Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: tieteelliset lehdet

Tieteellinen artikkeli – lähdemerkinnän rakenne

Mikä on lähdemerkinnän rakenne silloin, kun kyseessä on tieteellisessä lehdessä julkaistu artikkeli?

Vastaus:

Raportointiohjessa, luvun 5.3 alussa oleva linkki antaa hyvän ohjeen siihen, miten lähdemerkintä tehdään kirjaan ja moniin muihinkin lähteisiin.

Siitä huolimatta opiskelijat ovat joskus hämmentyneitä silloin, kun pitää viitata tieteelliseen artikkeliin. Tässä jelppiä siihen tilanteeseen.

Tieteellisen artikkelin lähdemerkintä

Henkilötekijä(t). Julkaisuvuosi. Lähteen nimi. Lähteen alanimi. Lehden nimi, vuosikerta, numero, sivut. Lisätiedot tarvittaessa. Viitattu pp.kk.vvvv verkkolähteisiin. Nettiosoite tai -polku verkkolähteisiin.

Esimerkkejä, artikkeli JAMKin ostamassa lisenssitietokannassa:

Tyrväinen, L., Lanki, T., Sipilä, R. & Komulainen, J. 2018. Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 134, 13, 1397–1403. Viitattu 6.11.2018. https://janet.finna.fi/, Terveysportti.

Wu, L., Zhang, Y., Choo, K. R. & He, D. 2018. Efficient identity-based encryption scheme with equality test in Smart City. IEEE Transactions on Sustainable Computing, 3, 1, 44–55. doi: 10.1109/TSUSC.2017.2734110. Viitattu 6.11.2018. https://janet.finna.fi/, IEEE.

Esimerkkejä, vertaisarvioitu tieteellinen artikkeli avoimessa netissä:

Lüthje, M. & Saari, R. 2018. Paikallisen ruoan matkailullinen vetovoima. Kirjallisuuskatsaus. Matkailututkimus, 14,1, 42–54. Viitattu 6.11.2018. https://journal.fi/matkailututkimus/article/view/73028.

Bacik, R., Fedorko, R., Nastisin, L. & Gavurova, B. 2018. Factors of communication mix on social media and their role in forming customer experience and brand image. Management & Marketing, 13, 3, 1108–1118. Julk. verkossa 29.10.2018. Viitattu 6.11.2018. https://doi.org/10.2478/mmcks-2018-0026.

Yleisohje kaikkiin lähteisiin

Yleisohje siitä, mitä elementtejä lähdeviitteessä voi olla plus missä järjestyksessä ne kannattaa ilmoittaa:

  • Henkilötekijät = Tekijät joilla on tekijänoikeus lähteen sisältöön. (Poikkeus: Jos julkaisulla on monia eri rooleissa toimivia tekijänoikeudellisia tekijöitä, aloita lähteen nimellä. Esim. elokuvat yms.)
  • Julkaisuvuosi on aina lähdeviitteen toka tieto. Jos julkaisuvuotta ei kerrota, niin no date -> N.d.
  • Lähteen nimi
  • Lähteen alanimi tarvittaessa, jos se selventää lähdeviitettä. Lähteen nimen ja alanimen väliin tulee piste. (Ei ole varsinainen virhe, jos siinä on joku muu välimerkki, kuten tietokannasta napatuissa lähdeviitteissä usein on – tai viitteidenhallintasovelluksella tehdyissä lähdeviitteissä- kunhan käyttää johdonmukaisesti yhtä ja samaa tapaa).
  • Tallennetyyppi (tekninen, ulkoinen) vain tarvittaessa, esim. DVD, AutoCAD DWG-tiedosto, Äänikirja
  • Julkaisun laji (sisältö) ja sitä tarkentavat tiedot tarvittaessa. Esimerkiksi:
    • Opinnäytetyö, ylempi AMK.
    • Muita lajeja: Pöytäkirja pp.kk.vvvv. Muistio pp.kk.vvvv. Sähköpostiviesti pp.kk.vvvv. Tiedote pp.kk.vvvv. Valokuva pp.kk.vvvv. Esite. Vuosikertomus. Juliste. Käyttöohje. Tiivistelmä. Partituuri. Patentti. Luentomuistiinpanot. Luento. Diat. Elokuva.
  • Tuotetiedot
    • Toimitetusta julkaisusta ei käytetä ilmaisua ”Toimitetussa julkaisussa” vaan ”Julkaisussa”.
    • Muut tekijät: Julkaisun toimittajat voi halutessaan kertoa, muista suora sanajärjestys; esimerkki: Toim. E. Sukunimi.
    • Painostiedot: painos, laitos, versio tms. (1. painosta ei ilmoiteta)
    • TV- tai radio-sarjat: Tarvittaessa tiedot kaudesta ja jaksosta.
    • Media/julkaisukanava
      • Kirjoista Kustantajan kotipaikka: Kustantaja
      • Lehdistä Lehden nimi
      • Muut esim. TV-kanavan nimi tai radiokanavan nimi
      • Opinnäytteistä Organisaatio, koulutusala, tutkinto-ohjelma, tarvittaessa suuntautumisvaihtoehto. Jos kaikkia näitä ei kerrota kansi- tai kuvailulehdellä, ilmoita ne, jotka kerrotaan.
      • Muistioista yms. Organisaatio, tarvittaessa tarkemmin.
    • Tarkin mahdollinen julkaisu- tai esitysaika, esim. päivämäärä tai ’vuosikerta, numero’; joissakin lehdissä nro/vuosi. Jos vuosikerran selvittäminen on hankalaa, pelkkä numerokin on ok.
    • Lähteen sijainti julkaisussa: sivut yms.
    • Päivitysaika tarvittaessa nettilähteissä ja muissakin lähteissä
  • Julkaisusarjatiedot, ei pakollisia JAMKissa, saa ilmoittaa; merkitään kuten julkaisussa.
  • Lisätiedot/ muut tiedot tarvittaessa: Mitä lukijan on tiedettävä lähteestä saadakseen käsityksen sen luotettavuudesta yms. tai saadakseen sen tarvittaessa käsiinsä?
    • Tunnistetta (standarditunnus esim. ISBN, ISSN) ei yleensä merkitä JAMKissa. DOI tulee usein automaattisesti, jos lähdeviite muodostetaan tietokannassa esim. cite-toiminnolla, tai jos käytetään jotain sovellusta viitteiden hallintaan. DOI saa olla viitteessä: ks. DOI-osoite hyödyllinen lisätieto
    • Tiedot nettisivusta.
    • Sähköposteista ilmoitetaan vastaanottajan nimi ja asema sekä viestin sisällön lyhyt kuvaus.
  • Viitattu pp.kk.vvvv verkkolähteisiin.
  • Nettiosoite tai -polku aina verkkolähteisiin!
    • Jos nettiosoite on selkeä ja lyhyt, käytetään sitä. Jos verkko-osoite on pitkä ja koukeroinen, voi ilmoittaa polun lähteeseen.
    • Jos käytät lisenssitietokantaa, ilmoita polku lähteeseen, esim. https://janet.finna.fi/, Academic Search Elite.
    • Avoimesti netissä olevissa tieteellisissä artikkeleissa on joskus vain doi-osoite, esimerkiksi DOAJ-tietokannassa on sellaisia artikkeleita. Sen voi silloin laittaa verkko-osoitteeksi, ks. DOI-osoite hyödyllinen lisätieto.

