Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: tilastot

Kelaston raportit

Viittaan työssäni Kelaston sivulta itse koostamaani kahteen raporttiin, jotka löytyy tuolta linkeistä alempaa. 

Saan tulokseksi kaksi hyvin yksinkertaista raporttia, joista muodostin seuraavanlaiset lähdeviittaukset: 

Voimassaolevat, alkaneet ja päättyneet lääkekorvausoikeudet, alkaneet oikeudet. 2018. Kelasto-raportti. Viitattu 20.11.2018. http://raportit.kela.fi/linkki/92044816.  

Voimassaolevat, alkaneet ja päättyneet lääkekorvausoikeudet, vuoden lopussa voimassa olleet. 2018. Kelasto-raportti. Viitattu 20.11.2018. http://raportit.kela.fi/linkki/77405961.

Miten olisi hyvä muodostaa lähdeviite, niin, että saan eroteltua nuo kursivoidut kohdat? Ne siis erottavat lähdeviitteet toisistaan, tietenkin linkin lisäksi. Mutta jos tekstiviitteeseen pitäisi saada eroteltua kumpaa olen missäkin kohdassa käyttänyt, miten se kannattaisi tehdä? Olenko yhtään oikeilla jäljillä merkintätavassani? 

Vastaus:

Paloitellaan ongelma.

1 Mikä on raportin nimi?

Kelastosta Kela kertoo näin: ”Kelastoon on koottu keskeinen tilastotieto Kelan hoitamasta sosiaaliturvasta. Kelastossa voit tehdä raportteja haluamillasi valinnoilla Kelan tilastotiedoista.”

Kyseessä on siis tietokanta, jossa voit muodostaa raportteja valitsemillasi muuttujilla ja tehdä siitä vaikka MSExcel-tiedoston tai pdf:n.

Lääkekorvausoikeudet-raporttien muuttujia ja raportin asetuksia on monia. Mutta raportin nimi on tosiaakin ”Voimassaolevat, alkaneet ja päättyneet lääkekorvausoikeudet”. Lähdeviite aloitetaan raportin nimellä.

Koska käytät kahta samannimistä raporttia, ne on eroteltava toisitansa. Se tapahtuu vuosiluvun yhteydessä a- ja b-kirjaimilla.

2 Mikä valitaan julkaisuvuodeksi?

Mietin tuota julkaisuvuotta. Onko se 2018, jolloin itse olet ilmeisesti käyttänyt Kelasto-tietokantaa? Vai 2017, jota tuo raportti koskee? Vai onko se N.d., koska tietokannan sivulla ei ilmoiteta vuosilukua?

Voin tietty päätellä, että koska tietokannassa on vuoden 2019 tietoja, tietokanta on päivitetty 2019. Ainakin aluejako näyttää noudattavan jo tämänvuotista jaottelua. Mutta käytit itse tietokantaa viime vuoden puolella, joten sinun raportissasi aluejakokin on ollut vuoden 2018 mallinen.

Kohdassa Lisätietoja raportista, joka antaa lisätietoja juuri käsittelyssä olevasta raportista, kerrotaan, että raportti päivitetään vuosittain helmikuussa. Joten olet käyttänyt vuoden 2018 helmikuussa päivitettyä raporttia. Lukitaan vuosi 2018.

3 Muodostetaan lähdeviitteet

Voimassaolevat, alkaneet ja päättyneet lääkekorvausoikeudet. 2018a. Kelasto-raportti. Diabeteksen alkaneet lääkekorvausoikeudet Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä vuonna 2017. 0–19-vuotiaat. Viitattu 20.11.2018. http://raportit.kela.fi/linkki/92044816.

Voimassaolevat, alkaneet ja päättyneet lääkekorvausoikeudet. 2018b. Kelasto-raportti. Diabeteksen lääkekorvausoikeudet Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä vuonna 2017. 0–19-vuotiaat. Vuoden lopussa voimassa olleet oikeudet. Viitattu 20.11.2018. http://raportit.kela.fi/linkki/92044816.

Tekstiviitteet, esimerkiksi:
Tekstiä tekstiä tekstiä (Voimassaolevat, alkaneet ja päättyneet lääkekorvausoikeudet 2018a) – – tekstiä tekstiä tekstiä (Voimassaolevat, alkaneet ja päättyneet lääkekorvausoikeudet 2018b).

Viittaaminen Sotkanetin tilastoon

Miten viitataan sotkanetin tilastoihin? Onko seuraava tapa oikea? Linkit ovat usein pitkiä, eivätkä toimi, jos linkin laittaa suoraan tilastoon.

Ylipainoisia (BMI≥25 kg/m2) 15 – 64-vuotiaita,  % vastaavanikäisestä väestöstä 2014. 2017. THL:n tilastoja. Viitattu 29.3.2018. https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/haku?g=219 Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky, väestön hyvinvointi ja elintavat, aikuisväestö.

Voiko tekstissä lyhentää tuon nimen esim. näin? (Ylipainoisia… 2017).

