Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: tekijät

Tekijän valinta lähdeviitteeseen roolin mukaan

Jatkan vielä edellisen postauksen aihepiirissä. Silloin selitin, miksi JAMKissa viitataan julkaisun nimeen – eikä organisaation nimeen – aina silloin, kun julkaisulla ei ole henkilötekijää.

Nyt mietin laajemmin lähdeviite-standardissa (SFS 5989) annettuja ohjeita tekijän valinnasta, jos lähteellä on monta erilaista tekijää. Pikkulinnut ovat lauleskelleet, että ”tekijät lähdemerkinnässä” -aiheesta keskustellaan kansallisesti viestinnän/äidinkielen opettajien verkostoissa.

Toistan, että tärkein asia lähdeviitteen tekemisessä on, että viitteen avulla lukija saa käsityksen siitä, miten ajantasaisesta ja luotettavasta lähteestä on kyse. Bonuksena tulee tietty myös se, että ilmoittamalla lähteet korrektisti ei tule rikkoneeksi tekijänoikeuksia.

Tämäkin postaus on nälkävuoden pituinen, valitan 😉

Muut kuin (ihmepohdintoihin halukkaat) viestinnän opet voivat hypätä huoletta tämän tekstin yli. One-two-three-JUMP!

Kenellä on päävastuu julkaisun sisällöstä?

Lähdeviite alkaa tekijöiden ilmoittamisella. Lähdeviite-standardi (korostus sp):

Tekijöiksi merkitään ne henkilöt tai yhteisöt, jotka ovat näkyvimmin esitetty tai ilmoitettu ensisijaisessa tietolähteessä vastuullisiksi sisällöstä.

On siis pääteltävä: Kuka/mikä tai ketkä ovat päävastuussa julkaisun sisällöstä?

Standardissä mainitaan myös, että ”jos yksi henkilö on selvästi vastuussa teoksen intellektuaalisesta sisällöstä, hänet merkitään tekijäksi viitteen alkuun”. Vastuullisuus koskee siis intellektuaalista sisältöä, ei mitä tahansa editointia.

Roolien mukainen järjestys

Mutta entä jos päävastuuta ei voi helposti havaita?

Lähdeviite-standardi sanoo, että jos päävastuullinen tekijyys ei käy ilmi lähteestä, valitaan tekijät roolien mukaisessa järjestyksessä.

Tekijä-tiedon etsinnässä on siis ainakin tällaisia kriteereitä:

  • Jos päävastuullinen tekijyys käy ilmi lähteestä, tekijän tai tekijöiden nimet laitetaan lähdeviitteen alkuun –> vastuu julkaisun sisällöstä & näkyvimmin esitetty tai ilmoitettu nimi.

Mutta jos se ei käy ilmi, valitaan tekijä roolien seasta näin (korostukset sp):

  • Tekijätieto valitaan roolien mukaisessa järjestyksessä. Valitaan annetulta listalta yksi rooli, eli se, joka tulee listalla ekana vastaan.
  • Jos lähteellä on ”useita samantasoisia tekijöitä, valitaan viitteeseen ensisijaisesti sellainen rooli, johon sisältyy vain yksi tekijä”.
  • ”Useimmat elokuvat, videot ja lähetykset ovat useiden henkilöiden yhteistyön tulosta, eikä kenelläkään ole johtavaa roolia tekijänä. Tällöin teoksen nimi merkitään viitteen ensimmäiseksi osaksi”.

Ongelma: 3)-kohta on mielestäni todella hämmentävä. Entä jos julkaisun kirjoittajia on kolme ja valokuvan ottajia vain yksi ja kaikkien nimet ovat yhtäläisesti kannessa? Silloin standardin mukaan lähdeviite pitäisi aloittaa valokuvaajan nimellä (koska sitä roolia edustaa vain yksi henkilö), eikä kirjoittajien (jota roolia edustaa kolme henkilötekijää). Outo ohje, jossa perusteena on tietynlaisten tekijöiden lukumäärä! Ehkä en vaan ymmärrä…

Kohta 4): JAMKissa periaatteena on, että jos kellään ei ole johtavaa roolia tekijänä, myös muiden kuin elokuvien tms. lähdemerkinnät aloitetaan julkaisun nimellä. (Tästä voi johtaa myös sen periaatteen, että mitään organisaatiota ei merkitä tekijäksi lähdeviitteen alkuun, koska organisaatiossa julkaisujen tekeminen on lähes poikkeuksetta useiden henkilöiden yhteistyön tulosta, esimerkiksi työryhmän tai osaston vastuulla.)

