Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: tiedelehdet

Tiede- ja ammattilehtien nimen jälkeen pilkku

Raportointiohjeessa on ollut epätäsmällisyyksiä koskien välimerkitystä tiede- ja ammattilehtien tiedoissa.

Neuvottelin niistä Kielikeskuksen opettajien kanssa, ja ohje on täsmentynyt näiltä osin: lehden nimen jälkeen tulee pilkku.

Tämä helpottaa myös tietokannoista esim. Cite-komennolla napattuja tai RefWorksillä koostettuja lähdeviitteitä, joissa usein on pilkku juurikin tuossa kohdassa.

Rapsaohjeen esimerkkejä:

Balachandran, K., Bi, Q., Rudrapatna, A., Seymour, J., Soni, R. & Weber, A. 2009. Performance assessment of next-generation wireless mobile systems. Bell Labs Technical Journal, 13, 4, 35–58. Viitattu 16.4.2016. https://janet.finna.fi, Academic Search Elite.

Bernaards, C. M., Ariens, G. A. M.,  Simons, M., Knol, D. L. & Hildebrandt, V. H. 2008. Improving work style behavior in computer workers with neck and upper limb symptoms. Journal of Occupational Rehabilitation, 1, 87–101. Viitattu 15.1.2015. https://janet.finna.fi, Cinahl.

Hytönen, J. 2015. Pidetään kiinni turvaverkoista. Sosiaalivakuutus, 2, 24–26. Suomen mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Marita Ruohosen ja Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin haastattelu. Viitattu 13.3.2015. http://www.kela.fi/documents/10180/1978560/Sosiaalivakuutus_215.pdf/6accef8f-1a7e-4ad1-a5e2-ae0db2bf4d63.

Karlsson, M. 2009. Moniallergikko voi pitää lemmikkiä. Tesso, 2, 24–30.

Smith, L. R. & Sanderson, J. 2015. I’m going to instagram it! An analysis of athlete self-presentation on Instagram. Journal of Broadcasting & Electronic Media, 59, 2, 342–358. Viitattu 18.5.2015. https://janet.finna.fi, Academic Search Elite.

Journal.fi – kotimaisten tiedelehtien artikkelit verkossa

Täytyy ihan mainostaa tällaista reilu viikko sitten aloittanutta älyttömän hyödylliseltä vaikuttavaa palvelua: Journal.fi. Tätä on kaivattu!

Tämäkin, kuten Julkaisufoorumikin, on Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan ylläpitämä palvelu. Tällä hetkellä palvelussa on avoimesti Open Access -periaatetta noudattaen noin 30 suomalaista tiedelehteä tai muuta vastaavaa julkaisua. Mutta lisää tulee koko ajan!

Klikkaa lehden kansikuvaa. Pääset esimerkiksi lehden sisällysluetteloon ja sitä kautta artikkeleiden pdf-tiedostoihin. Mahtavuutta!

Yksi luetuimpia just tällä hetkellä on tämä JAMKin sote-alan opiskelijoita mahdollisesti kiinnostava artikkeli:

Sosiaalityön tiedonhallinnan tutkimus – kirjallisuuskatsaus tutkimusmetodina Finnish Journal of eHealth and eWelfare

 

 

Julkaisufoorumi kertoo lehden tieteellisyyden

Miten tieteellinen lehti on Harvard Business Review?

Vastaus:

Se on perustason tieteellinen lehti. Norjassa ja Tanskassa sitä kuitenkin pidetään johtavan tason (2) lehtenä, kuten Suomessakin vielä vuonna 2014. Voit käyttää sitä opinnäytetyön lähteenä, olitpa amk- tai yamk-opiskelija.

Lehden tieteellisyyden voit tarkistaa Julkaisufoorumista (www.julkaisufoorumi.fi), lyhenne JUFO. Se on Tieteellisten seurain valtuuskunnan ylläpitämä julkaisukanavien tasoluokitus-sivusto.  Sivustolla arvioidaan sekä kotimaisia että ulkomaisia tieteellisiä julkaisuja.

1 = perustaso; 2 = johtava taso; 3 = korkein taso

Julkaisukanava = lehti, konferenssijulkaisu, tutkimusraportti tai muu tieteellisiä tutkimustuloksia julkaiseva ”kanava”. Mutta huom! ”Tieteellinen julkaisukanava voi sisältää myös vertaisarvioimattomia julkaisuja, kuten kommentteja, katsauksia ja käsikirjoja.”

Kun teet haun, kirjoita lehden nimi nimeke-kentään ja klikkaa painiketta Hae. Sivun alareunasta näet lehden tieteellisyyden tason. Jos klikkaat lehden nimen linkkiä, näet, mille tasolle se on aiemmin arvotettu.

