Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: julkaisun nimi

Tiede- ja ammattilehtien nimen jälkeen pilkku

Raportointiohjeessa on ollut epätäsmällisyyksiä koskien välimerkitystä tiede- ja ammattilehtien tiedoissa.

Neuvottelin niistä Kielikeskuksen opettajien kanssa, ja ohje on täsmentynyt näiltä osin: lehden nimen jälkeen tulee pilkku.

Tämä helpottaa myös tietokannoista esim. Cite-komennolla napattuja tai RefWorksillä koostettuja lähdeviitteitä, joissa usein on pilkku juurikin tuossa kohdassa.

Rapsaohjeen esimerkkejä:

Balachandran, K., Bi, Q., Rudrapatna, A., Seymour, J., Soni, R. & Weber, A. 2009. Performance assessment of next-generation wireless mobile systems. Bell Labs Technical Journal, 13, 4, 35–58. Viitattu 16.4.2016. https://janet.finna.fi, Academic Search Elite.

Bernaards, C. M., Ariens, G. A. M.,  Simons, M., Knol, D. L. & Hildebrandt, V. H. 2008. Improving work style behavior in computer workers with neck and upper limb symptoms. Journal of Occupational Rehabilitation, 1, 87–101. Viitattu 15.1.2015. https://janet.finna.fi, Cinahl.

Hytönen, J. 2015. Pidetään kiinni turvaverkoista. Sosiaalivakuutus, 2, 24–26. Suomen mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Marita Ruohosen ja Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin haastattelu. Viitattu 13.3.2015. http://www.kela.fi/documents/10180/1978560/Sosiaalivakuutus_215.pdf/6accef8f-1a7e-4ad1-a5e2-ae0db2bf4d63.

Karlsson, M. 2009. Moniallergikko voi pitää lemmikkiä. Tesso, 2, 24–30.

Smith, L. R. & Sanderson, J. 2015. I’m going to instagram it! An analysis of athlete self-presentation on Instagram. Journal of Broadcasting & Electronic Media, 59, 2, 342–358. Viitattu 18.5.2015. https://janet.finna.fi, Academic Search Elite.

Enkkuohje: Mikä nimi kursivoidaan?

Teoksen nimi kursivoidaan, ja käännös hakasulkeisiin? 

Järvinen, M., Laine, A. & Hellman-Suominen, K. 2009. Varhaiskasvatusta ammattitaidolla [Early childhood education and care with expertice]. Hämeenlinna: Kariston Kirjapaino. 

Miksi sitten teoksesta napattu artikkeli toimiikin näin, vai toimiiko? (Eli yhtäkkiä englanninkielinen artikkelin nimi kursivoidaan, mutta taas teoksen nimessä suomenkielinen..?)

Hirsjärvi, S. 2009a. Tutkimuksen reliaabelius ja validius [The reliability and validity of study]. In S. Hirsjärvi, P. Remes & P. Sajavaara (Eds.), Tutki ja kirjoita [Research and Write]. 15th Rev. ed. Hämeenlinna: Kariston Kirjapaino, 231 – 233. 

Entä tämä lähdehirviö, onko oikein? 

Alila, K. & Kinos, J. 2014. Katsaus varhaiskasvatuksen historiaan [Overview in history of early childhood education and care]. In Varhaiskasvatuksen historia, nykytila ja kehittämisen suuntalinjat. Tausta-aineisto varhaiskasvatusta koskevaa lainsäädäntöä valmistelevan työryhmän tueksi [History, present state and development in early childhood education and care. Background material for preparing the law of ECEC]. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:12 [Publications and memos of Ministry of Education and Culture]. Accessed 19 July 2015. Retrieved from http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2014/liitteet/tr12.pdf?lang=fi

Ja miten oli ebrary- tai muiden nettikirjojen kanssa? Olen käsitellyt niitä tähän asti ”oikeina” kirjoina, mutta kuinka ne tulisi merkitä lähdeluetteloon?

Vastaus:

Aika monta kysymystä yhdessä paketissa!

Tänä keväänä on tullut paljon kommentteja liittyen enkunkielisen raportointiohjeen ohjeisiin. Se eroaa aika paljon suomenkielisestä rapsaohjeesta, mikä näyttää aiheuttavan ongelmia JAMKin opiskelijoille ja opinnäytetyön ohjaajille sekä esim. kirjaston verkkokursseilla.

En ole enkkuohjeen asiantuntija, eikä minulla ole siihen muokkausoikeuksiakaan.

Kerron tässä mielipiteeni kysymistäsi asioista.

Se julkaisu, missä lähde on, kursivoidaan: Kirjan nimi, lehden nimi yms. Tämä katsottiin olevan osa englanninkielistä kulttuuria, ja sen vuoksi kursiivi sallittiin JAMKissa vuosi pari sitten.

Käännetty teksti laitetaan hakasulkeisiin. Tämä taitaa olla yleistä kaikkialla maailmassa ja kaikissa viittausjärjestelmissä.

Älä merkitse lähdeviitteseen kirjapainon tietoja, vaan Kustantajan kotipaikka: Kustantaja.

Ebraryyn ja muihin e-kirjoihin viitataan kuten kirjoihin, mutta lähdeviitteeseen merkitään myös viittauspäivämäärä ja nettiosoite tai nettipolku.

Lähdeviitteet:

Hirsjärvi, S. 2009a. Tutkimuksen reliaabelius ja validius [The reliability and validity of study]. In Tutki ja kirjoita [Research and Write]. Ed. by S. Hirsjärvi, P. Remes, & P. Sajavaara. 15th rev. ed. Helsinki: Tammi, 231–233.

Alila, K., & Kinos, J. 2014. Katsaus varhaiskasvatuksen historiaan [Overview in history of early childhood education and care]. In Varhaiskasvatuksen historia, nykytila ja kehittämisen suuntalinjat. Tausta-aineisto varhaiskasvatusta koskevaa lainsäädäntöä valmistelevan työryhmän tueksi [History, present state and development in early childhood education and care. Background material for preparing the law of ECEC]. Accessed 19 July 2015. Retrieved from http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2014/liitteet/tr12.pdf?lang=fi.

Ekasta lähdeviitteestä näkee myös muotoa ”S. Hirsjärvi, P. Remes, & P. Sajavaara (Eds.)”, kuten sinullakin, ja APA 6th -viittausohjeissa välillä. Tästä JAMKin Opinnäytetyöfoorumi ei mielestäni kuitenkaan tehnyt erillistä päätöstä, joten suomenkielisessä rapsaohjeessa oleva linjaus siitä, että suositaan suoraa sanajärjestystä, pätee.

Näissä enkkuohjeen lähde-esimerkeissä on mielestäni oikea ilmaisu (korostukset minun):

Ronja ryövärintytär [Ronia the robber’s daughter]. 1984. Directed by T. Danielsson. Motion picture. Yle Fem 5 January 2014.

Filmiryhmä: Musiikkia mykkäelokuvaan [Film group: Music for a silent film]. 2014. Radio broadcast episode. Produced by J. P. Pulkkinen. Aired on Yle Radio 1, published on Yle Areena 2 January 2014.

…ja sitten odottelen kommentteja, menikö oikein…

Rakennustiedon kortti

Miten tehdään lähdeviite RT-kortista? Olen bongannut tällaisen mallin:

RT 10-10992. 2010. Tietomallinnettava rakennushanke, ohjeita rakennuttajalle. Rakennustieto.

Kysymyksiä:            

  • Jos on kustantaja pitääkö olla myös kustannuspaikka?
  • Onko syytä mainita lisätietoa, esim. RT-ohjekortti?

Vastaus:

Ihan käyttökelpoinen malli!

Kustannuspaikka/julkaisupaikka

Kustantajan nimi löytyy ohjekortista, mutta kustantajan kotipaikkaa ei osu silmään. Silloin sitä ei tarvitse mainita. (Toki sen saa ilmoittaa. Jos siis intoa riittää, voi kotipaikan katsoa netistä tai tietokannoista.)

Kortin alatunnisteessa on sekä Rakennustieto Oy että copyright tietona Rakennustietosäätiö RTS.

Rakennustiedon sivulta luen, että ”Rakennustieto-yhteisö muodostuu Rakennustietosäätiö RTS sr:stä ja Rakennustieto Oy:stä”. Ja että ”Rakennustietosäätiö RTS sr on rakennusalan puolueeton vaikuttaja ja Rakennustiedon omistajayhteisö, joka vastaa koko yhteisön tutkimus- ja kehitystoiminnasta sekä huolehtii yhteiskuntasuhteista”. Rakennustietosäätiö on ilmeisesti laatinut ohjekortin, jonka julkaisemisen Rakennustieto Oy kustantajana sitten rahoittaa.

RT-kortti mainittava

RT-ohjekortista on hyvä olla maininta. Lukija pitää sitä oleellisena julkaisun lajia kuvaavana tietona. RT-kortteja on erilaisia: ohjeita, säännöksiä ja tuotekortteja. On varmaan järkevää kertoa, minkäsorttisesta kortista on kyse.

Lähteen otsikoksi voi käsittää joko RT 10-10992 tai LVI 03-10450 tai niiden yhdistelmän. Kumpikin ”koodi” näkyy selvästi ja yhdenvertaisesti oikeassa yläkulmassa. Mietin, pitääköhän ne kumpikin ilmoittaa. Rakennustiedon omilla sivuilla näyttää toimintatapana olevan, että vain toinen ilmoitetaan. Voidaan ehkä noudattaa alan käytännettä tässä(kin)?

Alanimi alkaa julkaisussa eri riviltä kuin lähteen nimi. Mikä välimerkki tulee niiden väliin? Tästä käytiin keskustelua vuosi sitten Kielikeskuksen väen kanssa. Piti vielä varmistaa sieltä uudestaan, kun en ollut enää satavarma asiasta. Suositeltavin on piste.

Miten lukija pääsee lukemaan lähdettä?

Viittausajankohta ja polku tietokantaan on hyvä lisätä lähdeviitteeseen. RT-kortiston RT-kortit ovat maksullisia palveluita, joihin jamkilaiset pääsevät Janet-tietokannan tai kirjaston Oppaat-sivun kautta. Kirjasto maksaa lisenssin, joten opiskelijan ei tarvitse avata kukkaron nyöriä.

Julkaisuvuosi on laitettava, koska se ei käy ilmi vakiintuneesta lyhenteestä, jolla lähdeviite aloitetaan.

