Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: tallennetyyppi

Lähdeviite äänikirjaan ja verkkovideoon

Mistähän löytyis joku soveltamiskelpoinen ohje siihen, miten videoita tai ääninauhoja tai äänikirjoja merkitään lähteiksi? 

Äänikirjoissahan ei kait ole sivunumeroita(?), niin merkitäänkö siis minuutit ja sekunnit vai minkälainen käytäntö on? 

Jos ko. lähde on lähdekritiikin kannalta hyvä lähde, niin sen muodolla ei varmaankaan saisi olla väliä.

Mutta en löytänyt JAMKin sivuilta tai muualta pätevää ohjetta lähdemerkintöihin.

Vastaus:

Videot, äänikirjat ja muut vastaavat tallenteet merkitään lähteiksi tavanomaisesti. Lähdemerkinnässä ilmoitetaan kuitenkin tallennetyyppi (äänikirja, DVD tms.).

Kun viittaat äänikirjaan tekstissä, voit viitata kirjan lukuun, koska sivunumeroita äänikirjassa ei ole. Hyväksyisin myös minuutit ja sekuntit tekstiviitteeseen, mutta suositeltavampaa on lukuun viittaaminen.

Esimerkki äänitallenteesta/äänikirjasta, joka löytyy Janet-tietokannasta. Viitetiedot-toiminnolla saan lähdeviitteen aihion:

Laane, T. 2018. Unen lahjoja: Kirjeitä hänelle, joka valvoo. Helsinki: Kirjapaja.

Tästä tulee JAMKin mukainen lähdeviite, kun muutan kursiivit tavallisiksi kirjaimiksi ja lisään vielä tiedon siitä, että äänikirjaan on mentävä Janetin kautta (Janetiin kirjautumalla). On monta tapaa tehdä lähdeviite, esimerkkinä pari ekaa mieleeni tullutta:

Laane, T. 2018. Unen lahjoja: Kirjeitä hänelle, joka valvoo. Äänikirja. Helsinki: Kirjapaja. Viitattu 5.11.2018. https://janet.finna.fi/, Ellibs.

Laane, T. 2018. Unen lahjoja: Kirjeitä hänelle, joka valvoo. Äänikirja. Helsinki: Kirjapaja. Vaatii käyttöoikeuden. Viitattu 5.11.2018. https://janet.finna.fi/Record/janet.347112.

Tallennetyyppi voi olla Äänikirja tai Äänikirja Ellibs-palvelussa.

Jos haluaa ilmoittaa myös henkilön, joka lukee äänikirjan, voi hänen nimensä laittaa lähdeviitteeseen, jos sillä on lähdeviitteen näkökulmasta erityistä merkitystä:

Laane, T. 2018. Unen lahjoja: Kirjeitä hänelle, joka valvoo. Äänikirja Ellibs-palvelussa. Lukijana S. Majuri. Helsinki: Kirjapaja. Vaatii käyttöoikeuden. Viitattu 5.11.2018. https://janet.finna.fi/Record/janet.347112.

Tekstiviite tulee näin, x:n tilalle sen luvun numero, johon haluaa viitata:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Laane 2018, luku x).

Huom! En arvioinut tässä sitä, soveltuuko kyseinen lähde opparin tietoperustan lähteeksi. Välttämättä ei sovellu kovin hyvin, koska kyse todennäköisesti ei ole tutkimusjulkaisusta, tiedekirjasta eikä virallisujulkaisusta. Lähdettä voi kuitenkin luultavasti käyttää mindfullness-työskentelyssä tai esim. opparin johdannossa – hankala sanoa kun en ole kuunnellut äänikirjaa.

Verkkovideon lähdeviite

Jos kyse on videosta, joka ei ole DVD-video, vaan esimerkiksi youtube-video, sen voi ilmoittaa vaikka näin:

Saarinen, E. 2017. Magnificent Life: Your X Factor. Video. Aalto-yliopiston soveltavan filosofian professorin luento 6.10.2017 Design Factory -tuotekehitysympäristössä. Lataaja Aalto University. Viitattu 5.11.2018. https://www.youtube.com/watch?v=PSQKOjuj0GE.

Video-sanan sijaan voi käyttää sanaa verkkovideo.

Tai:

Saarinen, E. 2017. Magnificent Life: Your X Factor. Aalto-yliopiston soveltavan filosofian professorin luentovideo 6.10.2017 Design Factory -tuotekehitysympäristössä. Lataaja Aalto University. Viitattu 5.11.2018. https://www.youtube.com/watch?v=PSQKOjuj0GE.

Tämäkin on mielestäni ok, koska voidaan YouTube-nettiosoitteesta voi jo heti päätellä, että kyseessä on video:

Saarinen, E. 2017. Magnificent Life: Your X Factor. Aalto-yliopiston soveltavan filosofian professorin luento 6.10.2017 Design Factory -tuotekehitysympäristössä. Lataaja Aalto University. Viitattu 5.11.2018. https://www.youtube.com/watch?v=PSQKOjuj0GE.

