Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: työryhmät

Opintojakson raportit

Mun päättötyö liittyy meneillään olevaan opintojaksoon eli teen tutkimuksen opintojaksolla olevista henkilöistä, miten he toimivat simuloidussa testiympäristössä. He työstävät jakson aikana raportteja, joihin joudun viittaaman, kun analysoin heidän suoriutumista.

Ajattelin että noudattaisin http://blogit.jamk.fi/oppari/2015/10/05/julkaisun-laji-opinnaytetyo-ylempi-amk/

mukaista tyyliä.

Nieminen, R. 2018. Cyber Security Exercise Course Report. Course Report, Bachelor Degree/Master Degree. JAMK University Of Applied Sciences.

Mutta ongelmanahan noissa harjoitustöissä on se että niihin ei suoranaisesti ole mitään webbilinkkejä tms.

Lisäkysymys:

Toinen tähän liittyvä ongelma on se että mahdollisesti ryhmä tekee ns. ”kimppapalautuksen” joka on sallittua, niin kuvailulehdellä voi joko lukea ”Team 1” tai sitten kaikkien tiimiläisten nimet (max 15).  Listaanko kaikki nimet lähdeluetteloon ja ilmeisesti ei saa muuttaa tuota ”Team 1” mihinkään ymmärrettävämpään listaten kaikki tekijät jos pystyn ne nimeämään esim. kurssin opettajan avustuksella.

Vastaus:

Olet oikeilla jäljillä. Jos webbilinkkejä ei ole, niitä ei laiteta lähdeviitteeseen – but no problem at all 😉

Hioisin viitettä vielä, lisäisin esim. opintojakson nimen. Tarvitaanko tuota kurssiraportti-ilmaisua monta kertaa? Jos ei, jättäisin sen pois. Onko kurssiraportin nimi sama kuin opintojakson nimi? Yleensähän raportin nimi liittyy siihen asiaan, jota kyseinen henkilö on tarkastellut opintojakson aikana. Oletan tässä, että se on eri.

Sitten vielä jumiuduin miettimään noita tutkinto-ohjelmien nimiä. JAMKissa on Master’s degree in Information Technology, Cyber Security (tai Full Stack Software Development). Ilmaisun näkee myös ilman tuota Information Technologyä tuossa keskellä. Mutta onko JAMKissa esim. Bachelor’s degree programme in information technologya? En löytänyt ainakaan JAMKin tutkinto-ohjelmista enkä JAMKin opintotarjonta -sivulta.

Raporteissa näytätte käytettävän tuota yhdistelmää ” Bachelors & Master’s Degree Programmes in Information Technology”. Mennään tässä tapauksessa sen tiedon varassa. Koska kyse on englanninkielisen tutkinto-ohjelman opparista, lähdeviite voisi tulla vaikkapa näin:

Nieminen, R. 2018. Name of Report. Course Report. JAMK University of Applied Sciences, Bachelors & Master’s Degree Programmes in Information Technology, YTCP0400 Cyber Security Exercise.

tai näin:

Nieminen, R. 2018. Name of Report. Course Report in YTCP0400 Cyber Security Exercise. JAMK University of Applied Sciences, Bachelors & Master’s Degree Programmes in Information Technology.

 

Suomenkielisen tutkinto-ohjelman oppari: lähdeviite

Suomenkielisen tutkinto-ohjelman opparissa lähdeviite tulisi jonkin verran eri tavalla, vaikka oletus tietty onkin, että vain kyseisten enkunkielisten tutkinto-ohjelmien opiskelijat kyseisellä opintojaksolla raportteja rustaavat. Mutta jos vaikka tuon opintojakson voisi suorittaa vapaavalintaisissa opinnoissa…

En voi käyttää monikkoa programmes, kun se ei ole suomen kieltä. Viralliset tutkinto-ohjelmien nimet ovat kuitenkin joka tapauksessa englanninkielisiä, todennäköisesti erisnimiä, joten kirjoittaisin ne erisniminä samalla tavalla kuin enkku-lähdeviitteessäkin. Jätin siis varulta pois amk-tasoisen tutkinto-ohjelman, kun en sitä nyt arvaa:

Nieminen, R. 2018. Raportin nimi. Raportti. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Master’s Degree Programme in Information Technology, YTCP0400 Cyber security exercise.

