Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: toimitetut julkaisut

Oppikirja opparin lähteenä

Voiko oppikirjoja käyttää lähteinä opparissa?

Vastaus: Kyllä ja ei.

Kyllä voi käyttää!

Jos tiedekirjaa käytetään oppikirjana, se käy mielestäni opparin lähteeksi. Tiedekirjassa ilmoitetaan lähteet tekstissä ja lähdeluettelossa. Tiedekirja on tyypillisesti toimitettu julkaisu, jonka luvuilla on eri kirjoittajat. Jos lukujen kirjoittajat ovat tutkijoita ja kirja kokoaa esimerkiksi tietyn teemaiset tutkimukset katsaukseksi, se on mielestäni ok opparin lähteenä.

Monien kustantajien tiedekirjat ovat vertaisarvioituja. Vertaisarvioinnista tai mahdollisesti muusta laadunvarmistuksen menettelystä kerrotaan yleensä kirjan tiedoissa. Lue lisää esimerkiksi Suomen Kirjallisuuden Seuran blogista.

No ei tietenkään!

Jos kirja on tietokirja, jonka tekstissä ei kerrota, keneltä mikäkin ajatus on peräisin (tekstiviitteet), niin sellaista ei kantsi opparissa käyttää. Lähdeluetteloa ei monestikaan ole, tai on vain epämääräinen lista Kirjallisuutta aiheesta.

Lisäys 9.11.2016/sp
Kyllä, jos

Duodecimin oppikirjat Terveysportissa ovat lääkäreille tarkoitettuja ja soveltuvin osin sairaanhoitajille. AMK-tasolla näitä voi käyttää muun lähdekirjallisuuden rinnalla ei yksinään.

Lisäys 20.2.2017/sp
Kyllä, jos

Joka alalla näyttää olevan tietyt oppikirjat, jonkin sortin klassikot, joita hyväksytään lähteiksi. Kysy tarvittaessa ohjaajaltasi, jos lähteen käyttökelpoisuus mietityttää.

Lisäys 29.10.2018/sp

Oppikirjojen (runsas) käyttö opparin lähteenä vaikuttaa myös arvioinnissa. Katso AMK-oppareiden arviointikriteerit (sivun reunassa) opinto-oppaasta. Ylemmän AMK:n opiskelijat löytävät arviointikriteerit omasta opinto-oppaastaan.

Kolmannen kierroksen lähteet

Käytän opinnäytetyössäni Stoltin ym. (2016) toimittamaa teosta Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. Miten olisi hyvä merkata niin lähdeluetteloon kuin tekstin joukkoon, kun mennään jo ”kolmannelle kierrokselle” alkuperäislähteessä.

Eli esimerkiksi:

Niela-Vilén & Hamari lainaavat Holopaista ym. 2008 sekä Boothia ym. 2012 teoksessa Stolt ym. 2016, 23

<–Miten ihmeessä tämä merkitään, ettei näyttäisi noin hurjalta?

Lisäys edelliseen:

Voisiko teksikappaleen loppuun tehdä viittauksen ihan vaan toimitettuun teokseen näin:

(Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä 2016, 28) tai (Stolt ym. [toim.] 2016, 28)

Vastaus:

Toissijaisia lähteitä ei ilmoiteta lähdeluettelossa. Johdonmukaisuuden vuoksi kolmassijaisiakaan lähteitä ei ilmoiteta lähdeluettelossa. En ole ikinä ennen törmännyt kolmassijaisten lähteiden käyttöön.

Lähdeviitteeet toimitettuun julkaisuun tehdään kunkin luvun (artikkelin) henkilötekijöiden mukaisesti:

Tekijät. 2016. Lähteen nimi eli tässä tapauksessa luvun nimi. Julkaisussa: Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. Turku: Turun yliopisto.

Eli tässä tapauksessa näin:

Niela-Vilén, H. & Hamari, L. 2016. Kirjallisuuskatsauksen vaiheet. Julkaisussa: Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. Turku: Turun yliopisto.

Onko tuo julkaisuvuosi 2016 vai 2015?

Toisen tekijän sukunimi muuttunut

Katsoin netissä Lotta Hamarin julkaisuluetteloa, jossa sanotaan:

Kirjallisuuskatsauksen vaiheet (2015)
Hannakaisa Niela-Vilén, Lotta Kauhanen
(A3 Book section, Chapters in research books)

Ja tarkemmin:

A3 Book section, Chapters in research books
Kirjallisuuskatsauksen vaiheet
List of Authors: Hannakaisa Niela-Vilén, Lotta Kauhanen
Place: Turku
Publication year: 2015
* Book title: Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä
Title of series: Turun yliopisto. Hoitotieteen laitoksen julkaisuja. Tutkimuksia ja raportteja.
Number in series: A73
ISBN: 978-951-29-6276-1
ISSN: 1236-7370

Tekstiviite

Tekstiin lähde merkitään tavanomaisella tavalla: (Niela-Vilén & Hamari vuosi, sivut).

Holopainen ym. 2008 sekä Booth ym. 2012 ovat silloin toissijaisia lähteitä, eivät kolmassijaisia.

Voit viitata niihin tekstissä, esimerkki rapsaohjeessa:

Viittaus toissijaiseen lähteeseen

Alkuperäislähdettä ei laiteta lähdeluetteloon, jos sitä ei ole itse käytetty. Seuraavassa esimerkissä Möttösen  artikkeli on toissijainen lähde, jossa käsitellään Hyyryläisen alkuperäistä teosta:

Möttösen (2009, 64) mukaan Hyyryläinen (2004) määrittelee verkostosuhteen korkean luottamukselliseksi suhteeksi, joka perustuu yhteiseen intressiin, arvopohjan samanlaisuuteen ja eettisten pelisääntöjen noudattamiseen.

***

Vaikeuskerrointa tässä tapauksessa nosti ehkä se, että Hamarin nimi on muuttunut (ennen Kauhanen) ilmeisesti lähiaikoina. Onkohan sinulla käytössä julkaisun eri painos, kuin mitä mainitaan niissä tiedoissa, joita löysin?

Kirjan tiedot Janetissa.

Jos oikeasti olisi ollut kyse kolmannen kierroksen lähteistä, olisin kehottanut etsimään käsiin alkuperäislähteet tai ainakin sen toissijaisen lähteen.

 

Toimitettu kirja: Kuka mitäkin on kirjoittanut?

Käytämme Sirpa Taskisen toimittamaa ja Stakesin kustantamaa kirjaa Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn selvittäminen vuodelta 2008. Kirjan esipuheessa kerrotaan kirjan kirjoittamiseen osallistuneet ja kerrotaan, kuka on mihinkin aiheeseen eniten panostanut, mutta missään ei eri lukujen kirjoittajia kerrota suoraan. Merkitäänkö kirja lähdeluetteloon niin, että Taskinen on sen kirjoittaja vai aloitetaanko kirjan nimellä?

Vastaus:

En saa kirjaa käsiini juuri nyt, joten en pääse itse tarkistamaan, miltä esipuhe näyttää.

Taskinen on toimittanut (editoinut) kirjan niin, että se näyttää yhtenäiseltä huolimatta siitä, että kirjoittajia on useita. Hänellä ei kuitenkaan ole tekijänoikeutta muiden kirjoittamiin teksteihin.

Jos ei ole selvää, kuka mitäkin on kirjoittanut, lähdeviite on ehkä järkevintä aloittaa kirjan nimellä:

Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn selvittäminen. 2008. Lisäp. Helsinki: Stakes.