Lähdeviite:

RT 10-10992. 2010. Tietomallinnettava rakennushanke. Ohjeita rakennuttajalle. RT-ohjekortti. Rakennustieto. Viitattu 5.4.2016. Http://www.jamk.fi/fi/Palvelut/kirjasto/Oppaat/Tekniikka-ja-liikenne/, RT-kortisto.

TAI

RT 10-10992. 2010. Tietomallinnettava rakennushanke. Ohjeita rakennuttajalle. RT-ohjekortti. Rakennustieto. Viitattu 5.4.2016. Https://janet.finna.fi/, RT-kortisto.

Tikkukirjaimista luovuttu

Olen oppinut, että jos asiakirjan nimi, johon viittaan on kirjoitettu asiakirjassa isolla esim. TOIMIVA LASTENSUOJELU, LASTENSUOJELUN LAATUSUOSITUS tai LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNNASSA JA KOORDINAATTORIN TEHTÄVÄKUVAMALLI, niin ne kirjoitetaan myös lähdeviitteisiin isolla ja lähdeluetteloon isoilla kirjaimilla? Eikö ole näin enää?

Esim:
…(LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNNASSA JA KOORDINAATTORIN TEHTÄVÄNKUVAMALLI 2013, 9-10.)

Lähdeluettelossa:
LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNNASSA JA KOORDINAATTORIN TEHTÄVÄKUVAMALLI. Käytännön ohjeita lähisuhde- ja perheväkivallan strategiseen suunnitteluun ja ehdotuksia väkivallan ehkäisyn koordinaattorin toimenkuvamalliksi. 2013. Aluehallintovirasto, Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://www.thl.fi/attachments/kasvunkumppanit/yhdyshenkilon_tehtavakuva_v3.pdf.

Vastaus:

Ei ole enää näin, maailma muuttuu ja asiakirjastandardit myös. Standardit suosittelevat, että lähes kaikki kirjoitetaan tavallisesti.

Nykyään isoilla kirjaimilla kirjoittaminen tulkitaan helposti huutamiseksi.

Ensimmäinen tapa

Lähdeviite on ok sinun tavallasi, kunhan kirjoitat julkaisun nimen pienillä kirjaimilla ja muistat Viitattu päivämäärä -tiedon.

Tekstiviitteestä tulisi aika pitkä, kun siihen otetaan mukaan kaikki sanat ennen julkaisuvuotta, tässä tapauksessa siis julkaisun nimen täsmennyskin mukaan. Julmetun pitkät nimet voi kuitenkin lyhentää kolmella pisteellä tekstiviitteessä:

Tekstiviite:

Eka virke. Toka virke. Kolkki virke. Nelkki virke. (Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy kunnassa… 2013, 9-10.)

Toinen tapa

Lähdeviitteen voi tehdä näinkin:

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy kunnassa ja koordinaattorin tehtäväkuvamalli. 2013. Käytännön ohjeita lähisuhde- ja perheväkivallan strategiseen suunnitteluun ja ehdotuksia väkivallan ehkäisyn koordinaattorin toimenkuvamalliksi. Aluehallintovirasto, Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu päivämäärä. Http://www.thl.fi/attachments/kasvunkumppanit/yhdyshenkilon_tehtavakuva_v3.pdf.

Tällöin ”käytännön ohjeita” ymmärretään julkaisun tyypiksi.

Tekstiviite:

Eka virke. Toka virke. Kolkki virke. Nelkki virke. (Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy kunnassa ja koordinaattorin tehtäväkuvamalli 2013, 9-10.)

Kolmas tapa

Lähdeviite-standardi (SFS 5989) sanoo, että ”alanimekkeet merkitään, jos ne antavat olennaista tietoa tietolähteen sisällöstä – – Muuten ne voidaan jättää pois”.

Alanimen (julkaisun nimen täsmennys) voi siis jättää kokonaan pois, jos on sitä mieltä, ettei se anna olennaista tietoa lähteen sisällöstä. Itse kallistun sille kannalle, että siinä saattaa olla oleellista tietoa tässä tapauksessa.

But any way, lähdeviite muodostettaisiin silloin näin:

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy kunnassa ja koordinaattorin tehtäväkuvamalli. 2013. Aluehallintovirasto, Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu päivämäärä. Http://www.thl.fi/attachments/kasvunkumppanit/yhdyshenkilon_tehtavakuva_v3.pdf.

Tekstiviite edelleen:

Eka virke. Toka virke. Kolkki virke. Nelkki virke. (Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy kunnassa ja koordinaattorin tehtäväkuvamalli 2013, 9-10.)

Aluehallintoviraston kotipaikka?

Tässä lähteessä huomioni kiinnittyy siihen, että julkaisussa on vain Aluehallintovirasto. Mikä niistä on kyseessä, kun kaikki ovat alueellisia? Ainakin Avin omilla sivuilla olevien yhteystietojen mukaan. Luultavasti kyse on Etelä-Suomen Avista, joka majailee Hämeenlinnassa.

Muut julkaisijat eli STM ja THL ovat Helsingistä.

Lähdeviitteeseen ei tarvitse ängetä kustannuspaikkaa, koska se jää epäselväksi. Sen takia se varmaan on jätetty julkaisustakin pois?

Rintasyöpä-esitteen tekijät

Miten tällaiseen sähköiseen oppaaseen viitataan? http://syopapotilaat-fi-bin.directo.fi/@Bin/667b34d0820caf3beab0a98bd4ba451e/1425987282/application/pdf/28632/Rintasyopa_2014.pdf

Onko näin:

Joensuu, H. & Rosenberg-Ryhänen 2014. Rintasyöpäpotilaan opas. Rintasyöpä ja sen hoito, Sairauden vaikutukset elämään, Seksuaalisuus ja parisuhde. Julkaisu: Suomen syöpäpotilaat ry yhteistyössä Syöpäklinikoiden ja syöpätutkimuksen tuki ry:n kanssa. Viitattu 13.1.2015. http://syopapotilaat-fi-bin.directo.fi/@Bin/3fc01939455f1134d6a153db9fbffb2d/1421152304/application/pdf/28632/Rintasyopa_2014.pdf

Vastaus:

Esitteen alussa on tällainen faktapläjäys:
Toimitus: Leena Rosenberg-Ryhänen (Sulevi Pellisen tekstin pohjalta),
Asiantuntijat: Syöpätautien ja sädehoidon professori Heikki Joensuu, HYKS ja Helsingin yliopisto ja Leena Rosenberg-Ryhänen, toiminnanjohtaja, sairaanhoitaja, seksologi
Kuvitus: Bosse Österberg
Julkaisija: Suomen Syöpäpotilaat ry yhteistyössä Syöpäklinikoiden ja syöpätutkimuksen tuki ry:n kanssa
Paino: Redfina Oy, 2014
3. uudistettu painos

Onpa hämmentävää! Kuka ihmeen Sulevi Pellinen on tehnyt tekstin, jota Leena Rosenberg-Ryhänen on muokkaillut. Eikö hän oikeastaan ole kirjoittaja? Kustannuspaikkaa ei kerrota, joten sitä ei tarvitse lähdeviitteeseen merkitä.

Mutta opiskelijan ei kannata liikaa säätää lähdemerkintöjä, jos lähde ei ole yksiselitteinen.

Sinun lähdeviitteesi on täysin ymmärrettävä ja perustuu esitteen antamaan informaatioon. Se on kelvollinen. Painostiedon voi tietty lisätä, kun se noinkin selvästi on esitteessä 🙂

Monta erilaista tekijä-roolia

Hyväksyisin lähdeviitteeksi jopa tämän:

Rintasyöpäpotilaan opas: rintasyöpä ja sen hoito, sairauden vaikutukset elämään, seksuaalisuus ja parisuhde. 2014. 3. uud. p. Suomen syöpäpotilaat ja Syöpäklinikoiden ja syöpätutkimuksen tuki. Viitattu 13.1.2015. Http://syopapotilaat-fi-bin.directo.fi/Bin/3fc01939455f1134d6a153db9fbffb2d/1421152304/application/pdf/28632/Rintasyopa_2014.pdf.

Tätä viimeisintä ratkaisua perustelen tällä lähdeviite-standardin ohjeella (5.4.3 Tietolähteen nimen käyttö):

Joissakin tapauksissa merkitään ensimmäiseksi tietolähteen nimi tekijän nimen sijaan. Tällaisia ovat tietosanakirjat ja muut samantyyppiset aineistot sekä tietolähteet, jotka ovat syntyneet useiden tekijöiden yhteistyön tuloksena. Viitataessa tietolähteisiin, joilla on useita tekijöitä, voidaan mainita tietolähteen nimi tai sarjan nimi ensin ensin.

Lisäksi kohdassa 15.6.1 todetaan:

Useimmat elokuvat, videot ja lähetykset ovat useiden henkilöiden yhteistyön tulosta, eikä kenelläkään ole johtavaa roolia tekijänä. Tällöin teoksen nimi merkitään viitteen ensimmäiseksi osaksi.

Mobiilivarmenne-sivun tekijät

Kävin Mobiilivarmenne-sivuilla eikä siellä ollut mitään tekijätietoja. DNA, Elisa ja Sonera mainitaan sivuilla, mutta riittääkö lähdetiedoksi:

Mobiilivarmenne. Koottu tietopaketti mobiilivarmenteesta. Viitattu 26.03.2014.
http://www.mobiilivarmenne.fi/fi/#missa.

Vastaus:

Kyseessä on ilmeisesti DNAn, Elisan ja Soneran yhteinen sivusto, koska varmennepolitiikassa, keskellä pitkää dokumenttia mainitaan: ”Suomalaiset teleoperaattorit ovat yhdessä luoneet Mobiilivarmennepalvelun, jota matkapuhelimia käyttävät kuluttajat voivat hyödyntää asioidessaan palveluntuottajien erilaisissa sähköisissä palveluissa.”

Koska henkilötekijöitä ei ole, viitataan sivun nimeen tai otsikkoon.

Varmennepolitiikan yksi versio on vuodelta 2011, mutta siitä ei voi päätellä sivuston päivityspäivämäärää. Jos sivustolta ei löydy päivityspäivämäärää tai -vuotta, silloin N.d. (no date). Sivuston useimmilla sivuilla on kuitenkin 15.11.2013 annettu tieto Kelan verkkoasioinnista. Sivun lähdekoodistakaan ei löydy muuta tietoa. Käyttäisin itse julkaisuvuotena joko N.d.:tä tai vuotta 2013.

