Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: julkaisun laji

Rakennustiedon kortti

Miten tehdään lähdeviite RT-kortista? Olen bongannut tällaisen mallin:

RT 10-10992. 2010. Tietomallinnettava rakennushanke, ohjeita rakennuttajalle. Rakennustieto.

Kysymyksiä:            

  • Jos on kustantaja pitääkö olla myös kustannuspaikka?
  • Onko syytä mainita lisätietoa, esim. RT-ohjekortti?

Vastaus:

Ihan käyttökelpoinen malli!

Kustannuspaikka/julkaisupaikka

Kustantajan nimi löytyy ohjekortista, mutta kustantajan kotipaikkaa ei osu silmään. Silloin sitä ei tarvitse mainita. (Toki sen saa ilmoittaa. Jos siis intoa riittää, voi kotipaikan katsoa netistä tai tietokannoista.)

Kortin alatunnisteessa on sekä Rakennustieto Oy että copyright tietona Rakennustietosäätiö RTS.

Rakennustiedon sivulta luen, että ”Rakennustieto-yhteisö muodostuu Rakennustietosäätiö RTS sr:stä ja Rakennustieto Oy:stä”. Ja että ”Rakennustietosäätiö RTS sr on rakennusalan puolueeton vaikuttaja ja Rakennustiedon omistajayhteisö, joka vastaa koko yhteisön tutkimus- ja kehitystoiminnasta sekä huolehtii yhteiskuntasuhteista”. Rakennustietosäätiö on ilmeisesti laatinut ohjekortin, jonka julkaisemisen Rakennustieto Oy kustantajana sitten rahoittaa.

RT-kortti mainittava

RT-ohjekortista on hyvä olla maininta. Lukija pitää sitä oleellisena julkaisun lajia kuvaavana tietona. RT-kortteja on erilaisia: ohjeita, säännöksiä ja tuotekortteja. On varmaan järkevää kertoa, minkäsorttisesta kortista on kyse.

Lähteen otsikoksi voi käsittää joko RT 10-10992 tai LVI 03-10450 tai niiden yhdistelmän. Kumpikin ”koodi” näkyy selvästi ja yhdenvertaisesti oikeassa yläkulmassa. Mietin, pitääköhän ne kumpikin ilmoittaa. Rakennustiedon omilla sivuilla näyttää toimintatapana olevan, että vain toinen ilmoitetaan. Voidaan ehkä noudattaa alan käytännettä tässä(kin)?

Alanimi alkaa julkaisussa eri riviltä kuin lähteen nimi. Mikä välimerkki tulee niiden väliin? Tästä käytiin keskustelua vuosi sitten Kielikeskuksen väen kanssa. Piti vielä varmistaa sieltä uudestaan, kun en ollut enää satavarma asiasta. Suositeltavin on piste.

Miten lukija pääsee lukemaan lähdettä?

Viittausajankohta ja polku tietokantaan on hyvä lisätä lähdeviitteeseen. RT-kortiston RT-kortit ovat maksullisia palveluita, joihin jamkilaiset pääsevät Janet-tietokannan tai kirjaston Oppaat-sivun kautta. Kirjasto maksaa lisenssin, joten opiskelijan ei tarvitse avata kukkaron nyöriä.

Julkaisuvuosi on laitettava, koska se ei käy ilmi vakiintuneesta lyhenteestä, jolla lähdeviite aloitetaan.

Lähdeviite:

RT 10-10992. 2010. Tietomallinnettava rakennushanke. Ohjeita rakennuttajalle. RT-ohjekortti. Rakennustieto. Viitattu 5.4.2016. Http://www.jamk.fi/fi/Palvelut/kirjasto/Oppaat/Tekniikka-ja-liikenne/, RT-kortisto.

TAI

RT 10-10992. 2010. Tietomallinnettava rakennushanke. Ohjeita rakennuttajalle. RT-ohjekortti. Rakennustieto. Viitattu 5.4.2016. Https://janet.finna.fi/, RT-kortisto.

Viittaus pöytäkirjaan

Kysymykseni liittyy tekstiviitteeseen, jos viittaan pöytäkirjaan, kuinka merkitsen sen?

Alla olevat ohjeet löysin raportointiohjeesta, mutta haluan tarkentaa, onko tässä Ruuska, R. asian esittäjä kokouksessa vai joku muu?