Alaluvuillakin kirjoittajia

Kysyisin neuvoa raportointiohjeeseen liittyen. Eli kuinka merkitsen oppimistehtävään tekstiviitteen ja lähteen kun lähdeteos sisältää useita artikkeleita? Esimerkiksi Jaana Saarisillan ja Johanna Heikkilän toimittama raportti Yhdessä innovoimaan -osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtaminen sosiaali- ja terveysalan muutoksessa.

Vastaus:
Toimitetussa julkaisussa jokainen artikkeli/pääluku on oma lähteensä.

Nyt on kuitenkin niin, että tässä kirjassa näyttää alaluvuillakin olla kirjoittajansa, ainakin osalla. Se on aika epätavallista, mutta selkiyttää kyllä hyvin sen, kenellä on tekijänoikeus mihinkin tekstiin.

Jos kirjoittaja kerrotaan, lähdeviite on helppo rakentaa. Esimerkki:

Naaranoja, M. & Heikkilä, J. 2015. Osallistuva innovaatioprosessi. Julkaisussa: Yhdessä innovoimaan – osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtaminen sosiaali- ja terveysalan muutoksessa. Helsinki: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, 223 – 230. Viitattu 25.2.2016. Http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-433-5.

Lähdeviite koko julkaisuun

Jos kuitenkin haluaisit viitata koko julkaisuus, esim. kertoaksesi, että aiheesta on julkaistu ajankohtainen teos (ks. Yhdessä innovoimaan 2015), sen lähdeviite voisi tulla vaikka näin:

Yhdessä innovoimaan – osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtaminen sosiaali- ja terveysalan muutoksessa. 2015. Toim. J. Saarisilta & J. Heikkilä. Helsinki: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Osuva-tutkimushankkeen loppuraportti. Viitattu 25.2.2016. Http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-433-5.

Toimitetun kirjan toimittajat voi jättää kertomatta, ei ole pakollinen tieto. Loppuraportti-tiedon laitoin näkyviin tuohon, vaikka sen voi jättää kertomatta. Monellekaan lukijalle ei kerro mitään Osuva-hanke. Mutta se, että kyseessä on ollut tutkimushanke, voi kyllä kiinnostaa. Eli lähdeviite lyhyimmillään:

Yhdessä innovoimaan – osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtaminen sosiaali- ja terveysalan muutoksessa. 2015. Helsinki: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 25.2.2016. Http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-433-5.

Useita tageja!

Kirjassa on paljon kirjastoihmistä ilahduttavia avain-/asiasanoja (tageja), joilla kuvataan kirjan sisältöä:

sosiaali- ja terveyspalvelut; innovaatiotoiminta; osallistuminen; henkilöstö; asiakkaat; johtaminen; sosiaalipalvelut; terveyspalvelut; julkissektori; työtavat; työmenetelmät; kehittäminen; palvelut; laatu; innovaatiotutkimus.

Mahdollisimman suora sanajärjestys

Olen etsinyt mielestäni kaikkialta (rap.ohje, oppariblogi, pikaohje) ohjetta siitä miten toimitetussa teoksessa esiintyneen kirjoittajan tekstiin viitataan Jamk:n ohjeiden mukaan?

Toimitetut teokset ovat kuitenkin aika yleinen ilmiö.

Olen löytänyt tällaisen viittaustavan Oamk:n opparista ja jota olen soveltanut omaan viittaukseeni, onko tämä oikein?

Bauman, S. 2015. Toimintaterapia. Teoksessa Arokoski, J. , Mikkelson, M., Pohjolainen, T. & Viikari-Juntura, E. (toim.) Fysiatria. 5. uud. p. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Alkuperäisessä Oamk:n opparissa tässä viittauksessa etunimen etukirjain ja sukunimi vaihtavat paikkaa sanan Teoksessa jälkeen ja ihmettelen myös miksi teoksessa -sanan jälkeen ei tule esim. kaksoispistettä?

Oamk -viite (Kiviniitty, M., 2013)

Bauman, S. 2009. Toimintaterapia. Teoksessa J. Arokoski , H. Alaranta, T. Pohjolainen, J. Salminen & E. Viikari-Juntura (toim.) Fysiatria. 4. uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 407-421.

Vastaus:

Samaa mieltä: Toimitetut teokset ovat yleinen ilmiö!

Lähdeviitteeseen kaikki tiedot kirjoitetaan suomen kielen tapaan suorassa sanajärjestyksessä, paitsi ensimmäisenä oleva tekijä-tieto. Se kirjoitetaan epäsuorassa sanajärjestyksessä, eli sukunimi ensin, aakkostuksen vuoksi.

Toimittajat (editoijat) ovat ns. muita tekijöitä, joita ei tarvitse ilmoittaa, mutta saa halutessaan ilmoittaa lähteen nimen jälkeen.

Lähdeviitestandardin (SFS 5989) esimerkeissä käytetään kaksoispistettä “Julkaisussa:“. Mutta koska välimerkitys on kunkin korkeakoulun päätettävissä, JAMKissa on hyväksytty myös ilman kaksoispistettä. Pääasia on, että lukija ymmärtää, että artikkeli on julkaistu tässä tietyssä kirjassa/teoksessa/julkaisussa.

Lähdeviite JAMKin tapaan

Bauman, S. 2009. Toimintaterapia. Julkaisussa: Fysiatria. 4. uud. p. Helsinki: Duodecim, 407-421.

tai

Bauman, S. 2009. Toimintaterapia. Julkaisussa: Fysiatria. Toim. J. Arokoski , H. Alaranta, T. Pohjolainen, J. Salminen & E. Viikari-Juntura. 4. uud. p. Helsinki: Duodecim, 407-421.

Ja tosiaan Julkaisussa-sanan voi korvata teoksessa-sanalla. Eikä siis ole olemassa päätöstä siitä, onko kaksoispiste oltava sen jäljessä vai ei. Ja hyvä niin, ajattelen.

Onkohan painos 4. vai 5.?

Kustantajan nimestä voi ottaa ylimääräiset hörhelöt pois, esim. oy:t ja sellaiset.

 

 

 

 

 

 

 

Artikkelin sisällä toisen artikkelin mukaelma

Miten viitataan lähteeseen, joka on tiivistelmä alkuperäisestä artikkelista?

Ongelmana siis tämä lähde: http://easeltraining.fi/files/20/2/Easel_artikkeli_FIN.pdf sivulta 3 lähtien.

Vastaus:

Tätä kysyttiin kollegaltani, joka heitti kopin minulle ajatuksella, josko Oppariblogissa olisi joku vastaavanlainen tapaus.

Aivan samanlaista tapausta ei taida olla.

Pohjana enkunkielinen artikkeli toimitetussa teoksessa

Kootaan ensin faktat, jotta saadaan käsitys, millaisesta julkaisusta on kyse:

Kyse on Easel Training -yrityksen sivustolla olevasta suomenkielisestä artikkelista, jonka on kirjoittanut Mari Louhi-Lehtiö. Easel Training on erityisopettaja, biokemisti, työnohjaaja, psykoterapeutti Mari Louhi-Lehtiön henkiseen työhyvinvointiin keskittyvä yritys. Artikkeliin pääsee esim. tätä polkua pitkin: Info -> Artikkeleita -> EASELin teoriataustaa (voi tulla myös suoraan nettihaulla).