Vastaus:

Lähdemerkintäsi ja tekstiviitteesi ovat ihan oikein.

Joskus tietokannoissa tehtyihin omiin hakuihin ja valittuihin indikaattoreihin viittaaminen voi vaikuttaa tragikoomiselta.

Sinänsä tietokantojen olemassaolo on huippujuttu. Esimerkiksi tämä THL:n Sotkanet antaa tilastotietoja suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Voit rajata hakuja ajallisesti (vuodet x-y), maantieteellisesti (koko maa vs. tietty alue) tai sukupuolen perusteella (vielä miehet vs. naiset). Voit tallentaa hakuja. On vapaasanahaku, asiasanahaku ja valmis hakupuu, jossa voi edetä yleisimmistä otsikoista tarkempiin aihekokonaisuuksiin. Voit vertailla tietoja sen mukaan, millaiset indikaattorit valitset.

Kokeilu

Mietin kuitenkin, voiko lähdemerkintää yksinkertaistaa tai selventää jotenkin. Kurkkasin tulostaulukon metadataa, se avautui Info-linkistä.

Lähdeviite ei lyhene, mutta kertoo ehkä lukijalle enemmän lähteen sisällöstä:

Ylipainoisten osuus väestöstä 2014. 2017. Sotkanetin tulostaulukko. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ilmaisee ylipainoisten 15–64-vuotiaiden prosenttiosuuden vastaavanikäisestä väestöstä. Sisältyy tutkimukseen Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys. Viitattu 29.3.2018. https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko/?indicator=sw4OBwA=&region=s07MBAA=&year=sy6rtDbR0zUEAA==&gender=t&abs=f&color=f&buildVersion=3.0-SNAPSHOT&buildTimestamp=201802280718.

Tai:

Ylipainoisten osuus väestöstä 2014. 2017. Sotkanetin tulostaulukko. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ilmaisee sellaisten 15–64-vuotiaiden prosenttiosuuden, joiden BMI ≥ 25 kg/m2. Viitattu 29.3.2018. https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko/?indicator=sw4OBwA=&region=s07MBAA=&year=sy6rtDbR0zUEAA==&gender=t&abs=f&color=f&buildVersion=3.0-SNAPSHOT&buildTimestamp=201802280718.

Tai jokin edellisten yhdistelmä. BMI voi olla myös ilmaisu painoindeksi.

Tuo linkki ei ehkä ole kaunein, mutta voi se ehkä lähdeviitteessä olla, kun se on ”vain” pari-kolme riviä pitkä. Linkki ei toiminut yhdessä selaimessa, mutta toisessa toimi ongelmitta, mikä oli kummallista.

Voit korvata tämän litannian ”Sotkanetin tulostaulukko. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.” halutessasi tällaisella: ”Tilastotaulukko Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Sotkanet-tietokannassa.” tai vieläkin lyhyemmin: ”Tilasto Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Sotkanet-tietokannassa.”

Nettipolkuna:

Ylipainoisten osuus väestöstä 2014. 2017. Sotkanetin tulostaulukko. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ilmaisee sellaisten 15–64-vuotiaiden prosenttiosuuden vastaavanikäisestä väestöstä, joiden BMI ≥ 25 kg/m2. Viitattu 29.3.2018. https://sotkanet.fi, Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky, Väestön hyvinvointi ja elintavat, Aikuisväestö.

Kirjoittaisin nettipolulla etenemisen isoilla alkukirjaimilla, koska tässä tapauksessa en muuten erota osioiden nimiä toisistansa runsaasta pilkutuksesta johtuen.

Ja vaikka Sotkanetin tulostaulukossa kirjoitetaan ”BMI≥25 kg/m2”, tulee tuon matemaattisen merkin ympärille välilyönnit (tyhjät).

Tekstiviite: (Ylipainoisten osuus väestöstä 2014. 2017).

Väestöstä 49,8 prossaa näyttää olleen ylipainoisia vuonna 2014, eli joka toinen.

MTK:n julkaisematon tilasto- ja kyselymateriaali

Moikka!

Opiskelija N.N. tekee opinnäytetyötään tilasto+kyselymateriaalista jonka hän on saanut käyttöönsä MTK:lta. Lähde ei ole siis julkinen eikä tarkastettavissa. Opiskelija on itse kasannut datasta taulukot ja tekee niistä tulkintoja, joista opinnäytetyö muodostuu. Miten tuohon aineistoon viitataan?

Terkuin epätietoinen opettaja

Vastaus:

Tehdään lähdeviite niin hyvin, kuin ylipäätään mahdollista, mutta kuitenkin yksinkertaisesti. Lukijan on ymmärrettävä, millaisesta dokumentista on kyse. Esimerkiksi:

Materiaalin nimi. Vuosi jos ilmoitettu. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:ta saatu julkaisematon tilasto- ja kyselymateriaali.

Jos vuotta ei tiedetä, käytetään ilmaisua N.d.

