Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: videot

Lähdeviite äänikirjaan ja verkkovideoon

Mistähän löytyis joku soveltamiskelpoinen ohje siihen, miten videoita tai ääninauhoja tai äänikirjoja merkitään lähteiksi? 

Äänikirjoissahan ei kait ole sivunumeroita(?), niin merkitäänkö siis minuutit ja sekunnit vai minkälainen käytäntö on? 

Jos ko. lähde on lähdekritiikin kannalta hyvä lähde, niin sen muodolla ei varmaankaan saisi olla väliä.

Mutta en löytänyt JAMKin sivuilta tai muualta pätevää ohjetta lähdemerkintöihin.

Vastaus:

Videot, äänikirjat ja muut vastaavat tallenteet merkitään lähteiksi tavanomaisesti. Lähdemerkinnässä ilmoitetaan kuitenkin tallennetyyppi (äänikirja, DVD tms.).

Kun viittaat äänikirjaan tekstissä, voit viitata kirjan lukuun, koska sivunumeroita äänikirjassa ei ole. Hyväksyisin myös minuutit ja sekuntit tekstiviitteeseen, mutta suositeltavampaa on lukuun viittaaminen.

Esimerkki äänitallenteesta/äänikirjasta, joka löytyy Janet-tietokannasta. Viitetiedot-toiminnolla saan lähdeviitteen aihion:

Laane, T. 2018. Unen lahjoja: Kirjeitä hänelle, joka valvoo. Helsinki: Kirjapaja.

Tästä tulee JAMKin mukainen lähdeviite, kun muutan kursiivit tavallisiksi kirjaimiksi ja lisään vielä tiedon siitä, että äänikirjaan on mentävä Janetin kautta (Janetiin kirjautumalla). On monta tapaa tehdä lähdeviite, esimerkkinä pari ekaa mieleeni tullutta:

Laane, T. 2018. Unen lahjoja: Kirjeitä hänelle, joka valvoo. Äänikirja. Helsinki: Kirjapaja. Viitattu 5.11.2018. https://janet.finna.fi/, Ellibs.

Laane, T. 2018. Unen lahjoja: Kirjeitä hänelle, joka valvoo. Äänikirja. Helsinki: Kirjapaja. Vaatii käyttöoikeuden. Viitattu 5.11.2018. https://janet.finna.fi/Record/janet.347112.

Tallennetyyppi voi olla Äänikirja tai Äänikirja Ellibs-palvelussa.

Jos haluaa ilmoittaa myös henkilön, joka lukee äänikirjan, voi hänen nimensä laittaa lähdeviitteeseen, jos sillä on lähdeviitteen näkökulmasta erityistä merkitystä:

Laane, T. 2018. Unen lahjoja: Kirjeitä hänelle, joka valvoo. Äänikirja Ellibs-palvelussa. Lukijana S. Majuri. Helsinki: Kirjapaja. Vaatii käyttöoikeuden. Viitattu 5.11.2018. https://janet.finna.fi/Record/janet.347112.

Tekstiviite tulee näin, x:n tilalle sen luvun numero, johon haluaa viitata:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Laane 2018, luku x).

Huom! En arvioinut tässä sitä, soveltuuko kyseinen lähde opparin tietoperustan lähteeksi. Välttämättä ei sovellu kovin hyvin, koska kyse todennäköisesti ei ole tutkimusjulkaisusta, tiedekirjasta eikä virallisujulkaisusta. Lähdettä voi kuitenkin luultavasti käyttää mindfullness-työskentelyssä tai esim. opparin johdannossa – hankala sanoa kun en ole kuunnellut äänikirjaa.

Verkkovideon lähdeviite

Jos kyse on videosta, joka ei ole DVD-video, vaan esimerkiksi youtube-video, sen voi ilmoittaa vaikka näin:

Saarinen, E. 2017. Magnificent Life: Your X Factor. Video. Aalto-yliopiston soveltavan filosofian professorin luento 6.10.2017 Design Factory -tuotekehitysympäristössä. Lataaja Aalto University. Viitattu 5.11.2018. https://www.youtube.com/watch?v=PSQKOjuj0GE.

Video-sanan sijaan voi käyttää sanaa verkkovideo.

Tai:

Saarinen, E. 2017. Magnificent Life: Your X Factor. Aalto-yliopiston soveltavan filosofian professorin luentovideo 6.10.2017 Design Factory -tuotekehitysympäristössä. Lataaja Aalto University. Viitattu 5.11.2018. https://www.youtube.com/watch?v=PSQKOjuj0GE.