Julkaisu näyttää olevan tiivistelmä, mukaelma tai käännös englanninkielisestä artikkelista. Siinä nimittäin kerrotaan sivulla 3, että: ”Pohjautuu artikkeliin: Louhi-Lehtio, M (2011). Easel®, Equine Assisted Social Emotional Learning. In Trotter, K (Ed.) Harness the Power of Equine Assisted Counseling: Adding Animal Assisted Therapy to Your Practice. New York, NY: Routledge”.

Alkuperäinen artikkeli on siis julkaistu englanninkielisessä toimitetussa teoksessa, joka kertoo hevosavusteisesta terapiasta. Teos löytyy myös JAMKin kirjastosta (ks. Janetista tiedot). Huomaamme, että edellä mainitussa lähdeviitteessä on virhe: Harness pitäisikin olla Harnessing.

Suora käännös vai itsenäinen artikkeli?

Suomenkielisen artikkelin ekan sivun alussa kerrotaan tekijän nimen lisäksi artikkelin nimi ja sen alanimi:

EASEL®, Experiential Social Emotional Learning and Therapy
Kokemuksellinen sosioemotionaalinen oppiminen ja terapia

Kaksi ensimmäistä sivua ovat Louhi-Lehtiön tekstiä, joka ei ilmeisesti pohjaudu suoraan englanninkieliseen artikkeliin. Englanninkielisen artikkelin käännös tai mukaelma tms. alkaa vasta sivulta 3. Artikkeli taitaa pohjautua enkunkieliseen artikkeliin vain osittain. Kuten Arja-kollega oli huomannut, alaotsikotkaan eivät mene yksi yhteen enkunkielisen artikkelin kanssa, joten tekijä ei ole suoraan kääntänyt tai tiivistäen kääntänyt enkunkielistä tekstiä suomeksi.

Julkaisuvuotta ei kerrota artikkelissa eikä siihen vievässä EASELin teoriataustaa -kohdassa. Lähdeviitteeseen laitetaan siis N.d. eli no date. (Voin toki päätellä tekstistä, että varmaankin teksti on kirjoitettu vuonna 2014 tai 2015, koska tekijä suosittelee kirjaa, joka on julkaistu vuonna 2014.)

Lähdeviitteet

Jos käytät suomenkielistä artikkelia, viittaa siihen vaikka näin:

Louhi-Lehtiö, M. N.d. EASEL®, Experiential Social Emotional Learning and Therapy: Kokemuksellinen sosioemotionaalinen oppiminen ja terapia. Artikkeli pohjautuu osittain artikkeliin M. Louhi-Lehtiö. 2011. Easel®, Equine Assisted Social Emotional Learning. Julkaisussa Harnessing the Power of Equine Assisted Counseling: Adding Animal Assisted Therapy to Your Practice. New York, NY: Routledge. Viitattu 11.8.2015. Http://easeltraining.fi/files/20/2/Easel_artikkeli_FIN.pdf.

Tai jos haluat kertoa enkunkielisen teoksen toimittajan nimen:

Louhi-Lehtiö, M. N.d. EASEL®, Experiential Social Emotional Learning and Therapy: Kokemuksellinen sosioemotionaalinen oppiminen ja terapia. Artikkeli pohjautuu osittain artikkeliin M. Louhi-Lehtiö. 2011. Easel®, Equine Assisted Social Emotional Learning. Julkaisussa Harnessing the Power of Equine Assisted Counseling: Adding Animal Assisted Therapy to Your Practice. Toim. K. Trotter. New York, NY: Routledge. Viitattu 11.8.2015. Http://easeltraining.fi/files/20/2/Easel_artikkeli_FIN.pdf.

Tekijän nimi on lähdeviitteen alussa epäsuorassa sanajärjestyksessä eli sukunimi ensin. Muut tiedot lähdeviitteeseen kirjoitetaan suorassa sanajärjestyksessä.

Kirjoitin toimitetun teoksen nimen oikein, vaikka suomenkielisessä artikkelissa olikin painovirhe. Lukija ei ehkä löydä artikkelia, jos nimi on kirjoitettu pieleen.

Linkityksistä

Itse toivon, että jos varmuudella tiedetään, että oppari julkaistaan netissä, lähdeviitteissä voisi linkin upottaa jo julkaisun nimeen. Näin ei voi kuitenkaan tehdä JAMKssa, eikä silmiini ole sattunut muitakaan lähdeluetteloita, joissa voisi revitellä vaikkapa näin:

Louhi-Lehtiö, M. N.d. EASEL®, Experiential Social Emotional Learning and Therapy: Kokemuksellinen sosioemotionaalinen oppiminen ja terapia. Artikkeli pohjautuu osittain artikkeliin M. Louhi-Lehtiö. 2011. Easel®, Equine Assisted Social Emotional Learning. Julkaisussa Harnessing the Power of Equine Assisted Counseling: Adding Animal Assisted Therapy to Your Practice. New York, NY: Routledge. Viitattu 11.8.2015.

Linkitin huvikseni myös enkunkielisen toimitetun teoksen sisällysluetteloon, jonka bongasin kirjan toimittajan blogista.

Lähdeviitteen yksi tärkeimmistä tehtävistä on auttaa lukijaa paikantamaan lähde ja arvioimaan sen luotettavuutta. Linkitysten avulla lähdeviitteeseen voisi ujuttaa nykyistä enemmän lukijalle merkityksellistä tietoa lähdeviitteen pituutta kuitenkaan kasvattamatta. Usein lähdeviite voisi napakoitua, sillä älypitkät linkit häipyisivät sen sileän tien lähdeviitteiden lopuista.

Dewhurst’s Textbook of Obstetrics and Gynaecology

Kirjoitan opinnäytetyötäni, ja jäin pohtimaan erästä lähdemerkintää.

Olen siis käyttänyt kirjaa, jolla ei ole tiettyä kirjoittajaa, mutta toimittaja on ilmoitettu kannessa (eli Edmonds, K.). Olen ottanut tietoa eräästä kirjan kappaleesta, jonka kirjoittajaksi on kappaleen alussa ilmoitettu Kennedy, S. ja Koninckx, P. Kuinka teen lähdeviitteen? nyt olen käyttänyt tätä tapaa:

(Dewhurst’s Textbook of Obstetrics and Gynaecology 2008, 434)

.. eli kirjan nimeä, vuosilukua sekä sivunumeroa. Lähdeluettelossa olen merkinnyt kirjan seuraavasti:

Dewhurst’s Textbook of Obstetrics and Gynaecology. 2008. Toim. Edmonds, K. Chichester, West Sussex: Wiley-Blackwell, John Wiley & Sons, Ltd.

Onko tama viittaustapa ok, vai tulisiko lähdeviite tekstiin tai lähdeluetteloon tehdä jollakin toisella tavalla?

Vastaus:

Janet-tietokannasta näen, että kirjasta on uudempi versio Ebrary-palvelussa, vuodelta 2012. Sitä kannattaa tietty käyttää. Näyttää olevan 8th edition

Kirjaston tietokannassa näyttää kustantajana/julkaisijan olevan Wiley-Blackwell, mutta kirjan nimiölehdellä ilmoitetaan ”Publisher: John Wiley & Sons”. Kumpikin siis käy, koska on noin epämääräistä. Ltd-lyhenteet voi jättää pois.

Tuo Dewhurst on ilmeisesti ollut alkuperäinen textbookin kokoaja. Sen vuoksi hänen nimensä mainitaan monessakin kohtaa tiedoissa.

Aloita henkilötekijöiden nimillä

Toimitettujen teosten toimittajat (editors, contributors) yhtenäistävät kirjan eri lukujen tekstit, mutta heillä ei ole tekijänoikeuksia kunkin kappaleen/luvun teksteihin.