Opinnäytetyöt, esitteet ja julkaisemattomat kirjalliset lähteet
Tärkeää on merkitä lähteen laatu (esim. esite, opinnäytetyö).
Laitinen, A. 2008. Maatilayrittäjän RME-biodieselin laadunhallinta. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Luonnonvarainstituutti, maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma. Viitattu 15.4.2009. Http://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-1212485708-6.
Ruuska, R. 2009. Henkilöstökokous. Pöytäkirja 15.4.2009. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Luonnonvarainstituutti.

Vastaus:

Kymmenen pistettä ja papukaija-merkki! Raportointiohjeen neuvo ei nimittäin pelitä.

Pöytäkirja-esimerkki on varmaankin ollut alun perin muistio ja R. Ruuska on ollut muistion kirjoittaja.

Pöytäkirja-lähdeviitteissä henkilötekijöiden ilmoittaminen ei vaikuta järkevältä. Kuten kysyit, pitäisikö silloin henkilötekijäksi merkitä asian esittelijä, kokouksen puheenjohtaja, kyseisen toimielimen puheenjohtaja vai kokouksen tai toimielimen sihteeri?

Kannattaa siis aloittaa lähdeviite asiakirjan nimellä tai otsikolla. Olipa lähde pöytäkirja tai muistio!

Lähdeviite-standardissa (SFS 5989) ei ole esimerkkiä pöytäkirjasta.

Tutki ja kirjoita -kirjassa on kohdassa ”Dokumentit ilman henkilötekijää” tällainen esimerkki:
Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta 1996. Pöytäkirja 10.10.1996/10.

Keskustelin kielikeskuksen viestinnän opettajien kanssa. Ohje: Lähdemerkintä voidaan tehdä asiakirjan nimen tai otsikon perusteella esimerkiksi näillä tavoin:

Viestinnän tiimi 8/2014. Pöytäkirja 15.9.2014. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Kielikeskus. Asiakirja Jyväskylän ammattikorkeakoulun tietojärjestelmässä.

Viestinnän tiimi 10.9.2014. Pöytäkirja 15.9.2014. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Kielikeskus. Julkaisu saatavissa vain Jyväskylän ammattikorkeakoulun verkossa.

Raportointiohjetta ja pikaohjetta on muutettava tältä osin.

Suuri kiitos tästä löydö(kse)stä!

Tutkimusraportin pitkä nimi

Käytän seuraavaa verkkojulkaisua lähteenä opinnäytetyössäni: Http://deloitte.smartpage.fi/?docId=6e908c2f1c0286eff37d35a646f51a10
 
Miten tuohon Deloitten julkaisemaan tutkimusraporttiin tulisi oikeaoppisesti viitata? Alustavasti olen merkinnyt sen lähdeluettelooni näin:
 
Myötätuulessa: Suomalaisten suuryritysten ja suurten julkishallinnon organisaatioiden kokemukset ulkoistamisesta Suomessa 2006. 2006. Tutkimusraportti Deloitten tutkimuksesta. Viitattu 2.3.2014. Http://deloitte.smartpage.fi/?docId=6e908c2f1c0286eff37d35a646f51a10.
 
Miltä tuo merkintätapa vaikuttaa? Julkaisun nimi on todella pitkä (jos ns. alaotsikkokin otetaan mukaan), eikä henkilötekijää ole.

Miten tuohon viitataan tekstissä?

Ja laitetaanko tekstiviitteeseen myös sivunumero, kun julkaisusta sellaiset löytyvät?

Vastaus:

Oikeaoppisuus on niin suhteellista 😉

Minäkin aloittaisin Myötätuulessa-sanalla. Kannessa siinä on sanan jälkeen piste, tai ainakin niin voisi tulkita. Se on myös näkyvin nimi.

Lähdeviite-standardissa (SFS 5989, 11) kerrotaan, että alanimekkeet/alanimet merkitään, jos ne antavat olennaista tietoa lähteen sisällöstä; muulloin niitä ei tarvitse ilmoittaa. Tässä on siis monta mahdollisuutta. Yksi niistä on alustava lähdemerkintäsi, tässä pari muuta:

Myötätuulessa. 2006. Suomalaisten suuryritysten ja suurten julkishallinnon organisaatioiden kokemukset ulkoistamisesta Suomessa 2006. Julk. Deloitte & Touche. Viitattu 2.3.2014. Http://deloitte.smartpage.fi/?docId=6e908c2f1c0286eff37d35a646f51a10.

