Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: tutkimusartikkelit

Artikkeli keskussairaalan intrassa

Työskentelen keskussairaalalla ja meillähän on oma kirjasto täällä. Olen joutunut paljon pyytämään sieltä informaatikoilta artikkeleja, jotka sitten paperiversiona saanut. Tällöinhän ne merkataan lähteisiin kuten muukin painettu teos? 

Miten siinä tapauksessa, kun pääsen henkilöstön intran kautta suoraan artikkeliin, minkä merkkaan lähteeksi? Artikkelin nimi toki ja tekijät ja lehti, missä ilmestynyt, mutta laitanko esimerkiksi nettilähteeksi http://medikes.fi, Pubmed ? 

Vastaus:

Paperiset/painetut artikkelit merkitään samalla tavalla kuin muutkin painetut.

Katso postaukseni Tieteellinen artikkeli – lähdemerkinnän rakenne (6.11.2018). Koska et kuitenkaan käytä verkkolähdettä, jätä lähdeviitteen lopussa olevat Viitattu pvm ja nettiosoite pois.

Intrassa oleva artikkeli

Kun klikkaan antamaasi linkkiä, pääsen sivulle, jossa tiedotetaan jostain muutoksesta (onkohan intran osoitteenne muuttunut).

Mutta joo, voit soveltaa perusohjetta. Silloin lähdemerkintä tulee näin:

Henkilötekijä(t). Julkaisuvuosi. Artikkelin nimi. Lehden nimi, vuosikerta, numero, sivut. Lisätiedot tarvittaessa. Viitattu pvm. http://medikes.fi, Pubmed.

Jos haluat, voit laittaa lisätiedoksi jotain tyyliin ”Artikkeli saatavissa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tietojärjestelmässä.” tai ”Artikkeli saatavissa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin intranetissä.”. Olen joskus nähnyt tällaisenkin ilmaisun: ”Vaatii käyttöoikeuden.” Kertominen on mielestäni reilua; kaikki kun eivät pääse tuohon tietokantaan, ei vaikka tulisivat paikan päälle.

Henkilötekijä(t). Julkaisuvuosi. Artikkelin nimi. Lehden nimi, vuosikerta, numero, sivut. Artikkeli saatavissa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tietojärjestelmässä. Viitattu pvm. http://medikes.fi, Pubmed.

Tieteellinen artikkeli – lähdemerkinnän rakenne

Mikä on lähdemerkinnän rakenne silloin, kun kyseessä on tieteellisessä lehdessä julkaistu artikkeli?

Vastaus:

Raportointiohjessa, luvun 5.3 alussa oleva linkki antaa hyvän ohjeen siihen, miten lähdemerkintä tehdään kirjaan ja moniin muihinkin lähteisiin.

Siitä huolimatta opiskelijat ovat joskus hämmentyneitä silloin, kun pitää viitata tieteelliseen artikkeliin. Tässä jelppiä siihen tilanteeseen.

Tieteellisen artikkelin lähdemerkintä

Henkilötekijä(t). Julkaisuvuosi. Lähteen nimi. Lähteen alanimi. Lehden nimi, vuosikerta, numero, sivut. Lisätiedot tarvittaessa. Viitattu pp.kk.vvvv verkkolähteisiin. Nettiosoite tai -polku verkkolähteisiin.

Esimerkkejä, artikkeli JAMKin ostamassa lisenssitietokannassa:

Tyrväinen, L., Lanki, T., Sipilä, R. & Komulainen, J. 2018. Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 134, 13, 1397–1403. Viitattu 6.11.2018. https://janet.finna.fi/, Terveysportti.

Wu, L., Zhang, Y., Choo, K. R. & He, D. 2018. Efficient identity-based encryption scheme with equality test in Smart City. IEEE Transactions on Sustainable Computing, 3, 1, 44–55. doi: 10.1109/TSUSC.2017.2734110. Viitattu 6.11.2018. https://janet.finna.fi/, IEEE.

Esimerkkejä, vertaisarvioitu tieteellinen artikkeli avoimessa netissä:

Lüthje, M. & Saari, R. 2018. Paikallisen ruoan matkailullinen vetovoima. Kirjallisuuskatsaus. Matkailututkimus, 14,1, 42–54. Viitattu 6.11.2018. https://journal.fi/matkailututkimus/article/view/73028.