Jos toimitetun teoksen kappaleilla/luvuilla on omat kirjoittajansa, kuten yleensä on, heillä on tekijänoikeudet omaan kirjoitukseensa. Silloin aloitetaan heidän nimillään.

Chapter 49 näyttäisi olevan kyseinen luku. Sisällysluettelostakin voi havaita, että Kennedy, S. ja Koninckx, P. ilmoitetaan pääluvun 49 kirjoittajina.

Kennedy, S. ja Koninckx, P. 2012. Endometriosis. Julkaisussa: Dewhurst’s Textbook of Obstetrics and Gynaecology. 8. p. Toim. D. K. Edmonds. Chichester, U.K.: John Wiley & Sons. Viitattu 31.3.2014. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Ebrary.

Itse tykkään lähdeviitteestä ilman tuota toimittaja-tietoa. Se ei nimittäin ole pakollinen:

Kennedy, S. ja Koninckx, P. 2012. Endometriosis. Julkaisussa: Dewhurst’s Textbook of Obstetrics and Gynaecology. 8. p. Chichester, U.K.: John Wiley & Sons. Viitattu 31.3.2014. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Ebrary.

Kyseinen kirja löytyy JAMKin kirjaston ostamasta Ebrary-palvelusta, joten se kannattaa kertoa. Osaavat lukijat paremmin löytää halutessaan lähteen luokse. Ebraryssa kirjat voivat tulla ja mennä, viitattu-päivämäärä on siten mitä aiheellisin.

Kirjan toimittajaa ei saa selville

Minulla on kokoomateos,: Tukihenkilöopas, jossa jokaisella artikkelilla on oma kirjoittajansa mainittu, mutta en ota selvää, kuka on kirjan toimittanut. Lopussa on mainittu vain kaikkien kirjan kirjoittajien nimet. Kirjaston haku ilmoittaa, että tekijä on Timo Helenius (yksi kirjoittajista).

Olen tällä hetkellä viitannut teokseen näin:

Uusitalo, U. 2004. Tukihenkilönä osastolla. Teoksessa Tukihenkilöopas. Helsinki: Sylva ry.

Vastaus:
Kirjan toimittajaa, joka on vain editoinut eri kirjoittajien tekstit samannäköiseksi, ei tarvitse ilmoittaa lähdeviitteessä. Standardissa kirjan editoija-toimittajia pidetään ns. muina tekijöinä.

Kustantajan ry:tä ei tarvitse ilmoittaa, pelkkä Sylva riittää.

Uusitalo, U. 2004. Tukihenkilönä osastolla. Teoksessa Tukihenkilöopas. Helsinki: Sylva.

Alaluvuista lähdeviitteet

Minulla on kokoomateos nimeltä Syöpätaudit. Tästä olen käyttänyt lukua 47 ”Syöpään liittyvät psykososiaaliset näkökohdat”.

Tässä luvussa ei ole mainittu tekijöitä, vaan tekijät on mainittu jokaisen alaluvun kohdalla. Esim. 47.30 Syöpäsairauden laukaisemat psyykkiset reaktiot – Idman, Irja & Aalberg Veikko.

Olen kirjoittanut näistä eri alaluvuista, joissa kaikissa on mainittu nuo samat kirjoittajat, mutta välillä järjestyksessä Aalberg & Idman ja välillä Idman & Aalberg. Viittaanko jokaiseen alalukuun a,b,c -systeemillä? Esim:

Idman, I. & Aalberg, V. 2013a. Syöpäsairauden laukaisemat psyykkiset reaktiot. Teoksessa Syöpätaudit. Toim. H. Joensuu; P. J. Roberts; P.-L. Kellokumpu-Lehtinen; S. Jyrkkiö, M. Kouri & T. Lyly. 5. uud. p. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 862.

Idman, I & Aalberg, V. 2013b. Psyykkiset reaktiot syöpäsairauden eri vaiheissa. Teoksessa Syöpätaudit. Toim. H. Joensuu; P. J. Roberts; P.-L. Kellokumpu-Lehtinen; S. Jyrkkiö, M. Kouri & T. Lyly. 5. uud. p. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 864-865.

Tarvitseeko mainita lukua (eli se 47 – ”Syöpään liittyvät psykososiaaliset näkökohdat”), josta tieto on otettu?

Vastaus:

Tekijät on laitettava lähdeviitteeseen juuri siinä järjestyksessä, kuin mitä ne ovat lähteessä. Eli tässä tapauksessa kussakin alaluvussa olevat tekijät mainitaan kuten lähteessäkin.

Jos alaluvun tekijät ovat Idman & Aalberg, lähdeviite aloitetaan: Idman, I. & Aalberg, V. 2013.
Jos alaluvun tekijät ovat Aalberg & Idman, lähdeviite aloitetaan: Aalberg, V. & Idman, I. 2013.

Jos Idman & Aalbergejä tulee useita samana julkaisuvuonna, sitten otetaan pikkukirjaimet mukaan lähdeviitteeseen:
Idman, I. & Aalberg, V. 2013a.
Idman, I. & Aalberg, V. 2013b.
Idman, I. & Aalberg, V. 2013c.

Lukua 47  ”Syöpään liittyvät psykososiaaliset näkökohdat” ei tarvitse mainita.

Kustannus Oy Duodecim -> Mieluummin lyhemmin: Duodecim.
Standardin mukaan kustantajan nimessä olevat Oy:t voi jättää mainitsematta.

2014a ja 2014b oleellisia

Jos on käytössä kokoomateos, jossa on kaksi artikkelia samoilta kirjoittajilta, tuleeko nämä artikkelit erottaa toisistaan a,b -merkinnöillä, kuten:

Uosukainen, L. & Hirvonen, J. 2014a. Asiakaslähtöisyys luontolähtöisissä hyvinvointipalveluissa. Teoksessa Luontolähtöiset hyvinvointipalvelut – opas asiakastyöhön ja palveluiden kehittämiseen. Toim.  J. Hirvonen & T. Skyttä. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Vapaamuotoisia julkaisuja – Free-form Publications 28, 32–36.

Uosukainen, L. & Hirvonen, J. 2014b. Luonto laitosympäristöissä. Teoksessa Luontolähtöiset hyvinvointipalvelut – opas asiakastyöhön ja palveluiden kehittämiseen. Toim. J. Hirvonen & T. Skyttä. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Vapaamuotoisia julkaisuja – Free-form Publications 28, 74–80.

vai riittääkö, että lopussa näkyy sivunumerot?

Vastaus:
Tulee erottaa juuri noin: 2014a ja 2014b.

Jos kirjassa mainitaan kustantajan kotipaikka, sekin kantsii kertoa. Se on luultavasti Mikkeli 😉

Toimittajat saa, mutta ei ole pakko ilmoittaa. JAMKissa myöskään julkaisusarjan nimeä ei ole pakko ilmoittaa, mutta saa!

Muuttaisin myös sivunumerot kustantaja-tiedon jälkeen. Minimissään lähdeviite voisi olla esim. näin:

Uosukainen, L. & Hirvonen, J. 2014a. Asiakaslähtöisyys luontolähtöisissä hyvinvointipalveluissa. Julkaisussa: Luontolähtöiset hyvinvointipalvelut – opas asiakastyöhön ja palveluiden kehittämiseen. Mikkeli: Mikkelin ammattikorkeakoulu, 32–36.

