Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: terveydenhuolto

Kotihoito-ohjeistus potilaalle monisteena

Teen työni yhteistyössä HYKS Syöpäkeskus Rintarauhaskirurgian yksikön kanssa. Miten laitan viitteeksi heidän antamansa kotihoito-ohjeistukset?? Mainitaanko lähteissä???

Eli jos käytän työssäni HUS Ohjeita rintaleikkauksesta kuntoutuvalle (moniste) – Fysioterapia Kirurginen sairaala

Eli onko oikein kun laitan viitteeksi   Ohjeita rintaleikkauksesta kuntoutuvalle. 2015. HUS kotihoito-ohjeistus rintarauhaskirurgian potilaille.

ja lähde   Ohjeita rintaleikkauksesta kuntoutuvalle. 2015. HUS. Fysioterapia Kirurginen sairaala.

Vastaus:

Ne lähteet, joita käytetään opparin tekstissä, mainitaan lähdeluettelossa (lähdeaineisto).
(Tutkimusaineistoa, joka on kerätty esimerkiksi haastattelemalla, ei kuitenkaan mainita lähdeluettelossa.)

Kotihoito-ohjeistuksen otsikko on siis Ohjeita rintaleikkauksesta kuntoutuvalle. Ja kyse on monisteesta eikä painotuotteesta. Lähdemerkintään laittaisin tiedon monisteesta ja avaisin myös tuon HUS:n, vaikka suuri osa suomalaisia ymmärtääkin, mitä HUS-lyhenne suurin piirtein tarkoittaa:

Ohjeita rintaleikkauksesta kuntoutuvalle. 2015. Moniste. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n kotihoito-ohjeistus rintarauhaskirurgian potilaille. Kirurginen sairaala, fysioterapia.

Jos kaksi eri ohjetta

Entä jos kysymyksesi koskeekin kahta eri monistenippua? Silloin olisi yleisluonteinen kotihoitoohje ja sitten vielä toinenkin ohje, fysioterapian ohje. Lähdemerkinnät silloin näin:

Ohjeita rintaleikkauksesta kuntoutuvalle. 2015a. Moniste. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n kotihoito-ohjeistus rintarauhaskirurgian potilaille.

Ohjeita rintaleikkauksesta kuntoutuvalle. 2015b. Moniste. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n kotihoito-ohjeistus rintarauhaskirurgian potilaille. Kirurginen sairaala, fysioterapia.

Julkaisuvuosiin lisätään tällöin pikkukirjaimet a, b jne. Tekstiviitteet eli tekstissä olevat viitteet eivät tule silloin täysin samanlaisiksi, vaan lukija erottaa, mistä lähteestä kulloinkin on kyse.

 

 

Carean vuosikertomus -lähdeviite

Kuinka yrityksen aineisto tulee laittaa lähdeluetteloon seuraavanlaisessa tapauksessa? Organisaatio on Carea, virallinen nimi Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä ja käytän heidän tuottamaa materiaalia kuten vuosikertomus/henkilöstökertomus joltakin vuodelta.

Voidaanko laittaa lähteeseen Carea vai virallinen nimi, vuosiluku, asiakirjan/muun materiaalin nimi? Jos ei muuta tietoa ole niin onko tämä ok? Jos lähde on netistä niin sitten vielä viitattu päivämäärä ja osoite+polku? Meneekö se näin?

Vastaus:

Carea on ok. Tosin vuosikertomuksen yhteydessä näyttää netissä olevan koko nimi eli Carea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Uusin vuosikertomus on vuodelta 2012. Sillä on pitkä nimi, jolla viite aloitetaan:

Vastuu saa välittämään: Carean vuosi 2012. 2013. Kotka: Carea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Viitattu pvm. Http://www.carea.fi/static/vuosikertomukset/2012/.

Tai

Vastuu saa välittämään. 2013. Carean vuosi 2012. Kotka: Carea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Viitattu pvm. Http://www.carea.fi/static/vuosikertomukset/2012/.