Bacik, R., Fedorko, R., Nastisin, L. & Gavurova, B. 2018. Factors of communication mix on social media and their role in forming customer experience and brand image. Management & Marketing, 13, 3, 1108–1118. Julk. verkossa 29.10.2018. Viitattu 6.11.2018. https://doi.org/10.2478/mmcks-2018-0026.

Yleisohje kaikkiin lähteisiin

Yleisohje siitä, mitä elementtejä lähdeviitteessä voi olla plus missä järjestyksessä ne kannattaa ilmoittaa:

  • Henkilötekijät = Tekijät joilla on tekijänoikeus lähteen sisältöön. (Poikkeus: Jos julkaisulla on monia eri rooleissa toimivia tekijänoikeudellisia tekijöitä, aloita lähteen nimellä. Esim. elokuvat yms.)
  • Julkaisuvuosi on aina lähdeviitteen toka tieto. Jos julkaisuvuotta ei kerrota, niin no date -> N.d.
  • Lähteen nimi
  • Lähteen alanimi tarvittaessa, jos se selventää lähdeviitettä. Lähteen nimen ja alanimen väliin tulee piste. (Ei ole varsinainen virhe, jos siinä on joku muu välimerkki, kuten tietokannasta napatuissa lähdeviitteissä usein on – tai viitteidenhallintasovelluksella tehdyissä lähdeviitteissä- kunhan käyttää johdonmukaisesti yhtä ja samaa tapaa).
  • Tallennetyyppi (tekninen, ulkoinen) vain tarvittaessa, esim. DVD, AutoCAD DWG-tiedosto, Äänikirja
  • Julkaisun laji (sisältö) ja sitä tarkentavat tiedot tarvittaessa. Esimerkiksi:
    • Opinnäytetyö, ylempi AMK.
    • Muita lajeja: Pöytäkirja pp.kk.vvvv. Muistio pp.kk.vvvv. Sähköpostiviesti pp.kk.vvvv. Tiedote pp.kk.vvvv. Valokuva pp.kk.vvvv. Esite. Vuosikertomus. Juliste. Käyttöohje. Tiivistelmä. Partituuri. Patentti. Luentomuistiinpanot. Luento. Diat. Elokuva.
  • Tuotetiedot
    • Toimitetusta julkaisusta ei käytetä ilmaisua ”Toimitetussa julkaisussa” vaan ”Julkaisussa”.
    • Muut tekijät: Julkaisun toimittajat voi halutessaan kertoa, muista suora sanajärjestys; esimerkki: Toim. E. Sukunimi.
    • Painostiedot: painos, laitos, versio tms. (1. painosta ei ilmoiteta)
    • TV- tai radio-sarjat: Tarvittaessa tiedot kaudesta ja jaksosta.
    • Media/julkaisukanava
      • Kirjoista Kustantajan kotipaikka: Kustantaja
      • Lehdistä Lehden nimi
      • Muut esim. TV-kanavan nimi tai radiokanavan nimi
      • Opinnäytteistä Organisaatio, koulutusala, tutkinto-ohjelma, tarvittaessa suuntautumisvaihtoehto. Jos kaikkia näitä ei kerrota kansi- tai kuvailulehdellä, ilmoita ne, jotka kerrotaan.
      • Muistioista yms. Organisaatio, tarvittaessa tarkemmin.
    • Tarkin mahdollinen julkaisu- tai esitysaika, esim. päivämäärä tai ’vuosikerta, numero’; joissakin lehdissä nro/vuosi. Jos vuosikerran selvittäminen on hankalaa, pelkkä numerokin on ok.
    • Lähteen sijainti julkaisussa: sivut yms.
    • Päivitysaika tarvittaessa nettilähteissä ja muissakin lähteissä
  • Julkaisusarjatiedot, ei pakollisia JAMKissa, saa ilmoittaa; merkitään kuten julkaisussa.
  • Lisätiedot/ muut tiedot tarvittaessa: Mitä lukijan on tiedettävä lähteestä saadakseen käsityksen sen luotettavuudesta yms. tai saadakseen sen tarvittaessa käsiinsä?
    • Tunnistetta (standarditunnus esim. ISBN, ISSN) ei yleensä merkitä JAMKissa. DOI tulee usein automaattisesti, jos lähdeviite muodostetaan tietokannassa esim. cite-toiminnolla, tai jos käytetään jotain sovellusta viitteiden hallintaan. DOI saa olla viitteessä: ks. DOI-osoite hyödyllinen lisätieto
    • Tiedot nettisivusta.
    • Sähköposteista ilmoitetaan vastaanottajan nimi ja asema sekä viestin sisällön lyhyt kuvaus.
  • Viitattu pp.kk.vvvv verkkolähteisiin.
  • Nettiosoite tai -polku aina verkkolähteisiin!
    • Jos nettiosoite on selkeä ja lyhyt, käytetään sitä. Jos verkko-osoite on pitkä ja koukeroinen, voi ilmoittaa polun lähteeseen.
    • Jos käytät lisenssitietokantaa, ilmoita polku lähteeseen, esim. https://janet.finna.fi/, Academic Search Elite.
    • Avoimesti netissä olevissa tieteellisissä artikkeleissa on joskus vain doi-osoite, esimerkiksi DOAJ-tietokannassa on sellaisia artikkeleita. Sen voi silloin laittaa verkko-osoitteeksi, ks. DOI-osoite hyödyllinen lisätieto.