Mobiilivarmenne. 2013. DNA:n, Elisan ja Soneran tietopaketti mobiilivarmenteesta. Viitattu 26.03.2014. http://www.mobiilivarmenne.fi/fi/.

 

Viite ICF-luokituskirjaan

Tarkistaisin, että mistä kohtaa teoksien nimi lähdeviitteessä katkaistaan, kun teoksella ei ole henkilötekijää.

Raportointiohjeesta:
Viittaus lähteeseen, jolla ei ole henkilötekijää
Jos lähteenä käytetyllä teoksella ei ole henkilötekijää, viitataan julkaisun nimeen.
Jos tila haisee kellarimaiselta, hajun syy ja lähde on aina paikannettava (Kosteusvauriot työpaikoilla 2009, 49).

Näin sanoo siis ohje. Oma merkintäni opparissani:
International Classification of Functioning, Disability and Health eli ICF on toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (ICF – Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus 2011, 3).

Tässä kohtaa on opparin ohjaajan merkintä: ”lähdeviitteen merkitsemistapa”. Ilmeisesti merkintäni on siis väärin. Laitanko vain (ICF 2011, 3). ? Jätetäänkö kirjan nimestä siis tuo ”alaotsikko pois? Tuntuu vain niin lyhyeltä, siksi haluan tarkistaa…

Vastaus:

Lähdeviitteessä lähteen nimi kirjoitetaan kokonaan. Tekstiviitteessä se voidaan tarvittaessa lyhentää.

Tekstiviitteesi vaikuttaa oikealta. Vaikka se on lyhennetty, se on kuitenkin täysin ymmärrettävä tekstiviite.

Tarkoitat varmaankin painettua kirjaa, jonka tiedot löytyvät Janet-tietokannasta.

Minulla ei ole kyseistä kirjaa käpälässäni juuri nyt, mutta päättelen tietokannan ja kansikuvan perusteella, että lähdeviite voisi olla esimerkiksi tällainen:

Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus ICF. 2011. 4 p. Helsinki: World Health Organization & Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes.

Se, mikä nyt kiinnittää huomioni, on tuon ICF-lyhenteen sijainti. Sinä olet kirjoittanut sen julkaisun nimen ensimmäiseksi sanaksi ja tietokannassa se näyttää olevan julkaisun nimen viimeinen sana. Kirjan kannessa se on vasemmassa laidassa yksinään ja sijoitettu pystysuuntaisesti ja muu osa julkaisun nimeä vaakasuuntaisesti. Sen voi siis ymmärtää miten milloinkin. Tässä voi olla selitys saamaasi kommenttiin.

Ensimmäinen tapa viitata

Jos kirjan nimen ymmärtää alkavan ICF-sanalla, silloin tekstiviitteesi on täysin ok ja lähdeviite tulee näin:

ICF – Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. 2011. 4 p. Helsinki: World Health Organization & Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes.

Ajatusviivan tilalla voi olla kaksoispiste.

Tekstiviite voidaan tehdä kahdella vaihtoehtoisella tavalla.

a)

International Classification of Functioning, Disability and Health eli ICF on toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (ICF – Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus 2011, 3).

b)

International Classification of Functioning, Disability and Health eli ICF on toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (ICF… 2011, 3).

Lähde- ja tekstiviitestandardi (SFS 5989) antaa mahdollisuuden lyhentää tekstiviitettä, jos nimi on epäkäytännöllisen pitkä. Tekstiviitteen pitää silloinkin olla ymmärrettävä. Jos nimen lyhentää, se on ilmaistava kolmella pisteellä.

Toinen tapa viitata

Jos tekstiviite tehdään em. lähdeviite-esimerkkini mukaisesti, lähdeviite tuli siis näin:

Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus ICF. 2011. 4 p. Helsinki: World Health Organization & Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes.

Ja tekstiviite:

International Classification of Functioning, Disability and Health eli ICF on toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus ICF 2011, 3).

Mielestäni tuota rimpsua ei voi lyhentää. Jos sen lyhentää, tekstiviitteen ymmärrettävyys heikkenee oleellisesti.

Viittaus pöytäkirjaan

Kysymykseni liittyy tekstiviitteeseen, jos viittaan pöytäkirjaan, kuinka merkitsen sen?

Alla olevat ohjeet löysin raportointiohjeesta, mutta haluan tarkentaa, onko tässä Ruuska, R. asian esittäjä kokouksessa vai joku muu?

Opinnäytetyöt, esitteet ja julkaisemattomat kirjalliset lähteet
Tärkeää on merkitä lähteen laatu (esim. esite, opinnäytetyö).
Laitinen, A. 2008. Maatilayrittäjän RME-biodieselin laadunhallinta. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Luonnonvarainstituutti, maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma. Viitattu 15.4.2009. Http://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-1212485708-6.
Ruuska, R. 2009. Henkilöstökokous. Pöytäkirja 15.4.2009. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Luonnonvarainstituutti.

Vastaus:

Kymmenen pistettä ja papukaija-merkki! Raportointiohjeen neuvo ei nimittäin pelitä.

Pöytäkirja-esimerkki on varmaankin ollut alun perin muistio ja R. Ruuska on ollut muistion kirjoittaja.

Pöytäkirja-lähdeviitteissä henkilötekijöiden ilmoittaminen ei vaikuta järkevältä. Kuten kysyit, pitäisikö silloin henkilötekijäksi merkitä asian esittelijä, kokouksen puheenjohtaja, kyseisen toimielimen puheenjohtaja vai kokouksen tai toimielimen sihteeri?

Kannattaa siis aloittaa lähdeviite asiakirjan nimellä tai otsikolla. Olipa lähde pöytäkirja tai muistio!

Lähdeviite-standardissa (SFS 5989) ei ole esimerkkiä pöytäkirjasta.

Tutki ja kirjoita -kirjassa on kohdassa ”Dokumentit ilman henkilötekijää” tällainen esimerkki:
Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta 1996. Pöytäkirja 10.10.1996/10.

Keskustelin kielikeskuksen viestinnän opettajien kanssa. Ohje: Lähdemerkintä voidaan tehdä asiakirjan nimen tai otsikon perusteella esimerkiksi näillä tavoin:

Viestinnän tiimi 8/2014. Pöytäkirja 15.9.2014. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Kielikeskus. Asiakirja Jyväskylän ammattikorkeakoulun tietojärjestelmässä.

Viestinnän tiimi 10.9.2014. Pöytäkirja 15.9.2014. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Kielikeskus. Julkaisu saatavissa vain Jyväskylän ammattikorkeakoulun verkossa.

Raportointiohjetta ja pikaohjetta on muutettava tältä osin.

Suuri kiitos tästä löydö(kse)stä!

Haaste-hankkeen oppaat

Miten merkkaan verkkolähteen, jonka teksti on koottu useita eri lähteitä käyttäen. Oppaan etusivulla lukee tekstin kirjoittajan nimi, joka on tuossa alussa, mutta kun menee oppaan lähdeluetteloon niin huomaa, että tekstin tuottaja on käyttänyt useita lähteitä.

Olisiko tämä yksi vaihtoehto?

Vahvuuksien tukeminen –opas. 1/2013. Haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen. Haaste –hanke. Autismisäätiö. Tekstin koonnut: Korventaival, N. Viitattu 9.6.2014. http://www.autismisaatio.fi/haastavakayttaytyminen/

ja tässä on toinen vaihtoehto
Sollasvaara, R. 4/2013. Stressin huomioiminen –opas. Autismisäätiö. Haaste –hanke. Haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen. Viitattu 9.6.2014. http://www.autismisaatio.fi/haastavakayttaytyminen/

Vastaus:

Julkaisut usein kirjoitetaan eri lähteitä käyttäen. Silloin kerrotaan omin sanoin (referoidaan) aiempien julkaisujen sisältöjä tai tutkimustuloksia. Voi tosin olla, että tässä tapauksessa oppaaseen on todellakin koottu aiemmissa hankkeissa ynnä muissa vastaavissa olleita hyviä ohjeita.

Ensiksi on tosiaan mietittävä, aloittaako lähdeviitteen tekstin kirjoittajan nimellä vai julkaisun nimellä. Kumpikin on ok.

Kirjoittajan nimellä aloittamista tukee se, että tekstin kirjoittaja mainitaan nimiösivulla. Kansilehdessä ei kuitenkaan mitenkään mainita tekstin kirjoittajaa eikä myöskään piirrosten tai valokuvien tekijöitä. Valokuvat on tehty Autismisäätiön Vallilan valmennuskeskuksen Mediapajassa. Nimiösivulla mainitaan tekijöiden rimpsussa myös projektityöryhmä ja sen kokoonpano.

Kun samantasoisina tekijöinä on sikinsokin henkilöitä ja yhteisöjä, voi olla selvintä aloittaa lähdemerkintä julkaisun nimellä:

Vahvuuksien tukeminen: opas. 2013. Haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen 2011–2014. Haaste-hankkeen julkaisuja 1/2013. Autismisäätiö. Viitattu 9.6.2014. Http://www.autismisaatio.fi/haastavakayttaytyminen/materiaalipankki/.

Toinen lähdeviite:

Stressin huomioiminen: opas. 2013. Haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen 2011–2014. Haaste-hankkeen julkaisuja 4/2013. Autismisäätiö. Viitattu 9.6.2014. Http://www.autismisaatio.fi/haastavakayttaytyminen/materiaalipankki/.

Julkaisuvuosi-tieto on lähdemerkinnän toinen tieto. Siinä ilmoitetaan vain vuosiluku, ei muuta.

Netistä saisin selville Autismisäätiön osoitteen (Helsinki), mutta kun julkaisussa ei kerrota kustannuspaikkaaa, niin ei sitä silloin lähdemerkintään tarvitse laittaa.

Voiko STM-julkaisuista käyttää lyhennettä?

Voiko viitata STM-julkaisuihin lyhyesti, eli STM 2010b, 15; STM 2012a, 20 jne.?

Lyhyesti tekstissä viitattavissa (STM2010b, 15; STM 2012a, 20). Pidemmin (Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020, 15; Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma – Ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015,20).

