mutta ongelmanahan noissa harjoitustöissä on se että niihin ei suoranaisesti ole mitään webbilinkkejä tms.

Lisäkysymys:

Toinen tähän liittyvä ongelma on se että mahdollisesti ryhmä tekee ns. ”kimppapalautuksen” joka on sallittua, niin kuvailulehdellä voi joko lukea ”Team 1” tai sitten kaikkien tiimiläisten nimet (max 15).  Listaanko kaikki nimet lähdeluetteloon ja ilmeisesti ei saa muuttaa tuota ”Team 1” mihinkään ymmärrettävämpään listaten kaikki tekijät jos pystyn ne nimeämään esim. kurssin opettajan avustuksella.

Vastaus:

Olet oikeilla jäljillä. Jos webbilinkkejä ei ole, niitä ei laiteta lähdeviitteeseen – but no problem at all 😉

Hioisin viitettä vielä, lisäisin esim. opintojakson nimen. Tarvitaanko tuota kurssiraportti-ilmaisua monta kertaa? Jos ei, jättäisin sen pois. Onko kurssiraportin nimi sama kuin opintojakson nimi? Yleensähän raportin nimi liittyy siihen asiaan, jota kyseinen henkilö on tarkastellut opintojakson aikana. Oletan tässä, että se on eri.

Sitten vielä jumiuduin miettimään noita tutkinto-ohjelmien nimiä. JAMKissa on Master’s degree in Information Technology, Cyber Security (tai Full Stack Software Development). Ilmaisun näkee myös ilman tuota Information Technologyä tuossa keskellä. Mutta onko JAMKissa esim. Bachelor’s degree programme in information technologya? En löytänyt ainakaan JAMKin tutkinto-ohjelmista enkä JAMKin opintotarjonta -sivulta.

Raporteissa näytätte käytettävän tuota yhdistelmää ” Bachelors & Master’s Degree Programmes in Information Technology”. Mennään tässä tapauksessa sen tiedon varassa. Koska kyse on englanninkielisen tutkinto-ohjelman opparista, lähdeviite voisi tulla vaikkapa näin:

Nieminen, R. 2018. Name of Report. Course Report. JAMK University of Applied Sciences, Bachelors & Master’s Degree Programmes in Information Technology, YTCP0400 Cyber Security Exercise.

tai näin:

Nieminen, R. 2018. Name of Report. Course Report in YTCP0400 Cyber Security Exercise. JAMK University of Applied Sciences, Bachelors & Master’s Degree Programmes in Information Technology.

 

Suomenkielisen tutkinto-ohjelman oppari: lähdeviite

Suomenkielisen tutkinto-ohjelman opparissa lähdeviite tulisi jonkin verran eri tavalla, vaikka oletus tietty onkin, että vain kyseisten enkunkielisten tutkinto-ohjelmien opiskelijat kyseisellä opintojaksolla raportteja rustaavat. Mutta jos vaikka tuon opintojakson voisi suorittaa vapaavalintaisissa opinnoissa…

En voi käyttää monikkoa programmes, kun se ei ole suomen kieltä. Viralliset tutkinto-ohjelmien nimet ovat kuitenkin joka tapauksessa englanninkielisiä, todennäköisesti erisnimiä, joten kirjoittaisin ne erisniminä samalla tavalla kuin enkku-lähdeviitteessäkin. Jätin siis varulta pois amk-tasoisen tutkinto-ohjelman, kun en sitä nyt arvaa:

Nieminen, R. 2018. Raportin nimi. Raportti. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Master’s Degree Programme in Information Technology, YTCP0400 Cyber security exercise.

Nieminen, R. 2018. Raportin nimi. Raportti opintojaksolla YTCP0400 Cyber security exercise. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Master’s Degree Programme in Information Technology.

 

Vastaus lisäkysymykseen

Lähetit minulle esimerkin raportista, jossa tekijänä on tosiaan “Blue Team members”. Olisi tosiaan hyvä, jos tiimin jäsenet olisi listattu kuvailulehden Authors-kentässä tai vaihtoehtoisesti Miscellaneous-kentässä.