Myötätuulessa. 2006. Suomalaisten suuryritysten ja suurten julkishallinnon organisaatioiden kokemukset ulkoistamisesta Suomessa 2006. Tutkimusraportti. Julk.  Deloitte & Touche. Viitattu 2.3.2014. Http://deloitte.smartpage.fi/?docId=6e908c2f1c0286eff37d35a646f51a10.

Myötätuulessa. 2006. Tutkimusraportti suomalaisten suuryritysten ja suurten julkishallinnon organisaatioiden kokemuksista ulkoistamisesta Suomessa 2006. Julk. Deloitte & Touche. Viitattu 2.3.2014. Http://deloitte.smartpage.fi/?docId=6e908c2f1c0286eff37d35a646f51a10.

Tekstiviitteeseen laitetaan sivunumerot, jos ne kerran lähteessä ovat.

Tekstiviite tulee joko näin: (Myötätuulessa 2006, sivut).

Tai esimerkiksi näin: (Myötätuulessa: Suomalaisten suuryritysten …, sivut). Epäkäytännöllisen pitkät nimet voi lyhentää, mutta ensimmäisiä sanoja on oltava riittävästi, jotta nimen merkitys ei muutu.

Carean vuosikertomus -lähdeviite

Kuinka yrityksen aineisto tulee laittaa lähdeluetteloon seuraavanlaisessa tapauksessa? Organisaatio on Carea, virallinen nimi Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä ja käytän heidän tuottamaa materiaalia kuten vuosikertomus/henkilöstökertomus joltakin vuodelta.

Voidaanko laittaa lähteeseen Carea vai virallinen nimi, vuosiluku, asiakirjan/muun materiaalin nimi? Jos ei muuta tietoa ole niin onko tämä ok? Jos lähde on netistä niin sitten vielä viitattu päivämäärä ja osoite+polku? Meneekö se näin?

Vastaus:

Carea on ok. Tosin vuosikertomuksen yhteydessä näyttää netissä olevan koko nimi eli Carea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Uusin vuosikertomus on vuodelta 2012. Sillä on pitkä nimi, jolla viite aloitetaan:

Vastuu saa välittämään: Carean vuosi 2012. 2013. Kotka: Carea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Viitattu pvm. Http://www.carea.fi/static/vuosikertomukset/2012/.

Tai

Vastuu saa välittämään. 2013. Carean vuosi 2012. Kotka: Carea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Viitattu pvm. Http://www.carea.fi/static/vuosikertomukset/2012/.

Julkaisuvuoden selville saamiseksi tein tempun. Painoin vuosikertomuksen tekstin päällä hiiren toista näppäintä  ja klikkasin toimintoa Näytä sivun tiedot. Sieltä näin, että julkaisua oli muokattu 17. huhtikuuta 2013 16:15:30. Opiskelijanhan ei tarvitse näin osata tehdä. Mutta en nyt ehtinyt tarkistaa, sanotaanko tekstin seassa tai takakannessa tms. julkaisemisen ajankohtaa. Vuosikertomus ruukataan julkaista seuraavan vuoden alkupuolella.

Sivun otsikko lähdeviitteeseen

Meillä on lähdeongelma yhden linkin kanssa. Olemme nyt merkanneet lähteen seuraavalla tavalla:

Houston Methodist leading medicine. Methodist neurological institute. MDA/ALS Center. Specialties. Viitattu 18.9.2013. http://www.houstonmethodist.org/nineurology.cfm?id=34932

Olemme ottaneet tietoa tuon linkin kautta aukeavasta tekstipätkästä (specialities). Kuinka se tulisi oikeaoppisesti merkata, kun ei ole tekijää eikä vuosilukua?

Vastaus:

Kyseessä näyttää olevan pitkä teksti laajan sivuston yhdellä sivulla, vähän niinkuin esittely tai artikkeli.

Koska sivulla ei ole henkilötekijää, aloittaisin lähdeviitteen sivun otsikolla ja kuvailisin julkaisun tyyppiä jotenkin:

Specialities. 2014. MDA/ALS-klinikan asiantuntijoiden esittely ammateittain. Houston Methodist leading medicine, Methodist neurological institute, MDA/ALS Center. Viitattu 12.2.2014. Http://www.houstonmethodist.org/nineurology.cfm?id=34932.