DOI-osoite hyödyllinen lisätieto

Ope: Meillä ei taida olla käytössä DOI:t lähteiden merkinnässä? Mutta ei varmaan ole ”väärinkään” niitä viitteisiin laittaa?

Opiskelija: Riittääkö lähdeluetteloon artikkelin DOI-osoite?

Vastaus:

DOI on hyvä, mutta kuitenkin hieman ongelmallinen. Suosittelen ilmoittamaan sen ennen Viitattu pvm ja verkko-osoitetta, siis lisätietona.

Jos lukija on valmiiksi JAMKin tai muiden korkeakoulujen verkoissa, hän saattaa päästä DOI-osoitteesta suoraan ja näppärästi julkaisuun. Mutta jos lukija on kyseisten verkkojen ulkopuolella, DOI vie sivulle, jossa pyydetään ostamaan kyseinen lähde.

Otetaan esimerkiksi vaikkapa tällainen artikkeli, joka löytyy Cinahl Plus with Full Text (EBSCO) -tietokannasta; menin tietokannan käyttöliittymään Janetin kautta:

Quinn, G. 2014. Nurses’ experiences of the seasonal influenza vaccine in residential care. British Journal of Nursing, 23, 17, 942 – 948. Viitattu 17.9.2018. https://janet.finna.fi/, Cinahl Plus with Full Text (EBSCO).

DOI-osoite lähdemerkinnässä

Kun klikkaan artikkelin otsikkoa tuloslistalla, saan lähdeviitteen aihion klikkamalla Cite-toiminnon kuvaketta. (Siihen pääsee myös PDF-tiedoston vieressä olevista kuvakkeista, valitse paperinnäköinen kuvake).

Sen jälkeen minun on valittava, millä viittaustyylillä haluan lähdeviitteen. Valitsen tässä tapauksessa APA-tyylisen lähdeviitteen, koska silloin DOI tulee mukaan lähdeviitteeseen:

Quinn, G. (2014). Nurses’ experiences of the seasonal influenza vaccine in residential care. British Journal Of Nursing, 23(17), 942-948. doi:10.12968/bjon.2014.23.17.942

JAMKin lähdemerkinnäksi tämä muuttuu ”siivoamalla” ja lisäämällä Viitattu + päivämäärä sekä verkko-osoite tai nettipolku:

Quinn, G. 2014. Nurses’ experiences of the seasonal influenza vaccine in residential care. British Journal Of Nursing, 23,17, 942 – 948. doi:10.12968/bjon.2014.23.17.942. Viitattu 17.9.2018. https://janet.finna.fi/, Cinahl Plus with Full Text (EBSCO).