Verkkovideon tekstiviite

Koska kyse on yli kahden tunnin luennosta eikä mistään neljän minsan infopläjäyksestä, lisäisin tekstiviitteeseen ajankohdan:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Saarinen 2017, 1:09:34).

Virhe ei kuitenkaan ole viitata koko julkaisuun: (Saarinen 2017). Lukijan kannalta on kuitenkin aika työlästä kuunnella koko juttu, jos hän vaikka haluaisi esim. tarkistaa vain tietyn yksittäisen väitteen, että ymmärtääkö suurin piirtein samalla tavalla kuin opparintekijä.

Pääasia lähdeviitteessä on, että opparisi lukija saa käsityksen siitä, millaisesta ja miten luotettavasta lähteestä on kyse sekä mistä lähteen löytää, jos itse haluaisi perehtyä kyseiseen lähteeseen. Plus tietysti tekijänoikeuden kunnioittaminen.

Suomen virallinen tilasto ja lähdeviitteet

Miten viittaan työvoimatutkimukseen? Tilastokeskuksen sivuilla on tällainen ohje:

Suomen virallinen tilasto: Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu]. ISSN = 1796-4938. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu 27.12.2013]. Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/tyti/index.html.

Vastaus:

Raportointiohje on hyväksytty jo vuosia sitten, JAMK Oy:n hallituksessa. Samalla otettiin käyttöön tietyt periaatteet lähdemerkinnän teolle. Yksi keskeinen periaate on opiskelijan näkökulman huomioon ottaminen. Siihen liittyy erityisesti lähdeviitteen selkeys, ymmärrettävyys ja yksinkertaisuus.

Sen vuoksi, mikäli mahdollista, lähdeviitteeseen ei tule sulkumerkkejä, hakasulkeita ym. erikoisuuksia. Emme vaadi opiskelijoita myöskään ISBN- , ISSN- tai muita vastaavia tunnisteita. (Patentin tunnus on kuitenkin ilmoitettava.)

Asiakirjastandardien muuttuessa olemme tavanomaistaneet myös muita oppariin liittyviä asioita, esimerkiksi siirtyneet isoista kirjaimista tavalliseen kirjoitustapaan kansi- ja kuvailulehdillä.

Alkuun Suomen virallinen tilasto vai Työvoimatutkimus?

Kumpikin on ok, mutta mielestäni suositeltavampaa on aloittaa lähdeviite lähteen nimellä. Tilaston pdf-versiosta nimittäin näen, että lähteen nimi todellakin on Työvoimatutkimus. Ja kuten lähdeviitestandardi suosittelee, tiedot lähdeviitteeseen otetaan nimiösivulta tai vastaavalta (tässä tapauksessa etusivulta).

Tilasto on laadittu marraskuun 2013 tietojen perusteella. Se kuuluu Suomen viralliseen tilastoon, sen Työmarkkinat 2013 -osioon. Lukija ei osaa päätellä, onko kyseessä julkaisusarja vai joku kirjamainen, moniosainen julkaisu.

Itse asiassa pdf-versio onkin ainut tapa tutustua tutkimukseen kerralla, joten lähdeviite on siinä mielessä helppo:

Työvoimatutkimus. 2013. Marraskuun 2013 tilasto. Julk. 20.12.2013. Helsinki: Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto, Työmarkkinat 2013. Viitattu 2.1.2014. Http://tilastokeskus.fi/til/tyti/index.html.

Tekstiviitteeksi tulee (Työvoimatutkimus 2013, sivut).

Huomasin, että Tilastokeskus itsekin viittaa tekstissä esimerkiksi näin: ”Lähde: Työvoimatutkimus 2013, marraskuu. Tilastokeskus”. Tai näin: ”Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus”.

Netissä olevat tilastotaulukot ja -kuviot

Netissä tutkimus on palasteltu liitetaulukoiksi ja kuvioiksi, joihin voi sitten viitata ihan erikseen. Esimerkiksi:

Työlliset ja työllisten trendi. 2013. Liitekuvio 1. Marraskuun 2013 tilasto. Julk. 20.12.2013. Helsinki: Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto, Työvoimatutkimus. Viitattu 2.1.2014. http://www.stat.fi/til/tyti/2013/11/tyti_2013_11_2013-12-20_kuv_001_fi.html.

Tai:

Liitekuvio 1: Työlliset ja työllisten trendi. 2013. Marraskuun 2013 tilasto. Julk. 20.12.2013. Helsinki: Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto, Työvoimatutkimus. Viitattu 2.1.2014. http://www.stat.fi/til/tyti/2013/11/tyti_2013_11_2013-12-20_kuv_001_fi.html.