Lähdeluettelossa vastaavasti:

STM 2010b. Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia. Kevennetty versio. Helsinki.  Viitattu 15.3.2014. Http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=2765155&name=DLFE-15437.pdf
[ http://urn.fi/ISBN:978-952-00-3106-0 (Urn-osoite löytyy julkaisusta, mutta ei toimi)]

STM 2012a. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma – Ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Väliarviointi ja toteutumisen kannalta erityisesti tehostettavat toimet. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:24. Helsinki. Viitattu 14.2.2014. Http://www.julkari.fi/handle/10024/103109

Vastaus:

JAMKissa lähdeviite aloitetaan henkilötekijällä. Jos lähteellä ei ole henkilötekijää, aloitetaan lähteen nimellä.

Lähteen nimen sijaan voidaan käyttää nimen virallista tai vakiintunutta lyhennettä. Lyhenteitä käytetään erityisesti asetuksissa (A), laissa (L) ja  standardeissa (SFS, ISO jne.).

Esimerkki-lähteidesi nimiä ei voi lyhentää virallisella tai vakiintuneella lyhenteellä.

Lähdeviite:

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. 2010. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia. Kevennetty versio. Helsinki: STM.  Viitattu 15.3.2014. Http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=2765155&name=DLFE-15437.pdf.

Tai:
Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. 2010. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia. Kevennetty versio. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.  Viitattu 15.3.2014. Http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=2765155&name=DLFE-15437.pdf.

Jos URN-osoite ei kerta toimi, voit käyttää suoraa nettiosoitetta. Lisäksin kustantajaksi ministeriön.

Tekstiviite on poikkeustapaus sen takia, että lähteen nimessä on mukana vuosiluku: (Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. 2010, sivut).

Toisessa lähteessäsi alanimen voi laittaa nimen täsmennykseksi julkaisuvuoden jälkeenkin, jos haluat:

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. 2012. Ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Väliarviointi ja toteutumisen kannalta erityisesti tehostettavat toimet. Helsinki: STM. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:24. Viitattu 14.2.2014. Http://www.julkari.fi/handle/10024/103109.

Lähteenä WHO:n konferenssi-sivut

Tarkistaisin viittausohjeistusta – saisinko tarkennuksia?

Verkkosivuille, esim. WHO:n internetsivuille 2014 tai WHO 2013

Tekstissä —- (WHO 2014a). Toisessa kohtaa —- (WHO 2014b). Tarvitaanko tässä yhteydessä WHO:n internet-sivut mainintaa?

Lähdeluettelossa:

WHO 2014a. Health promotion>Global conferences on Health Promotion> The Ottawa Charter for Health Promotion. First International Conference on Health Promotion, Ottawa, 21 November 1986. Viitattu 19.4.2014
Http://www.who.int/healthpromotion/conferences/previous/ottawa/en/

WHO 2014b. Health promotion>Global conferences on Health Promotion> The Ottawa Charter for Health Promotion> Health Promotion Emblem. Viitattu 19.4.2014
Http://www.who.int/healthpromotion/conferences/previous/ottawa/en/index4.html

JA
Tekstissä —(WHO 2013.) Vai — (Healthpromotion2013, verkkosivut tai Health in All Policies).

Lähdeluettelossa:
WHO 2013. WHO> Health Promotion>Health in All Policies. Viitattu 21.4.2014. Http://www.healthpromotion2013.org/health-promotion/health-in-all-policies

Vastaus:
Kumpikin lähde käsittelee samaa konferenssia WHO:n sivustolla.

Jokaiseen osion sivuun voi viitata erikseen. JAMKissa tekijäksi merkitään henkilötekijät, ei organisaatioita. Jos lähteellä ei ole henkilötekijöitä, aloitetaan lähdeviite lähteen nimellä, eli tässä tapauksessa sivun otsikolla. Vaikkapa näin:

The Ottawa Charter for Health Promotion. 2014a. First International Conference on Health Promotion, Ottawa, 21 November 1986. Maailman terveysjärjestön WHO:n sivu, aiheena Health Promotion. Viitattu 19.4.2014. Http://www.who.int/healthpromotion/conferences/previous/ottawa/en/.

The Ottawa Charter for Health Promotion. 2014b. First International Conference on Health Promotion, Ottawa, 21 November 1986. Maailman terveysjärjestön WHO:n sivu, aiheena Health Promotion Emblem. Viitattu 19.4.2014. http://www.who.int/healthpromotion/conferences/previous/ottawa/en/index4.html.

Jos teet lähdeviitteen joka sivusta erikseen, tee silloin tekstiviitteetkin sen mukaisesti: (Health Promotion 2014a) ja (Health Promotion 2014b).

Verkkokirja-lähde

Ottawan konferenssi muodostaa oman selkeän osionsa sivustolla.

Osio jakaantuu vielä sivuihin, jotka näyttävät eri alaluvuilta. Jokaisessa luvussa Ottawan konferenssia käsitellään eri näkökulmasta. Osiossa jopa navigoidaan painamalla painiketta Next page tai osion sisäisillä sivunumeroilla, jotka näkyvät kunkin sivun alareunassa. Osio muistuttaa verkkokirjaa.

Sen vuoksi näen tässä toisenlaisenkin lähdeviite-mahdollisuuden:

The Ottawa Charter for Health Promotion. 2014. First International Conference on Health Promotion, Ottawa, 21 November 1986. Osio Maailman terveysjärjestön WHO:n sivustolla. Viitattu 19.4.2014. Http://www.who.int/healthpromotion/conferences/previous/ottawa/en/.

Toista lähdeviitettä ei tällöin tarvita.

Tekstiviitteissä voi viitata osion sisäisen sivun tai luvun numeroon:
(The Ottawa Charter for Health Promotion 2014, 3) tai (The Ottawa Charter for Health Promotion 2014, luku 3).

Vivun tai luvun numeron sijasta voit viitata luvun nimeen, mutta silloin tekstiviitteestä tulee aika pitkä: (The Ottawa Charter for Health Promotion 2012, luku Health Promotion Emblem).

 

Hankkeen nimi copyright-merkinnällä

Olen kerännyt tietoa eräältä opparini aiheeseen liittyvältä hankkeen nettisivulta. Yleensä tapana on viitata esimerkiksi otsikkoon, jos henkilötekijää ei mainita. Nettisivujen alareunassa lukee kuitenkin copyright-merkillä hankkeen nimi. Kumpaan viittaan lähdeviitteissä?

Hanke ja tavoitteet 2014 vai Harjulan setlementti ry/valopilkkuprojekti 2014?

Vastaus:

Kumpikaan ei ole henkilötekijä, ei hanke eikä sen toteuttaja. Lähdeviitettä ei aloiteta kummankaan nimellä.

Viittaa sen sivun otsikkoon, jota referoit opparissasi. Esimerkkejä:

Hanke ja tavoitteet. 2014. Harjulan setlementti ry:n Valopilkku-projektin sivu. Viitattu pp.kk.vvvv. Http://www.valopilkkuprojekti.fi/valopilkku-projekti/hanke_ja_tavoitteet/.

Vanhempien asema kiusaamistilanteissa. 2014. Artikkeli Valopilkku-projektin sivuilla. Julk. Harjulan setlementti. Viitattu 16.4.2014. Http://www.valopilkkuprojekti.fi/tietoa/vanhempien_asema_kiusaamistilant/.

Pääasia, että nuo mainitsemasi asiat näkyvät lähdemerkinnässä. Lukijan on silloin helppo ymmärtää, millaisesta lähteestä on kyse.

Kirja kirjaston hyllyssä nimen mukaan, vaikka henkilötekijät

Useat oppaat on luokiteltu kirjastossa oppaan nimen mukaan, vaikka oppaalla olisi henkilötekijä tai useita tekijöitä. Kumpi tapa opinnöytetyössä on oikea? Alla on muutama esimerkki.

– Kansalaisbarometri 2011. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry. 2011. Tekijöitä 6 kpl.
– http://www.tekes.fi/Julkaisut/asiakkaat_kuntapalvelujen_kehittajiksi.pdf
– http://www.tekes.fi/Julkaisut/matkaopas.pdf
– http://issuu.com/soste/docs/sosiaalibarometri2013.

Vastaus:

Otan käsittelyyn tuon ekan barometrin.

Kansalaisbarometrin tiedot löytää SOSTEn sivuilta: http://www.soste.fi/julkaisut/barometrit.html
ja itse barometrin osoitteesta http://www.soste.fi/media/pdf/julkaisut/kansalaisbarometri_2011.pdf.

Sivuilta selviää nämä tiedot:

Tekijöitä todellakin on kuusi: Siltaniemi Aki, Hakkarainen Tyyne, Lohden Pia, Luhtanen Marjukka, Perälahti Anne ja Särkelä Riitta.
Kirjan nimi: Kansalaisbarometri 2011. Hyvinvointi, palvelut ja osallisuus kansalaismielipiteissä
Julkaisuvuosi: 2011
Kustantaja: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
SOSTEn pääpaikka on Helsingissä.

Lähdeviite aloitetaan henkilötekijöillä:

Siltaniemi A., Hakkarainen T., Lohden P., Luhtanen M., Perälahti A. & Särkelä R. 2011. Kansalaisbarometri 2011. Hyvinvointi, palvelut ja osallisuus kansalaismielipiteissä. Helsinki: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry. Viitattu 3.4.2014. Http://www.soste.fi/media/pdf/julkaisut/kansalaisbarometri_2011.pdf.

Näyttää siltä, että tätä barometriä julkaistaan jatkossa kolmen vuoden välein, nettisivun tiedon mukaan. Eka barometri julkaistiin 2009.

Miksi kirja on kirjastossa kirjan nimen mukaan, vaikka sillä on henkilötekijät?

Ymmärrän kyllä, että lähdeluettelossakin näyttäisi nätimmältä, jos Kansalaisbarometrit tulisivat peräkkäin, vaikka niillä olisi joka kerta eri kirjoittajat:

Kansalaisbarometri 2009 …

Kansalaisbarometri 2011 ….

Mutta esitettyyn kysymykseen osaa minua paremmin vastata kollegani Birgitta Kurvinen:

Kirjastoaineistojen kuvailussa käytetään kansainvälisiä yhtenäisiä kuvailusääntöjä. Yksittäinen teos, esim. kirja tai artikkeli kuvataan siten, että se on tunnistettavissa ja erotettavissa muista teoksista, esim. tietyn kirjan eri painokset ja ilmiasut. Säännöt ohjaavat käyttämään teoksen nimeä silloin, kun tekijöitä on enemmän kuin kolme. On käytäntö, että tällöin luetteloon merkitään vain teoksen ensimmäinen tekijä.