Jos lähteessä ei kerrota päävastuullisten tekijöiden nimiä, hankala niitä on lähdeviitteeseenkään laittaa. Työryhmien tekemien tietolähteiden lähdeviite voidaan aloittaa julkaisun nimellä, koska työryhmä on yhteisö, ei henkilötekijä. Enkunkielisten tutkinto-ohjelmien raportointiohjeen mukainen lähdeviite voisi olla esim. tällainen:

Commercial Security Operations Center – Ysoc Business Plan, Objectives and Risk Management. 2018. Course Report in YTCP0400 Cyber Security Exercise, Blue Team. JAMK University of Applied Sciences, Bachelors & Master’s Degree Programmes in Information Technology.

Sinulla voi tietty olla toinen dokumentti tai suullinen lähde, joka selvittää, ketkä tuossa Blue Teamissa oli. Silloin voit viitata sekä tuohon raporttiin, että toiseen lähteeseen.

Jos tiimiläisten nimet kerrotaan raportissa, ne laitetaan  lähdeviitteeseen, vaikka niitä olisi 15. Kaikki nimet ilmoitettaan ekassa tekstiviitteessä, sen jälkeen riittää ekan tekijän nimi ja et al., kuten enkku-ohjeessa ohjeistetaan:

(Hirsjärvi et al. 2009, 262–263.)

 

Tutkimusaineistoa vai lähdeaineistoa?

Minua alkoi vaivata kysymys: Onko niin, että nämä raportit ovat tutkimusaineistoasi? Vai viittaatko näihin tietoperustan laadinnassa, johdonnossa, johtopäätöksissä tai pohdinnassa?

Jos mainitset raportit tietoperustan laadinnassa, johdonnossa, johtopäätöksissä tai pohdinnassa, silloin ne ilmoitetaan  lähdeluettelossa.

Jos raportit ovat tutkimusaineistoasi, tarvitseeko niitä ilmoittaa lähdeluettelossa?

Raportointiohjeessa neuvotaan, että jos suulliset lähteet ovat tutkimusaineistoa, niitä ei ilmoiteta lähdeluettelossa, vaikka ne olisi litteroitu kirjalliseen muotoon: ”Mikäli haastattelut ovat tutkimusaineistoa, esimerkiksi teemahaastattelu, niitä ei merkitä tietolähteiksi.”

Minun on kysyttävä tätä itseäni viisaammilta joskus…

Mutta voisin kuvitella, että ilmoitat raportit yhtenä osana tutkimusaineistoa ja listaat ne vain siinä yhteydessä (tai listaat ne liitteessä). Jos saat nimet selville opettajan avulla, ilmoita samalla henkilökohtaisena tiedonantona, mutta älä taaskaan lähdeluettelossa. Käännä kirjoittamani suomenkieliset ilmaisut vielä enkuksi:

Raportti 1: Commercial Security Operations Center – Ysoc Business Plan, Objectives and Risk Management. 2018. Course Report in YTCP0400 Cyber Security Exercise, Blue Team. JAMK University of Applied Sciences, Bachelors & Master’s Degree Programmes in Information Technology.

Jäsenet: …. (henkilökohtainen tiedonanto: Sukunimi, Etunimenalkukirjain. 201. Titteli tms. Organisaatio päivämäärä).

Raportti 2: …

Raportti 3: …

Lopuksi

Lukijakunta voi vapaasti kommentoida, jos olen pölhöyksissäni antanut tässä asiassa höpö-höpö-ohjausta 🙂

Enkunkielinen viittaus lakiin, jota ei ole vielä käännetty

Olen kyberturvallisuusopiskelija (YAMK), joka on kirjoittamassa englanninkielistä lopputyötä. Työn teoriapohjassa viittaan paljon viranomaisia koskeviin lainsäädäntöihin. Luin blogi kirjoituksen ”Lain käännöksen luvut ja pykälät – chapters and sections”. Se auttoi minua jo paljon eteenpäin.

Ongelmaksi muodostuu lait mitä ei ole käännetty englannin kielelle Finlexsin toimesta. Kuinka viittaan lakeihin joista ei ole tunnettua lyhennettä? Käännänkö lakien nimet itse ja sisältöä?

Toinen kysymys on, että osa valtion lain vaatimista ohjeistuksista on julkaistu vain suomen kielellä. Miten toimin näiden dokumenttien kanssa?