Doi-linkki voi pelittää oikein, jos olet sellaisen korkeakoulun tai tutkimuslaitoksen verkossa, joka on ostanut lisenssin tietokantaan, jossa tuo artikkeli on. Esimerkiksi silloin kun olet JAMKin tiloissa, tai JAMKin verkon ulkopuolella kirjautuneena Janet-tietokantaan JAMKin tunnuksillasi.

Miksi DOI-osoite ei ole suositeltava ainoaksi verkko-osoitteeksi?

Kun kokeilen kotoani kyseistä DOI-linkkiä sillä tavalla, että en ole kirjautunut JAMKin Janet-tietokantaan, saan tuloslistalle tällaisia vaihtoehtoja:

  • Pääsen PubMed-tietokantaan, jossa on artikkelilsta perustiedot ja tiivistelmä. PubMed ehdottaa myös muita samankaltaisia artikkeleita.
  • PubMedissä on ’Full text links’, jota klikkamalla pääsen Mark Allen Group -nimisen kustantamon ylläpitämälle verkkolehtien sivustolle (MAG Online) ja siellä erityisesti British Journal of Nursing -lehden verkkosivulle, jossa kyseisen artikkelin perustiedot ja tiivistelmä ovat. Jotta saisin artikkelin (full text tai pdf) näkyville, pitäisi minun kirjautua sivustolle, eikä minulla ole sinne tunnuksia.
  • Edellä mainitulla artikkelin verkkosivulla annetaan myös mahdollisuus ostaa artikkeli: ”PPV – Single article access – Healthcare for GBP25.00”. En osta, koska pääsen artikkeliin maksuttomasti Janetin kautta!

Muut tuloslistan osumat DOIn perusteella, mm.:

  • ResearchGate näyttää artikkelin perustiedot ja tiivistelmän. Voin lähettää kirjoittajalle pyynnön saada artikkelista kopio. Usein ReseachGatessa on joko rinnakkaistallenne tai esimerkiksi viimeinen vedos/luonnos tekstistä, ei välttämättä juuri samannäköinen artikkeli, kuin millaisena se on julkaistu tieteellisessä lehdessä.
  • Muitakin sivustoja näyttää olevan, joissa on artikkelin perustiedot ja tiiviistelmä.

Ezproxy-osoitteet oppimateriaaleissa

Kun klikkaan Cinahl Plus with Full Text -tietokannassa esimerkkinä käyttämäni artikkelin otsikkoa tuloslistalla (Janetiin kirjautuneena), pääsen artikkelin perustietoihin. Siellä on yksi rivi, joka koskee DOIta:

DOI: http://dx.doi.org.ezproxy.jamk.fi:2048/10.12968/bjon.2014.23.17.942

Tämä DOI näyttää jonkin verran erilaiselta kuin cite-toiminnolla löytämäni DOI, vaikka vie kyllä samaan julkaisuun, jos olet kirjautuneena Janetiin JAMKin tunnuksillasi tai jo valmiiksi JAMKin verkossa.

Osoitteessa on sana ezproxy. Siitä voi päätellä, että kyseessä on etäyhteyslinkki. Se tarkoittaa JAMKin kirjaston hankkimat maksulliset lisenssitietokannat ovat jamkilaisten käytettävissä esimerkiksi kotona tai vaikka Singaporessa, kunhan henkilö on kirjautunut Janetiin JAMKin tunnuksilla tai on Citrix-etäkäyttöyhteydessä JAMKin verkkoon. (Ezproxy on ohjelmisto/välityspalvelin, se lausutaan usein easyproxy/iisiproksi. JAMKin tunnuksilla kirjautuminen taas hyödyntää Shibboleth-ohjelmistoa.)

Ezproxy-linkki on kätevä esim. silloin, kun opettaja haluaa linkittää julkaisun vaikka verkkokurssille, sillä opiskelijat pääsevät julkaisuun etäyhteyslinkin avulla.

Ezproxy ei kuitenkaan ole pätevin verkko-osoite lähdemerkinnässä. Siihen pääsee vain, jos pystyy kirjautumaan JAMKin verkkoon henkilökohtaisilla JAMKin tunnuksilla. Kaikkia verkko-opparin lukijoita se ei palvele, edes opparintekijä itse ei pääse siihen valmistumisensa jälkeen.