Lähdeluettelo toteuttaa samaa periaatetta, lähdeluetteloon kirjataan riittävät tiedot teoksen löytämiseksi. Raportointiohjeen mukaan lähdeluetteloon merkitään kaikki tekijät. Kuvailusäännöt ja raportointiohje poikkeavat tältä osin toisistaan. Tekijöiden nimet lähdeluetteloon löytää parhaiten käsillä olevasta, lähteenä käytettävästä teoksesta.

Tutkimusraportin pitkä nimi

Käytän seuraavaa verkkojulkaisua lähteenä opinnäytetyössäni: Http://deloitte.smartpage.fi/?docId=6e908c2f1c0286eff37d35a646f51a10
 
Miten tuohon Deloitten julkaisemaan tutkimusraporttiin tulisi oikeaoppisesti viitata? Alustavasti olen merkinnyt sen lähdeluettelooni näin:
 
Myötätuulessa: Suomalaisten suuryritysten ja suurten julkishallinnon organisaatioiden kokemukset ulkoistamisesta Suomessa 2006. 2006. Tutkimusraportti Deloitten tutkimuksesta. Viitattu 2.3.2014. Http://deloitte.smartpage.fi/?docId=6e908c2f1c0286eff37d35a646f51a10.
 
Miltä tuo merkintätapa vaikuttaa? Julkaisun nimi on todella pitkä (jos ns. alaotsikkokin otetaan mukaan), eikä henkilötekijää ole.

Miten tuohon viitataan tekstissä?

Ja laitetaanko tekstiviitteeseen myös sivunumero, kun julkaisusta sellaiset löytyvät?

Vastaus:

Oikeaoppisuus on niin suhteellista 😉

Minäkin aloittaisin Myötätuulessa-sanalla. Kannessa siinä on sanan jälkeen piste, tai ainakin niin voisi tulkita. Se on myös näkyvin nimi.

Lähdeviite-standardissa (SFS 5989, 11) kerrotaan, että alanimekkeet/alanimet merkitään, jos ne antavat olennaista tietoa lähteen sisällöstä; muulloin niitä ei tarvitse ilmoittaa. Tässä on siis monta mahdollisuutta. Yksi niistä on alustava lähdemerkintäsi, tässä pari muuta:

Myötätuulessa. 2006. Suomalaisten suuryritysten ja suurten julkishallinnon organisaatioiden kokemukset ulkoistamisesta Suomessa 2006. Julk. Deloitte & Touche. Viitattu 2.3.2014. Http://deloitte.smartpage.fi/?docId=6e908c2f1c0286eff37d35a646f51a10.

Myötätuulessa. 2006. Suomalaisten suuryritysten ja suurten julkishallinnon organisaatioiden kokemukset ulkoistamisesta Suomessa 2006. Tutkimusraportti. Julk.  Deloitte & Touche. Viitattu 2.3.2014. Http://deloitte.smartpage.fi/?docId=6e908c2f1c0286eff37d35a646f51a10.

Myötätuulessa. 2006. Tutkimusraportti suomalaisten suuryritysten ja suurten julkishallinnon organisaatioiden kokemuksista ulkoistamisesta Suomessa 2006. Julk. Deloitte & Touche. Viitattu 2.3.2014. Http://deloitte.smartpage.fi/?docId=6e908c2f1c0286eff37d35a646f51a10.

Tekstiviitteeseen laitetaan sivunumerot, jos ne kerran lähteessä ovat.

Tekstiviite tulee joko näin: (Myötätuulessa 2006, sivut).

Tai esimerkiksi näin: (Myötätuulessa: Suomalaisten suuryritysten …, sivut). Epäkäytännöllisen pitkät nimet voi lyhentää, mutta ensimmäisiä sanoja on oltava riittävästi, jotta nimen merkitys ei muutu.

Carean vuosikertomus -lähdeviite

Kuinka yrityksen aineisto tulee laittaa lähdeluetteloon seuraavanlaisessa tapauksessa? Organisaatio on Carea, virallinen nimi Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä ja käytän heidän tuottamaa materiaalia kuten vuosikertomus/henkilöstökertomus joltakin vuodelta.

Voidaanko laittaa lähteeseen Carea vai virallinen nimi, vuosiluku, asiakirjan/muun materiaalin nimi? Jos ei muuta tietoa ole niin onko tämä ok? Jos lähde on netistä niin sitten vielä viitattu päivämäärä ja osoite+polku? Meneekö se näin?

Vastaus:

Carea on ok. Tosin vuosikertomuksen yhteydessä näyttää netissä olevan koko nimi eli Carea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Uusin vuosikertomus on vuodelta 2012. Sillä on pitkä nimi, jolla viite aloitetaan:

Vastuu saa välittämään: Carean vuosi 2012. 2013. Kotka: Carea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Viitattu pvm. Http://www.carea.fi/static/vuosikertomukset/2012/.

Tai

Vastuu saa välittämään. 2013. Carean vuosi 2012. Kotka: Carea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Viitattu pvm. Http://www.carea.fi/static/vuosikertomukset/2012/.

Julkaisuvuoden selville saamiseksi tein tempun. Painoin vuosikertomuksen tekstin päällä hiiren toista näppäintä  ja klikkasin toimintoa Näytä sivun tiedot. Sieltä näin, että julkaisua oli muokattu 17. huhtikuuta 2013 16:15:30. Opiskelijanhan ei tarvitse näin osata tehdä. Mutta en nyt ehtinyt tarkistaa, sanotaanko tekstin seassa tai takakannessa tms. julkaisemisen ajankohtaa. Vuosikertomus ruukataan julkaista seuraavan vuoden alkupuolella.

Sivun otsikko lähdeviitteeseen

Meillä on lähdeongelma yhden linkin kanssa. Olemme nyt merkanneet lähteen seuraavalla tavalla:

Houston Methodist leading medicine. Methodist neurological institute. MDA/ALS Center. Specialties. Viitattu 18.9.2013. http://www.houstonmethodist.org/nineurology.cfm?id=34932

Olemme ottaneet tietoa tuon linkin kautta aukeavasta tekstipätkästä (specialities). Kuinka se tulisi oikeaoppisesti merkata, kun ei ole tekijää eikä vuosilukua?

Vastaus:

Kyseessä näyttää olevan pitkä teksti laajan sivuston yhdellä sivulla, vähän niinkuin esittely tai artikkeli.

Koska sivulla ei ole henkilötekijää, aloittaisin lähdeviitteen sivun otsikolla ja kuvailisin julkaisun tyyppiä jotenkin:

Specialities. 2014. MDA/ALS-klinikan asiantuntijoiden esittely ammateittain. Houston Methodist leading medicine, Methodist neurological institute, MDA/ALS Center. Viitattu 12.2.2014. Http://www.houstonmethodist.org/nineurology.cfm?id=34932.

Julkaisuvuosi-tiedoksi käy copyright-vuosi. Se näyttää olevan sivun alareunassa: ”Academically Affiliated with Weill Cornell Medical College © 2014. Houston MethodistSM, Houston, TX. All rights reserved.”

Tässä tekstiviite kaupanpäälliseksi: (Specialities 2014).

Viittaaminen To-Mi-kansioon

Ongelmana on To-Mi -kansion merkitseminen lähteisiin ja viittaaminen tekstin sisällä. Olemme esimerkiksi ottaneet Liikkumiskyvyn arviointi Timed up and go -testin To-Mi kansiosta, joten miten se merkitään. Tässä linkki To-Mi kansioon: www.vsshp.fi/fi/dokumentit/14183/TO-MI-versio-2010.pdf

 Vastaus:

Mielenkiintoinen julkaisu!

Lähdeviitteen voi tehdä näin:

To-Mi. 2013. Toimintakyvyn mittarit. Turku: VSSHP. Viitattu 12.2.2014.Http://www.vsshp.fi/fi/dokumentit/14183/TO-MI-versio-2010.pdf.

Silloin tekstiviite tulee näin (To-Mi 2013, sivut).

Liikkumiskyvyn arviointitestejä näyttää olevan kaksikin erilaista.

Yritin tiirailla, kerrotaanko luvun alussa tekijöiden nimiä, mutta minun silmiini ei sellaisia osunut. Lähdeviitteen voikin aloittaa julkaisun nimellä, eikä yksittäisen luvun nimellä.
Valintoja

Ongelmana tässä lähteessä on se, kumpi tulee julkaisun nimeksi: To-Mi vai Toimintakyvyn mittarit?

Koska julkaisussa itsessäänkin suositaan muotoa To-Mi (Toimintakyvyn mittarit), laitoin To-Mi:n ensimmäiseksi. Aivan yhtä oikea tulkinta olisi esimerkiksi tämä:

Toimintakyvyn mittarit: To-Mi. 2013. Turku: VSSHP. Viitattu 12.2.2014.Http://www.vsshp.fi/fi/dokumentit/14183/TO-MI-versio-2010.pdf.

Tai tämä:

To-Mi: toimintakyvyn mittarit. 2013. Turku: VSSHP. Viitattu 12.2.2014.Http://www.vsshp.fi/fi/dokumentit/14183/TO-MI-versio-2010.pdf.

Tekstiviitteet tulisivat silloin ekasta näin (Toimintakyvyn mittarit: To-Mi 2013, sivut) ja tokasta näin (To-Mi: Toimintakyvyn mittarit 2013, sivut).

Toinen hämmennys liittyy julkasijaan/kustantajaan. Onko se VSSHP vai TYKS? Nimiölehdellä on VSSHP, joten valitsin sen. Julkaisun alatunnisteessa on kumpikin. Esipuheessa ei puhuta sanallakaan VSSHP:stä, vaan vain Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

Ja monelle voi olla hakusessa sekin, mitä tuo VSSHP tarkoittaa. Googlailemalla saa toki selville, että se on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Lähdeviitteeseen olisi voinut laittaa pitkän nimen, mutta koska sitä ei käytetä julkaisussa, lyhenne on täysin ok.

Nettilinkin nimi näyttäisi viittaavan on vuoden 2010 versioon, mutta linkki vie vuoden 2013 versioon.

Kansio-sanaa ei lähdeviitteessä tarvita, julkaisu ei näytä kansiolta nettikäyttäjän silmissä. Mutta jos oikeasti käytätte kansiota, voi sen tiedon laittaa viitteeseen.