DOI-osoite hyödyllinen lisätieto

Ope: Meillä ei taida olla käytössä DOI:t lähteiden merkinnässä? Mutta ei varmaan ole ”väärinkään” niitä viitteisiin laittaa?

Opiskelija: Riittääkö lähdeluetteloon artikkelin DOI-osoite?

Vastaus:

DOI on hyvä, mutta kuitenkin hieman ongelmallinen. Suosittelen ilmoittamaan sen ennen Viitattu pvm ja verkko-osoitetta, siis lisätietona.

Jos lukija on valmiiksi JAMKin tai muiden korkeakoulujen verkoissa, hän saattaa päästä DOI-osoitteesta suoraan ja näppärästi julkaisuun. Mutta jos lukija on kyseisten verkkojen ulkopuolella, DOI vie sivulle, jossa pyydetään ostamaan kyseinen lähde.

Otetaan esimerkiksi vaikkapa tällainen artikkeli, joka löytyy Cinahl Plus with Full Text (EBSCO) -tietokannasta; menin tietokannan käyttöliittymään Janetin kautta:

Quinn, G. 2014. Nurses’ experiences of the seasonal influenza vaccine in residential care. British Journal of Nursing, 23, 17, 942 – 948. Viitattu 17.9.2018. https://janet.finna.fi/, Cinahl Plus with Full Text (EBSCO).

DOI-osoite lähdemerkinnässä

Kun klikkaan artikkelin otsikkoa tuloslistalla, saan lähdeviitteen aihion klikkamalla Cite-toiminnon kuvaketta. (Siihen pääsee myös PDF-tiedoston vieressä olevista kuvakkeista, valitse paperinnäköinen kuvake).

Sen jälkeen minun on valittava, millä viittaustyylillä haluan lähdeviitteen. Valitsen tässä tapauksessa APA-tyylisen lähdeviitteen, koska silloin DOI tulee mukaan lähdeviitteeseen:

Quinn, G. (2014). Nurses’ experiences of the seasonal influenza vaccine in residential care. British Journal Of Nursing, 23(17), 942-948. doi:10.12968/bjon.2014.23.17.942

JAMKin lähdemerkinnäksi tämä muuttuu ”siivoamalla” ja lisäämällä Viitattu + päivämäärä sekä verkko-osoite tai nettipolku:

Quinn, G. 2014. Nurses’ experiences of the seasonal influenza vaccine in residential care. British Journal Of Nursing, 23,17, 942 – 948. doi:10.12968/bjon.2014.23.17.942. Viitattu 17.9.2018. https://janet.finna.fi/, Cinahl Plus with Full Text (EBSCO).

Doi-linkki voi pelittää oikein, jos olet sellaisen korkeakoulun tai tutkimuslaitoksen verkossa, joka on ostanut lisenssin tietokantaan, jossa tuo artikkeli on. Esimerkiksi silloin kun olet JAMKin tiloissa, tai JAMKin verkon ulkopuolella kirjautuneena Janet-tietokantaan JAMKin tunnuksillasi.

Miksi DOI-osoite ei ole suositeltava ainoaksi verkko-osoitteeksi?

Kun kokeilen kotoani kyseistä DOI-linkkiä sillä tavalla, että en ole kirjautunut JAMKin Janet-tietokantaan, saan tuloslistalle tällaisia vaihtoehtoja:

  • Pääsen PubMed-tietokantaan, jossa on artikkelilsta perustiedot ja tiivistelmä. PubMed ehdottaa myös muita samankaltaisia artikkeleita.
  • PubMedissä on ’Full text links’, jota klikkamalla pääsen Mark Allen Group -nimisen kustantamon ylläpitämälle verkkolehtien sivustolle (MAG Online) ja siellä erityisesti British Journal of Nursing -lehden verkkosivulle, jossa kyseisen artikkelin perustiedot ja tiivistelmä ovat. Jotta saisin artikkelin (full text tai pdf) näkyville, pitäisi minun kirjautua sivustolle, eikä minulla ole sinne tunnuksia.
  • Edellä mainitulla artikkelin verkkosivulla annetaan myös mahdollisuus ostaa artikkeli: ”PPV – Single article access – Healthcare for GBP25.00”. En osta, koska pääsen artikkeliin maksuttomasti Janetin kautta!

Muut tuloslistan osumat DOIn perusteella, mm.:

  • ResearchGate näyttää artikkelin perustiedot ja tiivistelmän. Voin lähettää kirjoittajalle pyynnön saada artikkelista kopio. Usein ReseachGatessa on joko rinnakkaistallenne tai esimerkiksi viimeinen vedos/luonnos tekstistä, ei välttämättä juuri samannäköinen artikkeli, kuin millaisena se on julkaistu tieteellisessä lehdessä.
  • Muitakin sivustoja näyttää olevan, joissa on artikkelin perustiedot ja tiiviistelmä.

Ezproxy-osoitteet oppimateriaaleissa

Kun klikkaan Cinahl Plus with Full Text -tietokannassa esimerkkinä käyttämäni artikkelin otsikkoa tuloslistalla (Janetiin kirjautuneena), pääsen artikkelin perustietoihin. Siellä on yksi rivi, joka koskee DOIta:

DOI: http://dx.doi.org.ezproxy.jamk.fi:2048/10.12968/bjon.2014.23.17.942

Tämä DOI näyttää jonkin verran erilaiselta kuin cite-toiminnolla löytämäni DOI, vaikka vie kyllä samaan julkaisuun, jos olet kirjautuneena Janetiin JAMKin tunnuksillasi tai jo valmiiksi JAMKin verkossa.

Osoitteessa on sana ezproxy. Siitä voi päätellä, että kyseessä on etäyhteyslinkki. Se tarkoittaa JAMKin kirjaston hankkimat maksulliset lisenssitietokannat ovat jamkilaisten käytettävissä esimerkiksi kotona tai vaikka Singaporessa, kunhan henkilö on kirjautunut Janetiin JAMKin tunnuksilla tai on Citrix-etäkäyttöyhteydessä JAMKin verkkoon. (Ezproxy on ohjelmisto/välityspalvelin, se lausutaan usein easyproxy/iisiproksi. JAMKin tunnuksilla kirjautuminen taas hyödyntää Shibboleth-ohjelmistoa.)