Tekijöiden roolien mukainen ryhmittely lähdeviite-stadardissa

Tekijöiden a-ryhmässä ovat:

kirjoittaja, säveltäjä, libretisti, paikkatiedon tuottaja, maanmittari, kartoittaja, ohjelmistosuunnittelija, patentinhaltija, patentinhakija, taiteilija, valokuvaaja, piirtäjä, graafinen suunnittelija

B-ryhmän tekijöitä ovat:

kapellimestari, musiikin esittäjä, näytelmän esittäjä, muu esittäjä, elokuvaohjaaja, keksijä

C-ryhmän tyyppejä ovat:

kokooja, toimittaja, uudistetun laitoksen tekijä

D-ryhmän tekijöitä ovat:

kääntäjä, toisen tekijän teoksen valokuvaaja, kopisti, sovittaja, ohjelmoija

E-ryhmään kuuluvat:

kustantaja, tiedontuottaja, tuotantoyhtiö

F-porukkaa edustavat:

jakaja, verkkopalveluiden tuottaja.

Kun standardi puhuu samantasoisista tekijöistä, se ilmeisesti viittaa tähän ryhmittelyyn. A-ryhmäläiset ovat keskenään samantasoisia, mutta B-ryhmäläiset ovat eritasoisia A-ryhmäläisten kanssa.

Tuossa on vissiin ideana se, että A-ryhmässä ovat julkaisujen tekijät ja B-ryhmässä tehtyjen julkaisujen esittäjät  (paitsi ettei keksijä esitä kenenkään muun tuotoksia – omien tuotosten keksiminen on keksimisen idea!).

C-ryhmään on valikoitunut henkilöitä, jotka kokoavat tai stilisoivat toisten tuotoksia ja D-ryhmässä ovat henkilöt, jotka sovittavat tai kopioivat teoksen johonkin toiseen kontekstiin. Suoraan sanoen en ymmärrä, miten he voivat olla vastuullisia julkaisun intellektuaalisesta sisällöstä, joka on ratkaisevin kriteeri tekijyydessä.

E-sakissa on muun muassa kustantaja, joka on mielestäni, niin no, kustantaja, eikä tekijä! F-porukassa on kanssa jotain kummallista, sillä jos joku jakaa julkaisua painettuna tai sähköisenä, ei se tee hänestä/siitä tekijää!

Kirjottaja

Listatuista rooleista kirjoittaja on yleensä helppo nakki: hänen nimensä merkitään viitteen ensimmäiseksi tiedoksi. Yleensä myös lähde itse ilmaisee kirjoittajien päävastuullisuuden näkyvästi, joten siinäkin tekijöiden mielessä hoksaaminen ei useinkaan ole vaikea.

Kirjoittaja on roolilistan kärjessä, mikä tietty helpottaa. Hän menee valinnoissa valokuvaajan, piirtäjän tai graafisen suunnittelijan edelle. Muita kuin kirjoittajaa ei tarvitse ilmoittaa lähdeviitteessä tekijä-tietona.

Joissakin julkaisussa kirjoittajiksi ilmoitetaan esimerkiksi työryhmän jäsenet. Silloin yleensä tulkitaan, ettei kellään ole johtavaa roolia tekijänä, ja lähdemerkinnät aloitetaan julkaisun nimellä.

Säveltäjä ja libretisti sekä kapellimestari, musiikin esittäjä ja musiikkijulkaisun sovittaja

Säveltäjästä ja libretististä standardi toteaa, että kun viitataan musiikkiteokseen (painatteeseen tai äänitteeseen) säveltäjä merkitään tekijäksi, vaikka libretistikin olisi lähteessä yhtä näkyvästi esillä. Tämä on johdonmukaista, onhan säveltäjä roolilistalla ennen libretistiä.