Suomen virallinen tilasto ja lähdeviitteet

Miten viittaan työvoimatutkimukseen? Tilastokeskuksen sivuilla on tällainen ohje:

Suomen virallinen tilasto: Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu]. ISSN = 1796-4938. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu 27.12.2013]. Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/tyti/index.html.

Vastaus:

Raportointiohje on hyväksytty jo vuosia sitten, JAMK Oy:n hallituksessa. Samalla otettiin käyttöön tietyt periaatteet lähdemerkinnän teolle. Yksi keskeinen periaate on opiskelijan näkökulman huomioon ottaminen. Siihen liittyy erityisesti lähdeviitteen selkeys, ymmärrettävyys ja yksinkertaisuus.

Sen vuoksi, mikäli mahdollista, lähdeviitteeseen ei tule sulkumerkkejä, hakasulkeita ym. erikoisuuksia. Emme vaadi opiskelijoita myöskään ISBN- , ISSN- tai muita vastaavia tunnisteita. (Patentin tunnus on kuitenkin ilmoitettava.)

Asiakirjastandardien muuttuessa olemme tavanomaistaneet myös muita oppariin liittyviä asioita, esimerkiksi siirtyneet isoista kirjaimista tavalliseen kirjoitustapaan kansi- ja kuvailulehdillä.

Alkuun Suomen virallinen tilasto vai Työvoimatutkimus?

Kumpikin on ok, mutta mielestäni suositeltavampaa on aloittaa lähdeviite lähteen nimellä. Tilaston pdf-versiosta nimittäin näen, että lähteen nimi todellakin on Työvoimatutkimus. Ja kuten lähdeviitestandardi suosittelee, tiedot lähdeviitteeseen otetaan nimiösivulta tai vastaavalta (tässä tapauksessa etusivulta).

Tilasto on laadittu marraskuun 2013 tietojen perusteella. Se kuuluu Suomen viralliseen tilastoon, sen Työmarkkinat 2013 -osioon. Lukija ei osaa päätellä, onko kyseessä julkaisusarja vai joku kirjamainen, moniosainen julkaisu.

Itse asiassa pdf-versio onkin ainut tapa tutustua tutkimukseen kerralla, joten lähdeviite on siinä mielessä helppo:

Työvoimatutkimus. 2013. Marraskuun 2013 tilasto. Julk. 20.12.2013. Helsinki: Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto, Työmarkkinat 2013. Viitattu 2.1.2014. Http://tilastokeskus.fi/til/tyti/index.html.

Tekstiviitteeksi tulee (Työvoimatutkimus 2013, sivut).

Huomasin, että Tilastokeskus itsekin viittaa tekstissä esimerkiksi näin: ”Lähde: Työvoimatutkimus 2013, marraskuu. Tilastokeskus”. Tai näin: ”Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus”.

Netissä olevat tilastotaulukot ja -kuviot

Netissä tutkimus on palasteltu liitetaulukoiksi ja kuvioiksi, joihin voi sitten viitata ihan erikseen. Esimerkiksi:

Työlliset ja työllisten trendi. 2013. Liitekuvio 1. Marraskuun 2013 tilasto. Julk. 20.12.2013. Helsinki: Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto, Työvoimatutkimus. Viitattu 2.1.2014. http://www.stat.fi/til/tyti/2013/11/tyti_2013_11_2013-12-20_kuv_001_fi.html.

Tai:

Liitekuvio 1: Työlliset ja työllisten trendi. 2013. Marraskuun 2013 tilasto. Julk. 20.12.2013. Helsinki: Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto, Työvoimatutkimus. Viitattu 2.1.2014. http://www.stat.fi/til/tyti/2013/11/tyti_2013_11_2013-12-20_kuv_001_fi.html.

Tekstissä lähde ilmoitetaan näin (Työlliset ja työllisten trendi 2013) tai näin (Liitekuvio 1: Työlliset ja työllisten trendi, 2013).

Tallennetyypiksi verkkojulkaisu vai ei?

Ei tarvitse ilmoittaa, että kyseessä on verkkojulkaisu. Opiskelijalta ei voi vaatia, että hän tietäisi monituiset julkaisujen tallennetyypit tai julkaisumuodot.

Lähdeviitestandardin ohjeessa näytetään käytettävän ilmaisuja verkkoaineisto tai online-tietokanta, esimerkeissä on ilmaisu online. Ja tuossa tilastokeskuksen esimerkissä on ’verkkojulkaisu’. Mutta JAMKissa siis pitää älytä nettiosoitteen perusteella, että kyseessä on julkaisu, joka on verkossa.

Saantitapaakaan ei silloin tarvita. (Ja opiskelijat saavat lähteitä käsiinsä mitä ihmeellisimmillä tavoilla!)

Lähdeviitestandardissa suositellaan luvussa 15.2.2 Julkaisumuoto: ”Sähköisen tietolähteen julkaisumuoto merkitään (ks. kohta 7)”. Siinä myös sanotaaan, että tarvittaessa sähköisen lähteen julkaisumuotoa voidaan täsmentää.

Kohta 7 on luku otsikolla Tallennetyyppi. Siinä ohjeistetaan, että tallennetyyppi ilmoitetaan tarvittaessa hakasulkeissa.

Luvun 7 esimerkit ovat [braille], [tietonauhakela], [CD], [DVD], [Blu-ray], [filmi (35 mm)], [karttapallo], [kartta], [mikrokortti (48x)], [mikrofilmirulla (16 m:n negatiivi)], [valokuva], [partituuri], [dia (2 tuumaa)], [äänilevy (45 rpm)], [videokasetti (VHS PAL)] ja [juliste].

Luvun 15.2.2 ovat [verkkoaineisto], [DVD], [online-tietokanta], [sähköinen kausijulkaisu], [tietokoneohjelma], [sähköpostiviesti], [digitaalinen kuva], [podcast-tallenne] ja [äänitiedosto].

Tuo tarkkuus, millä lähdeviitestandardin esimerkit ovat, sopii kirjaston luetteloijille ja varmaankin myös arkistoalan asiantuntijoille. Opiskelijoille niiden pakollinen ilmoittaminen aiheuttaisi hankaluuksia, hämmennystä ja kauhuakin.

Sen vuoksi olemme JAMKissa ottaneet lähdeviitestandardin kahdesta ehkä hieman ristiriitaisestaisestakin ohjeesta nimenomaan tallennetyyppi-ohjeen pikkaisen muotoiltuna: Vain yleisimmät tekniset tallennetyypit ilmoitetaan tarvittaessa. Ja tosiaankin ilman sulkuja ja hakasulkeita.

Yleisimpiä jamkilaisten tarvitsemia tallenteita saattavat nykyään olla esimerkiksi CD-levy, DVD, Blu-ray, valokuva, partituuri ja ehkä tietokone-ohjelmakin.

Tallennetyyppi/julkaisumuoto/julkaisuformaatti kuvaa mielestäni teknologiaa, jossa tai jolla lähde on julkaistu. Se ei kuvaa tietojen sisällöllistä esitystapaa tai julkaisun lajia, joita ovat esimerkiksi  opinnäytetyö, pöytäkirja tms.. Standardin esimerkit ovatkin ainakin itselleni vaikeita. Onko kartta tekninen tallennetyyppi/julkaisumuoto vai sisällöllisesti omanlaisensa julkaisunlaji? Entä sähköpostiviesti?

Mutta jos tuntuu epävarmalta, teknisiä lisätietoja voi halutessaan ilmoittaa täsmennyksinä/huomautuksina (muina yleisinä tietoina) lähdeviitteessä.

Viitattu ja päivämäärä

Se päivämäärä, jolloin opparintekijä on oikeasti lukenut lähteen, katsonut sitä tai kuunnellut sitä, siis viitannut siihen, ilmoitetaan ilmaisulla Viitattu päivämäärä. JAMKissa se tulee lähdeviitteeseen ihan omana tietynlaisena tietonaan omaksi lauseeksi. Siis piste ja välilyönti ennen ja piste jälkeen: Viitattu 2.1.2014.

Tämä on ollut selkein toimintatapa, kun hakasulut on jätetty lähdeviitteestä pois.

Mutta on käytännöllä toinenkin syy: hämmennyksen estäminen. Jos julkaisussa ei kerrota kustannuspaikkaa ja kustantajaa, mihin opiskelija silloin änkeisi viitattu+päivämäärän?  Näinhän tapahtuu usein, kun kyse on e-kirjoista tai e-lehtien artikkeleista, joita on netti pullollaan.

Viittaaminen Facebook-sivuun

Kuinka merkitsen lähteen, joka on Facebookin sivustolla ja jonne olen kirjautunut omalla käyttäjätunnuksella ja salasanalla?

Vastaus:

Jos käytät opinnäytetyössäsi tietoperustan lähteinä Facebook-sivuja, niiden on oltava perusteltuja ja yleensä asiantuntijoiden tai luotettavien organisaatioiden sivuja.

En kuitenkaan näe oleellista eroa sillä, viittaako opparintekijä luotettavan organisaation www-sivuihin vai Facebookiin (tai muuhun sosiaaliseen mediaan). Esimerkiksi JAMKin Facebook-sivun tieto on yleensä yhtä luotettavaa kuin JAMKin www-sivuillakin oleva tieto.

Julkiset sivut vs. yksityiset sivut

Osa Facebook-sivuista on julkisia. Näitä ovat esimerkiksi JAMKin sivut ja JAMKin kirjaston sivut. Julkkiksilla, mm. urheilijoilla, taiteilijoilla, poliitikoilla ja kuninkaallisilla on Facessa yksityisten sivujensa lisäksi – tai pelkästään – julkisia sivujaan, joiden seuraajaksi voi ryhtyä helposti tykkäämällä sivusta.

Koska tv-katsojana tykkäsin kovasti tämänvuotisista itsenäisyyspäivän juhlista, kävin kurkkaamassa pressan naamakirjaa.

Sauli Niinistö 17 tuntia sitten
Kiitos kovasti palautteesta, tunnelmakuvianne onkin tullut kymmenisen tuhatta! Upeaa kuulla, että konsertti oli tullut ”luoksenne” koteihin, niin on moni kertonut. Paljon on jo kiitetty kapellimestaria ja esiintyjiä, unohtumattomia suorituksia, mutta vielä erityiset kiitokset kokonaisvastuuta kantaneille ohjaaja Marika Vapaavuorelle ja musiikista vastanneelle Helena Hiilivirralle! SN

Suomen tasavallan presidentin Facebook-sivu on julkinen, ja Niinistö päivittää sitä itse SN-puumerkillänsä. Postauksia pääsee lukemaan ilman Facebook-tunnuksia, vaikka sivun yläreunassa onkin teksti ”Rekisteröidy Facebookin nyt ja saat yhteyden käyttäjään Sauli Niinistö”.

