Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: kansainvälisyys

Vapaaehtoinen vuosikerta-tieto

Entä jos kuitenkin haluan ilmoittaa lehden vuosikerran lähdeviitteessä?

Vastaus:

Kansallinen lähdeviite-standardimme (SFS 5989, 2012) kertoo, että lehden vuosikerran (volyymin) voi halutessaan ilmoittaa. Esimerkiksi näin (esimerkit standardista):

vsk. 6, no. 3, s. 25–45.

vol. 2, plate XXV

Sanat ”vuosikerta” tai ”volume” tai ”numero” voi jättää pois. Standardin esimerkeissä käytetään niiden tuttuja lyhenteitä.

Jos sekä vuosikerta että lehden numero ilmoitetaan, standardi suosittelee, että luvut/numerot erotettaisiin toisistaan typografisesti siten, että vuosikertamerkintö lihavoidaan ja osan numero merkitään tarvittaessa kaarisulkeisiin:

Lehden nimi 6(3), 25–45.

Tässä on kyseessä lehden 6. vuosikerta, lehden numero 3. Artikkeli on sivuilla 25 – 35.

 

JAMKin raportointitapa

JAMKissa vuosikerta-tieto piti aiemmin ilmoittaa. Sen pakollisuudesta kuitenkin luovuttiin, koska huomattiin, että lehti löytyy julkaisuvuoden ja numeron mukaan usein ihan yhtä hyvin. Lisäksi opiskelijoilta meni turhaa aikaa sen etsimiseen. Kaikki lehdet eivät vuosikerta-tietoa edes ilmoita, tai jos ilmoittavat, se ei ole mitenkään silmiinpistävä tieto. Vai kuinka moni havainnoi Keskisuomalaista lukiessaan, monettako vuosikertaa tässä nyt tutkaillaan?

Mutta vuosikerran saa siis ilmoittaa.

JAMKissa lehden numeroa ei merkitä sulkuihin. Siihen ei ole nähty tarvetta, varsinkaan, kun sitä ei edellä vuosikerta-tieto. Pyrkimys on ollut yksinkertaiseen lähdemerkintään, jossa on mahdollisimman vähän erikoismerkkejä tms.

Jos ilmoitat vuosikerran, käytä vuosikerran/volyymin ja lehden numeron välissä pilkkua. Vuosikerta-tietoa ei tarvitse korostaa:

Lehden nimi 6, 3, 25–45.

 

Kansainväliset julkaisut

Jos kirjoitat kansainväliseen levitykseen menevää julkaisua, tarkista silloin alasi tieteellisten lehtien lähdeviitekäytännöt.

Usein käytetään juuri edellä mainittua tyyliä:

Lehden nimi 6(3), 25–45.

TAI

Lehden nimi vol. 6, no. 3, pp. 25–45.


Kansainväliset tietokannat

Jos artikkeli on löytynyt kansainvälisestä tietokannasta, tietokannasta löytyy kohtuu helposti myös lähdemerkintään tarvittavat ainekset.

Esimerkiksi löysin kirjaston Academic Search Elite (Ebsco) -tietokannasta artikkelin tältä vuodelta hakulauseella: nursing AND finland. Kun avasin artikkelin pdf-muodossa, sivun oikeaan laitaan ilmestyi työkalu-kuvakkeita (tools). Niistä yksi on cite-työkalu, joka tekee lähdeviitteen.

Valitsin lähdeviiteformaatiksi (cite format) APA:n.

Järjestelmä muodosti tällaisen viitteen:

References

Suhonen, R., Stolt, M., & Leino-Kilpi, H. (2013). Older people in long-term care settings as research informants: Ethical challenges. Nursing Ethics, 20(5), 551-567. doi:10.1177/0969733012463722

JAMKin oppareita varten tätä on hieman muokattava ja siivottava. Poistin sulut ja doi-tiedon ja muutin kursiivin (italics) tavalliseksi, poistin pilkun lehden nimen jälkeen, mutta jätin volyymi-tiedon:

Suhonen, R., Stolt, M., & Leino-Kilpi, H. 2013. Older people in long-term care settings as research informants: Ethical challenges. Nursing Ethics 20, 5, 551-567. Viitattu 8.11.2013. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Academic Search Elite (Ebsco).
Jos poistaa volyymi-tiedon, pitää muistaa poistaa myös sen vieressä olevat pilkut.
Suhonen, R., Stolt, M., & Leino-Kilpi, H. 2013. Older people in long-term care settings as research informants: Ethical challenges. Nursing Ethics 5, 551-567. Viitattu 8.11.2013. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Academic Search Elite (Ebsco).
Kansainvälisissä lehdissä ja lähdeviitteissä näkee usein, että lehden nimen jälkeen tulee pilkku. Itse kannatan sitä, että myös JAMKissa lähdemerkintä tehtäsiin niin, että lehden nimen jälkeen tulee pilkku. Silloin ei esimerkiksi Tiede 2000 -lehden nimessä oleva numero aiheuttaisi hämminkiä.
Lähdeviite-standardin (SFS 5989, 2012) esimerkissä on myös pilkku lehden nimen jälkeen:
STIEG, M.F. The information needs of historians. College and Research Libraries, 1981, 42(6), 549-560.
Tosin tuossa on lehden nimen jälkeen kummasti vuosiluku. Lisäksi lähdeviite-standadin esimerkit tuppaavat olevan tosi tosi vanhoja 😉 Eivät kelpaisi JAMKin oppareiden lähteiksi…

 

 

 

Kansainvälisen lehden nimen lyhenne

Kansainvälisten artikkeleiden kohdalla: pitääkö kirjoittaa lehtien nimet kokonaan auki?
Ja jos on vol ja nro ja sivunumerot – miten merkitään.

