Minulla on käytössä useampikin koulun suosittelema laadullisen tutkimuksen menetelmäkirjallisuuden teos, jotka on lueteltu Optimassa. Jokainen näistä kuitenkin pohjautuu lukemattomiin aikaisempiin teoksiin. Koulun opinnäytetyön raportointiohjeiden mukaan tekstiviitteet tulee merkintä niin, että silloin viitataan toissijaiseen lähteeseen… Esimerkki: Grayn (2017, 251) mukaan Creswell (2013) ja Maxwell (2013) toteavat, että laadullisen tutkimuksen analyysissä teemat muodostuvat toistuvista ilmiöistä. No näin…
Jatka lukemistaToissijainen lähde mainittava
Pitääkö toissijainen lähde mainita AINA? Esim jos tässä tapauksessa käytän Möttösen tekstiä lähteenä, riittääkö että mainitsen vain Möttösen viittauksen lopussa (Möttönen 2004). Vai täytyykö lähteet ”kirjoittaa auki” tekstissä, esim. ”According to Ying (2014), Eisenberger, Huntington, Hutchison, and Sowa (1986) state that …” vai saanko vaan viitata lauseen loppuun suluissa (Ying 2014.)? Vastaus: Toissijainen lähde on…
Jatka lukemistaKolmannen kierroksen lähteet
Käytän opinnäytetyössäni Stoltin ym. (2016) toimittamaa teosta Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. Miten olisi hyvä merkata niin lähdeluetteloon kuin tekstin joukkoon, kun mennään jo ”kolmannelle kierrokselle” alkuperäislähteessä. Eli esimerkiksi: Niela-Vilén & Hamari lainaavat Holopaista ym. 2008 sekä Boothia ym. 2012 teoksessa Stolt ym. 2016, 23 <–Miten ihmeessä tämä merkitään, ettei näyttäisi noin hurjalta? Lisäys edelliseen: Voisiko teksikappaleen loppuun…
Jatka lukemistaLinkki voi olla linkki
Kuinka merkitään oppariin … Ensimmäinen kysymys: Elliot, V. 2014. Supporting staff to care for people with dementia who experience distress reactions. Art & Sciency 7, 22. Viitattu 23.1.2015. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Cinahl. Onko näin? Eli tuo sininen aktivoidaan? Toinen kysymys: Tekstiviittessä esim. Jämsenin ja muiden (2015, 977) mukaan Ferrucci ja muut (1998) ja Kingston ja muut…
Jatka lukemistaToissijaisten lähteiden maksimilukumäärä
Onko mitään lukumäärää, minkä verran toissijaisia lähteitä saa käyttää? Vastaus: Raportointiohje neuvoo: ”Alkuperäislähdettä ei laiteta lähdeluetteloon, jos sitä ei ole itse käytetty”. Siinä ei ainakaan mainita lukumäärää mitenkään. Enkä löytänyt lukumäärärajoitusta myöskään Tutki ja kirjoita -kirjasta, kun sitä nopsasti silmäilin. Luulenpa, ettei ole normia sille, miten paljon toissijaisia lähteitä saa tai voi käyttää opparissa. Opettajat…
Jatka lukemistaPaljon viittauksia toissijaisiin lähteisiin
Päälähteenäni on kirja Potilassiirrot: Taitava avustaja aktivoi ja auttaa 2013, Tamminen-Peter & Wickström. Kirja on lähteisiin perustuva ja sisältää lukuisia lähdeviitteitä, varsinkin niistä kohdin josta itse haluaisin lähdettä viitata. Olen pyrkinyt pääsemään alkuperäislähteille mutta haluan vielä varmistaa, että minun tulee joka kerta kirjoittaa auki myös alkuperäislähde kun haluan kirjan tekstiin viitata esim alla kirjan s….