Olen siis kirjoittamassa ketjua auki kuinka usean lain ketju määrittää vastuita. Kun tätä ketjua seuraa pitkään löytyy VAHTI tai Viestintäviraston ohje, joka viimekädessä kertoo kuinka vaatimus tulee täyttää. Mietin myös kuinka paljon voin kääntää joitain vaatimuksia jos se on suomeksi sanatarkka. Toiselta kantilta miettien kuinka väärin on olla suomenkielinen lainaus esim. lain tekstistä?

 

Vastaus lyhyesti:

Tee vaikkapa näin (ns. hatusta vedetty esimerkki), englanninkielistä raportointiohjetta mukaellen:

Act 300/2017. Laki valtioneuvoston tilannekeskuksesta [Act on Government Situation Centre]. Accessed 2 January 2018. Retrieved from https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170300.

Tai kuten valtioneuvoston oma julkaisu sanoo: ”Jos käännöstä ei löydy, sitä voi kysyä valtioneuvoston kanslian vieraiden kielten yksiköstä (englanti@vnk.fi)”. En tiedä, miten suhtautuvat opiskelijoilta tuleviin pyyntöihin, mutta ei tuossa toisaalta mitenkään rajata kysyjien joukkoa. Ja silloin voi tietty kysyä koko säädöksen käännöstä, ei pelkästään nimen käännöstä, mikä voisi tuottaa suurta hyötyä mahdollisesti monelle muullekin vieraskielisessä tutkinto-ohjelmassa opiskelevalle. Jos kysyt, kerrothan, miten asiointi sujui.

 

Vastaus, pidempi versio:

Taustaa

Kyberturvallisuus on yksi JAMKin strategisista vahvuusaloista, joten kysymyksesi on siinäkin mielessä mielenkiintoinen.

Vakiintuneita säädösten suomenkielisiä nimiä voi etsiä Finlexistä tai Edilexistä. Esimerkki suomenkielisestä raportointiohjeesta:

POL 628/1998. Perusopetuslaki. Annettu 21.8.1998. Viim. muutos 19.2.2016. Viitattu 31.8.2016. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628.

Jo käännetyt säädökset löytyvät Finlexin käännökset -tietokannasta. Esimerkiksi perusopetuslain käännös on Basic Education Act.

Viestintäviraston sivuilla näyttää olevan kyberturvallisuusosio ja myös kokonaisuus, jossa on viestintään liittyvät lait, määräykset ja päätökset. Viestintävirasto pitää myös aiheeseen liittyvää blogia, josta voisin sanoa sen verran, että yleensä asiantuntijablogikirjoitukset kelpaavat opparin lähteeksi monilla aloilla.

VAHTI-toiminnasta eli Valtionhallinnon tieto- ja kyberturvallisuustoiminnasta johtoryhmineen kerrotaan valtiovarainministeriön sivuilla, ja sieltä löytyvät myös VAHTI-ohjeet.

Käännänkö lakien nimet itse, jos valmista käännöstä ei vielä ole?

Koska opiskelet enkunkielisessä tutkinto-ohjelmassa (Cyber Security), noudatat enkunkielistä raportointiohjetta. Joten teksti ja lähdemerkinnät enkuksi.

Jos haluamastasi laista ei ole käännöstä Finlexissä, voit kääntää lain nimen lähdeviitteeseen. Paitsi jos olet pyytänyt valtioneuvoston kansliasta virallisen käännöksen, mikä tietty on suositeltavinta.

Kirjoita lain nimi suomeksi ja sitten perään hakasulkuihin sen käännös. Enkku-rapsaohje Project Reporting Instructions näyttää esimerkkiä suomenkielisen lähteen nimen kääntämisestä, ei tosin lakilähteestä:

Haasio, A. 2009. Johdon assistentin tiedonhankinnan opas [The executive assistant’s guide to information retrieval]. Helsinki: WSOYpro.

Kuinka viittaan lakeihin joista ei ole tunnettua lyhennettä?

Jos kyse olisi suomenkielisestä opparista, lyhenne olisi L niin kuin laki tähän tyyliin:

L 548/2016. Laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Viitattu 31.8.2016. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20160548.

Mutta miten tuon vastaavan voisi merkitä enkku-opparissa?