Mutta tämäkin siis ok:

Uosukainen, L. & Hirvonen, J. 2014a. Asiakaslähtöisyys luontolähtöisissä hyvinvointipalveluissa. Teoksessa Luontolähtöiset hyvinvointipalvelut – opas asiakastyöhön ja palveluiden kehittämiseen. Toim.  J. Hirvonen & T. Skyttä. Mikkeli: Mikkelin ammattikorkeakoulu, 32–36. Vapaamuotoisia julkaisuja – Free-form Publications 28.

SLU-julkaisusarjan julkaisu

Tutkimus jossa näkyy vain toimittajat: Mäenpää ja Korkatti ja SLU-Julkaisusarja 1/2012​. Kumpaa käytän tekstin lähdeviitteenä? Ja miten merkkaan sen lähdeluetteloon?

Vastaus:

Kumpaakaan noista ei käytetä tekstiviitteenä etkä nillä aloiteta myöskään lähdeviitettä lähdeluettelossa.

Perustelu 1. Lähdeviitettä ei aloiteta julkaisusarjan nimellä. (Hämäävältä voi vaikuttaa se, että kirjastoissa joskus kootaan kaikki tietyn julkaisusarjan osat yhtenäisesti vierekkäin, esimerkiksi JAMKin kirjastossa JAMKin julkaisut.)

Perustelu 2. Mäenpää ja Korkatti ovat vain toimittaneet teoksen, joten heitä ei tarvitse mainita, jollei halua. Lähdeviitestandardi (SFS 5989) sanoo kohdassa 5.4.5 Muut tekijät: ”Toimittajan, kääntäjän tai muun tietolähteen tuottamiseen osallistuneen henkilön nimi ja rooli voidaan merkitä tietolähteen nimen jälkeen, jos lähde on siten helpompi tunnistaa tai jos tällä tiedolla on merkitystä lähdeviitteen kannalta”.

Tämä siis tarkoittaa editoija-toimittajia. Journalisti-toimittajat ovat taas ”oikeita tekijöitä”, jotka ottavat vastuun tekstistään. Journalisti-toimittajien nimet aloittavat lähdeviitteen, editoija-toimittajien nimet eivät (koska ovat ns. muita tekijöitä).

Tässäkin tapauksessa paljon lisää muiden tekijöiden nimiä löytyy julkaisun lopusta.

Lähdeviite voisi tulla esimerkiksi näin:

Urheiluseurat 2010-luvulla. 2012. Ajatuksia seurojen kehittymisestä ja kehittämisestä. Toim. P. Mäenpää ja S. Korkatti. Suomen Liikunta ja Urheilu. Viitattu 5.8.2014. Http://www.sport.fi/system/resources/W1siZiIsIjIwMTQvMDQvMTcvMTRfMjlfMTZfNDI1X1VyaGVpbHVzZXVyYXRfMjAxMF9sdXZ1bGxhLnBkZiJdXQ/Urheiluseurat%202010-luvulla.pdf.

Tai jos haluat tuon julkaisusarja-tiedon lähdeviitteeseen:

Urheiluseurat 2010-luvulla. 2012. Ajatuksia seurojen kehittymisestä ja kehittämisestä. Toim. P. Mäenpää ja S. Korkatti. Suomen Liikunta ja Urheilu. SLU-julkaisusarja 1/2012. Viitattu 5.8.2014. Http://www.sport.fi/system/resources/W1siZiIsIjIwMTQvMDQvMTcvMTRfMjlfMTZfNDI1X1VyaGVpbHVzZXVyYXRfMjAxMF9sdXZ1bGxhLnBkZiJdXQ/Urheiluseurat%202010-luvulla.pdf.

SLU eli Suomen Liikunta ja Urheilu on kustantaja/julkaisija, mutta julkaisussa ei kustantajan kotipaikkaa. Todennäköisesti se on Helsinki, mutta en saa sitä selville heidän nettisivuiltaankaan pikaisesti vilkaisten. Kaikkien jäsenliittojen sun muiden yhteystiedot kyllä löytyvät vaivattomasti.

Tekstiviite aloitetaan julkaisun nimellä (Urheiluseurat 2010-luvulla 2012, sivut). Jos tuossa on sekaannuksen paikka, tekstiviitteeseen voi lisätä pisteen (urheiluseurat 2010-luvulla. 2012, sivut).

Kirjan sisällä olevat osiot

Olisin kysynyt lähdeviittauksista jossa kirjan kirjoittajilla on omat osiot kirjan sisällä. Kirjan kirjoittajat Itkonen, Heikkala,ja Ilmanen ja Koski. Kirjan sisällä on selkeästi uusi otsikko ja kirjoittajien nimet esim. vain Heikkala ja Koski.Teenkö tekstin sisällä viittauksen vain näihin pariin henkilöön vai koko kirjan tekijöihin?

Vastaus:

Vain niihin pariin henkilöön, siis Heikkalaan ja Koskeen. He ottavat tekijänoikeudellisen vastuun kirjoituksestaan.

Esimerkiksi näin (Heikkala & Koski julkaisuvuosi, sivut).

Myös lähdeluettelossa lähde merkitään heidän nimiinsä:

Heikkala, X & Koski, Y. Julkaisuvuosi. Luvun nimi. Julkaisussa: Julkaisun nimi. Kustannuspaikka: Kustantaja. Muut mahdolliset tiedot. Nettilähteistä Viitattu päivämäärä. Nettiosoite.

Toimitettu teos – luvuilla ei ole tekijöitä

Löytyykö oppariblogista esimerkkiä tästä: toimitettu teos, jonka luvuilla ei ole tekijöitä?

Yrityksen perustamisopas. 2010. Toim. T. Holopainen. 19. uud. p. Helsinki: Edita.
vai
Holopainen, T. 2010. Yrityksen perustamisopas. 19. uud. p. Helsinki: Edita.
vai
Holopainen, T. (toim.). 2010. Yrityksen perustamisopas. 19. uud. p. Helsinki: Edita.

Vastaus:
Kaikki ehdotuksesi ovat lähdemerkintä-standardin (SFS 5989) mukaisia merkintöjä. Kaksi ekaa merkintätapaa on JAMKin ohjeen mukaisia.

Lähdemerkintä-standardissa lausutaan, sivulla 9, kohdassa 5.4.5 Muut tekijät: ”Toimittajan, kääntäjän tai muun tietolähteen osallistuneen henkilön nimi ja rooli voidaan merkitä tietolähteen nimen jälkeen, jos lähde on siten helpompi tunnistaa tai jos tällä tiedolla on merkitystä lähdeviitteen kannalta.”

Tätä ohjetta noudatamme. Laitamme toimitetun teoksen toimittajan nimen vasta lähteen nimen jälkeen. Eikä se ole edes pakollista, toimittajan nimi voidaan ilmoittaa, jos sillä on merkitystä lähdeviitteessä. Muuten sen voi huoletta jättää pois.

Miksi tuo viimeinenkin lähdeviite sitten on lähdemerkintä-standardin mukainen?

Sen vuoksi, että standardi on mielestäni epäjohdonmukainen. Standardin kohdassa 5.1 kerrotaan, että tekijöiksi merkintään ne henkilöt, jotka ovat näkyvimmin esitetty tai ilmoitettu ensisijaisessa tietolähteessä vastuullisiksi sisällöstä.