Mutta miten ihmeessä lähdeviite tehdään, eihän tuossa ole edes otsikkoa?

Pitkän nimen voi lyhentää ja kellonajan ilmoittaa

JAMKin lähdemerkintä noudattaa suurin piirtein tällaista kaavaa:

Tekijät. Julkaisuvuosi. Lähteen nimi. Tallennetyyppi tarvittaessa. Julkaisun laji tarvittaessa. Painos- tai versiotiedot jos löydettävissä. Julkaisukanava/media julkaisupäivämäärä tarvittaessa,lähteen sijainti julkaisukanavassa. Päivitysaika. Julkaisupaikka ja kustantaja. Muut täsmentävät tiedot tarvittaessa. Verkkolähteistä Viitattu päivämäärä. Verkkolähteistä verkko-osoite.

Jos FB-sivulla on useita päivityksiä samana päivänä, lähdeviitteessä voi ilmoittaa myös kellonajan muodossa tunnit:minuuti. Tarkan kellonajan näkee, kun laittaa hiiren kursorin sihen, missä kerrotaan ajanmääre, esimerkiksi ”17 tuntia sitten”.

Lähdeviite-standardi (SFS 5989, 2012) antaa mahdollisuuden epäkäytännöllisen pitkän nimen lyhentämiseen, kunhan ekoja sanoja ei jätetä pois. Poisjätetyt sanat korvataan kolmella pisteellä.

Henkilön julkinen Facebook-sivu

Edellä kerrottua logiikkaa seuraten teen lähdeviitteen näin:

Niinistö, S. 2013. Kiitos kovasti palautteesta… Facebook 8.12.2013, Sauli Niinistö. Tilapäivitys Tasavallan presidentti Sauli Niinistön virallisella sivulla. Viitattu 9.12.2013. https://www.facebook.com/niinisto.

Tai kellonajan kanssa:

Niinistö, S. 2013. Kiitos kovasti palautteesta… Facebook 8.12.2013 16:58, Sauli Niinistö. Tilapäivitys Tasavallan presidentti Sauli Niinistön virallisella sivulla. Viitattu 9.12.2013. https://www.facebook.com/niinisto.

Käytin tässä termiä ’tilapäivitys’, koska FB:n ohjeissa käytetään sitä. Kun tiirailen ihmisten fb-seiniä, huomaan termit ’julkaisu’ tai ’äskettäiset julkaisut’. Kaikki nämä ovat mielestäni ok.

Julkinen Facebook-sivu ilman henkilötekijää

Mutta miten toimitaan silloin, kun kyse on kasvottomasta instituutiosta? Esimerkiksi JAMKista 😉 Lukijan ei silloinkaan tarvitse kirjautua Faceen. Yritetäänpä:

Congratulations to us all! 2013. Facebook 22.11.2013, JAMK University of Applied Sciences. Tilapäivitys Jyväskylän ammattikorkeakoulun sivulla. Viitattu 9.12.2013. https://fi-fi.facebook.com/jamk.fi.

Henkilön yksityinen Facebook-sivu

Päästäkseen katsomaan meidän taviskansalaisten fb-julkaisuja, on oltava Facebook-käyttäjätunnus (tili) ja salasana. Ja sitten on vielä saatava kyseiseltä henkilöltä hyväksyntä kaveripyyntöön.

Yleensä yksityishenkilöiden päivityksiä ei käytetä opparin tietoperustan rakentamisessa. Laitan tähän kuitenkin lähdemerkintä-esimerkin:

Ikävalko, N. 2013. Restonomin huolella hauduttama aamupuuro… Facebook 9.12.2013, Nanna Ikävalko. Tilapäivitys yksityisellä sivulla. Viitattu 9.12.2013. Https://www.facebook.com/.

Yksityinen Facebook-sivu ilman henkilötekijää

Onko olemassa aidosti yksityisiä organisaatioiden sivuja? En ole varma, joten heitelkää vinkkejä tänne päin.

Suljettuja ryhmiä Facebookissa kuitenkin on. Suljettu sivu on jollakin tavalla verrattavissa yksityiseen fb-sivuun, koska sen tilapäivitykset näkyvät vain ryhmään hyväksytyille jäsenille.

Suljetuissa ryhmissä tilapäivityksiä tekevät yleensä jäsenet omilla nimillään (tai nimimerkillään):

Autio, A. 2013. Varovaisempi eteneminen taudin tunnusmerkistön määrittelyssä olisi vähentänyt ADHD:n ylidiagnosointia… Facebook 22.11.2013, Suomen vammaistutkimuksen seura ry. Anu Aution tilapäivitys suljetun ryhmän sivulla. Viitattu 9.12.2013. Https://www.facebook.com/groups/120066628010078/.

Suljettuja ryhmiä on monenlaisia. Kannattaa harkita, mitkä niistä ja niiden julkaisuista ovat kelvollisia lähdeluetteloon.

Jos sivulta käy ilmi tilapäivityksen tekijän asiantuntijuus kyseisen foorumin toimijaksi, se tuo lähdeviitteeseen lisäarvoa:

Autio, A. 2013. Varovaisempi eteneminen taudin tunnusmerkistön määrittelyssä olisi vähentänyt ADHD:n ylidiagnosointia… Facebook 22.11.2013, Suomen vammaistutkimuksen seura ry. Vammaispalvelujen käsikirjan päätoimittaja Anu Aution tilapäivitys suljetun ryhmän sivulla. Viitattu 9.12.2013. Https://www.facebook.com/groups/120066628010078/.

Tai:

Autio, A. 2013. Varovaisempi eteneminen taudin tunnusmerkistön määrittelyssä olisi vähentänyt ADHD:n ylidiagnosointia… Facebook 22.11.2013, Suomen vammaistutkimuksen seura ry. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoissuunnittelija Anu Aution tilapäivitys suljetun ryhmän sivulla. Viitattu 9.12.2013. Https://www.facebook.com/groups/120066628010078/.

Entä kommentit?

Kommenteissa on harvoin tärkeää asiaa tietoperustan rakentamisen näkökulmasta katsottuna. Sen vuoksi viitteitä niihin ei opparin lähdeluettelossa yleensä ole.

Joku voi toki käyttää kommentteja tutkimusaineistonaan. Silloin ne eivät kuitenkaan ole lähdeaineistoa eikä niitä ilmoiteta lähdeluettelossa.

Siltä varalta, että jollakin on tutkimusaineistonaan fb-keskustelujen kommentteja ja tämä joku haluaisi listata siteeraamiaan (suoria lainauksia) tai referoimiaan (omin sanoin tiivistämiään) kommentteja vaikka liitteessä, kokeilen tässä, miten viite silloin voitaisiin tehdä:

Sormunen, S. 2013. NO Sammoo mieltä… Facebook 9.12.2013 11:35, Kuningaskuluttaja. Sari Sormusen kommentti YLE TV1:n kuluttajaohjelman tilapäivitykseen HS vertaili älykännyköiden akkujen kestävyyttä… Viitattu 9.12.2013. Https://www.facebook.com/Kuningaskuluttaja.

Korpiola, S. 2013. Ja juuri sain vastauksen Fazerilta, kun kysyin että mistä niiden xylitoli tehdään… Facebook 27.11.2013 15:36, Kemikaalicoctail. Sirpa Korpiolan kommentti toimittaja Noora Shinglerin tilapäivitykseen ”Pastilli, jolla on aito ja kotimainen tausta”… Viitattu 9.12.2013. Https://www.facebook.com/pages/Kemikaalicocktail/211737428850438.

Sulkumerkit julkaisun nimessä

Kysyisimme kuinka merkata tektiviitteeseen ja lähdeluetteloon viittaukset Raskaudenkeskeytys Käypä hoito-suosituksen tausta-aineistoista. Alla suorat linkit tausta-aineistoihin, joista olemme tietoa käyttäneet sekä tekstipätkä opinnäytetyöstämme ja lähdeluettelostamme. Tuntuu hassulta, että tuleeko tekstiviitteisiin todella noin pitkät viitteet ja tuplasulut.

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nix01927

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nix01926

”Käynnin yhteydessä haetaan lupaa Valviralta, mikäli sitä ei ole vielä haettu. Nainen keskustelee lääkärin vastaanoton jälkeen hoitajan kanssa tulevasta hoidosta. (Raskaudenkeskeytys (ohje henkilökunnalle, lääkkeellinen ja kirurginen keskeytys); Raskaudenkeskeytys (ohje potilaalle, kesto yli 12 viikkoa).)”

Raskaudenkeskeytys (ohje henkilökunnalle, lääkkeellinen ja kirurginen keskeytys). 15.1.2013. Raskaudenkeskeytys Käypä hoito -suositus. Lisätietoa aiheesta. Raskaudenkeskeytys Käypä hoito -työryhmä. Word-versio. Viitattu 8.10.2013. Http://www.kaypahoito.fi.

Raskaudenkeskeytys (ohje potilaalle, kesto yli 12 viikkoa). 15.1.2013. Raskaudenkeskeytys Käypä hoito -suositus. Lisätietoa aiheesta. Raskaudenkeskeytys Käypä hoito -työryhmä. Viitattu 8.10.2013. Http://www.kaypahoito.fi.

Vastaus:

Nuo tekstiviitteiden sisällä olevat ”ylimääräiset” sulkumerkit todellakin häiritsevät! Ihan kuin kirjoittaja ei hallitsisi tekstiviitteitä, vaikka ne ovatkin ok.

Kun klikkaan tuota ensimmäistä nettilinkkiä ja sitten sen tekstissä olevaa linkkiä ohjeen word-versioon, huomaan että word-versio on otsikoitu HENKILÖKUNNAN OHJE RASKAUDEN KESKEYTYKSISTÄ.

Voitte käyttää tuota otsikkoa julkaisun nimenä. Työryhmän jäseniä ei ole pakko merkitä lähdeviitteeseen. Silloin lähdeviite tulee lähdeluetteloon näin:

Henkilökunnan ohje raskauden keskeytyksistä. 2013. Lääketieteellistä ja kirurgista keskeytystä koskeva ohje. Laadittu 15.1.2013 raskaudenkeskeytyksen Käypä hoito -suosituksen perusteella. Viitattu 8.10.2013. Http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nix01927.