Jos matsku on saatu sähköpostin liitteenä, voi lähdeviitteen tehdä sähköpostiviestiin. Kuvitellaan, että opiskelija olisi saanut materiaalin vaikka MTK:n toiminnanjohtajalta tänä vuonna:

Sahi, A. 2016. Sähköpostin otsikko. Sähköpostiviesti pp.kk.vvvv. Vastaanottaja: Opiskelijan etunimen alkukirjain Sukunimi. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n toiminnanjohtajan lähettämä julkaisematon tilasto- ja kysymysmateriaali JAMKin opiskelijalle.

Tuohon voisi vielä tarkentaa, minkä alan opiskelijalle.

Luotettavat lentoyhtiö-tilastot

Mistä löydän luotettavimmat tilastot koskien lentoyhtiöitä (matkustajamäärät yms.) maailmassa?

Vastaus:

Otin yhteyttä Tilastokeskukseen ja sieltä vastattiin näin:

Me olemme yleensä käyttäneet ICAO:n tilastoja: http://www.icao.int/sustainability/Pages/Tools.aspx

Passportin raportti

En muista miten Passportiin viitataan. Tutkimuksen otsikko on Passportissa ”Vitamins and Dietary Supplements in Finland. Category Briefing- 30 Apr 2014”. Miten tähän lähteeseen viitataan tekstissä ja entäs lähdeluettelossa?

Vastaus:

Passport on kansainvälinen markkinatiedon tietopankki. Se sisältää tietoa toimialoista, tuotteista, kuluttajista ja trendeistä. Sen uumenista voi penkoa tilastoja, maaraportteja ja yritysraportteja. Kirjaston on hommannut jamkilaisille sen käyttöoikeudet.

Mainospätkä tähän väliin: Passport-koulutusta on tulossa  ti 25.11.2014 kello 14 – 15. Jamkilaiset voivat seurata sitä netin kautta. Koulutus on enkunkielinen. Tarkempi tiedote ilmestyy ihan lähiaikoina.

Analyysiraportti

Kyseinen julkaisu löytyy hakemalla sen nimen mukaan. Olisin voinut käyttää hakusanana myös Finland-sanaa, olisin varmaan silläkin tavalla löytänyt raportin. Tai käyttää hienoja visuaalisia hakutapoja.

Julkaisu sijaitsee osiossa Analysis.

Mutta mikähän tuo Category Briefing on suomeksi?
MOT-sanasto tuntee käsitteen kategoria-analyysi = category analysis, cross-classification analysis.
Briefing on MOTin enkkusanakirjan mukaan esimerkiksi raportti, selonteko tai tiedote.
Google-kääntäjä ehdottaa kategoria tietotustilaisuutta.

Kun katson Passportin ohjeita, niin näen, että kategoriat näyttävät olevan toimialoja tai niiden sisällä olevia aihepiirejä, esimerkiksi Consumer Electronics tai Travel and Tourism.

Raporttien teosta vastaa Euromonitor. Se lukee myös raportin viimeisenä virkkeenä: ”Source: Euromonitor International from trade associations, trade press, company research, trade interviews, trade sources”.

Ehkä on helpointa, ettei mieti lähteen tyyppiä liian kauan, vaan muodostaa sen maalaisjärkisesti:

Vitamins and Dietary Supplements in Finland. 2014. Raportti 30.4.2014.  Euromonitor International. Viitattu 13.11.2014. Https://janet.finna.fi/, Passport.

Tai:

Vitamins and Dietary Supplements in Finland. 2014. Euromonitor-raportti. Julk. 30.4.2014. Viitattu 13.11.2014. Https://janet.finna.fi/, Passport.

 

Lisäys 25.11.2014. Category Briefingin sijaan voi käyttää Full Market Reports -laatikosta löytyviä pitempiä raportteja. Lähdemerkintä pelittää silloinkin.

Kuntasektorin palkat ammateittain -tilasto

Tein tilastokeskuksen tiedoista omaa koontia, mutta miten merkitsen sen tekstiin ja lähdeluetteloon.
Tein nyt näin:

… Näistä suurin ammattiryhmä on päiväkotiapulaiset, joiden tehtävänkuva on erilainen eri toimipaikoissa. (Kuntasektorin palkat 2012).

Lähteissä:
Kuntasektorin palkat 2012. N.d. Tilastokeskus. Kuntasektorin palkat PX-WEB tilastotietokannat. Viitattu 21.9.2014. Tilastotietokannat > Tietokanta: PX-Web Statfin > Palkat ja työvoimakustannukset/Kuntasektorin palkat/Kuntasektorin palkat 2012. Http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=020_ksp_tau_111_fi&path=../database/StatFin/pal/ksp/2012/&lang=3&multilang=fi.

Menikö oikein?

Nettisivu näyttää tältä, jos linkit ei toimi. [Kuvakaappaus.]

Vastaus:
Aika hyvä lähdeviite.

Faktatietokantojen muodostamien tietojen, kaavioiden ja käppyröiden kanssa tulee usein hyvä mieli. Mahtavaa, että tällaisia työvälineitä on avoimesti ihmisten käytettävissä.