Julkaisuvuosi-tiedoksi käy copyright-vuosi. Se näyttää olevan sivun alareunassa: ”Academically Affiliated with Weill Cornell Medical College © 2014. Houston MethodistSM, Houston, TX. All rights reserved.”

Tässä tekstiviite kaupanpäälliseksi: (Specialities 2014).

Suomen virallinen tilasto ja lähdeviitteet

Miten viittaan työvoimatutkimukseen? Tilastokeskuksen sivuilla on tällainen ohje:

Suomen virallinen tilasto: Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu]. ISSN = 1796-4938. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu 27.12.2013]. Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/tyti/index.html.

Vastaus:

Raportointiohje on hyväksytty jo vuosia sitten, JAMK Oy:n hallituksessa. Samalla otettiin käyttöön tietyt periaatteet lähdemerkinnän teolle. Yksi keskeinen periaate on opiskelijan näkökulman huomioon ottaminen. Siihen liittyy erityisesti lähdeviitteen selkeys, ymmärrettävyys ja yksinkertaisuus.

Sen vuoksi, mikäli mahdollista, lähdeviitteeseen ei tule sulkumerkkejä, hakasulkeita ym. erikoisuuksia. Emme vaadi opiskelijoita myöskään ISBN- , ISSN- tai muita vastaavia tunnisteita. (Patentin tunnus on kuitenkin ilmoitettava.)

Asiakirjastandardien muuttuessa olemme tavanomaistaneet myös muita oppariin liittyviä asioita, esimerkiksi siirtyneet isoista kirjaimista tavalliseen kirjoitustapaan kansi- ja kuvailulehdillä.

Alkuun Suomen virallinen tilasto vai Työvoimatutkimus?

Kumpikin on ok, mutta mielestäni suositeltavampaa on aloittaa lähdeviite lähteen nimellä. Tilaston pdf-versiosta nimittäin näen, että lähteen nimi todellakin on Työvoimatutkimus. Ja kuten lähdeviitestandardi suosittelee, tiedot lähdeviitteeseen otetaan nimiösivulta tai vastaavalta (tässä tapauksessa etusivulta).

Tilasto on laadittu marraskuun 2013 tietojen perusteella. Se kuuluu Suomen viralliseen tilastoon, sen Työmarkkinat 2013 -osioon. Lukija ei osaa päätellä, onko kyseessä julkaisusarja vai joku kirjamainen, moniosainen julkaisu.

Itse asiassa pdf-versio onkin ainut tapa tutustua tutkimukseen kerralla, joten lähdeviite on siinä mielessä helppo:

Työvoimatutkimus. 2013. Marraskuun 2013 tilasto. Julk. 20.12.2013. Helsinki: Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto, Työmarkkinat 2013. Viitattu 2.1.2014. Http://tilastokeskus.fi/til/tyti/index.html.

Tekstiviitteeksi tulee (Työvoimatutkimus 2013, sivut).

Huomasin, että Tilastokeskus itsekin viittaa tekstissä esimerkiksi näin: ”Lähde: Työvoimatutkimus 2013, marraskuu. Tilastokeskus”. Tai näin: ”Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus”.

Netissä olevat tilastotaulukot ja -kuviot

Netissä tutkimus on palasteltu liitetaulukoiksi ja kuvioiksi, joihin voi sitten viitata ihan erikseen. Esimerkiksi:

Työlliset ja työllisten trendi. 2013. Liitekuvio 1. Marraskuun 2013 tilasto. Julk. 20.12.2013. Helsinki: Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto, Työvoimatutkimus. Viitattu 2.1.2014. http://www.stat.fi/til/tyti/2013/11/tyti_2013_11_2013-12-20_kuv_001_fi.html.

Tai:

Liitekuvio 1: Työlliset ja työllisten trendi. 2013. Marraskuun 2013 tilasto. Julk. 20.12.2013. Helsinki: Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto, Työvoimatutkimus. Viitattu 2.1.2014. http://www.stat.fi/til/tyti/2013/11/tyti_2013_11_2013-12-20_kuv_001_fi.html.

Tekstissä lähde ilmoitetaan näin (Työlliset ja työllisten trendi 2013) tai näin (Liitekuvio 1: Työlliset ja työllisten trendi, 2013).

Tallennetyypiksi verkkojulkaisu vai ei?

Ei tarvitse ilmoittaa, että kyseessä on verkkojulkaisu. Opiskelijalta ei voi vaatia, että hän tietäisi monituiset julkaisujen tallennetyypit tai julkaisumuodot.