Sitten on pitkä lista eri rooleissa olevia toimijoita, joista osa selvästikään ei ole vastuussa lähteen sisällöstä! Tässä roolilistassa on mukana myös toimittaja. Standardin esimerkkejä:

BRITTEN, Benjamin. Eight folk song arrangements for high voice and harp. Osian Ellis. (ed) London: Faber Music, 1980.
AYMARD, Maurice. (ed) Dutch capitalism and world capitalism. In: Studies in Modern Capitalism. New York: Cambridge University Press, 1982, pp. 78-96.

Huom! Nämä esimerkit eivät siis ole JAMKin raportointiohjeen mukaisia. Ne eivät ole noudattamamme nimi-vuosijärjestelmän mukaisia, ja typografiakin on erilaista (sukunimi tikkukirjaimilla). Välimerkitys näyttää oudohkolta ed-lyhenteen lähettyvillä.

Kummallista on myös se, että nämä(kin) standardin esimerkit ovat aika vanhoja, vaikka standardi julkaistiin syksyllä 2012.

Isännöinnin käsikirjan kirjoittajalauma

Kysymykseni koskee lähdeviitteitä ja -luetteloa sellaisessa tapauksessa, jossa lähteenä käyttämässäni opuksessa on 33 kirjoittajaa. Kyseessä on siis Isännöinnin käsikirja.

Tällä teoksella on todellakin 33 kirjoittajaa, mutta kunkin tekstin ja luvun kirjoittaja on eritelty käsikirjan alussa kirjoittajaluettelossa.

Laitanko siis lähdeviitteeseen ja -luetteloon vain sen henkilön nimen, joka todellisuudessa on viittaamani luvun kirjoittanut? Ei varmaankaan ole järkevää ainakaan tekstiviitteeseen kirjoittaa kaikkien 33 henkilön nimeä? 🙂

Jos näin on, niin entäpä lähdeluetteloon? Pitääkö sinne kirjoittaa kaikkien 33 nimet vai riittääkö, jos laitan heidän nimet, joiden tekstejä olen kirjasta käyttänyt? Kirjassa on kylläkin vain 4 toimittajaa, mutta varmaankaan vain toimittajien nimiä ei voi lähdeluetteloon laittaa?

Vastaus:

Olisi tosiaan aika epämukavaa kirjoittaa tekstiviitteeseen 33 kirjoittajan nimeä!

Kyseinen lähde on siis toimitettu teos, jonka jokaisella luvulla on eri kirjoittajat. Se helpottaa tässä tilanteessa. Kokoomateoksen toimittajien (editoijien) nimiä ei tarvitse ilmoittaa, jollei ehdottomasti halua.

Lähdeluetteloon tulevat vain ne lähteet (artikkelit/luvut), joihin olet tekstissä viitannut. Aloita lähdeviite luvun kirjoittajan nimellä:

Luvun kirjoittajan nimi. Julkaisuvuosi. Luvun nimi. Julkaisussa: Isännöinnin käsikirja. Helsinki: Kiinteisöalan Kustannus, sivut.

Jos olet lukenut sitä e-kirjana Ellibs-palvelussa Nelli-portaalissa (kirjaston maksaman lisenssin turvin), lähdeviite tulee:

Luvun kirjoittajan nimi. Julkaisuvuosi. Luvun nimi. Julkaisussa: Isännöinnin käsikirja. Helsinki: Kiinteisöalan Kustannus, sivut. Viitattu pvm. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Ellibs.

Tekstiviite tehdään normisti (tekijän sukunimi julkaisuvuosi, sivut).

Tekijäksi kirjoittaja vai haastateltu?

Minulla on opparissa yksi lähde, johon viittaamiseen en ole saanut ohjaajiltanikaan selkeää vastausta. Kirja on siis:

Vanhemmuuden roolikartta: syvennä ja sovella: käyttäjän opas 2. 2001. Toim. M. Rautiainen. Helsinki: Suomen kuntaliitto.

Kappale, jota kirjasta käytän on otsikoitu Vanhemmuuden roolit ja varhainen vuorovaikutus (0-2 vuotta). Kirjoittaja on merkattu näin: Marja Shulmanin haastattelun pohjalta kirjoittanut Mari Rautiainen. Miten tähän pitäisi viitata, jos ajatukset ovat Marja Shulmanin, mutta teksti on Mari Rautiaisen?

Vastaus:
Kirjoittaja on Rautiainen, joten lähdeviite aloitetaan sillä.

Katsoin Melinda-tietokannasta kirjan muut tiedot. Niiden perusteella tekisin lähdeviitteen näin:

Rautiainen, M. 2001. Vanhemmuuden roolit ja varhainen vuorovaikutus (0-2 vuotta). Artikkeli pohjautuu Marja Shulmanin haastatteluun. Julkaisussa: Vanhemmuuden roolikartta: käyttäjän opas. Osa 2: Syvennä ja sovella. Helsinki: Suomen kuntaliitto.

Netissä olevan epäselvän kuvan ja Melindassa olevien tietojen mukaan kirjan kansi- ja selkänimeke on ”Vanhemmuuden roolikartta: syvennä ja sovella.”. Sen perusteella lähdeviitteen voi tehdä näinkin:

Rautiainen, M. 2001. Vanhemmuuden roolit ja varhainen vuorovaikutus (0-2 vuotta). Artikkeli pohjautuu Marja Shulmanin haastatteluun. Julkaisussa: Vanhemmuuden roolikartta: syvennä ja sovella. Käyttäjän opas, 2. Helsinki: Suomen kuntaliitto.

Lukija kyllä löytää julkaisun, tekipä lähdeviitteen kummalla tavalla hyvänsä.

Kirjan toimittajan (eri lukujen tekstin editoija/yhtenäistäjä) nimeä ei ole pakko ilmoittaa, koska on toissijainen tekijä. Mutta sen saa ilmoittaa halutessaan.

Sikinsokin kirjoittajat ja toimittajat

Miten lähdeviite tähän julkaisuun tehdään: Http://www.opetushallitus.fi/download/152278_Monipalvelut_kiinteisto-_ja_kotityopalvelualalla_loppuraportti.pdf.

Vastaus:

Tässä hämmentävintä on kannessa oleva tieto:

Hurtig, L. (toim.) & Kontiokoski, P. & Pälli, P. (toim.) & Rekilä, K. (toim.) & Välimäki, I.

Ikään kuin nuo Kontiokoski ja Välimäki olisivat olleet tekijöitä ja muut kolme julkaisun toimittajia. Olisi kuitenkin hassua aloittaa lähdeviite Kontiokosken ja Välimäen nimillä, kun eivät edes ole tuossa nimilistassa ensimmäisinä.

Lähdeviitteen näkökulmasta katsottuna toimittajat (editoijat) ovat ns. muita tekijöitä eli toissijaisia tekijöitä, joita ei tarvitse lähdeviitteessä ilmoittaa. Heidät saa kuitenkin ilmoittaa halutessaan. Silloin lähdeviite aloitetaan lähteen nimellä.

Esipuheessa kaikki henkilötekijät haluavat näköjään piiloutua työryhmäksi. Silloinkin lähdeviite aloitetaan lähteen nimellä.

Tekisin tässä sellaisen ratkaisun, että lähdeviite näin sekavaan julkaisuun voidaan aloittaa lähteen nimellä. Lukija löytää vaikka mahdollisia tekijöitä ei ilmoitetakaan:

Monipalvelut kiinteistö- ja kotityöpalvelualalla – laadullisen ennakoinnin selvitystyö. 2013. Selvitys  30.6.2013 Opetushallitukselle. Rovaniemi: Rovaniemen koulutuskuntayhtymä. Viitattu 3.2.3014. Http://www.opetushallitus.fi/download/152278_Monipalvelut_kiinteisto-_ja_kotityopalvelualalla_loppuraportti.pdf.