Älä käytä selaimen osoiterivin osoitetta

Selaimen osoiterivin osoitetta ei kantsi käyttää lähdemerkinnässä silloin, kun kyseessä on tietokanta, johon JAMK on ostanut lisenssin jamkilaisia varten. Osoiterivin linkeissä on tyypillisesti istuntokohtaisia tietoja, jolloin et itsekään välttämättä pääse jatkossa lähteen tykö kyseistä osoitetta klikkaamalla. Eivätkä istuntokohtaiset linkit useinkaan toimi JAMKin verkon ulkopuolella.

Aiempi kirjoitus Oppariblogissa liittyen DOI-osoitteisiin: Pitääkö online-lähteisiin laittaa linkit?  (14.3.2017)

 

Lisäys 5.11.18:

DOI verkko-osoitteeksi jos muuta osoitetta ei ole

Joskus doi näyttää toimivan ainoana verkko-osoitteena  avoimen tieteen maksuttomaan artikkeliin, ainakin DOAJ-tietokannassa useimmat artikkelit näyttäisivät linkittävän sisältönsä doi-osoitteen avulla. Silloin doi toimii verkko-osoitteena, ja laittaisin sen lähdeviitteessä viimeiseksi. Doi vie vapaasti netissä olevaan artikkeliin eikä maksua vaativalle sivulle.

Bacik, R., Fedorko, R., Nastisin, L. & Gavurova, B. 2018. Factors of communication mix on social media and their role in forming customer experience and brand image. Management & Marketing, 13, 3, 1108–1118. Julk. verkossa 29.10.2018. Viitattu 6.11.2018. https://doi.org/10.2478/mmcks-2018-0026.

Tosin tässäkin voi halutessaan laittaa osoitteeksi sen polun, jota myöten eteni artikkeliin.

Bacik, R., Fedorko, R., Nastisin, L. & Gavurova, B. 2018. Factors of communication mix on social media and their role in forming customer experience and brand image. Management & Marketing, 13, 3, 1108–1118. Julk. verkossa 29.10.2018. DOI: https://doi.org/10.2478/mmcks-2018-0026. Viitattu 6.11.2018. https://janet.finna.fi/, DOAJ.

Menin siis kirjaston Janetin kautta DOAJ-tietokantaan (sis. vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita), jossa tein haun hakulauseella:

”social media” AND marketing AND (scandinavian OR finland)

Tuloslistalta bongasin em. artikkelin.

Lisäys 7.11.18: Kirjoitin tästä myös postauksessani Tieteellinen artikkeli – lähdemerkinnän rakenne:

”Avoimesti netissä olevissa tieteellisissä artikkeleissa on joskus vain doi-osoite, esimerkiksi DOAJ-tietokannassa on sellaisia artikkeleita. Sen voi silloin laittaa verkko-osoitteeksi – – ”

Oppikirja opparin lähteenä

Voiko oppikirjoja käyttää lähteinä opparissa?

Vastaus: Kyllä ja ei.

Kyllä voi käyttää!

Jos tiedekirjaa käytetään oppikirjana, se käy mielestäni opparin lähteeksi. Tiedekirjassa ilmoitetaan lähteet tekstissä ja lähdeluettelossa. Tiedekirja on tyypillisesti toimitettu julkaisu, jonka luvuilla on eri kirjoittajat. Jos lukujen kirjoittajat ovat tutkijoita ja kirja kokoaa esimerkiksi tietyn teemaiset tutkimukset katsaukseksi, se on mielestäni ok opparin lähteenä.

Monien kustantajien tiedekirjat ovat vertaisarvioituja. Vertaisarvioinnista tai mahdollisesti muusta laadunvarmistuksen menettelystä kerrotaan yleensä kirjan tiedoissa. Lue lisää esimerkiksi Suomen Kirjallisuuden Seuran blogista.

No ei tietenkään!

Jos kirja on tietokirja, jonka tekstissä ei kerrota, keneltä mikäkin ajatus on peräisin (tekstiviitteet), niin sellaista ei kantsi opparissa käyttää. Lähdeluetteloa ei monestikaan ole, tai on vain epämääräinen lista Kirjallisuutta aiheesta.