Hmm…olisi helpointa kehitellä asiallinen lähdemerkintä-esimerkki, jos tietäisin yhdenkin lain, johon haluat viitata. Kun en sitä tiedä, valitsen arpomalla jonkun, josta ei ole vielä käännöstä.

Aloitan sopivan esimerkin etsinnän tsekkaamalla Finlexin asiasanaston. Kyberturvallisuus ei näytä olevan Finlexissä asiasana – mikä hieman hämmästyttää – mutta esimerkiksi tietoturva, tietoyhteiskunta ja turvallisuusselvitys ovat. Huomaan kuitenkin pääseväni googlettamalla parempiin tuloksiin ihan vaan hakusanoilla finlex ja kyberturvallisuus. Silloin saan hallituksen esityksiä, joista voi napata sitten tarkemmat lakien nimet tai koodit varsinaisiksi hakusanoiksi.

Vuonna 2017 tuli voimaan ainakin laki valtioneuvoston tilannekeskuksesta. Käytän sitä tässä esimerkkinä, jonka lähdemerkinnän tekisin vaikkapa näin:

Act 300/2017. Laki valtioneuvoston tilannekeskuksesta [Act on Government Situation Centre]. Accessed 2 January 2018. Retrieved from https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170300.

Valtioneuvoston kanslian säädöskäännösoppaan (2017) mukaan yksittäinen lakisäädös käännetään sanaksi act ja asetus sanaksi decree ja lakiehdotus sanaksi bill: Police Act, Act on the Recognition of Professional Qualifications, Decree of the Ministry of the Environment on Foundation Structures ja Government Decree on the Recognition of Professional Qualifications.

Kyseinen laki on niin uusi, ettei sitä ole Finlexin ajatasainen lainsäädäntö -osiossa, varmaan sen vuoksi, ettei siihen ole ehtinyt tulla vielä muutoksia. Viittasin sen vuoksi tässä tapauksessa suoraan alkuperäiseen säädökseen, vaikka muutoin suosin linkkejä ajantasainen-osioon.

Käännänkö lakien sisältöä?

En laittaisi lähdeluettelossa olevaan lähdeviitteeseen kuvausta lain sisällöstä, sillä ajantasainen laki on luotettava lähde. (Monista muuntyyppisistä verkkolähteistä on hyvä laittaa muutaman sanan kuvaus, koska se antaa lukijalle käsityksen lähteen luotettavuudesta.)

Tekstissä toki pitää referoida oleellisten lähteiden sisältöjä.

Osa lain vaatimista ohjeistuksista on julkaistu vain suomen kielellä. Miten toimin näiden dokumenttien kanssa?

Referoi sisältö tekstissä enkuksi, koska opparisi lukijakunta on englanninkielinen.

Mietin, miten itse toimisin kyseisten dokumenttien kanssa. Kenties laittaisin sanatarkan suomenkielisen ilmaisun esimerkiksi alaviitteeseen, jos haluaisin ns. varmistaa selustani.

Tekstiviitteet

Säädöskäännösoppaan mukaisesti toimitaan näin:

Säädöksen osiin viitataan tekstissä seuraavasti: ”chapter 1, section 2, subsec­tion 3, paragraph 4” – – Jos pykälässä on kirjain, esim. ”2a”, numero ja kirjain kirjoitetaan yhteen.

Toisaalta JAMKin englanninkielinen raportointiohje noudattaa APA-viitejärjestelmää. APA-blogissa on tällaisia esimerkkejä, lähdemerkintöjen alkuja:

Family and Medical Leave Act of 1993, 29 U.S.C. §§ 2601–2654 (2006).

U.S. Const. art. I, § 3.

U.S. Const. amend. XIX.

JAMKissa lähdeluettelossa olevaan säädöslähteen lähdemerkintään ei yleensä merkitä sijaintia lähteessä, kuten APAssa tehdään (§ 3, XIX, XVIII).

Sen sijaan tekstissä olevassa tekstiviitteessä tuo tiedon sijaintitieto kerrotaan. Hyväksyisin sijaintitietona sekä säädöskäännösohjeen mukaiset ilmaisut että nuo APAn ohjeistamat, esimerkiksi §3. Tai ”3 §”, kuten suomenkielisessä alkuperäissäädöksessä lukee. ’Pykälä kolme’ kuulostaa omiin korviini tarkemmalta kuin luku 3, joten suosisin sitä, jos mahdollista.