Nieminen, R. 2018. Raportin nimi. Raportti opintojaksolla YTCP0400 Cyber security exercise. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Master’s Degree Programme in Information Technology.

 

Vastaus lisäkysymykseen

Lähetit minulle esimerkin raportista, jossa tekijänä on tosiaan “Blue Team members”. Olisi tosiaan hyvä, jos tiimin jäsenet olisi listattu kuvailulehden Authors-kentässä tai vaihtoehtoisesti Miscellaneous-kentässä.

Jos lähteessä ei kerrota päävastuullisten tekijöiden nimiä, hankala niitä on lähdeviitteeseenkään laittaa. Työryhmien tekemien tietolähteiden lähdeviite voidaan aloittaa julkaisun nimellä, koska työryhmä on yhteisö, ei henkilötekijä. Enkunkielisten tutkinto-ohjelmien raportointiohjeen mukainen lähdeviite voisi olla esim. tällainen:

Commercial Security Operations Center – Ysoc Business Plan, Objectives and Risk Management. 2018. Course Report in YTCP0400 Cyber Security Exercise, Blue Team. JAMK University of Applied Sciences, Bachelors & Master’s Degree Programmes in Information Technology.

Sinulla voi tietty olla toinen dokumentti tai suullinen lähde, joka selvittää, ketkä tuossa Blue Teamissa oli. Silloin voit viitata sekä tuohon raporttiin, että toiseen lähteeseen.

Jos tiimiläisten nimet kerrotaan raportissa, ne laitetaan  lähdeviitteeseen, vaikka niitä olisi 15. Kaikki nimet ilmoitettaan ekassa tekstiviitteessä, sen jälkeen riittää ekan tekijän nimi ja et al., kuten enkku-ohjeessa ohjeistetaan:

(Hirsjärvi et al. 2009, 262–263.)

 

Tutkimusaineistoa vai lähdeaineistoa?

Minua alkoi vaivata kysymys: Onko niin, että nämä raportit ovat tutkimusaineistoasi? Vai viittaatko näihin tietoperustan laadinnassa, johdonnossa, johtopäätöksissä tai pohdinnassa?

Jos mainitset raportit tietoperustan laadinnassa, johdonnossa, johtopäätöksissä tai pohdinnassa, silloin ne ilmoitetaan  lähdeluettelossa.

Jos raportit ovat tutkimusaineistoasi, tarvitseeko niitä ilmoittaa lähdeluettelossa?

Raportointiohjeessa neuvotaan, että jos suulliset lähteet ovat tutkimusaineistoa, niitä ei ilmoiteta lähdeluettelossa, vaikka ne olisi litteroitu kirjalliseen muotoon: ”Mikäli haastattelut ovat tutkimusaineistoa, esimerkiksi teemahaastattelu, niitä ei merkitä tietolähteiksi.”

Minun on kysyttävä tätä itseäni viisaammilta joskus…

Mutta voisin kuvitella, että ilmoitat raportit yhtenä osana tutkimusaineistoa ja listaat ne vain siinä yhteydessä (tai listaat ne liitteessä). Jos saat nimet selville opettajan avulla, ilmoita samalla henkilökohtaisena tiedonantona, mutta älä taaskaan lähdeluettelossa. Käännä kirjoittamani suomenkieliset ilmaisut vielä enkuksi:

Raportti 1: Commercial Security Operations Center – Ysoc Business Plan, Objectives and Risk Management. 2018. Course Report in YTCP0400 Cyber Security Exercise, Blue Team. JAMK University of Applied Sciences, Bachelors & Master’s Degree Programmes in Information Technology.

Jäsenet: …. (henkilökohtainen tiedonanto: Sukunimi, Etunimenalkukirjain. 201. Titteli tms. Organisaatio päivämäärä).

Raportti 2: …

Raportti 3: …

Lopuksi

Lukijakunta voi vapaasti kommentoida, jos olen pölhöyksissäni antanut tässä asiassa höpö-höpö-ohjausta 🙂

Käypä hoito -suositus: keskustelu jatkuu

Oma kysymykseni:  Eikö JAMKin kannattaisi noudattaa Käypä hoito -palvelun omaa viittausohjetta?