Tämäkin on mielestäni ok, koska voidaan YouTube-nettiosoitteesta voi jo heti päätellä, että kyseessä on video:

Saarinen, E. 2017. Magnificent Life: Your X Factor. Aalto-yliopiston soveltavan filosofian professorin luento 6.10.2017 Design Factory -tuotekehitysympäristössä. Lataaja Aalto University. Viitattu 5.11.2018. https://www.youtube.com/watch?v=PSQKOjuj0GE.

Verkkovideon tekstiviite

Koska kyse on yli kahden tunnin luennosta eikä mistään neljän minsan infopläjäyksestä, lisäisin tekstiviitteeseen ajankohdan:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Saarinen 2017, 1:09:34).

Virhe ei kuitenkaan ole viitata koko julkaisuun: (Saarinen 2017). Lukijan kannalta on kuitenkin aika työlästä kuunnella koko juttu, jos hän vaikka haluaisi esim. tarkistaa vain tietyn yksittäisen väitteen, että ymmärtääkö suurin piirtein samalla tavalla kuin opparintekijä.

Pääasia lähdeviitteessä on, että opparisi lukija saa käsityksen siitä, millaisesta ja miten luotettavasta lähteestä on kyse sekä mistä lähteen löytää, jos itse haluaisi perehtyä kyseiseen lähteeseen. Plus tietysti tekijänoikeuden kunnioittaminen.

Rintasyöpä-esitteen tekijät

Miten tällaiseen sähköiseen oppaaseen viitataan? http://syopapotilaat-fi-bin.directo.fi/@Bin/667b34d0820caf3beab0a98bd4ba451e/1425987282/application/pdf/28632/Rintasyopa_2014.pdf

Onko näin:

Joensuu, H. & Rosenberg-Ryhänen 2014. Rintasyöpäpotilaan opas. Rintasyöpä ja sen hoito, Sairauden vaikutukset elämään, Seksuaalisuus ja parisuhde. Julkaisu: Suomen syöpäpotilaat ry yhteistyössä Syöpäklinikoiden ja syöpätutkimuksen tuki ry:n kanssa. Viitattu 13.1.2015. http://syopapotilaat-fi-bin.directo.fi/@Bin/3fc01939455f1134d6a153db9fbffb2d/1421152304/application/pdf/28632/Rintasyopa_2014.pdf

Vastaus:

Esitteen alussa on tällainen faktapläjäys:
Toimitus: Leena Rosenberg-Ryhänen (Sulevi Pellisen tekstin pohjalta),
Asiantuntijat: Syöpätautien ja sädehoidon professori Heikki Joensuu, HYKS ja Helsingin yliopisto ja Leena Rosenberg-Ryhänen, toiminnanjohtaja, sairaanhoitaja, seksologi
Kuvitus: Bosse Österberg
Julkaisija: Suomen Syöpäpotilaat ry yhteistyössä Syöpäklinikoiden ja syöpätutkimuksen tuki ry:n kanssa
Paino: Redfina Oy, 2014
3. uudistettu painos

Onpa hämmentävää! Kuka ihmeen Sulevi Pellinen on tehnyt tekstin, jota Leena Rosenberg-Ryhänen on muokkaillut. Eikö hän oikeastaan ole kirjoittaja? Kustannuspaikkaa ei kerrota, joten sitä ei tarvitse lähdeviitteeseen merkitä.

Mutta opiskelijan ei kannata liikaa säätää lähdemerkintöjä, jos lähde ei ole yksiselitteinen.

Sinun lähdeviitteesi on täysin ymmärrettävä ja perustuu esitteen antamaan informaatioon. Se on kelvollinen. Painostiedon voi tietty lisätä, kun se noinkin selvästi on esitteessä 🙂

Monta erilaista tekijä-roolia

Hyväksyisin lähdeviitteeksi jopa tämän:

Rintasyöpäpotilaan opas: rintasyöpä ja sen hoito, sairauden vaikutukset elämään, seksuaalisuus ja parisuhde. 2014. 3. uud. p. Suomen syöpäpotilaat ja Syöpäklinikoiden ja syöpätutkimuksen tuki. Viitattu 13.1.2015. Http://syopapotilaat-fi-bin.directo.fi/Bin/3fc01939455f1134d6a153db9fbffb2d/1421152304/application/pdf/28632/Rintasyopa_2014.pdf.