Julkaisuvuoden selville saamiseksi tein tempun. Painoin vuosikertomuksen tekstin päällä hiiren toista näppäintä  ja klikkasin toimintoa Näytä sivun tiedot. Sieltä näin, että julkaisua oli muokattu 17. huhtikuuta 2013 16:15:30. Opiskelijanhan ei tarvitse näin osata tehdä. Mutta en nyt ehtinyt tarkistaa, sanotaanko tekstin seassa tai takakannessa tms. julkaisemisen ajankohtaa. Vuosikertomus ruukataan julkaista seuraavan vuoden alkupuolella.

Viittaaminen To-Mi-kansioon

Ongelmana on To-Mi -kansion merkitseminen lähteisiin ja viittaaminen tekstin sisällä. Olemme esimerkiksi ottaneet Liikkumiskyvyn arviointi Timed up and go -testin To-Mi kansiosta, joten miten se merkitään. Tässä linkki To-Mi kansioon: www.vsshp.fi/fi/dokumentit/14183/TO-MI-versio-2010.pdf

 Vastaus:

Mielenkiintoinen julkaisu!

Lähdeviitteen voi tehdä näin:

To-Mi. 2013. Toimintakyvyn mittarit. Turku: VSSHP. Viitattu 12.2.2014.Http://www.vsshp.fi/fi/dokumentit/14183/TO-MI-versio-2010.pdf.

Silloin tekstiviite tulee näin (To-Mi 2013, sivut).

Liikkumiskyvyn arviointitestejä näyttää olevan kaksikin erilaista.

Yritin tiirailla, kerrotaanko luvun alussa tekijöiden nimiä, mutta minun silmiini ei sellaisia osunut. Lähdeviitteen voikin aloittaa julkaisun nimellä, eikä yksittäisen luvun nimellä.
Valintoja

Ongelmana tässä lähteessä on se, kumpi tulee julkaisun nimeksi: To-Mi vai Toimintakyvyn mittarit?

Koska julkaisussa itsessäänkin suositaan muotoa To-Mi (Toimintakyvyn mittarit), laitoin To-Mi:n ensimmäiseksi. Aivan yhtä oikea tulkinta olisi esimerkiksi tämä:

Toimintakyvyn mittarit: To-Mi. 2013. Turku: VSSHP. Viitattu 12.2.2014.Http://www.vsshp.fi/fi/dokumentit/14183/TO-MI-versio-2010.pdf.

Tai tämä:

To-Mi: toimintakyvyn mittarit. 2013. Turku: VSSHP. Viitattu 12.2.2014.Http://www.vsshp.fi/fi/dokumentit/14183/TO-MI-versio-2010.pdf.

Tekstiviitteet tulisivat silloin ekasta näin (Toimintakyvyn mittarit: To-Mi 2013, sivut) ja tokasta näin (To-Mi: Toimintakyvyn mittarit 2013, sivut).

Toinen hämmennys liittyy julkasijaan/kustantajaan. Onko se VSSHP vai TYKS? Nimiölehdellä on VSSHP, joten valitsin sen. Julkaisun alatunnisteessa on kumpikin. Esipuheessa ei puhuta sanallakaan VSSHP:stä, vaan vain Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

Ja monelle voi olla hakusessa sekin, mitä tuo VSSHP tarkoittaa. Googlailemalla saa toki selville, että se on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Lähdeviitteeseen olisi voinut laittaa pitkän nimen, mutta koska sitä ei käytetä julkaisussa, lyhenne on täysin ok.

Nettilinkin nimi näyttäisi viittaavan on vuoden 2010 versioon, mutta linkki vie vuoden 2013 versioon.

Kansio-sanaa ei lähdeviitteessä tarvita, julkaisu ei näytä kansiolta nettikäyttäjän silmissä. Mutta jos oikeasti käytätte kansiota, voi sen tiedon laittaa viitteeseen.