Ihan toinen asia on sitten lähdemerkintöjen tekeminen niistä! Siihen voi löytyä monta erilaista tapaa.

Olit määritellyt hakukriteereiksi (muuttujiksi) nämä:
– ammatti: laitoshuoltaja
– sukupuoli: miehet ja naiset
– tiedot: lukumäärä yhteensä.

Tulokseksi tulee:
Kuntasektorin kuukausipalkat ammateittain vuonna 2012 muuttujina Ammattinimike, Sukupuoli ja Tiedot
Lukumäärä yhteensä
Laitoshuoltaja
Miehet 182
Naiset 8 896

Onpas naisia huimasti enemmän kuin miehiä!

Mielestäni olisi selvintä, että tuo laitoshuoltaja näkyisi lähdemerkinnässä jotenkin, koska se oli ensimmäinen ja tärkein hakukriteerisi ja se muuttuja, josta tietokanta tulosta rakentaa. Tulokseksi sait laitoshuoltajien lukumäärää koskevan tilaston. Tilaston voi myös tallettaa itselleen excel- tai muuksi vastaavaksi taulukoksi.

Lähdeviite voisi olla tällainen:

Kuntasektorin kuukausipalkat ammateittain vuonna 2012. 2013. Tilastokeskuksen PX-Web Statfin -tietokannan muodostama tilasto laitoshuoltajien lukumäärästä. Viitattu 21.9.2014. Http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=020_ksp_tau_111_fi&path=../database/StatFin/pal/ksp/2012/&lang=3&multilang=fi.

N.d.:n vaihdoin julkaisuvuodeksi 2013, koska muodostetun tilaston tiedoissa lukee ”Viimeksi päivitetty:2013-05-08 09:00”.

Tekstiviite tulee näin:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Kuntasektorin kuukausipalkat ammateittain vuonna 2012. 2013).

Miksi laitoin pisteen ennen julkaisuvuotta? Selvyyden vuoksi. Muuten tekstiviite tulee monitulkintaiseksi. Lukijan pitää ymmärtää, missä julkaisun nimi loppuu ja missä julkaisuvuosi-tieto alkaa.

Toinen vaihtoehto lähdeviitteeksi

Lähdeviite voi olla tällainen, jos tuon laitoshuoltaja-aspektin haluaa myös tekstiviitteeseen:

Kuntasektorin kuukausipalkat ammateittain vuonna 2012: laitoshuoltaja. 2013. Tilastokeskuksen PX-Web Statfin -tietokannan muodostama tilasto laitoshuoltajien lukumäärästä. Viitattu 21.9.2014. Http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=020_ksp_tau_111_fi&path=../database/StatFin/pal/ksp/2012/&lang=3&multilang=fi.

Tekstiviite:
Tekstiä tekstiä tekstiä (Kuntasektorin kuukausipalkat ammateittain vuonna 2012: laitoshuoltaja. 2013).

Tässäkin on tuo piste tuohon ilmeisesti ängettävä, ettei tule väärinkäsitystä siitä, että julkaisun nimessä olisi ”laitoshuoltaja 2013”.

 

Suomen virallinen tilasto ja lähdeviitteet

Miten viittaan työvoimatutkimukseen? Tilastokeskuksen sivuilla on tällainen ohje:

Suomen virallinen tilasto: Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu]. ISSN = 1796-4938. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu 27.12.2013]. Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/tyti/index.html.

Vastaus:

Raportointiohje on hyväksytty jo vuosia sitten, JAMK Oy:n hallituksessa. Samalla otettiin käyttöön tietyt periaatteet lähdemerkinnän teolle. Yksi keskeinen periaate on opiskelijan näkökulman huomioon ottaminen. Siihen liittyy erityisesti lähdeviitteen selkeys, ymmärrettävyys ja yksinkertaisuus.

Sen vuoksi, mikäli mahdollista, lähdeviitteeseen ei tule sulkumerkkejä, hakasulkeita ym. erikoisuuksia. Emme vaadi opiskelijoita myöskään ISBN- , ISSN- tai muita vastaavia tunnisteita. (Patentin tunnus on kuitenkin ilmoitettava.)

Asiakirjastandardien muuttuessa olemme tavanomaistaneet myös muita oppariin liittyviä asioita, esimerkiksi siirtyneet isoista kirjaimista tavalliseen kirjoitustapaan kansi- ja kuvailulehdillä.

Alkuun Suomen virallinen tilasto vai Työvoimatutkimus?

Kumpikin on ok, mutta mielestäni suositeltavampaa on aloittaa lähdeviite lähteen nimellä. Tilaston pdf-versiosta nimittäin näen, että lähteen nimi todellakin on Työvoimatutkimus. Ja kuten lähdeviitestandardi suosittelee, tiedot lähdeviitteeseen otetaan nimiösivulta tai vastaavalta (tässä tapauksessa etusivulta).

Tilasto on laadittu marraskuun 2013 tietojen perusteella. Se kuuluu Suomen viralliseen tilastoon, sen Työmarkkinat 2013 -osioon. Lukija ei osaa päätellä, onko kyseessä julkaisusarja vai joku kirjamainen, moniosainen julkaisu.