Tieteellisyyden tasot

Vain tieteelliset julkaisukanavat voivat saada Julkaisufoorumi-luokan 1, 2 ja 3.

Arvioinnit-välilehdestä voit tarkistaa, mitä tarkoittaa taso 1, taso 2, taso 3 tai taso 0. 

Voinko viitata tietokannasta löytämääni tiivistelmään?

Opiskelija 1: Voinko viitata tietokannasta löytämääni tiivistelmään?

Opiskelija 2: Ovatko vain kokotekstiartikkelit luotettavia?

Vastaus:

Voit viitata tiivistelmään. Niiden luotettavuuden arviointiin pätevät samat lainalaisuudet kuin kokonaisten artikkelienkin.

Käytä tieteellisiä, ammatillisia ja virallistiedon lähteitä

Tieteelliset lähteet ovat usein alan tiedemiesten ja -naisten tarkistamia (peer reviewed). Tieteellisiä ovat myös artikkelit, joiden yhteydessä on esimerkiksi ilmaisu ”scholarly journals”. Yleensä journal-sana viittaa korkeatasoiseen lähteeseen.

Kaikissa ammatillisissa lähteissä ei ole samanlaista tiukkaa tarkistusmenettelyä, mutta yleensä toimittajat tai toimituskunta on niissäkin alaan perehtyneitä asiantuntijoita.

Myös ajantasaiset virallislähteet ovat hyviä opparin lähteitä.

Koko artikkeli vai tiivistelmä?

Se, onko tietokannasta löytyvän viitteen yhteydessä tiivistelmä vai koko artikkeli, ei osoita sitä, onko lähde luotettava ja käyttökelpoinen juuri sinun omaan aiheeseesi.

Uusimmista artikkeleista tulee tietokantaan tavallisesti ensin vain tiivistelmä ja perustiedot. Varsinainen artikkeli ilmestyy sinne viiveellä, joka joskus on 1-3 kuukautta, joskus jopa yksi vuosi. (Mikä on käsittämätön aika, kun tietokannoista kuitenkin maksetaan mansikoita!)

Sen vuoksi opiskelija voi mielestäni viitata tiivistelmään, jos hän haluaa kertoa vaikkapa viimeisimpien tutkimusten tuloksista. Sekin on tapa osoittaa, että seuraa alansa kehitystä ja kansainvälistä keskustelua.

Lähdeviite tiivistelmään sekä ihanat uutuusvahdit

Jos asentaa tietokantaan uutuusvahdin (hälytys, an alert), pystyy hyvin seuraamaan, mitä tutkimuksia ja muita lähteitä omasta aihepiiristä ilmestyy. Uutuudet ovat lähes poikkeuksetta tiivistelmiä, jollei kyse ole vapaasti netissä julkaistavasta lehdestä.

Lähdeviitteeseen on kuitenkin hyvä lisätä sana tiivistelmä. Esimerkiksi näin:

Chowdhury, I. R., Patro, S., Venugopal, P. & Israel, D. A study on consumer adoption of technology-facilitated services. Artikkelin tiivistelmä. Journal of Services Marketing, 28, 6, 471-483. DOI: 10.1108/JSM-04-2013-0095. Viitattu 1.12.2014. Https://janet.finna.fi/, Business Source Elite (Ebsco) -tietokanta.

Todellisuudessa en tehnyt yksittäistä hakua Ebscon Business-tietokantaan. Olin tehnyt uutuusvahdin jo jokunen aika sitten kolmeen eri Ebscon tietokantaan, eli myös Academic Search Elite ja Hospitality & Tourism Complete -tietokantoihin. Uutuusvahtini hälyttää aina, kun kyseisiin tietokantoihin tulee julkaisu, joka vastaa tähän hakulauseeseen: ”service design”.

Lähdeviitteeseen valitsin tietokannoista yhden, johon jamkilaisilla on pääsy.

DOI-tunnus ei ole tällä hetkellä pakollinen lähdemerkintä-tieto JAMKissa. Koska se oli valmiina uutuusvahdin antamassa tiedossa, annan sen siinä olla. Se on usein hyödyllinen, sillä muissa korkeakouluissa lähteen voi etsiä sen avulla nopeasti. Vaikka googlettamalla, kunhan googlettaa korkeakoulun verkossa ollessaan.