Käypä hoito -suositus: keskustelu jatkuu

Oma kysymykseni:  Eikö JAMKin kannattaisi noudattaa Käypä hoito -palvelun omaa viittausohjetta?

Taustana tälle kysymykselle on Käypä hoito -suosituksen päätoimittajan kommentti antamaani lähdeviiteohjeeseen. Kommenttien saaminen on arvokasta.

Päätoimittaja Komulainen toivoo, että Käypä hoito -suosituksiin viitataan palvelun omilla ohjeilla:  ”Olemme itse Käyvässä hoidossa ohjeistaneet suosituksiimme viittamisen, ks. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen. Toivomme tätä noudatettavan.”

Kommentit jäävät joissakin käyttöliittymissä hieman pimentoon, koska niitä pitää erikseen klikata. Pohdinkin hänen toivomustaan vähän laajemmin tässä ja nyt.  Voin samalla tarkastaa, mokasinko x:nnen kerran ja onko JAMKin ohje käypäinen.

Vastaus:

On todella hienoa, että Käypä hoito -palvelussa annetaan viittausohje.

KH-ohjeen mukaan lähdeviite tehdään näin (muuttamaton esimerkki Käypä hoito -sivustolta):

Alaselkäsairaudet (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2008 (viitattu 16.6.2009). Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi

JAMKissa sama viite, variaatiota voi olla nettiosoitteessa:

Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Julk. 16.6.2008. Viitattu 2.1.2014. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi20001.

Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Julk. 16.6.2008. Viitattu 2.1.2014. http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Terveysportti.

Jos viitataan suosituksen PDF-asiakirjaan, suosituksen nimi muuttuu:

Aikuisten alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Päiv. 16.6.2008. Viitattu 2.1.2014. http://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi20001.pdf.

Ja potilasversioon viitataan JAMKissa näin:

Malmivaara, A. 2008. Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suosituksen potilasversio. Julk. 16.9.2008. Viitattu 2.1.2014. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/khp00002.

Poimi tiedot suosituksen alusta

Yleensä lähdeviite Käypä hoito -suositukseen aloitetaan lähteen nimellä.

Kuten aiemmassa postauksessani totesin, lähdeviite-standardi ohjeistaa poimimaan tiedot lähdeviitteeseen ensisijaisesti lähteen nimiölehdeltä tai vastaavalta, siis tässä tapauksessa suosituksen ekalta sivulta.  Sen vuoksi suosituksen nettiversion nimi ja saman suosituksen PDF-version nimi ovat erilaiset. Siitä seuraa, että myös lähdeviite alkaa eri nimellä.

Jos kuitenkin suosituksen alussa ilmoitetaan selvästi päävastuullinen henkilötekijä (ei työryhmä), on hänen nimensä ymmärtääkseni tekijänoikeussäädösten mukaan ilmoitettava tekijänä. Suosituksen potilasversiossa on näin. Silloin lähdeviite alkaa henkilötekijän nimellä.

Viittausohjeiden erot

Käypä hoito -sivuston omassa viittausohjeessa on myös muita eroavaisuuksia JAMKin ohjeeseen:

  • Julkaisuvuosi ei ole lähdeviitteen toisena tietona, vaan vasta kustannustietojen yhteydessä.
  • Emme käytä ”(online)”-ilmaisu ja ”Saatavilla Internetissä:”-ilmaisuja.
  • Esimerkeissäni ei ilmoiteta kustannuspaikkaa: kustantajaa.
  • Myös maininta työryhmän nimestä puuttuu.

JAMKissa käytetään lähdeviitteiden laadinnassa nimi-vuosi-järjestelmää. Sen mukaisesti julkaisuvuosi on aina viitteen toisena, pakollisena tietona. Tämänkään takia opiskelijat eivät voi täysin ottaa mallia Käypä hoito -sivuston omasta viittausohjeesta.