Lisäys 9.11.2016/sp
Kyllä, jos

Duodecimin oppikirjat Terveysportissa ovat lääkäreille tarkoitettuja ja soveltuvin osin sairaanhoitajille. AMK-tasolla näitä voi käyttää muun lähdekirjallisuuden rinnalla ei yksinään.

Lisäys 20.2.2017/sp
Kyllä, jos

Joka alalla näyttää olevan tietyt oppikirjat, jonkin sortin klassikot, joita hyväksytään lähteiksi. Kysy tarvittaessa ohjaajaltasi, jos lähteen käyttökelpoisuus mietityttää.

Lisäys 29.10.2018/sp

Oppikirjojen (runsas) käyttö opparin lähteenä vaikuttaa myös arvioinnissa. Katso AMK-oppareiden arviointikriteerit (sivun reunassa) opinto-oppaasta. Ylemmän AMK:n opiskelijat löytävät arviointikriteerit omasta opinto-oppaastaan.

Voinko viitata tietokannasta löytämääni tiivistelmään?

Opiskelija 1: Voinko viitata tietokannasta löytämääni tiivistelmään?

Opiskelija 2: Ovatko vain kokotekstiartikkelit luotettavia?

Vastaus:

Voit viitata tiivistelmään. Niiden luotettavuuden arviointiin pätevät samat lainalaisuudet kuin kokonaisten artikkelienkin.

Käytä tieteellisiä, ammatillisia ja virallistiedon lähteitä

Tieteelliset lähteet ovat usein alan tiedemiesten ja -naisten tarkistamia (peer reviewed). Tieteellisiä ovat myös artikkelit, joiden yhteydessä on esimerkiksi ilmaisu ”scholarly journals”. Yleensä journal-sana viittaa korkeatasoiseen lähteeseen.

Kaikissa ammatillisissa lähteissä ei ole samanlaista tiukkaa tarkistusmenettelyä, mutta yleensä toimittajat tai toimituskunta on niissäkin alaan perehtyneitä asiantuntijoita.

Myös ajantasaiset virallislähteet ovat hyviä opparin lähteitä.

Koko artikkeli vai tiivistelmä?

Se, onko tietokannasta löytyvän viitteen yhteydessä tiivistelmä vai koko artikkeli, ei osoita sitä, onko lähde luotettava ja käyttökelpoinen juuri sinun omaan aiheeseesi.

Uusimmista artikkeleista tulee tietokantaan tavallisesti ensin vain tiivistelmä ja perustiedot. Varsinainen artikkeli ilmestyy sinne viiveellä, joka joskus on 1-3 kuukautta, joskus jopa yksi vuosi. (Mikä on käsittämätön aika, kun tietokannoista kuitenkin maksetaan mansikoita!)

Sen vuoksi opiskelija voi mielestäni viitata tiivistelmään, jos hän haluaa kertoa vaikkapa viimeisimpien tutkimusten tuloksista. Sekin on tapa osoittaa, että seuraa alansa kehitystä ja kansainvälistä keskustelua.

Lähdeviite tiivistelmään sekä ihanat uutuusvahdit

Jos asentaa tietokantaan uutuusvahdin (hälytys, an alert), pystyy hyvin seuraamaan, mitä tutkimuksia ja muita lähteitä omasta aihepiiristä ilmestyy. Uutuudet ovat lähes poikkeuksetta tiivistelmiä, jollei kyse ole vapaasti netissä julkaistavasta lehdestä.

Lähdeviitteeseen on kuitenkin hyvä lisätä sana tiivistelmä. Esimerkiksi näin:

Chowdhury, I. R., Patro, S., Venugopal, P. & Israel, D. A study on consumer adoption of technology-facilitated services. Artikkelin tiivistelmä. Journal of Services Marketing, 28, 6, 471-483. DOI: 10.1108/JSM-04-2013-0095. Viitattu 1.12.2014. Https://janet.finna.fi/, Business Source Elite (Ebsco) -tietokanta.