Onneksi musiikkijulkaisuissa päävastuullinen tekijä on yleensä näkyvästi ilmoitettu! Ei tarvitse spekuloida ”entä jos yksi musiikin esittäjä (rooli b), vaikka Katri Helena, esittäisi yhden säveltäjän (rooli a), vaikka Esa Niemisen, sävellyksiä, niin silloinhan säveltäjä merkittäisiin tekijäksi roolilistan mukaisesti, eikä musiikin esittäjä”.

By the way, YLE Arkiston äänitetietokanan suppeampi versio löytyy netistä, ks. Fono.fi.

Jännä, että lähdeviitestandardin ohjeen mukaisesti musiikkikipaleen sovittaja voitaisiin merkitä varsinaiseksi  tekijäksi, vaikka kyse olisi esim. tuntemattoman säveltämästä kansansävelmästä.

Paikkatiedon tuottaja, maanmittari ja kartoittaja

Paikkatiedon tuottaja on yleensä organisaatio, esimerkiksi ympäristöviranomainen, maanmittauslaitos, kunta yms. Prosessin liittyvät mielestäni henkilötekijöinä myös samassa a-ryhmässä mainitut maanmittari ja kartoittaja, ehkä jopa ohjelmistosuunnittelija, (ilmakuvien) (valo)kuvaaja ja graafinen suunnittelijakin, hekin a-ryhmää.

Koska nämä kaikki ovat samantasoisissa rooleissa, lähdeviite pitäisi aloittaa roolilistalla ensimmäisenä tulevalla eli paikkatiedon tuottajan nimellä. Jos tuottajaa ei tiedettäisi, viite aloitettaisiin maanmittarin tai kartoittajan nimellä – mikä kuulostaa koomiselta. Jos mikään edellä mainituista henkilöistä ei olisi tiedossa, viitteen alkuun laitettaisiin valokuvaajan nimi, piirtäjän nimi tai graafisen suunnittelijan nimi. Nykyisissä kartoissa, esimerkiksi Jyväskylän kaupungin sivulla olevassa ilmakuvakartassa, ei näy kuvaajien nimiä, onneksi 😉

Lähdeviite-standardissa on täsmennyksiä kartta-aineistosta (luku 15.5):

Kartan tekijäksi merkitään henkilö tai yhteisö, jonka roolia kuvataan kartassa esimerkiksi sanoilla ”laatinut”, ”koonnut”, ”korjannut”, ”omistettu”, ”toimittanut”, ”suunnitellut”, ”piirtänyt”, ”kopioinut”, ”valmistanut”, ”tarkistanut”, ”päivittänyt” tai näiden sanojen muunkielisillä vastineilla. – – Kartan laatimiseen osallistuneet tahot merkitään tekijöiksi tai lisätietoihin (ks. kohta 14). Kartan tuottamiseen merkittävästi vaikuttaneen henkilön nimi merkitään, vaikkei se olisikaan kartassa näkyvästi esillä.

(Mitäköhän tarkoittaa ”omistettu” tässä yhteydessä? Jos omistan jonkun asian jollekin, ei se tee häntä, jolle se on omistettu, tekijäksi. Melko sekavaa.)

Testi: Vilkaisin Maanmittauslaitoksen karttapaikka-palvelua. Kun palvelun painiketta klikkaa, näkymä siirtyy  Suomen maastokarttaan. Maastokartta on yhdistetty useasta Maanmittauslaitoksen kartasta (taustakartta, maastokartta, ortokuvat, korkeusmalli, kiinteistöjaotus, kiinteistötunnukset). Paikkatiedon tuottaja näyttää siten olevan vahvasti Maanmittauslaitos. (Itselle tosin tulee heti mieleen ajatus, että esimerkiksi Jyväskylän kohdalla Jyväskylän kaupunki on varmaankin tehnyt päätökset kiinteistöjaotuksesta ja Jyväskylän kaupunkirakennepuolen työntekijät ovat käyneet tekemässä mittauksia.) Kartan vuosilukua ei näy missään, vaikka luultavasti kartta on aika uusi ja ajantasaisuuteen pyrkivä.