Ilmaisut ja kustannustiedot sekä nettiosoite

Sitä, miksi emme käytä ilmaisuja ”(online)” ja ”Saatavilla Internetissä:”, kerrotaan edellisessä postauksessani.

Kustannuspaikka ja kustantaja pitää JAMKin ohjeen mukaan ilmoittaa, jos ne ovat helposti saatavilla, esimerkiksi nimiölehdellä (suosituksen alussa).  Erityisesti kirjoissa ja muissa painetuissa lähteissä kustannustiedot näkyvät yleensä vaivattomasti. Nettilähteissä näin ei välttämättä ole, joten opiskelijoiden ei tarvitse ryhtyä salapoliiseiksi etsiäkseen niitä.

Tarkimmat lukijat huomaavat alaselkäsairauksien suosituksen viimeisenä rivinä olevan ”© 2013 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim”. Kustantajan voi siis ilmoittaa. Sitten pitäisi vielä kaivaa kustannuspaikka jostain vielä erikseen. Toki lähdeviitteestä voi jättää kustannuspaikan pois, jos sitä ei kerran kerrota.

KH-viittausohjeissa suositellaan käytettäväksi systemaattisesti tätä nettiosoitetta: www.kaypahoito.fi.

JAMKissa on suositeltu joko suoraa nettiosoitetta. Jos opiskelija käyttää Nelli-portaalissa olevia aineistoja, on hyvä ilmoittaa polku kyseiseen aineistoon. Käypä hoito -suositukset löytyvät tällä hetkellä Nellissä ainakin Terveysportista. Samoin polku on hyvä ilmoittaa, jos suora nettiosoite on hirvittävän pitkä tai muuten hankala.

Ilmoita työryhmän nimi

Mutta tuota työryhmän nimeä jäin miettimään. Sehän ei ole henkilötekijä, joten sitä JAMKin lähdeviitteessä ilmoiteta tekijänä. Eikä työryhmää ilmoiteta tekijänä myöskään Käypä hoito -sivuston omassa viittausohjeessa.

Pidän sitä ns. muuna tekijänä, jota ei tarvitse lähdeviitteessä ilmoittaa, mutta saa ilmoittaa. Vaikka jos pikkutarkkoja ollaan, lähdeviite-standardin kohdassa 5.4.5 mainitaan vain, että lähteen tuottamiseen osallistuneen henkilön nimi ja rooli voidaan merkitä lähteen nimen jälkeen, jos lähde on siten helpompi tunnistaa tai jos tällä tiedolla on merkitystä lähdeviitteen kannalta. Koska työryhmä ei ole henkilötekijä, emme siis merkitse  sitä lähteen nimen jälkeen.

Mutta nuo perustelut ovat kiinnostavia. Mietinpä niitä.

Työryhmän nimi ei auta mitään lähteen tunnistamisessa, ainakaan opiskelijan näkökulmasta katsottuna.

Taisimme kuitenkin törmätä tapaukseen, jossa työryhmän nimellä on merkitystä lähdeviitteen kannalta.

Ensinnäkin sillä on merkitystä lähdeviitteen kannalta, koska työryhmä ilmoitetaan heti suosituksen alussa (nimiölehteä vastaavalla osalla lähdettä). Ainakin tässä alaselkäsairaus-suosituksessa.

Toiseksi työryhmän kertomisella saattaa olla erittäin paljon vaikutusta tiedon luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arvioinnissa. Kun aiheena on alaselkäsairaudet, on hyvä, että lukija näkee, minkälaisia asiantuntijayhteisöjä työryhmässä on ollut edustettuna.

Sen vuoksi kannustettavaa on – mutta ei pakollista – että Käypä hoito -suositusten lähdeviitteissä ilmoitetaan JAMKissa myös työryhmä, ei tekijänä, vaan muina yleisinä tietoina (täsmennys, huomautus tms.). Niiden paikka lähdeviitteessä on ennen viittauspäivämäärää.

Siis näin:

Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Julk. 16.6.2008. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Viitattu 2.1.2014. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi20001.

Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Julk. 16.6.2008. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Viitattu 2.1.2014. http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Terveysportti.

Aikuisten alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Päiv. 16.6.2008. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä.  Viitattu 2.1.2014. http://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi20001.pdf.

Potilasversiossa työryhmää ei tässä tapauksessa mainita, joten sitä ei mainita myöskään lähdeviitteessä, joten se pysyy sellaisena, kuin vastauksen alussa hahmottelin:

Malmivaara, A. 2008. Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suosituksen potilasversio. Julk. 16.9.2008. Viitattu 2.1.2014. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/khp00002.

Sulkumerkit julkaisun nimessä

Kysyisimme kuinka merkata tektiviitteeseen ja lähdeluetteloon viittaukset Raskaudenkeskeytys Käypä hoito-suosituksen tausta-aineistoista. Alla suorat linkit tausta-aineistoihin, joista olemme tietoa käyttäneet sekä tekstipätkä opinnäytetyöstämme ja lähdeluettelostamme. Tuntuu hassulta, että tuleeko tekstiviitteisiin todella noin pitkät viitteet ja tuplasulut.

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nix01927

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nix01926

”Käynnin yhteydessä haetaan lupaa Valviralta, mikäli sitä ei ole vielä haettu. Nainen keskustelee lääkärin vastaanoton jälkeen hoitajan kanssa tulevasta hoidosta. (Raskaudenkeskeytys (ohje henkilökunnalle, lääkkeellinen ja kirurginen keskeytys); Raskaudenkeskeytys (ohje potilaalle, kesto yli 12 viikkoa).)”

Raskaudenkeskeytys (ohje henkilökunnalle, lääkkeellinen ja kirurginen keskeytys). 15.1.2013. Raskaudenkeskeytys Käypä hoito -suositus. Lisätietoa aiheesta. Raskaudenkeskeytys Käypä hoito -työryhmä. Word-versio. Viitattu 8.10.2013. Http://www.kaypahoito.fi.

Raskaudenkeskeytys (ohje potilaalle, kesto yli 12 viikkoa). 15.1.2013. Raskaudenkeskeytys Käypä hoito -suositus. Lisätietoa aiheesta. Raskaudenkeskeytys Käypä hoito -työryhmä. Viitattu 8.10.2013. Http://www.kaypahoito.fi.

Vastaus:

Nuo tekstiviitteiden sisällä olevat ”ylimääräiset” sulkumerkit todellakin häiritsevät! Ihan kuin kirjoittaja ei hallitsisi tekstiviitteitä, vaikka ne ovatkin ok.

Kun klikkaan tuota ensimmäistä nettilinkkiä ja sitten sen tekstissä olevaa linkkiä ohjeen word-versioon, huomaan että word-versio on otsikoitu HENKILÖKUNNAN OHJE RASKAUDEN KESKEYTYKSISTÄ.

Voitte käyttää tuota otsikkoa julkaisun nimenä. Työryhmän jäseniä ei ole pakko merkitä lähdeviitteeseen. Silloin lähdeviite tulee lähdeluetteloon näin:

Henkilökunnan ohje raskauden keskeytyksistä. 2013. Lääketieteellistä ja kirurgista keskeytystä koskeva ohje. Laadittu 15.1.2013 raskaudenkeskeytyksen Käypä hoito -suosituksen perusteella. Viitattu 8.10.2013. Http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nix01927.

Voitte ilmoittaa joko suoran linkin tai jos olette päässeet ohjeeseen Käypä hoito -sivun kautta, kulkemanne polun. Jos pääsette ohjeeseen vain JAMKin verkossa, voi siitä laittaa tarvittessa tietoa lähdeviitteeseen. Esimerkiksi:

Henkilökunnan ohje raskauden keskeytyksistä. 2013. Lääketieteellistä ja kirurgista keskeytystä koskeva ohje. Laadittu 15.1.2013 raskaudenkeskeytyksen Käypä hoito -suosituksen perusteella. Käytettävissä Jyväskylän ammattikorkeakoulun verkossa. Viitattu 8.10.2013. Http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nix01927.