 

Uutuusvahdin lähettämä sähköpostiviesti näyttää lyhennettynä tältä (muutin sähköpostiosoitteeni muotoon etunimi.sukunimi):

EBSCOhost Alert Notification

To: etunimi.sukunimi @jamk.fi
Subject: Palvelumuotoilu-hälytys

– –

4.    A study on consumer adoption of technology-facilitated services. By: Chowdhury, Indranil Roy; Patro, Sanjay; Venugopal, Pingali; Israel, D. Journal of Services Marketing. 2014, Vol. 28 Issue 6, p471-483. 13p. DOI: 10.1108/JSM-04-2013-0095. http://search.ebscohost.com.ezproxy.jamk.fi:2048/login.aspx?direct=true&db=bsh&AN=99047341&site=ehost-live

– –

JAMK University of Applied Sciences Library

E-mail Disclaimer: This e-mail was generated by EBSCOhost Research Databases for Suvi Perttula. Neither EBSCO nor the institution from which Suvi Perttula created this e-mail are responsible for the content of this e-mail.

To retrieve or edit this alert, sign in to My EBSCOhost Research Databases with any requested changes.

Please do not reply to this message. For questions regarding your alert please visit http://support.ebscohost.com/contact/askus.php.

Kansainvälisen lehden nimen lyhenne

Kansainvälisten artikkeleiden kohdalla: pitääkö kirjoittaa lehtien nimet kokonaan auki?
Ja jos on vol ja nro ja sivunumerot – miten merkitään.

Vastaus:
JAMKissa lehden nimi kirjoitetaan lähdemerkintään kokonaan, ei lyhenteenä.

Myös lähdeviite-standardissa SFS 5989 (2012) suositellaan, että nimet merkitään samassa muodossa kuin ne esiintyvät lähteessä (ks. kohta 6.1.1).

Lehtien nimien lyhenteet

Lähdeviite-standardissa annetaan kuitenkin mahdollisuus lyhentää kausijulkaisun – eli siis myös lehden – nimi ISO4-standardin mukaisesti. Tällöinkin, jos lyhenne ei ole täydellisen yksiselitteinen, lehden nimi on kirjoitettava kokonaisuudessaan.

Joissakin tieteellisissä lehdissä lyhenteitä käytetään, ei kuitenkaan kaikissa. Netissä on listoja lehtien lyhenteistä, esimerkiksi monialainen Web of Sciencen lista. Myös alakohtaisia lehtien ja niiden nimien lyhenteiden listoja on netissä, esimerkiksi bioteknologian Journals Database -lista , jonka on koonnut The National Center for Biotechnology Information.

Joissakin tietokannoissa ilmoitetaan myös lehtien nimien lyhenteet, yleensä julkaisu-osioissa (publications, journals tms.). Esimerkiksi Ebscon Business Source Elitessä (toimii JAMKin verkossa tai kirjautumalla Nelli-portaaliin JAMKin tunnuksella) kerrotaan lehden nimen vieressä myös sen lyhenne. Esimerkiksi: Journal of Marketing Research (JMR).

Tsekkasin mielenkiinnosta hoitotieteen Cochrane-tietokannasta, miten sen artikkeleissa lähdemerkinnät tehdään. Otos oli tosin vain yksi artikkeli, eli tämä:

Moore, E. R., Anderson, G. C., Bergman, N. & Dowswell, T. 2012. Early skin-to-skin contact for mothers and their healthy newborn infants. Artikkeli tietokannassa The Cochrane Library. Julk. 16.5.2012. Viitattu 5.11.2013. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Cochrane.

Tämän kyseisen artikkelin lähdeviitteissä lehtien nimet kirjoitettiin kokonaisina, näin:

Anderson GC, Chiu SH, Dombrowski MA, Swinth JY, Albert JM, Wada N. Mother-newborn contact in a randomized trial of kangaroo (skin-to-skin) care. Journal of Obstetric, Gynecologic and Neonatal Nursing 2003;32(5):604-11.

Chiu SH, Anderson GC. Effect of early skin-to-skin contact on mother-preterm infant interaction through 18 months: randomized controlled trial. International Journal of Nursing Studies 2009;46(9):1168-80.

Nämä lähdemerkinnät eivät siis ole JAMKin raportointiohjeen mukaisia, vaan ne on tehty Cochranen tapaan. Tavoitteena oli vain tutkailla, kirjoitetaanko lehtien nimet kokonaisina vai lyhenteinä.

Vol ja nro ja sivunumerot

Volyymin saa ilmoittaa, mutta ei ole pakko. Lukija löytää lähteen lehden nimen, julkaisuvuoden ja sivunumeronkin perusteella. Jos kirjoittaa kansainväliseen lehteen, kannattaa tarkistaa lehden omat käytännöt.

JAMKin raportointiohjeen mukaan lehden nimen jälkeen tulee lehden numero ja sivunumerot. Niiden yhteydessä ei kirjoiteta lyhenteitä nro eikä s. tai ss.