Kartalla voi zoomata, jolloin mittakaava muuttuu. Sitä ei ilmoiteta kuitenkaan 1 : lukuX. Tarvitsisin viivottimen mittakaavan ilmoittamiseen ja vielä pitäisi sen jälkeen laskea, kuinka moni(sata)kertainen suurennus näytöllä näkyy. Koska mittakaavaaa ei ilmoiteta tavanomaisesti, niin mielestäni sitä ei tarvitse ilmoittaa lähdeviitteessä. Zoomatun kohdan, esimerkiksi Kortepohjan koulun alueen, voi tulostaa paperille tai pdf-tiedostoksi tai -tulosteeksi.

Lähdeviite-standardin mukaan organisaatio voi olla tekijä, joten standardin mallin mukainen lähdeviite voisi olla tällainen:

Maanmittauslaitos. N.d. Kortepohjan koulun alue. PDF-tuloste. Julkaisussa Maastokartta. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 7.6.2017. https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/.

Jos opinnäytetyön tekijä tarvitsisi useita karttoja tai karttojen zoomaustulosteita, hänelle tulisi lähdeluetteloon useita lähteitä, jotka alkaisivat Maanmittauslaitos-sanalla ja ne olisi eroteltava toisistaan pienaakkosin a, b, c jne. vaikka julkaisuvuotta ei tiedetä, esimerkiksi näin:

Maanmittauslaitos. N.d.a. Kortepohjan koulun alue. Kohdistetun alueen PDF-tuloste Maastokartasta. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 7.6.2017. https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/.

Maanmittauslaitos. N.d.b. Huhtasuon yhtenäiskoulun alue. Kohdistetun alueen PDF-tuloste Maastokartasta. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 7.6.2017. https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/.

Tekstiviitteet olisivat silloin muotoa (Maanmittauslaitos n.d.a; Maanmittauslaitos n.d.b.).

JAMKin tapainen lähdeviite voisi olla:

Kortepohjan koulun alueen kartta. N.d. Maastokartasta kohdistetun alueen PDF-tuloste. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 7.6.2017. https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/.

Huhtasuon yhtenäiskoulun alueen kartta. N.d. Maastokartasta kohdistetun alueen PDF-tuloste. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 7.6.2017. https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/.

Kortepohjan koulun alueen karttoja voi tietty olla monissa eri karttasysteemeissä, esimerkiksi Jyväskylän kaupungilla voi valita eri vuosina otetuista ilmakuvista uusimman:

Kortepohjan koulun alueen kartta. 2015. Ilmakuva Jyväskylän karttapalvelussa. Viitattu 7.6.2017. https://kartta.jkl.fi/IMS/?layers=Ilmakuva&cp=6904854,484780&z=0.5.

Ohjelmistosuunnittelija ja ohjelmoija

Ohjelmistosuunnittelijat voivat olla päävastuussa julkaisun (ohjelmiston) sisällöstä. Heidät saatetaan ilmoittaa ainakin pienissä ohjelmistoissa, voisin kuvitella niin, tai silloin kun opiskelija tekee jonkun ohjelmiston prototyypin opinnäytetyönään. Standardi toteaa, että ”Tietokoneohjelmistoon viitattaessa merkitään tekijöiden nimi tai nimet jos ne tunnetaan, vaikka jakaja olisi näkyvämmin esillä”.

Finna.fi-tietokannasta (https://finna.fi/) en saa tulokseksi yhtäkään ohjelmistosuunnittelijaa, vaikka valitsin tarkennetussa haussa kentäksi Tekijä ja rooli. Yleensä isoissa ohjelmistoissa lähdeviite, tai kirjaston tietokannan tietue, alkaa ohjelmiston tai sovelluksen nimellä, eikä ohjelmiston suunnittelijoiden nimillä, joita ei edes ilmoiteta. Lähdeviite-standardin esimerkki (huom! JAMKissa lähdeviite aloitettaisiin tietokoneohjelman nimellä, eikä sulkuja, hakasulkuja tai kursiivia käytettäisi):