Itse asiassa pdf-versio onkin ainut tapa tutustua tutkimukseen kerralla, joten lähdeviite on siinä mielessä helppo:

Työvoimatutkimus. 2013. Marraskuun 2013 tilasto. Julk. 20.12.2013. Helsinki: Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto, Työmarkkinat 2013. Viitattu 2.1.2014. Http://tilastokeskus.fi/til/tyti/index.html.

Tekstiviitteeksi tulee (Työvoimatutkimus 2013, sivut).

Huomasin, että Tilastokeskus itsekin viittaa tekstissä esimerkiksi näin: ”Lähde: Työvoimatutkimus 2013, marraskuu. Tilastokeskus”. Tai näin: ”Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus”.

Netissä olevat tilastotaulukot ja -kuviot

Netissä tutkimus on palasteltu liitetaulukoiksi ja kuvioiksi, joihin voi sitten viitata ihan erikseen. Esimerkiksi:

Työlliset ja työllisten trendi. 2013. Liitekuvio 1. Marraskuun 2013 tilasto. Julk. 20.12.2013. Helsinki: Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto, Työvoimatutkimus. Viitattu 2.1.2014. http://www.stat.fi/til/tyti/2013/11/tyti_2013_11_2013-12-20_kuv_001_fi.html.

Tai:

Liitekuvio 1: Työlliset ja työllisten trendi. 2013. Marraskuun 2013 tilasto. Julk. 20.12.2013. Helsinki: Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto, Työvoimatutkimus. Viitattu 2.1.2014. http://www.stat.fi/til/tyti/2013/11/tyti_2013_11_2013-12-20_kuv_001_fi.html.

Tekstissä lähde ilmoitetaan näin (Työlliset ja työllisten trendi 2013) tai näin (Liitekuvio 1: Työlliset ja työllisten trendi, 2013).

Tallennetyypiksi verkkojulkaisu vai ei?

Ei tarvitse ilmoittaa, että kyseessä on verkkojulkaisu. Opiskelijalta ei voi vaatia, että hän tietäisi monituiset julkaisujen tallennetyypit tai julkaisumuodot.

Lähdeviitestandardin ohjeessa näytetään käytettävän ilmaisuja verkkoaineisto tai online-tietokanta, esimerkeissä on ilmaisu online. Ja tuossa tilastokeskuksen esimerkissä on ’verkkojulkaisu’. Mutta JAMKissa siis pitää älytä nettiosoitteen perusteella, että kyseessä on julkaisu, joka on verkossa.

Saantitapaakaan ei silloin tarvita. (Ja opiskelijat saavat lähteitä käsiinsä mitä ihmeellisimmillä tavoilla!)

Lähdeviitestandardissa suositellaan luvussa 15.2.2 Julkaisumuoto: ”Sähköisen tietolähteen julkaisumuoto merkitään (ks. kohta 7)”. Siinä myös sanotaaan, että tarvittaessa sähköisen lähteen julkaisumuotoa voidaan täsmentää.

Kohta 7 on luku otsikolla Tallennetyyppi. Siinä ohjeistetaan, että tallennetyyppi ilmoitetaan tarvittaessa hakasulkeissa.

Luvun 7 esimerkit ovat [braille], [tietonauhakela], [CD], [DVD], [Blu-ray], [filmi (35 mm)], [karttapallo], [kartta], [mikrokortti (48x)], [mikrofilmirulla (16 m:n negatiivi)], [valokuva], [partituuri], [dia (2 tuumaa)], [äänilevy (45 rpm)], [videokasetti (VHS PAL)] ja [juliste].

Luvun 15.2.2 ovat [verkkoaineisto], [DVD], [online-tietokanta], [sähköinen kausijulkaisu], [tietokoneohjelma], [sähköpostiviesti], [digitaalinen kuva], [podcast-tallenne] ja [äänitiedosto].

Tuo tarkkuus, millä lähdeviitestandardin esimerkit ovat, sopii kirjaston luetteloijille ja varmaankin myös arkistoalan asiantuntijoille. Opiskelijoille niiden pakollinen ilmoittaminen aiheuttaisi hankaluuksia, hämmennystä ja kauhuakin.

Sen vuoksi olemme JAMKissa ottaneet lähdeviitestandardin kahdesta ehkä hieman ristiriitaisestaisestakin ohjeesta nimenomaan tallennetyyppi-ohjeen pikkaisen muotoiltuna: Vain yleisimmät tekniset tallennetyypit ilmoitetaan tarvittaessa. Ja tosiaankin ilman sulkuja ja hakasulkeita.

Yleisimpiä jamkilaisten tarvitsemia tallenteita saattavat nykyään olla esimerkiksi CD-levy, DVD, Blu-ray, valokuva, partituuri ja ehkä tietokone-ohjelmakin.