Esimerkki:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Act 300/2017, 3 §).

Rellestin muiden muassa näissä julkaisuissa tätä postausta varten

Citing statutes. 2017. Albertan yliopiston kirjastojen verkkosivu. Päiv. 5.12.2017. Viitattu 2.1.2018. https://guides.library.ualberta.ca/apa-citation-style/laws.

How to Cite the U.S. Constitution in APA Style. 2010. Blogikirjoitus 3.6.2010 APA-style blogissa. Viitattu 2.1.2018. http://blog.apastyle.org/apastyle/2010/06/how-to-cite-the-us-constitution-in-apa-style.html.

How to Cite US Government Documents in MLA, APA Citation Style: Laws/Statutes. 2017. Cornellin yliopiston kirjaston verkkosivu. Viitattu 2.1.2018. http://guides.library.cornell.edu/c.php?g=134360&p=881315.

Introduction to APA Style Legal References. 2013. Blogikirjoitus 7.2.2013 APA-style blogissa. Viitattu 2.1.2018. http://blog.apastyle.org/apastyle/2013/02/introduction-to-apa-style-legal-references.html.

Lainsäädäntösanasto. 2017. Valtioneuvoston kanslian julkaisu. Viitattu 2.1.2018. http://vnk.fi/documents/10616/343825/Lainsaadantosanasto.pdf/4116fc9d-94b5-47de-ba23-39a5c6f8f94a.

Säädösten kääntäminen englanniksi ja valtiosopimusten suomentaminen. 2017. Valtioneuvoston kanslian julkaisu. Viitattu 2.1.2018. https://www.finlex.fi/data/muut/saadkaan/opas_j09_2017.pdf.

Writing References for Federal Statutes. 2013. Blogikirjoitus 21.2.2013 APA-style blogissa. Viitattu 2.1.2018. http://blog.apastyle.org/apastyle/2013/02/writing-references-for-federal-statutes.html.

Sanastot ja ohjeet. Valtioneuvoston kanslian verkkosivu. Viitattu 2.1.2018. http://vnk.fi/kaannos-ja-kielipalvelut/sanastot.

P.S. APAn blogikirjoituksissa kirjoittajaksi kerrotaan tuttavallisesti Melissa ilman sukunimeä. En alkanut kaivella hänen sukunimeään laajan APA-sivuston uumenista. Kumma, ettei sitä viitsitä ilmoittaa blogissa, joka on auktoriteetiltään lyömätön juuri APA-lähdemerkinnöissä. Sen vuoksi kyseiset lähdemerkinnät on aloitettu julkaisun nimellä. (Luultavasti kyse on Melissa Masonista, mutta kun en voi olla varma, olkoon sitten tuolla tavalla. Lukija kuitenkin pääsee itse kyseiseen lähteeseen, mikä on tärkeintä.)

Ei teoriaa Tulokset-lukuun

Kirjoitan YAMK-opparia englanniksi. Teen tapaustutkimusta, missä tutkin yrityksen asiakirjoja, havainnoin asiakastilanteita ja teen pienen nettikyselyn. Muutama kysymys nousi, enkä saa niihin oikein otetta. Osaisitkohan auttaa?

 ~ Tulokset- ja Pohdinta-osiot. 

Tulokset suositellaan esitettävän ”vain” tuloksina, ilman teoriatietoa, ja pohdintaosioon sitten kerrata tärkeimpiä tuloksia teorian korostamana, onko näin? 

Minullahan ei varsinaisia ”tuloksia” ole, vaan kerään asiakirjoista ja havainnoinneista tärkeitä pointteja, joita kirjaan ylös. Näin ollen tuntuisi oudolta kirjoittaa löytämiäni merkittäviä pointteja ilman minkäänlaisia perusteluja, ja seuraavassa luvussa kirjoittaa ne uudelleen teorian kera. Jos kirjoitan tuloksia ja teoriaa yhdistellen, mikä olisi sopiva otsikko? Nyt otsikkoina ovat ”Results” (jaoteltuna noiden tiedonkeruumenetelmien mukaan) ja ”Discussion”, jossa alaluvut ”Answering to Research Questions” ja ”Suggestions for Future Researches”. 