Tämänkin voi halutessaan tehdä tekstiviite-ystävällisemmäksi näin:

Monipalvelut kiinteistö- ja kotityöpalvelualalla. 2013. Laadullisen ennakoinnin selvitystyö 30.6.2013 Opetushallitukselle. Rovaniemi: Rovaniemen koulutuskuntayhtymä. Viitattu 3.2.3014. Http://www.opetushallitus.fi/download/152278_Monipalvelut_kiinteisto-_ja_kotityopalvelualalla_loppuraportti.pdf.

Viitteen alkuun kirjan kappaleen kirjoittaja

Kuinka nyt siis oikeaoppisesti merkkaan lähdeluetteloon tämän? Kirjalla on monta tekijää, joista jokainen on kirjoittanut yhden kappaleen. Olen ottanut lauseen kuitenkin vain yhden tekijän kirjoittamasta kappaleesta. Ja eikö ole hassua että loppuun tulee Kustantaja, sivunumero(t)?

Vastaus:

Aloita lähdeviite kyseisen yksittäisen luvun/kappaleen kirjoittaja-tiedolla.

Raportointiohjeessa kerrotaan, että ”kokoomateoksessa ilmestyneestä artikkelista ilmoitetaan tekijä, julkaisuaika, artikkelin nimi ja perustiedot teoksesta, jossa artikkeli on ilmestynyt”. Esimerkkinä on tällainen lähdeviite:

Lerkkanen, J. 2008. Sähköisen portfolion käsitteet opinto-ohjaajakoulutuksessa ja sen käyttö opintojen hyväksilukemisen välineenä. Teoksessa Taidatko tunnistamisen? Toim. A. Niskanen ja R. Virtanen. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 52-56.

Itse suosin nykyään Teoksessa-sanan tilalla ”Julkaisussa:”-ilmaisua, koska lähdeviitestandardissa sellaista suositellaan. Kootun teoksen toimittajiakaan ei ole pakko kertoa, joten lähdeviitettä voi vielä yksinkertaistaa:

Lerkkanen, J. 2008. Sähköisen portfolion käsitteet opinto-ohjaajakoulutuksessa ja sen käyttö opintojen hyväksilukemisen välineenä. Julkaisussa: Taidatko tunnistamisen? Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 52-56.

Lähdeviitteessä kerrotaan luvun/kappeleen/artikkelin alku- ja loppusivu.

Eli tässä viitteessä:

  • Luvun/kappaleen kirjoittaja (tekijä): Lerkkanen, J.
  • Julkaisuvuosi: 2008
  • Luvun/kappaleen otsikko (julkaisun nimi): Sähköisen portfolion käsitteet opinto-ohjaajakoulutuksessa ja sen käyttö opintojen hyväksilukemisen välineenä
  • Kokoomateoksen (emojulkaisun) nimi: Taidatko tunnistamisen?
  • Kustannuspaikka (huom! ei kirjapainon paikka): Jyväskylä
  • Kustantaja (huom! ei kirjapaino): Jyväskylän ammattikorkeakoulu
  • Sivut, joilla kirjan luku/kappale sijaitsee kokoomateoksessa: 52-56

Huom! Tekstissä (tekstiviitteessä) ilmoitetaan vain se kyseinen sivu tai ne kyseiset sivut, joihin juuri siinä tekstinkohdassa kohdassa viitataan.

Vastaan tuohon toiseen kysymykseen eri postauksessa.

Saman kirjoittajan tekstit samassa teoksessa samana vuonna

Meillä on lähdeluettelossa tämmöiset lähteet:

Raussi-Lehto, E. 2006. Vammaisen tai kuolleen lapsen syntymä. Teoksessa Kätilötyö. Toim. U. Paananen, S. Pietiläinen, E. Raussi-Lehto, P. Väyrynen ja A-M. Äimälä. Tampere: Edita.

Raussi-Lehto, E. 2006. Syntymän hoito. Teoksessa Kätilötyö. Toim. U. Paananen, S. Pietiläinen, E. Raussi-Lehto, P. Väyrynen ja A-M. Äimälä. Tampere: Edita.

Törmäsimme tekstiviittauksia tehdessä semmoiseen ongelmaan, että miten laitamme viittaukset kyseisiin lähteisiin? Kyseessä kuitenkin saman kirjoittajan tekemät tekstit samassa teoksessa ja kyseessä sama vuosi… Onko mitään keinoa erottaa niitä toisistaan vai voidaan laittaa molempiin teksteihin (Raussi-Lehto 2006, sivut), vaikka ne lähdeluettelossa ovat kaksi eri lähdettä?

Vastaus:
Lähdeviitestandardi, kohta A2.1, sanoo näin: ”Jos kahdella tai useammalla tietolähteellä on sama tekijä ja sama julkistusvuosi, ne voidaan erottaa toisistaan pienaakkosilla (a, b, c jne.), jotka merkitään vuosiluvun perään.”

Jos kyseessä on kokoomateos, on hyvä ilmoittaa myös, millä sivuilla kyseisen tekijän teksti (luku, artikkeli) on.

Siis näin:

Raussi-Lehto, E. 2006a. Syntymän hoito. Julkaisussa: Kätilötyö. Helsinki: Edita, 206 – 268.

Raussi-Lehto, E. 2006b. Vammaisen tai kuolleen lapsen syntymä. Julkaisussa: Kätilötyö. Helsinki: Edita, 363 – 366.

Muutin lähteiden järjestystä. Kirjastoihmiset ovat niin piintyneitä aakkosjärjestykseen 😉

Lyhensin myös vähän lähdemerkintöjä. Toimittajat (tekstin editoijat) saavat toki olla mukana, se on täysin sallittua ja monella alalla käytössä. Mutta pakko niitä ei ole siihen ängetä, koska ovat toissijaisia tekijöitä. Mielestäni monet lähdeviitteet ovat helpommin ymmärrettäviä, kun toimittaja-rimpsut jätetään pois.

Poikkeus: Jos kyseessä on lehden toimittaja, journalisti, hän on ensisijainen tekijä, koska on tekijänoikeudellisessa suhteessa tekstiinsä. Hänen nimensä tulee silloin lähdeviitteen ensimmäiseksi tiedoksi.

Koska lähdeviitestandardissa suositaan ilmaisua ”Julkaisussa:”, käytin sitä tässä julkisessa ohjeessa. Mutta voitte käyttää teoksessa-sanaa, ei sitä tarvitse alkaa muutella, se on aivan oikein.

Koska minulla ei ole nyt tuota kirjaa käsissäni, tsekkasin sen tiedot kirjaston Janet-tietokannasta. Kustantajan paikkakunta näyttäisi olevan Helsinki. Sijaitseeko kirjapaino Tampereella? Kirjapainon tietoja ei tarvitse ilmoittaa.

Tekstiviitteissä lähteet näkyvät erilaisina (Raussi-Lehto 2006a, 220; Raussi-Lehto 2006b, 363).

Lähdeviitestandardi:

Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet. 2012. Standardi. Vahvistettu 13.8.2012. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS. Viitattu 8.10.2013. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, SFS Online.

 

Monta artikkelia Opinportin verkkokirjasta

En löytänyt raportointiohjeesta, enkä Tutki ja kirjoita -kirjasta neuvoa tähän pulmaan: Miten merkitsen lähdeviitteen? Entä lähteen lähdeluetteloon?