Tekstissä lähde ilmoitetaan näin (Työlliset ja työllisten trendi 2013) tai näin (Liitekuvio 1: Työlliset ja työllisten trendi, 2013).

Tallennetyypiksi verkkojulkaisu vai ei?

Ei tarvitse ilmoittaa, että kyseessä on verkkojulkaisu. Opiskelijalta ei voi vaatia, että hän tietäisi monituiset julkaisujen tallennetyypit tai julkaisumuodot.

Lähdeviitestandardin ohjeessa näytetään käytettävän ilmaisuja verkkoaineisto tai online-tietokanta, esimerkeissä on ilmaisu online. Ja tuossa tilastokeskuksen esimerkissä on ’verkkojulkaisu’. Mutta JAMKissa siis pitää älytä nettiosoitteen perusteella, että kyseessä on julkaisu, joka on verkossa.

Saantitapaakaan ei silloin tarvita. (Ja opiskelijat saavat lähteitä käsiinsä mitä ihmeellisimmillä tavoilla!)

Lähdeviitestandardissa suositellaan luvussa 15.2.2 Julkaisumuoto: ”Sähköisen tietolähteen julkaisumuoto merkitään (ks. kohta 7)”. Siinä myös sanotaaan, että tarvittaessa sähköisen lähteen julkaisumuotoa voidaan täsmentää.

Kohta 7 on luku otsikolla Tallennetyyppi. Siinä ohjeistetaan, että tallennetyyppi ilmoitetaan tarvittaessa hakasulkeissa.

Luvun 7 esimerkit ovat [braille], [tietonauhakela], [CD], [DVD], [Blu-ray], [filmi (35 mm)], [karttapallo], [kartta], [mikrokortti (48x)], [mikrofilmirulla (16 m:n negatiivi)], [valokuva], [partituuri], [dia (2 tuumaa)], [äänilevy (45 rpm)], [videokasetti (VHS PAL)] ja [juliste].

Luvun 15.2.2 ovat [verkkoaineisto], [DVD], [online-tietokanta], [sähköinen kausijulkaisu], [tietokoneohjelma], [sähköpostiviesti], [digitaalinen kuva], [podcast-tallenne] ja [äänitiedosto].

Tuo tarkkuus, millä lähdeviitestandardin esimerkit ovat, sopii kirjaston luetteloijille ja varmaankin myös arkistoalan asiantuntijoille. Opiskelijoille niiden pakollinen ilmoittaminen aiheuttaisi hankaluuksia, hämmennystä ja kauhuakin.

Sen vuoksi olemme JAMKissa ottaneet lähdeviitestandardin kahdesta ehkä hieman ristiriitaisestaisestakin ohjeesta nimenomaan tallennetyyppi-ohjeen pikkaisen muotoiltuna: Vain yleisimmät tekniset tallennetyypit ilmoitetaan tarvittaessa. Ja tosiaankin ilman sulkuja ja hakasulkeita.

Yleisimpiä jamkilaisten tarvitsemia tallenteita saattavat nykyään olla esimerkiksi CD-levy, DVD, Blu-ray, valokuva, partituuri ja ehkä tietokone-ohjelmakin.

Tallennetyyppi/julkaisumuoto/julkaisuformaatti kuvaa mielestäni teknologiaa, jossa tai jolla lähde on julkaistu. Se ei kuvaa tietojen sisällöllistä esitystapaa tai julkaisun lajia, joita ovat esimerkiksi  opinnäytetyö, pöytäkirja tms.. Standardin esimerkit ovatkin ainakin itselleni vaikeita. Onko kartta tekninen tallennetyyppi/julkaisumuoto vai sisällöllisesti omanlaisensa julkaisunlaji? Entä sähköpostiviesti?

Mutta jos tuntuu epävarmalta, teknisiä lisätietoja voi halutessaan ilmoittaa täsmennyksinä/huomautuksina (muina yleisinä tietoina) lähdeviitteessä.

Viitattu ja päivämäärä

Se päivämäärä, jolloin opparintekijä on oikeasti lukenut lähteen, katsonut sitä tai kuunnellut sitä, siis viitannut siihen, ilmoitetaan ilmaisulla Viitattu päivämäärä. JAMKissa se tulee lähdeviitteeseen ihan omana tietynlaisena tietonaan omaksi lauseeksi. Siis piste ja välilyönti ennen ja piste jälkeen: Viitattu 2.1.2014.

Tämä on ollut selkein toimintatapa, kun hakasulut on jätetty lähdeviitteestä pois.

Mutta on käytännöllä toinenkin syy: hämmennyksen estäminen. Jos julkaisussa ei kerrota kustannuspaikkaa ja kustantajaa, mihin opiskelija silloin änkeisi viitattu+päivämäärän?  Näinhän tapahtuu usein, kun kyse on e-kirjoista tai e-lehtien artikkeleista, joita on netti pullollaan.