Todellisuudessa en tehnyt yksittäistä hakua Ebscon Business-tietokantaan. Olin tehnyt uutuusvahdin jo jokunen aika sitten kolmeen eri Ebscon tietokantaan, eli myös Academic Search Elite ja Hospitality & Tourism Complete -tietokantoihin. Uutuusvahtini hälyttää aina, kun kyseisiin tietokantoihin tulee julkaisu, joka vastaa tähän hakulauseeseen: ”service design”.

Lähdeviitteeseen valitsin tietokannoista yhden, johon jamkilaisilla on pääsy.

DOI-tunnus ei ole tällä hetkellä pakollinen lähdemerkintä-tieto JAMKissa. Koska se oli valmiina uutuusvahdin antamassa tiedossa, annan sen siinä olla. Se on usein hyödyllinen, sillä muissa korkeakouluissa lähteen voi etsiä sen avulla nopeasti. Vaikka googlettamalla, kunhan googlettaa korkeakoulun verkossa ollessaan.

 

Uutuusvahdin lähettämä sähköpostiviesti näyttää lyhennettynä tältä (muutin sähköpostiosoitteeni muotoon etunimi.sukunimi):

EBSCOhost Alert Notification

To: etunimi.sukunimi @jamk.fi
Subject: Palvelumuotoilu-hälytys

– –

4.    A study on consumer adoption of technology-facilitated services. By: Chowdhury, Indranil Roy; Patro, Sanjay; Venugopal, Pingali; Israel, D. Journal of Services Marketing. 2014, Vol. 28 Issue 6, p471-483. 13p. DOI: 10.1108/JSM-04-2013-0095. http://search.ebscohost.com.ezproxy.jamk.fi:2048/login.aspx?direct=true&db=bsh&AN=99047341&site=ehost-live

– –

JAMK University of Applied Sciences Library

E-mail Disclaimer: This e-mail was generated by EBSCOhost Research Databases for Suvi Perttula. Neither EBSCO nor the institution from which Suvi Perttula created this e-mail are responsible for the content of this e-mail.

To retrieve or edit this alert, sign in to My EBSCOhost Research Databases with any requested changes.

Please do not reply to this message. For questions regarding your alert please visit http://support.ebscohost.com/contact/askus.php.

Volyymin, numeron ja sivunumeroiden merkintä

Miten merkitään voluumi, numero ja sivunumerot?

Eli alla tekemäni lähdemerkintä, jossa artikkelin vol. on 33, issue 2 ja sivunumerot 160-176.

Aaltio, I., Koponen, S. & Salminen, H. M. 2014. Ageing employees and human resource management – evidence of gender-sensitivity?. Equality, Diversity and Inclusion: An International Journal 33, 2, 160-176. Accessed on 13.3.2014. http://dx.doi.org/10.1108/EDI-10-2011-0076.

Tuleeko merkintä näin vai tulisiko minun muuttaa jotain?

Vastaus:

Hyvä ja ymmärrettävä lähdeviite.

Volyymin eli lehden vuosikerran numeron saa ilmoittaa, mutta ei tarvitse. Numero ja sivunumerot merkitään juuri noin, kuin olet merkinnytkin.

Jos teet suomenkielistä opparia, käytä Viitattu-ilmaisua.

Tuolla suoralla nettiosoitteella lukija pääsee lukemaan artikkelia vain, jos hänellä on lisenssisopimus tietokannan kustantajan kanssa. Tai jos hän on sellaisen korkeakoulun verkossa, jolla on kyseinen lisenssisopimus. Yleensä artikkeleihin pääsee Nelli-portaalin kautta. Mutta esimerkiksi Emerald-tietokannan artikkelit saattavat pompata hakutuloksiin, jos googlaat ollessasi JAMKin verkossa.

Lukijaystävällistä olisi varmaankin ilmoittaa polku, millä tavalla jamkilaiset tai jamkin verkossa olevat saavat artikkelin käsiinsä. Jos esimerkiksi olet löytänyt artikkelin Nelli-portaalin Abi Inform -tietokannasta, lähdeviite tulee näin:

Aaltio, I., Koponen, S. & Salminen, H. M. 2014. Ageing employees and human resource management – evidence of gender-sensitivity? Equality, Diversity and Inclusion: An International Journal 33, 2, 160-176. Viitattu 13.3.2014. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, ABI Inform.