Toisessa mainitsemassanne tapauksessa lähdeviite tulee suurin piirten siten kuin olette laittaneetkin:

Raskaudenkeskeytys (ohje potilaalle, kesto yli 12 viikkoa). 2013. Lisätietoa Käypä hoito -suosituksen aiheesta. Julk. 15.1.2013. Viitattu 8.10.2013. Http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nix01926.

 Hassusti nimetty julkaisu!

Ohjeen tehnyt työryhmä on ehkä ajatellut jotain tällaista:

Raskaudenkeskeytys: lisätietoa potilaalle. 2013. Ohje keskeytyksestä yli 12 viikkoa kestäneessä raskaudessa. Julk. 15.1.2013. Viitattu 8.10.2013. Http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nix01926.

Mutta lähdeviitettä ei nyt voi tehdä näin nätisti. Joten tässä tapauksessa tekstiviitteeseen on laitettava nuo ylimääräiset sulkumerkit. Harmi!

Lisäys 12.12.13: Uusin ohje Käypä hoito -suositusten lähdemerkinnöistä: http://blogit.jamk.fi/oppari/2013/12/12/kaypa-hoito-tekijat-tyoryhma-vai-nimi/

Viittaus Terveysportin sähköiseen artikkeliin

Miten kuuluisi viitata Terveysportin sähköiseen artikkeliin oikein? Osa  Terveysportin materiaalista on ilmestynyt paperikirjoina, osa sähköisinä kirjoina, osa tietokantoina. Koska Terveysportti sisältää eri tietokantoja ja siellä artikkeleita, opiskelijat hämääntyvät. Esimerkki, tuo aho00890 on artikkelin tunnus:

Roine, R.O & Lindsberg, P.J. 2012. Aivoinfarktin ensihoito ja diagnostiikka. Akuuttihoito-opas. aho00890.  Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 5.2.2013. http://www.terveysportti.fi/dtk/aho/koti?p_artikkeli=aho00890&p_haku=aivoverenkiertoh%C3%A4iri%C3%B6.

vai

Roine, R.O & Lindsberg, P.J. 2012. Aivoinfarktin ensihoito ja diagnostiikka.  aho00890.  Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 5.2.2013. Http://www.jamk.fi/kirjasto , Nelli-portaali, Terveysportti, Akuuttihoito-opas.

Vastaus:

Tärkeintä on, että lähdeviite on riittävän tarkka niin, että opinnäytetyön lukija löytää lähteen halutessaan. Siinä mielessä vaihtelu ei haittaa, ainakaan minua. Voi olla, että osalla tämän blogin lukijoista nousee hiukset pystyyn tällaisesta asenteesta.

Kumpikin lähdeviite on mielestäni riittävän ok.

Suosisin kuitenkin tuota toista lähdemerkintätapaa sen vuoksi, että siitä voi päätellä, että kyseiseen lähteeseen pääsee JAMKin verkossa. Toki tuo ensimmäinenkin lähdeviite toimii, mutta vain jos on JAMKin verkossa. (Tai muun korkeakoulun tms. verkossa, joka on maksanut Terveysportin lisenssin.)

Jos tuo aho00890 on tärkeä, se on ikään kuin täsmennys/huomautus. Niiden paikka on JAMKin ohjeen mukaan lähdeviitteen lopussa, juuri ennen viitattu- ja nettiosoite-tietoja. Jos lähteestä saa helposti selville kustannuspaikan (Helsinki), sen voi lisätä. Lähteessä ei kuitenkaan näyttäisi sitä tietoa olevan, joten pelkkä Duodecim riittää:

Roine, R. O. & Lindsberg, P. J. 2012. Aivoinfarktin ensihoito ja diagnostiikka. Duodecim. Artikkelin tunnus: aho00890. Viitattu 5.2.2013. Http://www.jamk.fi/kirjasto , Nelli-portaali, Terveysportti, Akuuttihoito-opas.