MICROSOFT. Windows 7 Professional. (Service Pack 1 / FIN) [tietokoneohjelma]. [viitattu 2011-12-14]. Saatavissa: https://www.microsoft.com/licensing/servicecenter/Home.aspx

Patentinhaltija tai patentinhakija sekä keksijä

Lähdeviite-standardin mukaan patentinhaltijan tai -hakijan nimi merkitään viitteeseen ennen patenttijulkaisun nimeä, jonka jälkeen tulee maan nimi tai maakoodi ja sitten patenttisarjan nimi tai tunnus sekä patentin sarjanumero. Tätä ohjetta kuitenkin venytetään hetikohta sanomalla, että nimen ja sarjan tunnuksen välissä voidaan ilmoittaa muitakin erilaisia lisätietoja (esim. keksijän nimi, luokitus ja hakupäivä). Roolilistan mukaan keksijä (rooli b) ei ole samantasoinen tekijä kuin patentinhaltija (rooli a).

Standardin esimerkki patenttiviitteestä:

TELLABS. Menetelmä ja laitteisto signaalin käsittelemiseksi tietoliikennelaitteistossa. Keksijä: LAAMANEN, H. Hak. FI 971760 1997-04-24. Pat. FI 104024. 1998-10-25.

Etsin saman patentin Patentti- ja rekisterihallituksen PatInfo-tietokannasta. JAMKissa patentin lähdeviite aloitetaan patentin tunnuksella – kuten standardit sekä säädökset ynnä kaikki muut virallislähteet, joissa on virallinen koodi. Viitteessä kerrotaan myös patentinhaltijan tai -hakijan tieto, olipa haltija henkilö tai organisaatio, ja tyypillisesti se on organisaatio:

Pat. FI 104024. 1999. Menetelmä ja laitteisto signaalin käsittelemiseksi tietoliikennelaitteistossa. Patentti. Haltija Tellabs Oy. Keksijä H. Laamanen. Myönnetty 29.10.1999. Rauennut 14.4.2014. IPC-luokka H04B 3/04. Viitattu 7.6.2017. https://patent.prh.fi/patinfo/tiedot.asp?NroParam=971760&NID=&offset=&ID=X971760&Inx=3.

Taiteilija, valokuvaaja, piirtäjä, graafinen suunnittelija sekä toisen tekijän teoksen valokuvaaja

Taideteoksissa tekijänä on luonnollisesti taiteilija, esimerkiksi patsaan tekijä-tiedoksi tulee patsaan ideoinut ja toteuttanut taiteilija. Luontovalokuvan, taidetta sekin, päävastuullinen tekijä on luonnollisesti valokuvaaja, samoin (taide)piirroksen piirtäjä on vastuussa piirroksensa sisällöstä. Graafinen suunnittelija on taiteilija suunnitellessaan esimerkiksi logokilpailuun osallistuvan logon.

Usein kuitenkin valokuvat ja piirrokset ovat osa kirjoitettua julkaisua. Silloin lähdeviite aloitetaan kirjoittajan nimellä, jos kukaan muu ei ole näkyvämmin esillä. Kirjoittaja tulee roolilistassa ennen valokuvaajaa, piirtäjää tai graafista suunnittelijaa.

Toisen tekijän teoksen valokuvaaja on mielestäni ihan samanlainen tekijä kuin mikä tahansa muunlaisia kohteita kuvaaja. Toisen teoksiin liittyy tekijänoikeudellisia juttuja, jotka on otettava huomioon.

Näyttelijä ja elokuvaohjaaja sekä tuotantoyhtiö

Standardi (SFS 5989) ohjeistaa

Useimmat elokuvat, videot ja lähetykset ovat useiden henkilöiden yhteistyön tulosta, eikä kenelläkään ole johtavaa roolia tekijänä. Tällöin teoksen nimi merkitään viitteen ensimmäiseksi osaksi. Ohjaajan, tuottajan, näyttelijän jne. rooleihin liittyvät henkilönnimet voidaan ilmoittaa, jos niillä on erityistä merkitystä viitteen kannalta tai jos niillä voidaan erottaa samannimiset teokset toisistaan. Ohjaaja on suosituimmuusjärjestyksessä ensimmäinen – – Jos yksi henkilö on selvästi vastuussa teoksen intellektuaalisesta sisällöstä, hänet merkitään tekijäksi viitteen alkuun.