Jos olet käyttänyt ABIn sijasta Emerald-tietokantaa, laita se lähdeviitteeseen.

Muutos tekstiin 8.12.2015/SP:

Nykyään suositellaan Nelli-portaalin sijaan menemään tietokantoihin Janet-tietokannan kautta, lähdeviite muutuu hiukan:

Aaltio, I., Koponen, S. & Salminen, H. M. 2014. Ageing employees and human resource management – evidence of gender-sensitivity? Equality, Diversity and Inclusion: An International Journal 33, 2, 160-176. Viitattu 13.3.2014. Https://janet.finna.fi/, ABI Inform.

Tai jos olet mennyt tietokantaan kirjaston tiedonhaun oppaiden kautta, voit laittaa sen nettipolun lähdeviitteeseen. Tosin täytyy sanoa, että lyhyt Janet-polku näyttää näppärältä siihen verrattuna 😉

Milloin linkki artikkelilähteeseen?

Olen löytänyt artikkeleita kirjaston tietokannoista hakusanoilla. Miten teen lähdeviitteet? Laitanko kaikista linkit?

Vastaus:

Linkki laitetaan, kun kyseessä on sähköinen (elektroninen) lähde, eli e-artikkeli.

Jos saat tiedon artikkelin olemassaolosta Janet-tietokannasta, mutta et pääse lukemaan sitä, vaan menet lainaamaan kirjastosta paperisen lehden, linkkiä eikä viitattu+päivämäärää tule lähdemerkintään. Silloin lähdemerkintään tulee
Tekijä. Vuosi. Artikkelin nimi. Lehden nimi numero, sivut. Muut täsmentävät tiedot.

Jos pääset lukemaan artikkelia kirjaston Nellin kautta, voit kirjoittaa nettiosoitteeksi polun jota myöten pääsit artikkeliin. Esimerkiksi http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Abi Inform. Silloin lähdemerkintään tulee
Tekijä. Vuosi. Artikkelin nimi. Lehden nimi numero, sivut. Muut täsmentävät tiedot. Viitattu pvm. Nettiosoite.

Jos artikkeli on vapaasti kaikkien muidenkin kuin jamkilaisten luettavissa netissä, voit käyttää myös suoraa osoitetta (tai polkua, jos se on selvempi). Esimerkiksi tänään Ylen sivuilla on artikkeli eläkeläisten lääkkeiden käytöstä (osoitteessa http://yle.fi/uutiset/laakkeet_alkavat_unohtua_elakkeella/6869778). Silloin lähdemerkintään tulee
Tekijä. Vuosi. Artikkelin nimi. Lehden nimi numero, sivut. Muut täsmentävät tiedot. Viitattu pvm. Nettiosoite.

Sivunumerot tekstiviitteessä

Tuleeko tutkimusartikkeleihin yleensä sivunumeroita kun niihin viitataan tekstissä? Meistä se olisi selkeää. Esimerkiksi: ”Tämän epäillään johtuvan ikääntymisen aiheuttamasta selkäranganjousto-ominaisuuksien vähenemisestä ja hengitysvastuksen lisääntymisestä vatsamakuuasennossa (Gordon, Grimmer & Trott 2007, 6.)”

Vastaus:
Jep, tulee.

Aina kun julkaisussa on numeroidut sivut, tekstiviitteessä kerrotaan täsmällisesti ne sivut, joihin ollaan viittaamassa.

Lähdeluettelossa ilmoitetaan ne sivut, joilla kyseinen artikkeli on ilmestynyt lehdessä.

Tutkimusartikkeleissa on yleensä sivunumerot. Tietokannoissa sivunumerot näkee artikkelien PDF-versioista (näköisartikkeleista) tai sitten artikkelin lyhyistä perustiedoista (citation tms.) tai tiivistelmästä.

Joskus lähteistä on kahdenlaisia versioita: se jossa kerrotaan sivunumerot ja toinen jossa ei kerrota. Esimerkiksi säädöstietopankki Finlexissä (www.finlex.fi) lait ovat sivunumeroitta osiossa ”Ajantasainen lainsäädäntö” ja sivunumeroilla osiossa ”Säädökset alkuperäisinä”.