 

Monesta lähteestä muokattu kuvio

Olen luomassa kuviota selkäydinvammahoidon ja kuntoutuksen vaiheista. Vaiheistus on muuttunut (v. 2010) ja uusista vaiheista ei ole päivitettyä kuvaa. Aion siis muokata löytämääni kuvaa (Alaranta ym.) ja käyttää kuvan muokkauksessa tietoja kahdesta tekstilähteestä (Dahlberg & Alaranta; Käypähoito). Jos kirjoista saatu tieto on vaikuttanut kuvan muotoutumiseen, tuleeko myös nämä lähteet merkitä kuviolähteeseen?

Kuvio X: Selkäydinvammahoidon ja -kuntoutuksen vaiheet (Alaranta, Baer, Hellström, Kallanranta, Malmivaara, Ronkainen, Sairanen, Salminen, Vornanen & Dahlberg 2001, 783, muokattu; Dahlberg & Alaranta 2008, 307-308; Selkäydinvamma: Käypähoito -suositus, 2012).

LÄHTEET

Alaranta, H., Baer, G., Hellström, P., Kallanranta, T., Malmivaara, A., Ronkainen, A., Sairanen, S., Salminen, J. K., Vornanen, M. & Dahlberg, A. 2001. Suositus tapaturmassa selkäydinvamman saaneiden hoidon ja kuntoutuksen organisoinnista Suomessa. Selkäydinvamma. Käypähoito -suositus, pdf-versio. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 117, 7, 772-788. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Duodecim – Lääketieteen aikakauskirja.

Dahlberg, A. & Alaranta, H. 2008b. Selkäydinvammat. Teoksessa Kuntoutus. Toim. P. Rissanen, T. Kallanranta, A. Suikkanen. Helsinki: Duodecim.

Selkäydinvamma (online). Käypähoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae ry:n asettama työryhmä. 2012. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2012 (viitattu 26.2.2013). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi.

Vastaus:

Lisäys 12.12.13: Uusin ohje Käypä hoito -suositusten lähdemerkinnöistä: http://blogit.jamk.fi/oppari/2013/12/12/kaypa-hoito-tekijat-tyoryhma-vai-nimi/

Alkuperäinen vastaus:

Kyllä. Jos kirjoista saatu tieto on vaikuttanut kuvan muotoutumiseen, nämä lähteet ilmoitetaan kuvioselosteessa (kuvatekstissä), kuten olet ilmoittanutkin.

Kuvio X. Selkäydinvammahoidon ja -kuntoutuksen vaiheet (Alaranta, Baer, Hellström, Kallanranta, Malmivaara, Ronkainen, Sairanen, Salminen, Vornanen & Dahlberg 2001, 783, muokattu; Dahlberg & Alaranta 2008, 307 – 308; Selkäydinvamma: Käypähoito -suositus, 2012).

Mainitsetko tuon ensimmäisen lähteen ensimmäisen kerran? Jos se on mainittu jo aiemmin, voit lyhentää rimpsua. Sillä jos tekijöitä on vähintään neljä, tekstiviitteessä voidaan muilla kuin ekalla kerralla käyttää ekan tekijän nimeä ja lyhennettä ”ym.”. Siis näin:

Kuvio X. Selkäydinvammahoidon ja -kuntoutuksen vaiheet (Alaranta ym. 2001, 783, muokattu; Dahlberg & Alaranta 2008, 307 – 308; Selkäydinvamma: Käypähoito-suositus, 2012).