Tässä tapauksessa standardin roolilistauksella ei ole kovasti merkitystä, koska pääasiallisesti lähdeviite aloitetaan julkaisun nimellä. Silmään kuitenkin pistää se, että standardin roolilistassa esittäjä (rooli b) tulee ennen elokuvaohjaajaa (rooli b), mutta tarkemmassa ohjeessa ohjaajan nimi priorisoidaan. Ehkäpä tätä varten standardiin on tehty muuten kummalliselta vaikuttava ohje, että jos lähteellä on ”useita samantasoisia tekijöitä, valitaan viitteeseen ensisijaisesti sellainen rooli, johon sisältyy vain yksi tekijä”?

Esimerkki JAMKin lähdeviitteestä:

Valkoinen raivo. 2015. Elokuva. Ohjaus A. Halonen. Yle TV1 23.5.2016.

Toimittaja, kääntäjä, uudistetun laitoksen tekijä tai muu julkaisun tuottamiseen osallistunut henkilö

Standardin roolilistassa toimittaja/editoija (rooli c) ja kääntäjä (rooli d) ovat eritasoisia hommia, mikä on hieman epätasapainossa tämän, muualla standardissa, sanotun kanssa:

5.4.5 Muut tekijät

Toimittajan, kääntäjän tai muun tietolähteen tuottamiseen osallistuneen henkilön nimi ja rooli voidaan merkitä tietolähteen nimen jälkeen, jos lähde on siten helpompi tunnistaa tai jos tällä tiedolla on merkitystä lähdeviitteen kannalta. Nimi merkitään viitteeseen niin, että kyseisen henkilön ja tietolähteen välinen yhteys on selvä.

ESIMERKKI 1 SALINGER, J. D. Sieppari ruispellossa. Englannista suomentanut Pentti SAARIKOSKI.

ESIMERKKI 2 BACH, C. P. E. Sonate G-moll für Violine und obligates Cembalo. Herausgegeben von Anne Marlene GURGEL.
ESIMERKKI 3 FOWLER, H. W. A dictionary of modern English usage. 2nd ed. Revised by Sir Ernest GOWERS.

Toimittajia ja kääntäjiä ei ilmoiteta lähdeviitteessä kuin vain poikkeustapauksissa!

Standardissa poikkeustapaus näyttää olevan konferenssijulkaisu, jolloin julkaisu voidaan aloittaa toimittajan nimellä – paitsi jos julkaisu kuuluu julkaisusarjaan, jolloin sen lähdeviite aloitetaankin sarjan nimellä:

Jos konferenssijulkaisun toimittajaa ei voida nimetä, konferenssin nimi merkitään viitteeseen ensimmäiseksi.- – Konferenssisarjojen numeroituja julkaisuja käsitellään kausijulkaisuna.

(Huom! Lehtien toimittajat ovat journalisteja, joilla on tekijänoikeus tekstiinsä vs. kokoomajulkaisujen toimittajat/editoijat.)

Julkaisun kokooja, kopisti, kustantaja, jakaja ja verkkopalvelujen tarjoaja sekä tiedontuottaja

Mielestäni julkaisun kokooja (rooli c), sen kopisti (rooli d), sen kustantaja (rooli e), sen jakaja (rooli f) tai verkkopalvelujen tarjoaja (rooli f) eivät vastaa julkaisun intellektuaalisesta sisällöstä, vaan ne vastaavat julkaisun kokoamisesta, kopioimisesta, rahoittamisesta, jakamisesta ja julkaisualustan tarjoamisesta. Joten ihmettelen, miksi ne ylipäätään ovat standardin roolilistalla!