Ezproxy-linkki on kätevä esim. silloin, kun opettaja haluaa linkittää julkaisun vaikka verkkokurssille, sillä opiskelijat pääsevät julkaisuun etäyhteyslinkin avulla.

Ezproxy ei kuitenkaan ole pätevin verkko-osoite lähdemerkinnässä. Siihen pääsee vain, jos pystyy kirjautumaan JAMKin verkkoon henkilökohtaisilla JAMKin tunnuksilla. Kaikkia verkko-opparin lukijoita se ei palvele, edes opparintekijä itse ei pääse siihen valmistumisensa jälkeen.

Lisäys 29.11.18: Ezproxyllinen linkki tulee joissakin tietokannoissa, esim. EBSCOn tietokannoissa, myös pysyvä linkki -toiminnosta.

Älä käytä selaimen osoiterivin osoitetta

Selaimen osoiterivin osoitetta ei kantsi käyttää lähdemerkinnässä silloin, kun kyseessä on tietokanta, johon JAMK on ostanut lisenssin jamkilaisia varten. Osoiterivin linkeissä on tyypillisesti istuntokohtaisia tietoja, jolloin et itsekään välttämättä pääse jatkossa lähteen tykö kyseistä osoitetta klikkaamalla. Eivätkä istuntokohtaiset linkit useinkaan toimi JAMKin verkon ulkopuolella.

Aiempi kirjoitus Oppariblogissa liittyen DOI-osoitteisiin: Pitääkö online-lähteisiin laittaa linkit?  (14.3.2017)

 

Lisäys 5.11.18:

DOI verkko-osoitteeksi jos muuta osoitetta ei ole

Joskus doi näyttää toimivan ainoana verkko-osoitteena  avoimen tieteen maksuttomaan artikkeliin, ainakin DOAJ-tietokannassa useimmat artikkelit näyttäisivät linkittävän sisältönsä doi-osoitteen avulla. Silloin doi toimii verkko-osoitteena, ja laittaisin sen lähdeviitteessä viimeiseksi. Doi vie vapaasti netissä olevaan artikkeliin eikä maksua vaativalle sivulle.

Bacik, R., Fedorko, R., Nastisin, L. & Gavurova, B. 2018. Factors of communication mix on social media and their role in forming customer experience and brand image. Management & Marketing, 13, 3, 1108–1118. Julk. verkossa 29.10.2018. Viitattu 6.11.2018. https://doi.org/10.2478/mmcks-2018-0026.

Tosin tässäkin voi halutessaan laittaa osoitteeksi sen polun, jota myöten eteni artikkeliin.

Bacik, R., Fedorko, R., Nastisin, L. & Gavurova, B. 2018. Factors of communication mix on social media and their role in forming customer experience and brand image. Management & Marketing, 13, 3, 1108–1118. Julk. verkossa 29.10.2018. DOI: https://doi.org/10.2478/mmcks-2018-0026. Viitattu 6.11.2018. https://janet.finna.fi/, DOAJ.

Menin siis kirjaston Janetin kautta DOAJ-tietokantaan (sis. vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita), jossa tein haun hakulauseella:

”social media” AND marketing AND (scandinavian OR finland)

Tuloslistalta bongasin em. artikkelin.

Lisäys 7.11.18: Kirjoitin tästä myös postauksessani Tieteellinen artikkeli – lähdemerkinnän rakenne:

”Avoimesti netissä olevissa tieteellisissä artikkeleissa on joskus vain doi-osoite, esimerkiksi DOAJ-tietokannassa on sellaisia artikkeleita. Sen voi silloin laittaa verkko-osoitteeksi – – ”

Sivunumerot 6905395010p1-6905395010p3

AJOT-lehden e-version sivunumerointi pisti miettimään:

Nilsen, D. Gillen, G. Arbesman, M. Lieberman, D. 2015. Occupational Therapy Interventions for Adults With Stroke. Research Article. American Journal of Occupational Therapy, September Volume 69, Number 5. Viitattu 19.1.2017.

Ko artikkelin tunniste on 6905395010, ja Pubmed tietokannassa on perässä p1-3 eli artikkelin sivut 1-3.

Jokainen e-artikkeli on numeroitu noilla pitkillä numeroilla, plus p1-jotain. Esim. yksi uudempi artikkeli 7201170010p1-7201170010p4 miten suosittelisit numeroinnit merkittäväksi? Käytetäänkö p-kirjainta välissä vai ei?

Vastaus:

Tein Janetissa haun kansainvälisten aineistojen hakutoiminnolla. Kyseinen artikkelin näyttää löytyvän American Journal of Occupational Therapy -lehden sivulta.

Ennen kuin pääsen artikkelin pdf-tiedostoon, näen tosiaan tällaisen tiedon:

Am J Occup Ther. 2015; 69(5):6905395010p1-6905395010p3. doi: 10.5014/ajot.2015.695002

Onhan tuo melko sotkuisen näköinen sivunumero-tieto: 6905395010p1-6905395010p3

PDF-artikkelissa lehden oma lähdeviite-ehdotus näyttää olevan tällainen, sivunumeroita ei edes mainita:

Nilsen, D., Gillen, G., Arbesman, M., & Lieberman, D. (2015). Evidence Connection – Occupational therapy interventions for adults with stroke. American Journal of Occupational Therapy, 69, 6905395010. http://dx.doi.org/10.5014/ajot.2015.695002

JAMK-tyylinen lähdeviite saadaan noiden perusteella.

Nilsen, D., Gillen, G., Arbesman, M. & Lieberman, D. 2015. Evidence connection – Occupational therapy interventions for adults with stroke. American Journal of Occupational Therapy, 69, 5, 6905395010p1–6905395010p3. Viitattu 19.1.2017. http://dx.doi.org/10.5014/ajot.2015.695002.

Lähdemerkintä onnistuu siis noiden sivunumerohirviöidenkin kanssa. Hyväksyisin kyseisen lähdeviitteen.

Viestinnän opet eivät suosittele sivut/pages-ilmaisuja lyhennettyinä eikä kokosanoina. Kokeilen, miltä viite näyttää, jos läimäsen tuon artikkelin tunnusteena toimivan numerosarjan lehden numeron ja sivunumeroiden väliin:

Nilsen, D., Gillen, G., Arbesman, M. & Lieberman, D. 2015. Evidence connection – Occupational therapy interventions for adults with stroke. American Journal of Occupational Therapy, 69, 5, 6905395010, 1–3. Viitattu 19.1.2017. http://dx.doi.org/10.5014/ajot.2015.695002.