Taustana tälle kysymykselle on Käypä hoito -suosituksen päätoimittajan kommentti antamaani lähdeviiteohjeeseen. Kommenttien saaminen on arvokasta.

Päätoimittaja Komulainen toivoo, että Käypä hoito -suosituksiin viitataan palvelun omilla ohjeilla:  ”Olemme itse Käyvässä hoidossa ohjeistaneet suosituksiimme viittamisen, ks. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen. Toivomme tätä noudatettavan.”

Kommentit jäävät joissakin käyttöliittymissä hieman pimentoon, koska niitä pitää erikseen klikata. Pohdinkin hänen toivomustaan vähän laajemmin tässä ja nyt.  Voin samalla tarkastaa, mokasinko x:nnen kerran ja onko JAMKin ohje käypäinen.

Vastaus:

On todella hienoa, että Käypä hoito -palvelussa annetaan viittausohje.

KH-ohjeen mukaan lähdeviite tehdään näin (muuttamaton esimerkki Käypä hoito -sivustolta):

Alaselkäsairaudet (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2008 (viitattu 16.6.2009). Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi

JAMKissa sama viite, variaatiota voi olla nettiosoitteessa:

Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Julk. 16.6.2008. Viitattu 2.1.2014. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi20001.

Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Julk. 16.6.2008. Viitattu 2.1.2014. http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Terveysportti.

Jos viitataan suosituksen PDF-asiakirjaan, suosituksen nimi muuttuu:

Aikuisten alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Päiv. 16.6.2008. Viitattu 2.1.2014. http://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi20001.pdf.

Ja potilasversioon viitataan JAMKissa näin:

Malmivaara, A. 2008. Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suosituksen potilasversio. Julk. 16.9.2008. Viitattu 2.1.2014. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/khp00002.

Poimi tiedot suosituksen alusta

Yleensä lähdeviite Käypä hoito -suositukseen aloitetaan lähteen nimellä.

Kuten aiemmassa postauksessani totesin, lähdeviite-standardi ohjeistaa poimimaan tiedot lähdeviitteeseen ensisijaisesti lähteen nimiölehdeltä tai vastaavalta, siis tässä tapauksessa suosituksen ekalta sivulta.  Sen vuoksi suosituksen nettiversion nimi ja saman suosituksen PDF-version nimi ovat erilaiset. Siitä seuraa, että myös lähdeviite alkaa eri nimellä.

Jos kuitenkin suosituksen alussa ilmoitetaan selvästi päävastuullinen henkilötekijä (ei työryhmä), on hänen nimensä ymmärtääkseni tekijänoikeussäädösten mukaan ilmoitettava tekijänä. Suosituksen potilasversiossa on näin. Silloin lähdeviite alkaa henkilötekijän nimellä.

Viittausohjeiden erot

Käypä hoito -sivuston omassa viittausohjeessa on myös muita eroavaisuuksia JAMKin ohjeeseen:

  • Julkaisuvuosi ei ole lähdeviitteen toisena tietona, vaan vasta kustannustietojen yhteydessä.
  • Emme käytä ”(online)”-ilmaisu ja ”Saatavilla Internetissä:”-ilmaisuja.
  • Esimerkeissäni ei ilmoiteta kustannuspaikkaa: kustantajaa.
  • Myös maininta työryhmän nimestä puuttuu.

JAMKissa käytetään lähdeviitteiden laadinnassa nimi-vuosi-järjestelmää. Sen mukaisesti julkaisuvuosi on aina viitteen toisena, pakollisena tietona. Tämänkään takia opiskelijat eivät voi täysin ottaa mallia Käypä hoito -sivuston omasta viittausohjeesta.

Ilmaisut ja kustannustiedot sekä nettiosoite

Sitä, miksi emme käytä ilmaisuja ”(online)” ja ”Saatavilla Internetissä:”, kerrotaan edellisessä postauksessani.