Jos haluaa, voi ensimmäistä lähdeviitettä lyhentää. Oletko varma lähteen pitkästä nimestä? Kun tein pikaisen haun Duodecimissä, sain lähteen nimeksi vain Selkäydinvamma. Lisäksi eri kohdissa lukee välillä suositus ja välillä suositukset. Kotuksen lyhenneluettelon mukaan PDF pitäisi kirjoittaa isoilla kirjaimilla. Lisää myös Viitattu ja päivämäärä:

Alaranta, H., Baer, G., Hellström, P., Kallanranta, T., Malmivaara, A., Ronkainen, A., Sairanen, S., Salminen, J. K., Vornanen, M. & Dahlberg, A. 2001. Selkäydinvamma. PDF. Käypä hoito -suositus. Duodecim 117, 7, 772 – 788. Viitattu x.x.xxxx. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Duodecim.

Kolmannesta lähteestä poistaisin online- ja saatavilla -sanat ja muuttaisin sitä muutenkin. Tämä on ilmeisesti avoimessa netissä oleva suosituksen potilasversio:

Selkäydinvamma. 2012.  Käypä hoito -suositus 18.12.2012. Helsinki: Duodecim. Viitattu 26.2.2013.  Http://www.kaypahoito.fi.

Käypä hoito -suositusten asiantuntija- tai ammattilaisversioihin pääsee Nelli-portaalista (kirjautuneena) Duodecimista tai Terveysportista, sillä kirjasto on ostanut jamkilaisten käyttöön niiden lisenssit.

Suositukset ovat näyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia, joiden avulla lääkärit, sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon ammattilaiset voivat tehdä hoitopäätöksiä. Niistä tehdään myös potilasversioita, tiivistelmiä ja muita materiaaleja.

Kuvioselosteesi voikin mahdollisesti olla jopa tällainen:

Kuvio X. Selkäydinvammahoidon ja -kuntoutuksen vaiheet (Alaranta ym. 2001, 783, muokattu; Dahlberg & Alaranta 2008, 307 – 308; Selkäydinvamma 2012).

Täyttä häkää!

Osaisitko neuvoa, miten selvitän kyseisen sivun päivitystiedot tai miten merkitsen sivun lähdeluettelooni. Tarvitsen sivun tietoja opinnäytetyöhöni liittyen. https://ekstra1.kuh.fi/csp/islabohje/labohje.csp?indeksi=3365.

Vastaus:

Täytyihän systeemiä kokeilla itsekin. Kirjoitin hakuehdoksi B-Hb ja sain listan erilaisista hemoglobiiniin liittyvistä labrakokeista. Valitsin huvikseni hiilimonoksidi-testin. Se näyttää olevan myrkytystutkimus, jonka tulos on valmiina näytteenottopäivänä.

Mielenkiintoinen sivusto. Vai voisiko kokonaisuutta kutsua tietokannaksi? Organisaatio näyttää kutsuvan julkaisua ohjekirjaksi, joten ajatellaan mekin tätä sitten kirjana. Tässä kirjassa ei ole sivunumeroita, vaan ikäänkuin lukujen nimiä. Hypertekstimäinen hakuteos?

Lähdeluetteloon ohjekirja tulisi varmaankin näin, julkaisuvuodesta tai päivitysajankohdasta en saa minäkään selvää:

Itä-Suomen Laboratoriokeskuksen web-ohjekirja. n.d. Kuopio: islab. Viitattu 29.5.2012. https://ekstra1.kuh.fi/csp/islabohje/labohje.csp?indeksi=3365.

Ongelmaksi voi joskus tulla tekstiviitteen muotoilu. Yritä muotoilla teksti sillä tavalla, että lukijalle selviää, mistä tutkimuksesta on kyse. Ajattele vaikkapa kirjoittavasi kollegallesi, sanot asian silloin luontevasti mutta samalla myös täsmällisesti. Tarkoitan jotain tämänsuuntaista ilmaisua:

– – Tavallisin syy B-Hemoglobiini-hiilimonoksidi-tutkimukseen (B-Hb-CO, 1566) on häkämyrkytys (Itä-Suomen Laboratoriokeskuksen web-ohjekirja n.d.). – –