Vastaus:
JAMKissa lehden nimi kirjoitetaan lähdemerkintään kokonaan, ei lyhenteenä.

Myös lähdeviite-standardissa SFS 5989 (2012) suositellaan, että nimet merkitään samassa muodossa kuin ne esiintyvät lähteessä (ks. kohta 6.1.1).

Lehtien nimien lyhenteet

Lähdeviite-standardissa annetaan kuitenkin mahdollisuus lyhentää kausijulkaisun – eli siis myös lehden – nimi ISO4-standardin mukaisesti. Tällöinkin, jos lyhenne ei ole täydellisen yksiselitteinen, lehden nimi on kirjoitettava kokonaisuudessaan.

Joissakin tieteellisissä lehdissä lyhenteitä käytetään, ei kuitenkaan kaikissa. Netissä on listoja lehtien lyhenteistä, esimerkiksi monialainen Web of Sciencen lista. Myös alakohtaisia lehtien ja niiden nimien lyhenteiden listoja on netissä, esimerkiksi bioteknologian Journals Database -lista , jonka on koonnut The National Center for Biotechnology Information.

Joissakin tietokannoissa ilmoitetaan myös lehtien nimien lyhenteet, yleensä julkaisu-osioissa (publications, journals tms.). Esimerkiksi Ebscon Business Source Elitessä (toimii JAMKin verkossa tai kirjautumalla Nelli-portaaliin JAMKin tunnuksella) kerrotaan lehden nimen vieressä myös sen lyhenne. Esimerkiksi: Journal of Marketing Research (JMR).

Tsekkasin mielenkiinnosta hoitotieteen Cochrane-tietokannasta, miten sen artikkeleissa lähdemerkinnät tehdään. Otos oli tosin vain yksi artikkeli, eli tämä:

Moore, E. R., Anderson, G. C., Bergman, N. & Dowswell, T. 2012. Early skin-to-skin contact for mothers and their healthy newborn infants. Artikkeli tietokannassa The Cochrane Library. Julk. 16.5.2012. Viitattu 5.11.2013. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Cochrane.

Tämän kyseisen artikkelin lähdeviitteissä lehtien nimet kirjoitettiin kokonaisina, näin:

Anderson GC, Chiu SH, Dombrowski MA, Swinth JY, Albert JM, Wada N. Mother-newborn contact in a randomized trial of kangaroo (skin-to-skin) care. Journal of Obstetric, Gynecologic and Neonatal Nursing 2003;32(5):604-11.

Chiu SH, Anderson GC. Effect of early skin-to-skin contact on mother-preterm infant interaction through 18 months: randomized controlled trial. International Journal of Nursing Studies 2009;46(9):1168-80.

Nämä lähdemerkinnät eivät siis ole JAMKin raportointiohjeen mukaisia, vaan ne on tehty Cochranen tapaan. Tavoitteena oli vain tutkailla, kirjoitetaanko lehtien nimet kokonaisina vai lyhenteinä.

Vol ja nro ja sivunumerot

Volyymin saa ilmoittaa, mutta ei ole pakko. Lukija löytää lähteen lehden nimen, julkaisuvuoden ja sivunumeronkin perusteella. Jos kirjoittaa kansainväliseen lehteen, kannattaa tarkistaa lehden omat käytännöt.

JAMKin raportointiohjeen mukaan lehden nimen jälkeen tulee lehden numero ja sivunumerot. Niiden yhteydessä ei kirjoiteta lyhenteitä nro eikä s. tai ss.

Artikkeli kirjaston Ebsco-tietokannassa; artikkeli on julkaistu lehden numerossa 4, sivuilla 35–58:

Balachandran, K., Bi, Q., Rudrapatna, A., Seymour, J., Soni, R. & Weber, A. 2009.Performance assessment of next-generation wireless mobile systems. Bell Labs Technical Journal 4, 35–58. Viitattu 16.4.2009. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Academic Search Elite (Ebsco).

Muita esimerkkejä, suomenkielisiä ammatti- ja sanomalehtiä:

Karlsson, M. 2009. Moniallergikko voi pitää lemmikkiä. Tesso 2, 24–30.

Leinonen, E. 2009. Jyväskylään viime vuotta enemmän kongressivieraita. Keskisuomalainen 2.4.2009, 15.

Möttönen, S. 2009. Ovatko järjestöt hyvinvointivaltion purkajia vai puolustajia? Yhteiskuntapolitiikka 74, 1, 61–71.