Kustannuspaikka ja kustantaja pitää JAMKin ohjeen mukaan ilmoittaa, jos ne ovat helposti saatavilla, esimerkiksi nimiölehdellä (suosituksen alussa).  Erityisesti kirjoissa ja muissa painetuissa lähteissä kustannustiedot näkyvät yleensä vaivattomasti. Nettilähteissä näin ei välttämättä ole, joten opiskelijoiden ei tarvitse ryhtyä salapoliiseiksi etsiäkseen niitä.

Tarkimmat lukijat huomaavat alaselkäsairauksien suosituksen viimeisenä rivinä olevan ”© 2013 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim”. Kustantajan voi siis ilmoittaa. Sitten pitäisi vielä kaivaa kustannuspaikka jostain vielä erikseen. Toki lähdeviitteestä voi jättää kustannuspaikan pois, jos sitä ei kerran kerrota.

KH-viittausohjeissa suositellaan käytettäväksi systemaattisesti tätä nettiosoitetta: www.kaypahoito.fi.

JAMKissa on suositeltu joko suoraa nettiosoitetta. Jos opiskelija käyttää Nelli-portaalissa olevia aineistoja, on hyvä ilmoittaa polku kyseiseen aineistoon. Käypä hoito -suositukset löytyvät tällä hetkellä Nellissä ainakin Terveysportista. Samoin polku on hyvä ilmoittaa, jos suora nettiosoite on hirvittävän pitkä tai muuten hankala.

Ilmoita työryhmän nimi

Mutta tuota työryhmän nimeä jäin miettimään. Sehän ei ole henkilötekijä, joten sitä JAMKin lähdeviitteessä ilmoiteta tekijänä. Eikä työryhmää ilmoiteta tekijänä myöskään Käypä hoito -sivuston omassa viittausohjeessa.

Pidän sitä ns. muuna tekijänä, jota ei tarvitse lähdeviitteessä ilmoittaa, mutta saa ilmoittaa. Vaikka jos pikkutarkkoja ollaan, lähdeviite-standardin kohdassa 5.4.5 mainitaan vain, että lähteen tuottamiseen osallistuneen henkilön nimi ja rooli voidaan merkitä lähteen nimen jälkeen, jos lähde on siten helpompi tunnistaa tai jos tällä tiedolla on merkitystä lähdeviitteen kannalta. Koska työryhmä ei ole henkilötekijä, emme siis merkitse  sitä lähteen nimen jälkeen.

Mutta nuo perustelut ovat kiinnostavia. Mietinpä niitä.

Työryhmän nimi ei auta mitään lähteen tunnistamisessa, ainakaan opiskelijan näkökulmasta katsottuna.

Taisimme kuitenkin törmätä tapaukseen, jossa työryhmän nimellä on merkitystä lähdeviitteen kannalta.

Ensinnäkin sillä on merkitystä lähdeviitteen kannalta, koska työryhmä ilmoitetaan heti suosituksen alussa (nimiölehteä vastaavalla osalla lähdettä). Ainakin tässä alaselkäsairaus-suosituksessa.

Toiseksi työryhmän kertomisella saattaa olla erittäin paljon vaikutusta tiedon luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arvioinnissa. Kun aiheena on alaselkäsairaudet, on hyvä, että lukija näkee, minkälaisia asiantuntijayhteisöjä työryhmässä on ollut edustettuna.

Sen vuoksi kannustettavaa on – mutta ei pakollista – että Käypä hoito -suositusten lähdeviitteissä ilmoitetaan JAMKissa myös työryhmä, ei tekijänä, vaan muina yleisinä tietoina (täsmennys, huomautus tms.). Niiden paikka lähdeviitteessä on ennen viittauspäivämäärää.

Siis näin:

Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Julk. 16.6.2008. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Viitattu 2.1.2014. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi20001.

Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Julk. 16.6.2008. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Viitattu 2.1.2014. http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Terveysportti.

Aikuisten alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Päiv. 16.6.2008. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä.  Viitattu 2.1.2014. http://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi20001.pdf.

Potilasversiossa työryhmää ei tässä tapauksessa mainita, joten sitä ei mainita myöskään lähdeviitteessä, joten se pysyy sellaisena, kuin vastauksen alussa hahmottelin:

Malmivaara, A. 2008. Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suosituksen potilasversio. Julk. 16.9.2008. Viitattu 2.1.2014. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/khp00002.