Tätä viimeisintä ratkaisua perustelen tällä lähdeviite-standardin ohjeella (5.4.3 Tietolähteen nimen käyttö):

Joissakin tapauksissa merkitään ensimmäiseksi tietolähteen nimi tekijän nimen sijaan. Tällaisia ovat tietosanakirjat ja muut samantyyppiset aineistot sekä tietolähteet, jotka ovat syntyneet useiden tekijöiden yhteistyön tuloksena. Viitataessa tietolähteisiin, joilla on useita tekijöitä, voidaan mainita tietolähteen nimi tai sarjan nimi ensin ensin.

Lisäksi kohdassa 15.6.1 todetaan:

Useimmat elokuvat, videot ja lähetykset ovat useiden henkilöiden yhteistyön tulosta, eikä kenelläkään ole johtavaa roolia tekijänä. Tällöin teoksen nimi merkitään viitteen ensimmäiseksi osaksi.

Pinterestistä kuvat oppariin?

Minulla olisi kysymys liittyen opinnäytetyöhön ja siinä käytettäviin kuviin. Aiheenani on pystymelonnan (stand up paddle) tuotteistaminen, joten tutkimusosuudessa haluan näyttää asiakkaille kuvia pystymelonnan eri muodoista, jotta he ymmärtävät ilmiön.

Saako tutkimusosuudessa käyttää kuvia yleisistä kuvapalveluista, kuten Pinterestistä? Olen ymmärtänyt että saisi, mutta haluan vielä varmistaa. Pystymelonta on ilmiönä niin uusi, että en tiedä mistä muualta löytäisin kuvia lajista.

Vastaus:
Pinterest on lempparini, vaikka olen tehnyt ”visuaalisia kirjanmerkkejä” vasta reilun viikon ajan!

Pinterest on materiaalipankki. Palvelussa voi tehdä omia taulujaan (boards) ja linkittää niihin kuvia Pinterestistä ja muualta. Taulut voivat olla julkisia tai salaisia eli omia virityksiä. Pinterest on hyvä väline ideointiin ja omien ideoiden havainnollistamiseen muille. Siis mitä mainion väline sinun tarkoituksiin!

Mutta: En voi meilata Pinterestiin koskien kysymystäsi, sillä vain lainvalvojilta tuleviin viesteihin vastataan. Muiden täytyy tyytyä selailemaan ohjeita. Jos vängällä yrittää sähköpostitella sinne, käy köpösti, sillä toiminta ymmärretään spammaukseksi (palvelun väärinkäytöksi).

Voiko niitä kuvia kopsata oppariin?

Ei voi.

Opettajan tekijänoikeus -blogissa by Tarmo Toikkanen Pinterestin ongelmaksi kerrotaan se, että tauluihin kopioituu linkitetyiltä sivuilta täysikokoiset kuvat, mikä on USAn säädösten mukaan tekijänoikeusrikkomus. Suomalaisen lainsäädännön mukaan jo pienetkin kuvakkeet ovat  rikkomus. Jopa niinkin, että ”Jos siis pinnaat ammattivalokuvaajien tai taiteilijoiden teoksia, voit mahdollisesti ärsyttää heitä.” (Katso myös Fair use -kirjoitus samassa blogissa.)

Pyydä siis tekijältä lupa kuvan julkaisemiseen opparissasi (lähde mainiten). Se voi sujua helposti, varsinkin jos kuvaajat ovat intohimoisia pystymelojia ja haluavat tietoisuuden pystymelonnasta leviävän kulovalkean tavoin yhteiskuntaamme!

Kuka on tekijä?

Pinterest ei vaadi, että pinnerit (pinners) käyttävät palvelussa todellista nimeään eikä se tarkasta, ilmoitatko sijaintisi oikein.

Kun klikkaa kuvaa, pääsee kuvan pinnanneen henkilön taululle/sivulle. Kun klikkaa toisen kerran, pääsee alkuperäislähteelle. Sieltä pitäisi tekijä selvitä, jos se ylipäätään on selvitettävissä.

Pinnauskin kannattaa tehdä vain alkuperäisiltä sivuilta, eikä napsia kuvia suoraan Googlen kuvahausta. Lue tarkemmin koulutusteknologian asiantuntija Riikka Lahtelan blogista.

Lisäys 18.2.15: Nettipoliisi Marko Fobba Forss kirjoitti tänään blogissaan tekijänoikeuksista somessa.