Tallennetyyppi/julkaisumuoto/julkaisuformaatti kuvaa mielestäni teknologiaa, jossa tai jolla lähde on julkaistu. Se ei kuvaa tietojen sisällöllistä esitystapaa tai julkaisun lajia, joita ovat esimerkiksi  opinnäytetyö, pöytäkirja tms.. Standardin esimerkit ovatkin ainakin itselleni vaikeita. Onko kartta tekninen tallennetyyppi/julkaisumuoto vai sisällöllisesti omanlaisensa julkaisunlaji? Entä sähköpostiviesti?

Mutta jos tuntuu epävarmalta, teknisiä lisätietoja voi halutessaan ilmoittaa täsmennyksinä/huomautuksina (muina yleisinä tietoina) lähdeviitteessä.

Viitattu ja päivämäärä

Se päivämäärä, jolloin opparintekijä on oikeasti lukenut lähteen, katsonut sitä tai kuunnellut sitä, siis viitannut siihen, ilmoitetaan ilmaisulla Viitattu päivämäärä. JAMKissa se tulee lähdeviitteeseen ihan omana tietynlaisena tietonaan omaksi lauseeksi. Siis piste ja välilyönti ennen ja piste jälkeen: Viitattu 2.1.2014.

Tämä on ollut selkein toimintatapa, kun hakasulut on jätetty lähdeviitteestä pois.

Mutta on käytännöllä toinenkin syy: hämmennyksen estäminen. Jos julkaisussa ei kerrota kustannuspaikkaa ja kustantajaa, mihin opiskelija silloin änkeisi viitattu+päivämäärän?  Näinhän tapahtuu usein, kun kyse on e-kirjoista tai e-lehtien artikkeleista, joita on netti pullollaan.

Oikein muotoiltu taulukko

Miten tehdään oikein muotoiltu taulukko?

Vastaus:

Taulukot ovat kivoja! Suurin osa suomalaisista taitaa olla kanssani samaa mieltä. Olemme intohimoista taulukkokansaa.

Luulisinpa, että taulukoiden muotoiluun vaikuttaa eniten tutkimustehtäväsi. Taulukon riveille ja sarakkeille tulee yleensä sellaisia asioita, joita opparintekijä haluaa opinnäytetyössään selvittää. Usein tilastoanalyysiohjelmilla (esim. SPSS) tulee tietyllä tavoin muotoiltuja taulukoita, mikä voi olla hyvä apu monelle opparintekijälle.

Taulukoiden tekemiseen ohjeistetaan esimerkiksi Kanasen Jorman opinnäytetyö-oppaissa ja Tutki ja kirjoita -kirjassa. Ne saat käsiisi suuntaamalla kulkusi JAMKin lähimpään kampuskirjastoon. Jos eivät siis satu olemaan lainassa. Minkä jutun voi tarkistaa Janetista.

Taulukkoa käytetään kirjallisen tekstin havainnollistamisessa. Siinä voi tiivistää napakasti sen, mitä muuten joutuisi selostamaan sivukaupalla. Tekstissä on sitten helppo kertoa keskeiset johtopäätökset taulukon antamasta, yleensä lukuhin (numeroihin) liittyvästä tiedosta.

Taulukkoon viitataan tekstissä joko ihan sanoina (”Taulukosta 4 selviää, että … ”) tai katso-viittauksella (ks. taulukko 4). Joskus opiskelijat ajattelevat, että tuloksina voi esittää taulukon toisensa perään ilman, että niitä sen kummemmin referoi (selostaa, kuvailee) tekstissä. Lukijalle sellainen on tyrmäävää informaatiotulvaa. Joten vaikka taulukko tiivistääkin numerotietoja, on taulukoiden antamasta tiedosta kuitenkin pääasiat kerrottava myös tekstissä. Kerro siksi pääasiat, mutta vain pääasiat. Jätä lukijalle kiinnostus tutkia taulukkoasi tarkemmin ja vakuuttua, että tekisi itsekin samanlaisia tulkintoja siitä kuin sinäkin.

(Paitsi jos jokin yksityiskohta on todella merkittävä asia: silloin siitä kannattaa kertoa myös tekstissä, vaikka muuten tekstissä ei selosteta taulukon yksityiskohtia.  Näin on esimerkiksi silloin, kun tulos poikkeaa tässä asiassa oleellisesti kaikista aiemmista tutkimuksista.)

Taulukon on oltava lukijaystävällinen: tarpeeksi yksinkertainen ja selkeä. Siinä on rivejä ja sarakkeita. Ne otsikoidaan/nimetään täsmällisesti ja kokonaisin sanoin. On myös päätettävä, mihin kohtiin viivat laitetaan näkyviin.

Taulukolle annetaan naseva nimi (taulukkoseloste, taulukon otsikko) ja taulukko numeroidaan. Taulukon nimi läimäistään taulukon yläpuolelle. Taulukon nimi kirjoitetaan ihan tavallisesti, ei tikkukirjaimin. Jos taulukko on lainattu, lähde mainitaan.

Taulukot numeroidaan systemaattisesti ja juoksevasti läpi koko työn: Taulukko 1, Taulukko 2 jne.