Jatka lukemistaKvaliMOTV ja toissijainen lähde
Kuinka merkitsisimme oppariimme oikein seuraavan viitteen. KvaliMOTV:n nettisivustolla oli tiukka ohjeistus, kuinka tekstiä saa lainata ja viitata. Olen laittanut lähdeviittauksen heidän ohjeensa mukaan. Voiko se jäädä sellaisena myös JAMK:n työhömme? En saanut käsiini Tuomen ja Sarajärven teosta, joten se on periaatteessa toissijainen lähde. Osaisitko auttaa? Sisällönanalyysissa tarkastelimme tekstimuotoon litteroitua teemahaastattelun aineistoa eritellen ja yhtäläisyyksiä etsien;…
Jatka lukemistaTekstiviite toissijaiseen lähteeseen
Miten tekstiviite merkitään, kun käytän lähteenä Pirjo-Leena Koivusen kirjaa Hyvä päivähoito – Työkaluja sujuvaan arkeen, ja hän on tekstissään viitannut Tukiaseman nettisivuun (hänen lähdeviitteensä on Leikki muuttuu lapsen kehityksen mukaan 2000), mutta Tukiaseman nettisivut ovat kuitenkin päivityksen alla? Eli kyseistä alkuperäistä lähdettä ei enää ole olemassa. Laitanko Koivusen (2009) mukaan Leikki muuttuu lapsen kehityksen mukaan…
Jatka lukemistaAsiakeskeinen viittaus toissijaiseen lähteeseen
Kuinka toissijaiseen lähteeseen voidaan viitata, varsinkin kun tekijöitä on monta. Olemme kirjottaneet tällä tavalla ja ohjaajien mielestä tämä on väärin: Tutkimuksien mukaan musiikki hyödyttää teho-hoidossa olevia keskosia. (Pölkki ym. 2011, 198; viitattu lähteisiin Hartling ym.2009). Musiikilla on monia myönteisiä vaikutuksia. Musiikki lievittää pitkän sairaalahoidon aiheuttamia haitallisia vaikutuksia keskosen neurologiseen kehitykseen sekä vaikuttaa myönteisesti fysiologisiin tekijöihin…
Jatka lukemistaKuvioselosteessa toissijainenkin lähde
Jos kirjassa kuvio on otettu toisesta lähteestä, pitääkö ilmoittaa se lähde, josta itse on kuvion ottanut vai alkuperäinen lähde? Vastaus: Ilmoita se julkaisu, josta olet kuvion ottanut. Lähdeluetteloon tulevat vain ne julkaisut, joita on itse lukenut, kuunnellut tai katsonut. Jos et ole itse lukenut alkuperäislähdettä, JAMKin systeemin mukaan sitä ei mainita lähdeluettelossa. Kuvioselosteessa (kuviotekstissä, kuvatekstissä)…
Jatka lukemistaKaksi toisen käden lähdettä
Miten viittaan kahteen toisen käden lähteeseen? Kirja on Hautalan ym. Toiminnan voimaa kirjasta: ”XXXXXXXXXXXXXX (Cole & Tufano 2008; Kielhofner 2008).” Suunnittelin viittaavani näihin seuraavalla tavalla: Olen sitä ja tätä mieltä että…. (Colen & Tufanon 2008 ja Kielhofnerin 2008 mukaan Hautala ym. 2011, 320). Vastaus: Jos olet todellisuudessa lukenut vain Hautalan ym. kirjaa, JAMKin ohjeistuksen mukaan…
Jatka lukemistaOnko pakko etsiä alkuperäislähde?
Meillä olisi muutama kysymys: 1) Kuinka tulee viitata jos Lehdon tekstissä (Väitöskirja) on meidän työmme kannalta tärkeä lause, joka on Esim. Eriksonin ja Piagetin sanomaa? Lehto on siis itse viitannut edellä mainittuihin. Tuleeko meidän viitata Lehtoon vai etsiä alkuperäiset tutkimukset? 2) Kuinka merkitä nettilähde viitteisiin? Lähdeluetteloon osaamme sen merkitä, mutta emme tekstin sekaan. Vastaus 1:…
Jatka lukemistaToissijaisessa lähteessä viittaus moneen lähteeseen
Haluaisin viitata opinnäytetyössäni lauseeseen, jossa artikkelin kirjoittajat ovat viitanneet useampaan eri lähteeseen: Positive effects have been found on temporal and spatial abilities (Hutwtiz et al. 1975), reading and arithmetic (Gardiner et al. 196) and IQ (Schellenberg 2004), while acivities involving music and movement have been found to have a positive impact on a range of…
Jatka lukemistaViitalan tulkinta Ellingeristä
Riitta Viitalan kirjassa osaamisen johtaminen esimiestyössä viitataan moneen eri lähteeseen. Esim. ”Esimiehen oma esimerkki on havaittu merkittäväksi … (Ellinger ym. 1999).” Jos tahdon lisätä opinnäytetyöhöni tuon lauseen asiasisällön, kuinka minun tulee siihen viitata tekstissä? Pitääkö minun aina aloittaa: Viitalan (2005, 25) mukaan Ellinger (1999) kertoo esimiehen oman esimerkin… Vai voinko kirjoittaa: Ellingerin (1999) mukaan esimiehen…
Jatka lukemista