Vastaus:

Jep, yleensä Tulokset-luvussa esitellään vastaukset tutkimusongelmittain, siis tutkimusasetelman mukaisesti. Keskity niihin, vaikka olisit saanut selville vaikka mitä mielenkiintoista muuta asiaan liittyvää.

Tuloksia havainnollistetaan usein kuvioina, taulukkoina tai esimerkkeinä, jotka on napattu haastatteluista.

Tutki ja kirjoita -oppaassa Hirsjärvi ja kumppanit (2010, 263) toteavat:

Joskus tutkimusselosteissa esiintyy ennen loppulukua käsittelyjakso ”Tulokset ja johtopäätökset”, jolloin jo tässä yhteydessä tulkitaan tuloksia. Vaikka tutkijan onkin syytä eritellä ja yhdistellä tuloksiaan aiemmasta tutkimuksesta ammentamansa perehtyneisyyden silmin, tulososassa ei yleensä vielä verrata tässä tutkimuksessa saatuja tuloksia muihin tutkimustuloksiin.

Jos tästä voi tehdä jonkun päätelmän, on se luultavasti se, että Tulokset-luvussa kannattaa keskittyä oman tutkimuksen tulosten selostamiseen ja havainnollistamiseen.

Mutta virallinen vastaukseni kysymykseesi on: Parasta on kysyä opparisi ohjaajien näkemys asiasta.

Erityisen suositeltavaa: Lue Jorma Kanasen kommentti tähän kirjoitukseeni.

Viitteet kolmeen saksankieliseen lähteeseen

Miten merkitään tekstiin seuraava saksankieliset lähteet?

Asmussen-Clausen, M & Knobel, S (2013). Demenz und Bewegungskompetenz. Leben mit Demenz. In: Stiftung Lebensqualität (Eds.) (2013): Lebensqualität. Die Zeitschrift für Kinaesthetics. Siebnen, Nr. 2: Verlag Lebensqualität. pp 51-53.

Asmussen-Clausen , M. (2003). Bewegungen analysieren- individuell unterstützen. Die Schwester/der Pfleger 42. Jahrg. 3/03. 194-199.

Asmussen-Clausen, M. (2006). Praxisbuch Kinaesthetics. Erfahrungen zur individuellen Bewegungsunterstützung auf Basis der Kinästhetik. München: Jena: Elsevier: Urban und Fischer

Vastaus:

Lähdeviitteet on ehkä löydetty esim. tietokannasta tai lähdeluettelosta. Nyt on siis kysymys lähinnä siitä, miten ne ”käännetään” JAMKin raportointiohjeen mukaisiksi.

Myönnän, että saksan kieli ei ole osaamisaluettani. Opettelin sen alkeet jotain neljännesvuosisata sitten – ja mitäköhän siitä enää muistan?

Mutta hoidan tämän rastin nyt tyylillä ”kysykää mitä haluatte, vastaan mitä sattuu”.

Eka viite ja eka arvaus

Kyseessä lienee artikkeli aikakauslehdessä. Lähdeviite:

Asmussen-Clausen, M. & Knobel, S. 2013. Demenz und Bewegungskompetenz: Leben mit Demenz. Lebensqualität, Die Zeitschrift für Kinaesthetics 2, 51 – 53.

Jos lähde löytyy netistä, lähdeviitteeseen lisätään Viitattu pp.kk.vvvv sekä nettiosoite.

Tekstiviite: Tekstiä tekstiä tekstiä (Asmussen-Clausen & Knobel 2013, sivut).

Toka viite

Tutkailin kyseisen lehden hakemistoa netissä. Artikkelin julkaisuvuosi on 2003, vuosikerta 3, numero 42, sivut 194–199. Lähdeviite:

Asmussen-Clausen, M. 2003. Bewegungen analysieren und individuell unterstützen. Die Schwester der Pfleger 3, 42, 194–199.

Tekstiviite: Tekstiä tekstiä tekstiä (Asmussen-Clausen 2003, sivut).