Raportointiohjeessa kerrotaan nämä asiat ja hommaa yritetään havainnollistaa kuviossa 5. Kyseinen neuvo löytyy osoitteesta http://oppimateriaalit.jamk.fi/raportointiohje/5-visuaalinen-havainnollistaminen/.

Kaksiulotteisesta taulukosta käytetään myös ilmaisua matriisi.

Google Analyticsissä tehdyt tilastot

Käytän opinnäytetyössäni lähteenä Google Analyticsistä ottamiani www-kävijätilastoja. En tiedä onko Google Analytics sinulle tuttu: eli minulla on omat käyttäjätunnukset, jonka avulla voin selata X:n www-sivujen käyttäjätilastoja ja tehdä monenlaisia hakuja. En voi antaa suoraa linkkiä lähdeluetteloon, mistä tieto löytyy,  koska jokainen käyttäjä tekee itse omat hakunsa ja koska palvelun käyttö vaatii käyttäjätunnukset.

Riittääkö lähteeksi

Google Analytics-verkkoanalyysipalvelu. [Viitattu x.x.2012] http://www.google.com/intl/fi/analytics/

Vastaus:

Tähän mennessä olen selvinnyt sillä, että kirjaston järjestelmäasiantuntija näyttää niitä pyydettäessä. Mutta ainahan on hyödyllistä opetella uusia asioita!

Pyysin sen vuoksi JAMKin tietohallinnolta mahdollisuuden (luvan) päästä suoltamaan analyysejä JAMKin kirjaston sivuista. Kuikuilin palvelussa jonkin aikaa saadakseni käsityksen systeemistä.

Vaikutelmani on, että Google Analytics on mieluumminkin työkalu (kuten vaikkapa tilastotyökalu SPSS) kuin yksittäinen tietolähde. Työkalun käyttäjä voi muodostaa erilaisia haluamiaan tilastoja ja käppyröitä valitsemalla moninaisista alasvetovalikoista erilaisia muuttujia.

Myös lähdemerkinnän tekemiseen on siten lukuisia mahdollisuuksia.

Pääasia on, että merkintä antaa lukijalle tarpeeksi tietoa lähteestä. Ohjeistan näin ensi hätään (annan siis itselleni luvan täsmentää tätä ohjetta, kunhan saan itselleni lisää kokemusta kyseisestä analyysityökalusta):

Taulukon tai käppyrän nimi. Julkaisuvuosi. Täsmennykset tietolähteen sisällöstä tai luonteesta. Viitattu pvm. Nettiosoite tai -polku.

Esimerkkejä mahdollisista lähdemerkinnöistä:

Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjaston internetsivujen käyttö. 2012. Google Analytics -verkkoanalyysipalvelussa tehty analyysi www.jamk.fi/kirjasto-sivun ja sen alasivujen käytöstä 23.4.-23.5.2012. Palvelun käyttö vaatii tunnuksen. Viitattu 23.5.2012. Http://www.google.com/analytics.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjaston sivujen lataus vs. keskimääräinen sivuilla oloaika 23.4.-23.5.2012. 2012. Google Analytics -palvelussa tehty analyysi. Viitattu 23.5.2012. Http://www.google.com/intl/fi/analytics, Site content, Pages.

JAMKin kirjaston ladatuimmat internetsivut. 2012. Google Analytics -tilasto Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjaston sivuston käytöstä 23.4.-23.5.2012. Tilasto laadittu www.jamk.fi-sivuston ylläpitäjän antamalla luvalla. Viitattu 23.5.2012. Http://www.google.com/analytics.

Jos keksii napakan otsikon tilastolleen/käppyrälleen (lähdemerkinnän alkuun), sitä hauskempaa tekstiviitteitä tehdessä!

Tilaston tai käppyrän nimi voi olla enkunkielinen, koska ainakin minulla on käytössäni enkunkielinen Google Analytics.

Tilastokeskuksen vai JAMKin lähdemerkintä?

Tilastokeskus on sivustolla määritellyt, että lähde pitäisi ilmoittaa eri tavalla JAMK:n ohjeisiin verrattuna. Kumpi pätee?

Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat. 2010. Suomen virallinen tilasto (SVT): Ammatillinen koulutus [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-196X. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 13.2.2012]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/aop/2010/index.html.

Vastaus:
JAMKissa käytetään JAMKin ohjetta.

Tilastokeskuksen ohje taitaa olla täysin standardin mukainen. JAMKissa merkintää on yksinkertaistettu. Olemme jättäneet ohjeestamme pois kaikki standardissa vaaditut hakasulkeet, väkäset, saatavuutta kertovat lisäsanat, ISBN:t ja ISSN:t. Lukija löytää julkaisun ilman niitäkin, eikä opiskelijaa rasiteta niin paljon. Yksinkertaistetussakin lähdemerkinnässä voi olla joskus ihan tarpeeksi opeteltavaa.

JAMKin ohjeen mukainen merkintä:

Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat. 2010. Suomen virallinen tilasto (SVT): Ammatillinen koulutus. Helsinki: Tilastokeskus Viitattu: 13.2.2012. Http://www.stat.fi/til/aop/2010/index.html.