– Useampi artikkeli verkkokirjasta Psykiatria (Duodecim), esimerkiksi Johdanto, Mitä on oikeuspsykiatria?
– Artikkeleilla sama kirjoittaja
– Artikkelit kirjoitettu (tai ainakin merkitty) samalle päivälle (1.8.2011)
– Ei sivunumeroita
– Artikkelin alareunassa on esim. tällaista infoa: Artikkelin tunnus: inf04497 (000.000)
– © 2013 Kustannus Oy Duodecim

Vastaus:

Kaivelin esiin Psykiatria-kirjan. Sen tietoja Janet-tietokannasta valikoidusti kopsattuna:

Nimeke:     Psykiatria / toimittajat: Jouko Lönnqvist … [et al.].
Julkaistu:     Helsinki : Duodecim, 2011.
Ulkoasu:     1 päivittyvä verkkokirja.
Linkit:     Oppiportti

Oppiportti on on sosiaali- ja terveysalan, hoitotyön ja lääketieteen sähköisten oppikirjojen kokoelma. Kirjaston sivuilla on siitä tiedote. Oppiportti löytyy Nellistä. Pääset Oppiporttiin koulun verkossa koulun tiloissa tai kotonasi kirjautumalla Nelliin kirjadu sisään -linkistä.

Kirjan johdannon kirjoittajia näyttää olevan kaksi:

Psykiatria ja mielenterveys – johdanto
Psykiatria
1.8.2011
Jouko Lönnqvist ja Johannes Lehtonen

Oikeuspsykiatria-luvun on kirjoittanut Jari Tiihonen (tiedot ovat kunkin luvun alussa):
Mitä on oikeuspsykiatria?
Psykiatria
1.8.2011
Jari Tiihonen

Hmm..Mutta näillähän on eri kirjoittajat. Et varmaankaan tarkoittanut tätä. Sen vuoksi tein haun kirjoittamalla näytön yläosan hakulaatikkoon: psykiatria jari tiihonen

Ja huomasin, että kyseinen Tiihonen on kirjoittanut useita artikkeleita, mm. yhden johdannonkin:

Oikeuspsykiatria – johdanto
Psykiatria
1.8.2011
Jari Tiihonen

Tämä verkkokirja on julkaisu, jossa jokaisella luvulla on omat kirjoittajansa. Se on siis toimitettu teos (kokoomateos). Kun viittaat eri lukuihin, tee jokaisesta artikkelista oma lähdemerkintänsä. Jos sivunumeroita ei ilmoiteta, niitä ei voi lähdemerkintään laittaa. Jos samalta tyypiltä on monta julkaisua samalta vuodelta, käytetään julkaisuvuoden yhteydessä pienaakkosia a, b jne erottamaan ne toisistaan.

Vaikkapa näin:

Tiihonen, J. 2011a. Mitä on oikeuspsykiatria? Julkaisussa: Psykiatria. Julk. 1.8.2011. Helsinki: Duodecim. Viitattu 8.3.2013. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Oppiportti.

Tiihonen, J. 2011b. Oikeuspsykiatria – johdanto. Julkaisussa: Psykiatria. Julk. 1.8.2011. Helsinki: Duodecim. Viitattu 8.3.2013. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Oppiportti.

Tekstiviitteisiin näin, jos viitataan yhteen virkkeeseen/lauseeseen:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Tiihonen 2011a). Tekstiä tekstiä tekstiä (Tiihonen 2011b).

Linkkejä:

JAMKin Nelli: www.nelliportaali.fi/jamk
Oppiportti: http://www.oppiportti.fi/ (Terveysportissa, toimii JAMKin verkossa JAMKin kirjaston lisenssillä)
Tiedote kirjaston sivuilla Oppiportista: http://jamk.fi/kirjasto/uutiset/2/0/duodecim_oppiportin_sahkoiset_oppikirjat

Tapion taskukirja

Tapion taskukirja, joka on toimitettu teos, sisältää siis useiden kirjoittajien artikkeleita. Teoksen julkaisija on Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, kustantaja Kustannusosakeyhtiö Metsälehti ja paikka Helsinki.

Jos ja kun lainaan yhtä ko. teoksen artikkeleista, merkitsen seuraavasti:
Uotila, A. 2002. Metsien eläintuhot. Teoksessa Tapion taskukirja. 24. uud. p. Toim. T. Hyvämäki. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Helsinki: Metsälehti, 246–253.

Tarvitaanko tuohon luettelomerkinnän rimpsuksi vielä SEKÄ julkaisijan että KUSTANTAJAN tiedot? Vai riittääkö vain tuo ”Metsälehti”?

Vastaus:
Kustantaja eli Metsälehti riittää. Julkaisijan saa ilmoittaa, jos haluaa.

Minimissään lähdeviite näyttäisi tällaiselta:
Uotila, A. 2002. Metsien eläintuhot. Teoksessa Tapion taskukirja. 24. uud. p. Helsinki: Metsälehti, 246–253.

Olen kuullut, että joskus opiskelijoilla on vaikeuksia ymmärtää teos-sanan merkitystä. Ja koska uudessa lähdeviitestandardissakin käytetään ilmaisua ”Julkaisussa:”, tässä tapauksessa lähdeviite voisi näyttää myös tällaiselta (minimitiedoilla):

Uotila, A. 2002. Metsien eläintuhot. Julkaisussa: Tapion taskukirja. 24. uud. p. Helsinki: Metsälehti, 246–253.

Jos haluaa kertoa julkaisijankin, se on ihan sallittua:

Uotila, A. 2002. Metsien eläintuhot. Teoksessa Tapion taskukirja. 24. uud. p. Julk. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Helsinki: Metsälehti, 246–253.

Myös julkaisun toimittajan (toissijainen tekijä, muu tekijä) voi halutessaan ilmoittaa. Silloin palataan alkutilanteeseen:

Uotila, A. 2002. Metsien eläintuhot. Teoksessa Tapion taskukirja. 24. uud. p. Toim. T. Hyvämäki. Julk. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Helsinki: Metsälehti, 246–253.

 

Kirjalla on sekä tekijä että toimittaja

Tekstissäni on pätkä: ”Vapaita työpaikkoja syntyy tulevaisuudessa eniten sosiaali- ja terveysalalla sekä useilla palvelualoilla (tähän pitäisi tulla lähdeviite sulkuihin)”.

Lähde on koottu omaksi teoksesta Työtoveri toista sukupolvea./Ilmarinen Juhani, toim. Mertanen Virve. Miten tuo sulkuihin tuleva lähdeviite tulisi merkitä?

Vastaus:
Kannattaa ensin miettiä, miten lähde ilmoitetaan lähdeluettelossa. Koska kirjalla on tekijä (J. Ilmarinen), jolla on vastuu sisällöstä, aloitetaan sillä. Mertanen on toimittanut julkaisun, esimerkiksi tarkistanut, että kirjoitustyyli pysyy samana kirjan kaikissa luvuissa ja mahdollisesti myös kielenhuoltanut julkaisun. Tsekkasin Janetista julkaisuvuoden, kustannuspaikan ja kustantajan.

Ilmarinen, J. 2005. Työtoveri toista sukupolvea. Toim. V. Mertanen. Helsinki : Työterveyslaitos.

Tekstissä lähde ilmoitetaan tekijä + julkaisuvuosi, sivut -tyyliin:

Vapaita työpaikkoja syntyy tulevaisuudessa eniten sosiaali- ja terveysalalla sekä useilla palvelualoilla (Ilmarinen 2005, sivut).