Näyttää ihan ok:lta minun silmiini. Hyväksyisin tämänkin.

Nettiosoite

Nettiosoite voi olla suora doi, jos se todellakin vie maksuttomaan artikkeliin. Jos se vie sivulle, josta voi ostaa sen (purchase tms.), silloin en sitä käyttäisi varsinaisena osoitteena.

Nettiosoite voi olla polku, jota myöten lukija löytää artikkelin. Myös search-toiminnon voi mainita nettiosoitteen yhteydessä, jos lukija sillä tavalla löytää artikkelin nopeasti:

Nilsen, D., Gillen, G., Arbesman, M. & Lieberman, D. 2015. Evidence connection – Occupational therapy interventions for adults with stroke. American Journal of Occupational Therapy, 69, 5, 6905395010, 1-3. Viitattu 19.1.2017. https://ajot.aota.org/, search.

Tiede- ja ammattilehtien nimen jälkeen pilkku

Raportointiohjeessa on ollut epätäsmällisyyksiä koskien välimerkitystä tiede- ja ammattilehtien tiedoissa.

Neuvottelin niistä Kielikeskuksen opettajien kanssa, ja ohje on täsmentynyt näiltä osin: lehden nimen jälkeen tulee pilkku.

Tämä helpottaa myös tietokannoista esim. Cite-komennolla napattuja tai RefWorksillä koostettuja lähdeviitteitä, joissa usein on pilkku juurikin tuossa kohdassa.

Rapsaohjeen esimerkkejä:

Balachandran, K., Bi, Q., Rudrapatna, A., Seymour, J., Soni, R. & Weber, A. 2009. Performance assessment of next-generation wireless mobile systems. Bell Labs Technical Journal, 13, 4, 35–58. Viitattu 16.4.2016. https://janet.finna.fi, Academic Search Elite.

Bernaards, C. M., Ariens, G. A. M.,  Simons, M., Knol, D. L. & Hildebrandt, V. H. 2008. Improving work style behavior in computer workers with neck and upper limb symptoms. Journal of Occupational Rehabilitation, 1, 87–101. Viitattu 15.1.2015. https://janet.finna.fi, Cinahl.

Hytönen, J. 2015. Pidetään kiinni turvaverkoista. Sosiaalivakuutus, 2, 24–26. Suomen mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Marita Ruohosen ja Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin haastattelu. Viitattu 13.3.2015. http://www.kela.fi/documents/10180/1978560/Sosiaalivakuutus_215.pdf/6accef8f-1a7e-4ad1-a5e2-ae0db2bf4d63.

Karlsson, M. 2009. Moniallergikko voi pitää lemmikkiä. Tesso, 2, 24–30.

Smith, L. R. & Sanderson, J. 2015. I’m going to instagram it! An analysis of athlete self-presentation on Instagram. Journal of Broadcasting & Electronic Media, 59, 2, 342–358. Viitattu 18.5.2015. https://janet.finna.fi, Academic Search Elite.

Harvard Business Review -lehden artikkeli netissä pdf:nä

Taustatiedoksi että kirjoitan opparini englanniksi, joten täytyy seurata englanninkielisiä reporting instructions.

1. Miten viittaan esim tähän McKinsey Quarterlyn artikkeliin?
http://www.mckinsey.com/business-functions/marketing-and-sales/our-insights/the-consumer-decision-journey

2. Miten viittaan Harvard Business Review -artikkeleihin jotka on otettu heidän nettisivuiltaan vs. pdf-tiedosto netistä / fyysinen kopio?

Lähinnä mietin sanamuotoja ”Article on Harvard Business Review” vs. “Harvard Business Review online article” vs. “Article on Harvard Business Review’s website”

Entäs miten viittaisin esim tähän: http://saberfazermarketing.com/wp-content/uploads/2011/10/Branding-in-the-Digital-Age.pdf

Sama löytyy myös HBR virallisilta sivuilta, mutta ihan vain nettiartikkelina, eli ei sivunumeroita, eikä edes kuvia. Minun täytyy viitata nimenomaan tähän, koska käytän kuvia ko. artikkelista.

3. Pitääkö kaikkiin PDF-tiedostoihin jotka löytyy netistä, laittaa linkki referenssi listaan? Vai riittääkö perustiedot artikkelista. Esim yllämainittu Edelmanin artikkeli? Linkillä vai ilman?

Vastaus:

McKinsey Quarterlyn artikkeli

Lähdeviite:

Court, D., Elzinga, D., Mulder, S., & Vetvik, J. 2009. The consumer decision journey. McKinsey Quarterly, June 2009. Accessed on 14 March 2017. http://www.mckinsey.com/business-functions/marketing-and-sales/our-insights/the-consumer-decision-journey.

Harvard Business Review -artikkeli

Harvard Business Review -lehti ja siten myös kyseinen pdf-muotoinen artikkeli on kokotekstinä mm. EBSCO-kustantamon Business Source Elite -tietokannassa, löytyy Janetin kautta. Etsin artikkelin näkyviin ja nappasin Cite-toiminnolla lähdeviitteen aihion APA-mallilla, hivenen muokkasin + lisäsin linkkisi:

Edelman, D. C. 2010. Branding in The Digital Age. Harvard Business Review, 88, 12, 62 – 69. Accessed on 14 March 2017. http://saberfazermarketing.com/wp-content/uploads/2011/10/Branding-in-the-Digital-Age.pdf.

(Huom! Suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa kursiivit poistetaan.)

Jos haluat, voit laittaa viitteeseen ehdottamasi tiedon, näistä jokainen on mielestäni lukijalle täysin ymmärrettävä:

Article on Harvard Business Review
Harvard Business Review online article
Article on Harvard Business Review’s website

Julkaisufoorumi kertoo lehden tieteellisyyden

Miten tieteellinen lehti on Harvard Business Review?

Vastaus:

Se on perustason tieteellinen lehti. Norjassa ja Tanskassa sitä kuitenkin pidetään johtavan tason (2) lehtenä, kuten Suomessakin vielä vuonna 2014. Voit käyttää sitä opinnäytetyön lähteenä, olitpa amk- tai yamk-opiskelija.

Lehden tieteellisyyden voit tarkistaa Julkaisufoorumista (www.julkaisufoorumi.fi), lyhenne JUFO. Se on Tieteellisten seurain valtuuskunnan ylläpitämä julkaisukanavien tasoluokitus-sivusto.  Sivustolla arvioidaan sekä kotimaisia että ulkomaisia tieteellisiä julkaisuja.