Artikkeli kirjaston Ebsco-tietokannassa; artikkeli on julkaistu lehden numerossa 4, sivuilla 35–58:

Balachandran, K., Bi, Q., Rudrapatna, A., Seymour, J., Soni, R. & Weber, A. 2009.Performance assessment of next-generation wireless mobile systems. Bell Labs Technical Journal 4, 35–58. Viitattu 16.4.2009. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Academic Search Elite (Ebsco).

Muita esimerkkejä, suomenkielisiä ammatti- ja sanomalehtiä:

Karlsson, M. 2009. Moniallergikko voi pitää lemmikkiä. Tesso 2, 24–30.

Leinonen, E. 2009. Jyväskylään viime vuotta enemmän kongressivieraita. Keskisuomalainen 2.4.2009, 15.

Möttönen, S. 2009. Ovatko järjestöt hyvinvointivaltion purkajia vai puolustajia? Yhteiskuntapolitiikka 74, 1, 61–71.

Tutkimusartikkeli aukeaa tekstipötkönä

Kysymys liittyen kirjallisuuskatsaukseen valittuihin tutkimuksiin. Muutama tutkimus ei aukea PDF-muodossa, jolloin niissä ei ole sivunumeroita. Laitetaanko tekstin ”sisään” viitteiksi artikkelin koko sivumäärä (esim. 251 – 260.), kuten lähdetietoihin tulee, vai jätetäänkö tällöin sivunumero(t) tekstin sisältä kokonaan pois (esim. Hill 2005.).

Vastaus:

Tekstiviitteestä jätetään sivunumerot pois, jollei niitä tiedetä tai niitä ei kyseisessä lähteessä ole: (Hill 2005). Näin esimerkiksi tapauksessanne, jolloin artikkeli aukeaa vain yhtenä tekstipötkönä. PDF-muodossahan sivunumerot näkyisivät.

Lehden volyymi vai numero?

Meillä on lähdeluettelossa paljon tutkimuksia, joissa on artikkelin vol., nro ja sivut. Jamkin raportointiohje sanoo,että ne kaikki mainitaan. Raportointiohjeen esimerkissä ei ole tuota volumenroa kuitenkaan laitettu näkyviin. Eli laitammeko vol.nron näkyviin niihin artikkelilähteisiin, joissa se on olemassa ja tuleeko se silloin muotoon 121(12):1317 – 25 vai 121, 12, 1317 – 25. Entä, jos artikkelissa on vain vol.nro ja sivunrot?

Vastaus:

Volyymin eli lehden vuosikertatiedon voi ilmoittaa tai olla ilmoittamatta.  JAMKin tapa ilmoittaa volyymi on jälkimmäinen ehdotuksenne: Lehden nimi 121, 12, 1317 – 25.

Kun artikkelissa on vain numero eikä volyymia, tai kun volyymia ei haluta ilmoittaa, litannia näyttää tältä: Lehden nimi 12, 1317 – 25. Jos opiskelija menee lukemaan artikkelin esimerkiksi lehden sisällysluettelonäkymän kautta, hän ei välttämättä ole edes tietoinen lehden volyymista.

Uudessa standardiehdotuksessa ehdotetaan, että volyymi olisi vapaaehtoinen ja että se ilmoitettaisiin korostamalla (boldilla). Silloin merkintä olisi: Lehden nimi 121, 12, 1317 – 25. Tästä ei ole kuitenkaan mitään kansallista suositusta eikä edes JAMKin ohjetta.

 

Sivunumerot tekstiviitteessä

Tuleeko tutkimusartikkeleihin yleensä sivunumeroita kun niihin viitataan tekstissä? Meistä se olisi selkeää. Esimerkiksi: ”Tämän epäillään johtuvan ikääntymisen aiheuttamasta selkäranganjousto-ominaisuuksien vähenemisestä ja hengitysvastuksen lisääntymisestä vatsamakuuasennossa (Gordon, Grimmer & Trott 2007, 6.)”

Vastaus:
Jep, tulee.

Aina kun julkaisussa on numeroidut sivut, tekstiviitteessä kerrotaan täsmällisesti ne sivut, joihin ollaan viittaamassa.

Lähdeluettelossa ilmoitetaan ne sivut, joilla kyseinen artikkeli on ilmestynyt lehdessä.

Tutkimusartikkeleissa on yleensä sivunumerot. Tietokannoissa sivunumerot näkee artikkelien PDF-versioista (näköisartikkeleista) tai sitten artikkelin lyhyistä perustiedoista (citation tms.) tai tiivistelmästä.

Joskus lähteistä on kahdenlaisia versioita: se jossa kerrotaan sivunumerot ja toinen jossa ei kerrota. Esimerkiksi säädöstietopankki Finlexissä (www.finlex.fi) lait ovat sivunumeroitta osiossa ”Ajantasainen lainsäädäntö” ja sivunumeroilla osiossa ”Säädökset alkuperäisinä”.