Musiikkia mukaan – CC-lisenssin käyttöehdot

Olemme tehneet videon, jossa on mukana musiikkia. Kyseistä musiikkia saa käyttää, koska siinä on CC-lisenssi. Mutta mitä tarkoittaa CC BY-SA?

Vastaus:
Tutkailin asiaa nopeasti. Kyseessä on yksi kuudesta CC-päälinsenssistä.

Lisenssin omilla sivulla on tästä tekstiä (http://creativecommons.org/licenses/):

CC BY-SA

”Tämä lisenssi sallii muiden remiksata, muunnella ja jatkokehittää työtäsi myös kaupallisesti, kunhan sinut mainitaan alkuperäisenä tekijänä ja uudet tuotokset lisensoidaan samoin ehdoin. Tätä lisenssiä verrataan usein ”copyleft”-perinteen vapaisiin ja avoimen lähdekoodin ohjelmistolisensseihin. Kaikki teoksestasi tehdyt johdannaiset käyttävät samaa lisenssiä, joten kaikki johdannaiset sallivat myös kaupallisen käytön. Wikipedia käyttää tätä lisenssiä, jota suosittelemme aineistolle, joka voi hyötyä Wikipedian tai vastaavasti lisensoidun hankkeen sisältöjen käytöstä.”

Jos nyt oikein ymmärrän, voitte käyttää valitsemaanne musiikkia ja muokata sitä myös kaupallisiin tarkoituksiin, kunhan mainitsette alkuperäisen tekijän nimen (ehdoton). Suosittelen kertomaan myös muut tiedot, jos ne saa selville: ainakin julkaisuvuoden, musiikkiteoksen nimen, viittauspäivämäärän ja nettiosoitteen.

Abitreenien videon lähdemerkintä

Miten ilmoitan tällaisen lähteen (ei ole ajankohtaa tai vuotta?):

Tunneälyn kehittäminen | Abitreenit | yle.fi Psykoterapeutti Mikael Saarinen puhuu tunneälyn kehittämisestä. Tunneälyä voi kehittää monella tapaa: kirjallisuuden avulla, itsetarkkailun kautta, harrastuksissa. http://abitreenit.yle.fi/treenaa/lukio/aine/23/123/393/m1050/Ty%C3%B6hyvinvointi

Vastaus:
Haahuilin YLEn sivustolla ja yritin selvittää, kerrotaanko Abitreenien tekijätietoja tai julkaisuaikoja missään. En löytänyt vastausta tarpeeksi nopeasti, joten ainakaan kovin selvästi ne eivät esillä olleet.

Abitreeneihin pääsee montaakin reittiä YLEn sivustolla. Lähdemerkintä voi siis olla erilainen, vaikka lopputulos on sama. Pari tapaa tehdä lähdeviite:

Tunneälyn kehittäminen. n.d. Video YLE.fi-sivuston Abitreeneissä. Kertojana psykoterapeutti Mika Saarinen.Viitattu pp.kk.vvvv. Http://abitreenit.yle.fi/treenaa/lukio/aine/23/123/393/m1050/Ty%C3%B6hyvinvointi.

TAI

Tunneälyn kehittäminen. n.d. Video YLE.fi-sivustolla. Lukion Terveystieto-kurssi, osio Terveyden perusteet, Abitreenit. Kertojana psykoterapeutti Mika Saarinen. Viitattu pp.kk.vvvv. Http://abitreenit.yle.fi/treenaa/lukio/aine/23/123/393/m1050/Ty%C3%B6hyvinvointi.

n.d. = no date = julkaisuaikaa ei tiedetä

Kun kirjoitin merkintöjä, mieleeni tuli, että julkaisuaika kerrotaan usein videon lopputeksteissä. Mutta kun yritin mennä videota katsomaan, niin eikös se ollut juntturassa! Ei tullut näkyviin, vaikka linkkiteksti kyllä näkyi normisti.

Lähetin YLElle toiveen, että julkaisuaika näkyisi vähintäänkin videoihin vievien linkkien yhteydessä.

 

YLEn vastaus (kiitos, YLE!) 18.11.11:

”Kiitos palautteestasi!

Julkaisuaikatieto on olemassa, mutta sitä ei nykyisellä sivustolla ole
esitetty käyttäjälle. Huomioimme kommenttinne ja pyrimme lisäämään tiedon
jatkossa sivuston materiaaleihin. ”