1 = perustaso; 2 = johtava taso; 3 = korkein taso

Julkaisukanava = lehti, konferenssijulkaisu, tutkimusraportti tai muu tieteellisiä tutkimustuloksia julkaiseva ”kanava”. Mutta huom! ”Tieteellinen julkaisukanava voi sisältää myös vertaisarvioimattomia julkaisuja, kuten kommentteja, katsauksia ja käsikirjoja.”

Kun teet haun, kirjoita lehden nimi nimeke-kentään ja klikkaa painiketta Hae. Sivun alareunasta näet lehden tieteellisyyden tason. Jos klikkaat lehden nimen linkkiä, näet, mille tasolle se on aiemmin arvotettu.

Tieteellisyyden tasot

Vain tieteelliset julkaisukanavat voivat saada Julkaisufoorumi-luokan 1, 2 ja 3.

Arvioinnit-välilehdestä voit tarkistaa, mitä tarkoittaa taso 1, taso 2, taso 3 tai taso 0. 

Letter to the editor

Entä tällainen sähköinen julkaisu: http://ajh.sagepub.com/content/early/2013/05/30/1049909113492373.extract

Viitataanko näin:
Marcus, D. A., Blazek-O´Neil, B. & Kopar, J.L. 2013. Symptom Reduction Identified After Offering Animal-Assisted Activity at Cancer Infusion Center. American Journal of Hospice & Palliative medicine 00(0) 1-2. Letter to the Editor.

Vastaus:

Sivulla on maininta: A more recent version of this article was published on [05-08-2014]. Uusinta tai viimeisintä versiota kantsii käyttää, jos mahdollista.

Mutta maaliskuun 2013 lehden numeron sisällysluettelosta löysin nämä tiedot:
Dawn A. Marcus, Betsy Blazek-O’Neill,and Jennifer L. Kopar
Symptomatic Improvement Reported After Receiving Reiki at a Cancer Infusion Center
AM J HOSP PALLIAT CARE March 2013 30: 216-217, first published on December 5, 2012 doi:10.1177/1049909112469275

Tämän perusteella tekisin lähdeviitteen näin:

Marcus, D. A., Blazek-O’Neill, B. & Kopar, J. K. 2013. Symptomatic improvement reported after receiving reiki at a Cancer Infusion Center. Letter to the editor. American Journal of Hospice & Palliative Medicine, maaliskuu 2013, 30, 216 – 217. Viitattu pp.kk.vvvv. Nettiosoite tai doi.

Vapaassa netissä näyttäisi olevan vain tiivistelmä. Jos käytät sitä lähteenä, merkitse lähdeviitteeseen, että on tiivistelmä.

Koko artikkeli on jamkilaisten käytettävissä Cinahl with full text -tietokannassa. Näyttää siltä, että artikkeli on tosiaan julkaistu maaliskuussa 2013, lehden numerosssa 2.

Marcus, D. A., Blazek-O’Neill, B. & Kopar, J. K. 2013. Symptomatic improvement reported after receiving reiki at a Cancer Infusion Center. Letter to the editor. American Journal of Hospice & Palliative Medicine, maaliskuu 2013, 30, 2, 216 – 217. Viitattu 12.3.2015. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Cinahl with full text.

Tuo Cancer infusion center kirjoitetaan enkunkielelisenä erisnimenä kaikki alkukirjaimet isona, muutenhan suomenkielisessä lähdeviitteessä sanat kirjoitetaan normaalisti.

Voinko viitata tietokannasta löytämääni tiivistelmään?

Opiskelija 1: Voinko viitata tietokannasta löytämääni tiivistelmään?

Opiskelija 2: Ovatko vain kokotekstiartikkelit luotettavia?

Vastaus:

Voit viitata tiivistelmään. Niiden luotettavuuden arviointiin pätevät samat lainalaisuudet kuin kokonaisten artikkelienkin.

Käytä tieteellisiä, ammatillisia ja virallistiedon lähteitä

Tieteelliset lähteet ovat usein alan tiedemiesten ja -naisten tarkistamia (peer reviewed). Tieteellisiä ovat myös artikkelit, joiden yhteydessä on esimerkiksi ilmaisu ”scholarly journals”. Yleensä journal-sana viittaa korkeatasoiseen lähteeseen.

Kaikissa ammatillisissa lähteissä ei ole samanlaista tiukkaa tarkistusmenettelyä, mutta yleensä toimittajat tai toimituskunta on niissäkin alaan perehtyneitä asiantuntijoita.

Myös ajantasaiset virallislähteet ovat hyviä opparin lähteitä.

Koko artikkeli vai tiivistelmä?

Se, onko tietokannasta löytyvän viitteen yhteydessä tiivistelmä vai koko artikkeli, ei osoita sitä, onko lähde luotettava ja käyttökelpoinen juuri sinun omaan aiheeseesi.

Uusimmista artikkeleista tulee tietokantaan tavallisesti ensin vain tiivistelmä ja perustiedot. Varsinainen artikkeli ilmestyy sinne viiveellä, joka joskus on 1-3 kuukautta, joskus jopa yksi vuosi. (Mikä on käsittämätön aika, kun tietokannoista kuitenkin maksetaan mansikoita!)

Sen vuoksi opiskelija voi mielestäni viitata tiivistelmään, jos hän haluaa kertoa vaikkapa viimeisimpien tutkimusten tuloksista. Sekin on tapa osoittaa, että seuraa alansa kehitystä ja kansainvälistä keskustelua.

Lähdeviite tiivistelmään sekä ihanat uutuusvahdit

Jos asentaa tietokantaan uutuusvahdin (hälytys, an alert), pystyy hyvin seuraamaan, mitä tutkimuksia ja muita lähteitä omasta aihepiiristä ilmestyy. Uutuudet ovat lähes poikkeuksetta tiivistelmiä, jollei kyse ole vapaasti netissä julkaistavasta lehdestä.

Lähdeviitteeseen on kuitenkin hyvä lisätä sana tiivistelmä. Esimerkiksi näin:

Chowdhury, I. R., Patro, S., Venugopal, P. & Israel, D. A study on consumer adoption of technology-facilitated services. Artikkelin tiivistelmä. Journal of Services Marketing, 28, 6, 471-483. DOI: 10.1108/JSM-04-2013-0095. Viitattu 1.12.2014. Https://janet.finna.fi/, Business Source Elite (Ebsco) -tietokanta.

Todellisuudessa en tehnyt yksittäistä hakua Ebscon Business-tietokantaan. Olin tehnyt uutuusvahdin jo jokunen aika sitten kolmeen eri Ebscon tietokantaan, eli myös Academic Search Elite ja Hospitality & Tourism Complete -tietokantoihin. Uutuusvahtini hälyttää aina, kun kyseisiin tietokantoihin tulee julkaisu, joka vastaa tähän hakulauseeseen: ”service design”.