Kun kopsaan tuon www-osoitteen selaimen osoiteriville ja klikkaan, pääsen sivulle, jossa on monia linkkejä. Sivulla näyttää olevan tilasto ja sen useat liitteet. Halutessaan voi ilmoittaa lähteenä vain tietyn liitteen, jos se vaikuttaa mielekkäämmältä omassa opparissa.

ISBN = International Standard Book Number (ks. lisätietoja Kansalliskirjaston sivuilta: http://www.kansalliskirjasto.fi/julkaisuala/isbn.html)

ISSN = International Standard Serial Number (ks. lisätietoja Kansalliskirjaston sivuilta: http://www.kansalliskirjasto.fi/julkaisuala/issn.html)

Maksulliset tietokannat ja Google-haku

Heti kun olin julkaissut edellisen kirjoitukseni, huomasin siinä yhden epätäsmällisyyden:

Sanoin ”Jos joku toinen jamkilainen haluaa päästä käsiksi tuohon lähteeseen, hän ei pääse siihen menemällä suoraan www.ebrary.com-osoitteeseen”. Perustelin tätä sillä, että kirjasto on maksanut lisenssit jamkilaisten puolesta ja että sen vuoksi on lukijaystävällistä ilmoittaa osoitteeksi tämä: www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Ebrary.

Asiahan ei ole näin yksinkertainen. Kuvitellaanpa tilanne, jossa opiskelija tekee tavallisen Google-haun koulun koneilla tai ollessaan etäkäyttöyhteydessä kämpiltään JAMKin verkkoon. Hakulauseena voisi olla vaikkapa fraasi ”customer satisfaction”. Hän saa tuloslistaan paljon viitteitä, esimerkiksi yhden tällaisen vuodelta 2000:

Assessing the effects of quality, value, and customer satisfaction on consumer behavioral intentions in service environments JJ Cronin, MK Brady …-Journal of retailing, 2000 – Elsevier
The following study both synthesizes and builds on the efforts to conceptualize the effects of
quality, satisfaction, and value on consumers’ behavioral intentions. Specifically, it reports an
empirical assessment of a model of service encounters that simultaneously considers the
Viittausten määrä 1205
Aiheeseen liittyviä artikkeleitaKaikki 9 versiota

Kun opiskelija klikkaa tähän artikkeliin, hän onkin Science Directin Elsevier-tietokannassa. Eli siinä, josta kirjasto on maksanut opiskelijan puolesta lisenssimaksut. Hän pääsee tähän maksulliseen tietokantaan, koska

1) suuri osa lisenssiä vaativista palveluista toimii ip-osoitteilla = kirjaston lisenssillä kaikilta koulun koneilta pääsee tietokantaan myös suoraan JA

2) hän ON koulun koneilla JA

3) artikkelit tietyissä tietokannoissa, kuten tässä Elsevierin artikkelit, tulevat näkyviin Google-haussa.

Opiskelija ajattelee luonnollisestikin, että googlettamalla löytää hirmu hyvin näitä tieteellisiäkin artikkeleita. Tosi asia kuitenkin on, että jos hän tekisi haun jossain muualla kuin koulun verkossa, tämäkin artikkeli jäisi saamatta.

Mistä sitten tietää, onko tämä artikkeli maksullisesta tietokannasta, josta kirjasto on maksanut lisenssin? No, kun klikkaa kyseiseen artikkeliin, oikeassa yläreunassa on aika selvästi präntättynä lause: Brought to you by JAMK University of Applied Scieces Library.

Tuo teksti voi olla muissa tietokannoissa jossain muualla tai vähän eri tavalla sanottuna. Esimerkiksi tyyliin ”Welcome: JAMK University of Applied Sciences”. Mutta kyllä se yleensä sieltä löytyy!

Tuloslistalla viitteen yhteydessä saattaa olla myös linkki nimeltä ”Links – JAMK”. Näin erityisesti Google Scholarissa.

Google-haussa näytti ”customer satisfaction” -haulla tulevan tulokseksi melko vanhoja julkaisuja sekä julkaisuja, joista en voi olla varma, onko tämä lopullinen artikkelin versio. Kun menen tietokantaan Nelli-portaalin kautta ja teen haut siellä, löydän aidon julkaistun artikkelin. (Toisaalta tietokantoihin liittyvä ongelma on  se, että artikkelit tulevat niihin hieman viiveellä, mutta ei pohdita sitä nyt tässä kirjoituksessa.)

Vielä yksi asia tuli mieleeni: Jos opiskelija asuu KOASin tai JYY:n asunnossa, siellä toimii Jyväskylän yliopiston verkko. Opiskelija pääsee silloin suoraan Jyväskylän yliopiston kirjaston maksamiin tietokantoihin. (Silloin tietokannan käyttö tilastoituu yliopiston kirjaston tilastoihin, ei JAMKin kirjaston, vaikka opiskelija tekisi JAMKin oppimistehtäviään. Tiedoksi OKM:llekin: tilastot voivat valehdella.)