Kolkki viite

SwissBib antaa kirjasta tällaiset tiedot:

Praxisbuch Kinaesthetics
Erfahrungen zur individuellen Bewegungsunterstützung auf Basis von Kinästhetik

Authors/Contributors: Maren Asmussen
Place, publisher, year: München Jena : Elsevier, Urban und Fischer, 2006
Physical Description: VIII, 199 S ; Ill
Format: Book
Online Access:
Inhaltsverzeichnis

Lähdeviite voisi tulla näin:

Asmussen, M. 2006. Praxisbuch Kinaesthetics: Erfahrungen zur individuellen Bewegungsunterstützung auf Basis der Kinästhetik. München: Elsevier, Urban und Fischer.

Kustannuspaikoista on pakko kertoa vain ensimmäinen, sen vuoksi jätin Jenan pois.

Virallisesti tekijän nimi näyttää olevan Asmussen-Clausen, mutta kirjan kannessa lukee Asmussen.

Netissä olevan tiedon mukaan julkaisusta on olemassa 2. painos vuodelta 2009.

Tekstiviite: Tekstiä tekstiä tekstiä (Asmussen 2006, sivut).


Kieleen ja kulttuuriin liittyvät erot lähdemerkinnöissä

Jos opiskelet suomenkielisessä tutkinto-ohjelmassa, lähteen nimessä olevat lukuisat isot alkukirjaimet muutetaan pieniksi, paitsi tietysti ihan ensimmäisen sanan eka kirjain. Kuten tein tokassa lähdeviitteessä.

Huom! Lehden nimi on kuitenkin erisnimi, se kirjoitetaan aina kuten lehti itse sen haluaa kirjoitettavan.

Jos kuitenkin opiskelet vieraskielisessä tutkinto-ohjelmassa ja kirjoitat vieraskielistä opparia, voit kirjoittaa sanat isoilla alkukirjaimilla, perusteena kulttuuriin liittyvät tavat. Tämä konkretisoituu ekassa ja kolmannessa lähdeviitteessä.

N.d. vai n.d.?

Nyt on epäselvää, kuinka merkitsen lähteen sekä tekstiin että lähdeluetteloon, kun lähteestä puuttuu vuosiluku. Eli tarkoitan merkintää n.d. Asiaan liittyvää ohjeistusta en löytänyt myöskään oppariblogista.

Vastaus:

Suomenkieliset tutkinto-ohjelmat: Pienet ja isot n:t tulevat suomen kielen mukaisesti. Pisteen jälkeen N-kirjain isolla ja muuten pienellä.

Englanninkieliset tutkinto-ohjelmat: Enkunkielisessä raportointiohjeessa käytetään kyseisen kielialueen perinteiden  mukaisesti koko ajan pienellä kirjaimella alkavaa n.d.-lyhennettä, siis sekä lähdeviitteessä että tekstiviitteessä. Tällainen muutos tapahtui enkku-rapsaohjeen viimeisimmässä isossa päivityksessä vuosi sitten keväällä.

N.d. ja suomenkieliset tutkinto-ohjelmat

Lähdeluettelossa on N.d. ja tekstiviitteessä on n.d.

Raportointiohjeessa kerrotaan näin:

Lähdemerkinnän yleisrakenne on neliosainen:
Kuka – kirjoittaja, tekijä tai suullinen tietolähde – aina henkilö
Milloin – julkaisuvuosi (ellei tiedossa, voidaan käyttää lyhennettä N.d. = no date, tekstiviitteessä n.d.)
Mitä – lähteen nimi tai otsikko
Missä – tiedot julkaisusta, painoksesta, julkaisupaikasta ja kustantajasta, julkaisusarjasta, Internet-osoitteesta jne.

Lähdeluettelo-mallissa on tällaiset esimerkit:
Kekseliäs kasvattaja. N.d. Lastensuojelun keskusliiton ohjeet kasvattajille. Viitattu 15.4.2009. Http://www.alalyolasta.fi/, kasvatusvinkkejä.

Papermaking. N.d. Artikkeli Metso Paper Oy:n sivustolla. Viitattu 16.4.2009. Http://www.metsopaper.com, paper technology, papermaking.

Tekstiviitteinä edelliset ovat (Kekseliäs kasvattaja n.d.) ja (Papermaking n.d.).