Lähdeviitteeseen valitsin tietokannoista yhden, johon jamkilaisilla on pääsy.

DOI-tunnus ei ole tällä hetkellä pakollinen lähdemerkintä-tieto JAMKissa. Koska se oli valmiina uutuusvahdin antamassa tiedossa, annan sen siinä olla. Se on usein hyödyllinen, sillä muissa korkeakouluissa lähteen voi etsiä sen avulla nopeasti. Vaikka googlettamalla, kunhan googlettaa korkeakoulun verkossa ollessaan.

 

Uutuusvahdin lähettämä sähköpostiviesti näyttää lyhennettynä tältä (muutin sähköpostiosoitteeni muotoon etunimi.sukunimi):

EBSCOhost Alert Notification

To: etunimi.sukunimi @jamk.fi
Subject: Palvelumuotoilu-hälytys

– –

4.    A study on consumer adoption of technology-facilitated services. By: Chowdhury, Indranil Roy; Patro, Sanjay; Venugopal, Pingali; Israel, D. Journal of Services Marketing. 2014, Vol. 28 Issue 6, p471-483. 13p. DOI: 10.1108/JSM-04-2013-0095. http://search.ebscohost.com.ezproxy.jamk.fi:2048/login.aspx?direct=true&db=bsh&AN=99047341&site=ehost-live

– –

JAMK University of Applied Sciences Library

E-mail Disclaimer: This e-mail was generated by EBSCOhost Research Databases for Suvi Perttula. Neither EBSCO nor the institution from which Suvi Perttula created this e-mail are responsible for the content of this e-mail.

To retrieve or edit this alert, sign in to My EBSCOhost Research Databases with any requested changes.

Please do not reply to this message. For questions regarding your alert please visit http://support.ebscohost.com/contact/askus.php.

Artikkeli SageJournals-tietokannassa

Jatkoa edellisiin kysymyksiin+vastauksiin: Mulla on muutama aineisto, johon haluaisin tutustua, mut kokotekstit on SageJournalsin kautta maksullisia. Pystynkö jotenkin lukemaan JAMK:in kautta ilmaiseksi tämän:

Dooris, M. and Doherty, S. Healthy Universities: current activity and future directions – findings and reflections from a national-level qualitative research study. Global Health Promotion.

Vastaus:

Uudessa Janetista en löydä lehteä nimeltä Global Health Promotion: ”Haulla – global health promotion – ei löytynyt tuloksia”.

Pubmed-tietokannasta hakemalla selviää tosiaan, että artikkeliin pääsee SageJournalsin kautta. JAMKin kirjastolla ei ole lisenssiä kyseiseen verkkolehtipalveluun (tietokantaan). Kuten päättelitkin, et siis pääse siihen käsiksi JAMKin verkon kautta.

Koklasin varmuuden vuoksi Google Scholarissa hakulausetta: Dooris AND Doherty AND ”healthy universities” AND ”current activity”. No, minäkään en löytänyt artikkelia sitäkään kautta. Olin JAMKin verkossa -> monet linkit, jotka JAMKin verkon ulkopuolella eivät toimi, toimivat JAMKin verkossa.

Mutta hyviä uutisia! Jyväskylän yliopiston kirjastossa näyttäisi SageJournals olevan. Siellä siis kannattaa käydä paikan päällä, jos et pääse yliopiston verkkoon tai jos sinulla ei ole JY:n käyttäjätunnusta. Yliopiston tietokantoihin pääsee paitsi yliopiston kirjastossa, myös jos asuu JYY:n vuokrakämpässä tai KOASin asunnoissa. Voit tehdä haun uudesta JYKDOKista myös kyseisen lehden nimellä, niin tietokanta kertoo, että se tosiaan on siellä käytettävissä.

Lähdeviite:

Dooris, M. and Doherty, S. 2010. Healthy Universities: current activity and future directions – findings and reflections from a national-level qualitative research study. Global Health Promotion 17, 3, 6-16. Viitattu päivämäärä. Nettiosoite tai -polku.

Vapaaehtoinen vuosikerta-tieto

Entä jos kuitenkin haluan ilmoittaa lehden vuosikerran lähdeviitteessä?

Vastaus:

Kansallinen lähdeviite-standardimme (SFS 5989, 2012) kertoo, että lehden vuosikerran (volyymin) voi halutessaan ilmoittaa. Esimerkiksi näin (esimerkit standardista):

vsk. 6, no. 3, s. 25–45.

vol. 2, plate XXV

Sanat ”vuosikerta” tai ”volume” tai ”numero” voi jättää pois. Standardin esimerkeissä käytetään niiden tuttuja lyhenteitä.

Jos sekä vuosikerta että lehden numero ilmoitetaan, standardi suosittelee, että luvut/numerot erotettaisiin toisistaan typografisesti siten, että vuosikertamerkintö lihavoidaan ja osan numero merkitään tarvittaessa kaarisulkeisiin:

Lehden nimi 6(3), 25–45.

Tässä on kyseessä lehden 6. vuosikerta, lehden numero 3. Artikkeli on sivuilla 25 – 35.

 

JAMKin raportointitapa

JAMKissa vuosikerta-tieto piti aiemmin ilmoittaa. Sen pakollisuudesta kuitenkin luovuttiin, koska huomattiin, että lehti löytyy julkaisuvuoden ja numeron mukaan usein ihan yhtä hyvin. Lisäksi opiskelijoilta meni turhaa aikaa sen etsimiseen. Kaikki lehdet eivät vuosikerta-tietoa edes ilmoita, tai jos ilmoittavat, se ei ole mitenkään silmiinpistävä tieto. Vai kuinka moni havainnoi Keskisuomalaista lukiessaan, monettako vuosikertaa tässä nyt tutkaillaan?

Mutta vuosikerran saa siis ilmoittaa.

JAMKissa lehden numeroa ei merkitä sulkuihin. Siihen ei ole nähty tarvetta, varsinkaan, kun sitä ei edellä vuosikerta-tieto. Pyrkimys on ollut yksinkertaiseen lähdemerkintään, jossa on mahdollisimman vähän erikoismerkkejä tms.

Jos ilmoitat vuosikerran, käytä vuosikerran/volyymin ja lehden numeron välissä pilkkua. Vuosikerta-tietoa ei tarvitse korostaa:

Lehden nimi 6, 3, 25–45.

 

Kansainväliset julkaisut

Jos kirjoitat kansainväliseen levitykseen menevää julkaisua, tarkista silloin alasi tieteellisten lehtien lähdeviitekäytännöt.