Lähdeviitestandardin ohjeessa näytetään käytettävän ilmaisuja verkkoaineisto tai online-tietokanta, esimerkeissä on ilmaisu online. Ja tuossa tilastokeskuksen esimerkissä on ’verkkojulkaisu’. Mutta JAMKissa siis pitää älytä nettiosoitteen perusteella, että kyseessä on julkaisu, joka on verkossa.

Saantitapaakaan ei silloin tarvita. (Ja opiskelijat saavat lähteitä käsiinsä mitä ihmeellisimmillä tavoilla!)

Lähdeviitestandardissa suositellaan luvussa 15.2.2 Julkaisumuoto: ”Sähköisen tietolähteen julkaisumuoto merkitään (ks. kohta 7)”. Siinä myös sanotaaan, että tarvittaessa sähköisen lähteen julkaisumuotoa voidaan täsmentää.

Kohta 7 on luku otsikolla Tallennetyyppi. Siinä ohjeistetaan, että tallennetyyppi ilmoitetaan tarvittaessa hakasulkeissa.

Luvun 7 esimerkit ovat [braille], [tietonauhakela], [CD], [DVD], [Blu-ray], [filmi (35 mm)], [karttapallo], [kartta], [mikrokortti (48x)], [mikrofilmirulla (16 m:n negatiivi)], [valokuva], [partituuri], [dia (2 tuumaa)], [äänilevy (45 rpm)], [videokasetti (VHS PAL)] ja [juliste].

Luvun 15.2.2 ovat [verkkoaineisto], [DVD], [online-tietokanta], [sähköinen kausijulkaisu], [tietokoneohjelma], [sähköpostiviesti], [digitaalinen kuva], [podcast-tallenne] ja [äänitiedosto].

Tuo tarkkuus, millä lähdeviitestandardin esimerkit ovat, sopii kirjaston luetteloijille ja varmaankin myös arkistoalan asiantuntijoille. Opiskelijoille niiden pakollinen ilmoittaminen aiheuttaisi hankaluuksia, hämmennystä ja kauhuakin.

Sen vuoksi olemme JAMKissa ottaneet lähdeviitestandardin kahdesta ehkä hieman ristiriitaisestaisestakin ohjeesta nimenomaan tallennetyyppi-ohjeen pikkaisen muotoiltuna: Vain yleisimmät tekniset tallennetyypit ilmoitetaan tarvittaessa. Ja tosiaankin ilman sulkuja ja hakasulkeita.

Yleisimpiä jamkilaisten tarvitsemia tallenteita saattavat nykyään olla esimerkiksi CD-levy, DVD, Blu-ray, valokuva, partituuri ja ehkä tietokone-ohjelmakin.

Tallennetyyppi/julkaisumuoto/julkaisuformaatti kuvaa mielestäni teknologiaa, jossa tai jolla lähde on julkaistu. Se ei kuvaa tietojen sisällöllistä esitystapaa tai julkaisun lajia, joita ovat esimerkiksi  opinnäytetyö, pöytäkirja tms.. Standardin esimerkit ovatkin ainakin itselleni vaikeita. Onko kartta tekninen tallennetyyppi/julkaisumuoto vai sisällöllisesti omanlaisensa julkaisunlaji? Entä sähköpostiviesti?

Mutta jos tuntuu epävarmalta, teknisiä lisätietoja voi halutessaan ilmoittaa täsmennyksinä/huomautuksina (muina yleisinä tietoina) lähdeviitteessä.

Viitattu ja päivämäärä

Se päivämäärä, jolloin opparintekijä on oikeasti lukenut lähteen, katsonut sitä tai kuunnellut sitä, siis viitannut siihen, ilmoitetaan ilmaisulla Viitattu päivämäärä. JAMKissa se tulee lähdeviitteeseen ihan omana tietynlaisena tietonaan omaksi lauseeksi. Siis piste ja välilyönti ennen ja piste jälkeen: Viitattu 2.1.2014.

Tämä on ollut selkein toimintatapa, kun hakasulut on jätetty lähdeviitteestä pois.

Mutta on käytännöllä toinenkin syy: hämmennyksen estäminen. Jos julkaisussa ei kerrota kustannuspaikkaa ja kustantajaa, mihin opiskelija silloin änkeisi viitattu+päivämäärän?  Näinhän tapahtuu usein, kun kyse on e-kirjoista tai e-lehtien artikkeleista, joita on netti pullollaan.