Voitte ilmoittaa joko suoran linkin tai jos olette päässeet ohjeeseen Käypä hoito -sivun kautta, kulkemanne polun. Jos pääsette ohjeeseen vain JAMKin verkossa, voi siitä laittaa tarvittessa tietoa lähdeviitteeseen. Esimerkiksi:

Henkilökunnan ohje raskauden keskeytyksistä. 2013. Lääketieteellistä ja kirurgista keskeytystä koskeva ohje. Laadittu 15.1.2013 raskaudenkeskeytyksen Käypä hoito -suosituksen perusteella. Käytettävissä Jyväskylän ammattikorkeakoulun verkossa. Viitattu 8.10.2013. Http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nix01927.

Toisessa mainitsemassanne tapauksessa lähdeviite tulee suurin piirten siten kuin olette laittaneetkin:

Raskaudenkeskeytys (ohje potilaalle, kesto yli 12 viikkoa). 2013. Lisätietoa Käypä hoito -suosituksen aiheesta. Julk. 15.1.2013. Viitattu 8.10.2013. Http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nix01926.

 Hassusti nimetty julkaisu!

Ohjeen tehnyt työryhmä on ehkä ajatellut jotain tällaista:

Raskaudenkeskeytys: lisätietoa potilaalle. 2013. Ohje keskeytyksestä yli 12 viikkoa kestäneessä raskaudessa. Julk. 15.1.2013. Viitattu 8.10.2013. Http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nix01926.

Mutta lähdeviitettä ei nyt voi tehdä näin nätisti. Joten tässä tapauksessa tekstiviitteeseen on laitettava nuo ylimääräiset sulkumerkit. Harmi!

Lisäys 12.12.13: Uusin ohje Käypä hoito -suositusten lähdemerkinnöistä: http://blogit.jamk.fi/oppari/2013/12/12/kaypa-hoito-tekijat-tyoryhma-vai-nimi/

Julkaisun nimen lyhentäminen tekstissä

Juutuin pohtimaan yhtä lähdeviiteasiaa. Opinnäytetyön kirjoittajan ohjeesta löysin ohjeistuksen, että ”jos lähteenä käytetyllä teoksella ei ole henkilötekijää, viitataan julkaisun nimeen”. Tarkastamassani tekstissä on lähdeviitteitä tällaisiin teksteihin, joilla ei ole kirjoittajaa tiedossa. Monen julkaisun nimi on pitkä, jolloin kirjoittajat ovat lyhentäneet tekstin seassa olevia lähdeviitteitä – Voiko näin tehdä, vai pitääkö laittaa koko nimi pituudesta riippumatta?

Esimerkki: Tekstiä tekstiä tekstiä (Evaluation of the Finnish… 2009).

Vastaus:

Elämme siirtymävaihetta. Joskus aiemmin olemme kirjoittaneet koko rimpsun myös tekstiviitteeseen.

Uudessa, keväällä lausuntokierroksella olleessa standardiehdotuksessa (SFS 5989 Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet) annetaan mahdollisuus epäkäytännöllisen pitkien nimien lyhentämiseen, jopa lähdeluettelossa, kunhan muistetaan, että ”ensimmäisiä sanoja epämääräistä tai määräistä artikkelia lukuunottamatta ei saa jättää pois eikä nimen merkitys saa muuttua. Poisjätetyt sanat, pois lukien artikkelit, korvataan kolmella pisteellä.” Tämä oli siis arvovaltaisen komitean tai muun vastaavan poppoon ehdotus kansalliseksi ohjeeksi.

Suositukseni:

  • Lähdeluetteloon julkaisun koko nimi, olipa miten pitkä hyvänsä.
  • Tekstissä tekstiviitteeseen riittävästi nimen alkua, vuosiluku ja sivunumerot (jos julkaisussa on sivunumerot).

Mielestäni tuo ”(Evaluation of the Finnish…2009)” kaipaa ainakin yhden sanan lisää, jotta lukijalle tulisi selkeämpi mielikuva siitä, mitä on arvioitu/evaluoitu. Sehän voi olla people, education system, innovations tai mitä tahansa muuta.

Tällä kerralla standardiehdotusta lukiessani tosiaan huomasin, että ehdotuksessa annetaan mahis lyhentää itse lähdeviitekin, ei pelkästään tekstiviite. Mutta mielestäni lähdeluettelossa nimi voi olla koko pituudessaan. Esimerkiksi RefWorksiä käytettäessä julkaisun nimi tulee sellaisenaan lähdeviitteeseen. Ei sitä siitä enää tarvitse alkaa lyhennellä.

RefWorks on lähdeviitteiden säilömiseen ja hallintaan tarkoitettu ohjelma. Se on hankittu JAMKiin tänä vuonna.

 

STT:n uutinen sanomalehden nettisivuilla

Miten merkitsen alla olevan linkin uutisen lähteeksi opinnäytetyöhöni? Kyseessähän on Keskisuomalaisen nettisivuilla julkaistu STT:n uutinen. http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/kuluttajavirastolta-aloite-puhelinmyynnin-saatelyyn/975690

Tässä versioni:

Kuluttajavirasto tiukentaisi puhelinmyynnin ehtoja. 2011. Keskisuomalainen. Viitattu 2.4.2012. http://ksml.fi, uutiset, kotimaa, kuluttajavirastolta aloite puhelinmyynnin saatelyyn.

Internetosoite pitää ilmeisesti myös tehdä hyperlinkiksi (näkyy sinisenä ja avautuu linkki).

Ja toinen kysymys kuuluu: tuleeko kyseinen nettisivuston lähdemerkintä merkitä varsinaisessa asiayhteydessä viitattuna kappaleen lopussa samanlaisena kuin lähdeluettelossakin?

Vastaus ekaan kysymykseen:

Lähdemerkintäsi on ok. Täsmentäisin vain julkaisupäivää, joka näkyy artikkelin alussa: Keskisuomalainen 10.11.2011.

Voit laittaa nettiosoitteen joko polkuna tai suorana linkkinä, varsinkin kun se ei näytä olevan älyttömän pitkä.

Hyperlinkki on ok, mutta ei ole pakollinen. Se on lukijaystävällinen ainakin silloin, kun oppari julkaistaan verkossa.

Vastaus tokaan kysymykseen:

Joo, tekstiviite on merkittävä samalla tavalla kuin miten lähdemerkintä alkaa lähdeluettelossa. Tässä tapauksessa lähdemerkinnän eka tieto on artikkelin nimi, joten se tulee tekstiviitteeseen: (Kuluttajavirasto tiukentaisi puhelinmyynnin ehtoja 2011).

Jos nimi vaikuttaa pitkältä, sen voi katkaista tekstiviitteessä (ei lähdeluettelossa) ja laittaa kolme pistettä. Huomasin tällaisen toimintatavan myös parhaillaan lausuntokierroksella olevassa standardiehdotuksessa, joka käsittelee lähde- ja tekstiviitteiden merkitsemistä. Mutta tässä tapauksessa artikkelin nimi on vielä ihan siedettävä, varsinkin jos viittaat siihen vain kerran tai pari. Mutta joissakin (lääke)tieteellisissä artikkeleissa nimi voi olla pitkä kuin nälkävuosi. Ja tekijöitäkin toistakymmentä…

Ovatko uutissivujen tuottajat tekijöitä?

Ensimmäinen kysymykseni koskee tätä uutista: http://www.mtv3.fi/viihde/uutiset/muut.shtml/610639?saagim_anu. Kirjoittajan nimeä ei uutisessa ole mainittu, mutta näyttäisi siltä, että tieto on peräisin MTV:ltä ja STT:ltä. Lisäksi koko sivun alalaidassa on ilmoitettu, että kyseisten Viihde- sivujen vastaava tuottaja on Heli Ruotsalainen ja tuottaja Kimmo Heikkinen. Merkitäänkö tämän lähteen kirjoittajaksi lähdeluetteloon MTV-STT, Heli Ruotsalainen ja/tai Kimmo Heikkinen vai käsitelläänkö kyseinen lähde lähteenä ilman tekijää (eli lähdeluetteloon ilmoitetaan uutisen nimi)?

Toinen kysymykseni koskee näitä sivustoja: http://www.kauppa.fi/tietoa_kaupasta ja http://www.kesko.fi/fi/Kesko-yrityksena/Toimialat/. Näidenkään sivustojen kohdalla ei ole ilmoitettu tekijää, joten kannattaisiko lähdeluetteloon merkitä tekijäksi ”Kaupan liitto” ja ”Kesko Oyj” vai pelkästään sivustojen nimet ”Tietoa kaupasta” ja ”Toimialat”?

Vastaus ekaan kysymykseen:
Olet oikeilla jäljillä, kun kerrot, että kirjoittajan nimeä ei löydy. Tuottajat ovat vasta toissijaisia tekijöitä, kuten suomentajat yms. Tätä tukee sekin fakta, että uutinen on napattu STT:n uutistuotannosta.

Koska et tiedä jutun kirjoittajaa, aloita lähdemerkintä uutisen nimellä:

Anu Saagim viihdeportaalin luotsaajaksi. 2008. Uutinen 12.2.2008 MTV3.fi-sivun viihde-osiossa. Viitattu 7.10.2011. Http://www.mtv3.fi/
viihde/uutiset/muut.shtml/610639?saagim_anu
.

Vastaus tokaan kysymykseen:
JAMKissa tekijäksi ilmoitetaan vain henkilötekijät, ei yritykset tai muut organisaatiot. Koska henkilötekijää ei tiedetä, aloita lähdemerkintä taas otsikolla.

Kaupan liiton sivulla en näe mistään, milloin kyseiset sivut on päivitetty, joten julkaisuvuodeksi tulee n.d. (Laitoin äsken Kaupan liitolle pyynnön päivityspäivämäärän näkymisestä, katsotaan miten käy.) Keskon sivulla päivitysaika näkyy selvästi.

Kauppa on yhteiskunnan elämän rytmittäjä. n.d. Artikkeli Kaupan liiton sivuilla. Viitattu 7.10.2011. Http://www.kauppa.fi/tietoa_kaupasta.

Toimialat. 2011. Ryhmittely Kesko Oyj:n sivuilla. Julk. 22.7.2011. Viitattu 7.10.2011. Http://www.kesko.fi/fi/Kesko-yrityksena/Toimialat/.