Usein käytetään juuri edellä mainittua tyyliä:

Lehden nimi 6(3), 25–45.

TAI

Lehden nimi vol. 6, no. 3, pp. 25–45.


Kansainväliset tietokannat

Jos artikkeli on löytynyt kansainvälisestä tietokannasta, tietokannasta löytyy kohtuu helposti myös lähdemerkintään tarvittavat ainekset.

Esimerkiksi löysin kirjaston Academic Search Elite (Ebsco) -tietokannasta artikkelin tältä vuodelta hakulauseella: nursing AND finland. Kun avasin artikkelin pdf-muodossa, sivun oikeaan laitaan ilmestyi työkalu-kuvakkeita (tools). Niistä yksi on cite-työkalu, joka tekee lähdeviitteen.

Valitsin lähdeviiteformaatiksi (cite format) APA:n.

Järjestelmä muodosti tällaisen viitteen:

References

Suhonen, R., Stolt, M., & Leino-Kilpi, H. (2013). Older people in long-term care settings as research informants: Ethical challenges. Nursing Ethics, 20(5), 551-567. doi:10.1177/0969733012463722

JAMKin oppareita varten tätä on hieman muokattava ja siivottava. Poistin sulut ja doi-tiedon ja muutin kursiivin (italics) tavalliseksi, poistin pilkun lehden nimen jälkeen, mutta jätin volyymi-tiedon:

Suhonen, R., Stolt, M., & Leino-Kilpi, H. 2013. Older people in long-term care settings as research informants: Ethical challenges. Nursing Ethics 20, 5, 551-567. Viitattu 8.11.2013. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Academic Search Elite (Ebsco).
Jos poistaa volyymi-tiedon, pitää muistaa poistaa myös sen vieressä olevat pilkut.
Suhonen, R., Stolt, M., & Leino-Kilpi, H. 2013. Older people in long-term care settings as research informants: Ethical challenges. Nursing Ethics 5, 551-567. Viitattu 8.11.2013. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Academic Search Elite (Ebsco).
Kansainvälisissä lehdissä ja lähdeviitteissä näkee usein, että lehden nimen jälkeen tulee pilkku. Itse kannatan sitä, että myös JAMKissa lähdemerkintä tehtäsiin niin, että lehden nimen jälkeen tulee pilkku. Silloin ei esimerkiksi Tiede 2000 -lehden nimessä oleva numero aiheuttaisi hämminkiä.
Lähdeviite-standardin (SFS 5989, 2012) esimerkissä on myös pilkku lehden nimen jälkeen:
STIEG, M.F. The information needs of historians. College and Research Libraries, 1981, 42(6), 549-560.
Tosin tuossa on lehden nimen jälkeen kummasti vuosiluku. Lisäksi lähdeviite-standadin esimerkit tuppaavat olevan tosi tosi vanhoja 😉 Eivät kelpaisi JAMKin oppareiden lähteiksi…

 

 

 

Kansainvälisen lehden nimen lyhenne

Kansainvälisten artikkeleiden kohdalla: pitääkö kirjoittaa lehtien nimet kokonaan auki?
Ja jos on vol ja nro ja sivunumerot – miten merkitään.

Vastaus:
JAMKissa lehden nimi kirjoitetaan lähdemerkintään kokonaan, ei lyhenteenä.

Myös lähdeviite-standardissa SFS 5989 (2012) suositellaan, että nimet merkitään samassa muodossa kuin ne esiintyvät lähteessä (ks. kohta 6.1.1).

Lehtien nimien lyhenteet

Lähdeviite-standardissa annetaan kuitenkin mahdollisuus lyhentää kausijulkaisun – eli siis myös lehden – nimi ISO4-standardin mukaisesti. Tällöinkin, jos lyhenne ei ole täydellisen yksiselitteinen, lehden nimi on kirjoitettava kokonaisuudessaan.

Joissakin tieteellisissä lehdissä lyhenteitä käytetään, ei kuitenkaan kaikissa. Netissä on listoja lehtien lyhenteistä, esimerkiksi monialainen Web of Sciencen lista. Myös alakohtaisia lehtien ja niiden nimien lyhenteiden listoja on netissä, esimerkiksi bioteknologian Journals Database -lista , jonka on koonnut The National Center for Biotechnology Information.

Joissakin tietokannoissa ilmoitetaan myös lehtien nimien lyhenteet, yleensä julkaisu-osioissa (publications, journals tms.). Esimerkiksi Ebscon Business Source Elitessä (toimii JAMKin verkossa tai kirjautumalla Nelli-portaaliin JAMKin tunnuksella) kerrotaan lehden nimen vieressä myös sen lyhenne. Esimerkiksi: Journal of Marketing Research (JMR).

Tsekkasin mielenkiinnosta hoitotieteen Cochrane-tietokannasta, miten sen artikkeleissa lähdemerkinnät tehdään. Otos oli tosin vain yksi artikkeli, eli tämä:

Moore, E. R., Anderson, G. C., Bergman, N. & Dowswell, T. 2012. Early skin-to-skin contact for mothers and their healthy newborn infants. Artikkeli tietokannassa The Cochrane Library. Julk. 16.5.2012. Viitattu 5.11.2013. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Cochrane.

Tämän kyseisen artikkelin lähdeviitteissä lehtien nimet kirjoitettiin kokonaisina, näin:

Anderson GC, Chiu SH, Dombrowski MA, Swinth JY, Albert JM, Wada N. Mother-newborn contact in a randomized trial of kangaroo (skin-to-skin) care. Journal of Obstetric, Gynecologic and Neonatal Nursing 2003;32(5):604-11.

Chiu SH, Anderson GC. Effect of early skin-to-skin contact on mother-preterm infant interaction through 18 months: randomized controlled trial. International Journal of Nursing Studies 2009;46(9):1168-80.

Nämä lähdemerkinnät eivät siis ole JAMKin raportointiohjeen mukaisia, vaan ne on tehty Cochranen tapaan. Tavoitteena oli vain tutkailla, kirjoitetaanko lehtien nimet kokonaisina vai lyhenteinä.

Vol ja nro ja sivunumerot

Volyymin saa ilmoittaa, mutta ei ole pakko. Lukija löytää lähteen lehden nimen, julkaisuvuoden ja sivunumeronkin perusteella. Jos kirjoittaa kansainväliseen lehteen, kannattaa tarkistaa lehden omat käytännöt.

JAMKin raportointiohjeen mukaan lehden nimen jälkeen tulee lehden numero ja sivunumerot. Niiden yhteydessä ei kirjoiteta lyhenteitä nro eikä s. tai ss.

Artikkeli kirjaston Ebsco-tietokannassa; artikkeli on julkaistu lehden numerossa 4, sivuilla 35–58:

Balachandran, K., Bi, Q., Rudrapatna, A., Seymour, J., Soni, R. & Weber, A. 2009.Performance assessment of next-generation wireless mobile systems. Bell Labs Technical Journal 4, 35–58. Viitattu 16.4.2009. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Academic Search Elite (Ebsco).

Muita esimerkkejä, suomenkielisiä ammatti- ja sanomalehtiä:

Karlsson, M. 2009. Moniallergikko voi pitää lemmikkiä. Tesso 2, 24–30.

Leinonen, E. 2009. Jyväskylään viime vuotta enemmän kongressivieraita. Keskisuomalainen 2.4.2009, 15.

Möttönen, S. 2009. Ovatko järjestöt hyvinvointivaltion purkajia vai puolustajia? Yhteiskuntapolitiikka 74, 1, 61–71.

Milloin linkki artikkelilähteeseen?

Olen löytänyt artikkeleita kirjaston tietokannoista hakusanoilla. Miten teen lähdeviitteet? Laitanko kaikista linkit?

Vastaus:

Linkki laitetaan, kun kyseessä on sähköinen (elektroninen) lähde, eli e-artikkeli.

Jos saat tiedon artikkelin olemassaolosta Janet-tietokannasta, mutta et pääse lukemaan sitä, vaan menet lainaamaan kirjastosta paperisen lehden, linkkiä eikä viitattu+päivämäärää tule lähdemerkintään. Silloin lähdemerkintään tulee
Tekijä. Vuosi. Artikkelin nimi. Lehden nimi numero, sivut. Muut täsmentävät tiedot.

Jos pääset lukemaan artikkelia kirjaston Nellin kautta, voit kirjoittaa nettiosoitteeksi polun jota myöten pääsit artikkeliin. Esimerkiksi http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Abi Inform. Silloin lähdemerkintään tulee
Tekijä. Vuosi. Artikkelin nimi. Lehden nimi numero, sivut. Muut täsmentävät tiedot. Viitattu pvm. Nettiosoite.

Jos artikkeli on vapaasti kaikkien muidenkin kuin jamkilaisten luettavissa netissä, voit käyttää myös suoraa osoitetta (tai polkua, jos se on selvempi). Esimerkiksi tänään Ylen sivuilla on artikkeli eläkeläisten lääkkeiden käytöstä (osoitteessa http://yle.fi/uutiset/laakkeet_alkavat_unohtua_elakkeella/6869778). Silloin lähdemerkintään tulee
Tekijä. Vuosi. Artikkelin nimi. Lehden nimi numero, sivut. Muut täsmentävät tiedot. Viitattu pvm. Nettiosoite.

Tutkimusartikkeli aukeaa tekstipötkönä

Kysymys liittyen kirjallisuuskatsaukseen valittuihin tutkimuksiin. Muutama tutkimus ei aukea PDF-muodossa, jolloin niissä ei ole sivunumeroita. Laitetaanko tekstin ”sisään” viitteiksi artikkelin koko sivumäärä (esim. 251 – 260.), kuten lähdetietoihin tulee, vai jätetäänkö tällöin sivunumero(t) tekstin sisältä kokonaan pois (esim. Hill 2005.).

Vastaus:

Tekstiviitteestä jätetään sivunumerot pois, jollei niitä tiedetä tai niitä ei kyseisessä lähteessä ole: (Hill 2005). Näin esimerkiksi tapauksessanne, jolloin artikkeli aukeaa vain yhtenä tekstipötkönä. PDF-muodossahan sivunumerot näkyisivät.

Lehden volyymi vai numero?

Meillä on lähdeluettelossa paljon tutkimuksia, joissa on artikkelin vol., nro ja sivut. Jamkin raportointiohje sanoo,että ne kaikki mainitaan. Raportointiohjeen esimerkissä ei ole tuota volumenroa kuitenkaan laitettu näkyviin. Eli laitammeko vol.nron näkyviin niihin artikkelilähteisiin, joissa se on olemassa ja tuleeko se silloin muotoon 121(12):1317 – 25 vai 121, 12, 1317 – 25. Entä, jos artikkelissa on vain vol.nro ja sivunrot?

Vastaus:

Volyymin eli lehden vuosikertatiedon voi ilmoittaa tai olla ilmoittamatta.  JAMKin tapa ilmoittaa volyymi on jälkimmäinen ehdotuksenne: Lehden nimi 121, 12, 1317 – 25.

Kun artikkelissa on vain numero eikä volyymia, tai kun volyymia ei haluta ilmoittaa, litannia näyttää tältä: Lehden nimi 12, 1317 – 25. Jos opiskelija menee lukemaan artikkelin esimerkiksi lehden sisällysluettelonäkymän kautta, hän ei välttämättä ole edes tietoinen lehden volyymista.

Uudessa standardiehdotuksessa ehdotetaan, että volyymi olisi vapaaehtoinen ja että se ilmoitettaisiin korostamalla (boldilla). Silloin merkintä olisi: Lehden nimi 121, 12, 1317 – 25. Tästä ei ole kuitenkaan mitään kansallista suositusta eikä edes JAMKin ohjetta.

 

Sivunumerot tekstiviitteessä

Tuleeko tutkimusartikkeleihin yleensä sivunumeroita kun niihin viitataan tekstissä? Meistä se olisi selkeää. Esimerkiksi: ”Tämän epäillään johtuvan ikääntymisen aiheuttamasta selkäranganjousto-ominaisuuksien vähenemisestä ja hengitysvastuksen lisääntymisestä vatsamakuuasennossa (Gordon, Grimmer & Trott 2007, 6.)”

Vastaus:
Jep, tulee.

Aina kun julkaisussa on numeroidut sivut, tekstiviitteessä kerrotaan täsmällisesti ne sivut, joihin ollaan viittaamassa.

Lähdeluettelossa ilmoitetaan ne sivut, joilla kyseinen artikkeli on ilmestynyt lehdessä.

Tutkimusartikkeleissa on yleensä sivunumerot. Tietokannoissa sivunumerot näkee artikkelien PDF-versioista (näköisartikkeleista) tai sitten artikkelin lyhyistä perustiedoista (citation tms.) tai tiivistelmästä.

Joskus lähteistä on kahdenlaisia versioita: se jossa kerrotaan sivunumerot ja toinen jossa ei kerrota. Esimerkiksi säädöstietopankki Finlexissä (www.finlex.fi) lait ovat sivunumeroitta osiossa ”Ajantasainen lainsäädäntö” ja sivunumeroilla osiossa ”Säädökset alkuperäisinä”.