Tiedontuottaja: Yhdeksän kysymysmerkkiä ja kymmenen huutomerkkiä! Tiedontuottajaa (rooli e) ei selitetä standardin termistössä. Esimerkiksi kirjoittajan voi ymmärtää tiedontuottajaksi, mutta voi joku tiedekustantamokin olla tieteellisen tiedon tuottaja. Ilmeisesti viime mainittu on oikea arvaus sen perusteella, että muut e-ryhmän roolit ovat kustantaja ja tuotantoyhtiö.

Ugh. Olen puhunut.

Organisaation nimi lähdeviitteen alkuun?

Onko JAMK Suomessa ainoa amk, jossa käytetään tekijättömästä nettilähteestä lähdetietona dokumentin nimeä? Muissa amkeissa hyväksytään se, että jos nettilähteellä ei ole kirjoittajaa, viitataan organisaation nimellä.

Vastaus:

Valitettavasti minulla ei ole täsmällistä tietoa tästä JAMKin opettajan tiedustelemasta asiasta, eikä aikaa kartoittaa tilannetta. Mutta tilanne voi olla tuontapainen.

Aikaa on kuitenkin pähkäillä hetken tai pari sitä, mitä ohjeita standardi antaa yhteisötekijän merkitsemisestä lähdeviitteeseen. (Vinkki: Tämä on tosi pitkä postaus! Lue vain, jos on aikaa.)

Tärkein asia lähdeviitteessä on, että sen avulla lukija saa jonkun sortin käsityksen siitä, millaisesta ja miten ajantasaisesta ja luotettavasta lähteestä on kyse sekä onko julkaisun kirjoittanut aihepiirin asiantuntija vai Matti Meikäläinen. Käsityksen usein saa, olipa tekijä-tietona vain henkilötekijät, kuten JAMKissa, tai yhteisötekijät, kuten joissakin korkeakouluissa.

Tekijä on pääasiallisesti vastuussa lähteen sisällöstä

Kuka tai mikä on tekijä? Lähdeviite-standardi SFS 5989 (2012, 3) määrittelee tekijän näin: ”taho, joka on pääasiallisesti vastuussa sisällöstä”. Lähdeviite on siten kytkeytynyt vahvasti tekijänoikeuteen: Kenellä, keillä tai millä on tekijänoikeus kyseiseen julkaisuun?

Standardin kohdassa 4.5 sivulla 6 kerrotaan, että tekijä-tieto tulee viitteen alkuun:

Tavanomainen tietoelementtien järjestys viitteessä on:

  1. tekijän tai tekijöiden nimet, jos tiedossa
  2. tietolähteen nimi
  3. tallennetyyppi, jos tarpeen (esim. kuva)
  4. versio, painos tai laitos

Jne.

JAMKissa lähdeviitteen 2. kohtana on julkaisuvuosi nimi-vuosi-viitejärjestelmän mukaisesti.

Standardi: tekijä voi olla henkilö tai yhteisö

Standardin luvussa 5.1 todetaan, että tekijä voi olla henkilö tai yhteisö:

Tekijöiksi merkitään ne henkilöt (ks. 5.2) tai yhteisöt (ks. 5.3), jotka on näkyvimmin esitetty tai ilmoitettu ensisijaisessa tietolähteessä (ks. 4.1) vastuullisiksi sisällöstä.

Bongaan tässä kaksi tärkeää asiaa: ”näkyvimmin esitetty” ja ”vastuullisiksi sisällöstä”.

Organisaation vaihtelevat roolit

Edellä mainitussa luvussa kerrotaan, että tekijän rooli vaihtelee eri tietolähteissä.

Organisaatio voi tosiaan olla monituisissa erilaisissa rooleissa julkaisun tekemisessä: työryhmän kokoajana, toimeksiantajana, koordinoijana, kustantajana/rahoittajana, julkaisijana, tuottajana, tuotantoyhtiönä, jakajana, verkkopalveluiden tarjoajana, tiedontuottajana jne.

Se, missä roolissa organisaatio on, vaikuttaa siihen, mihin kohtaan lähdeviitettä sen nimi läntätään. Merkitsevää on myös, ovatko julkaisun tekijöiden roolit samantasoisia vai eritasoisia keskenään (mitä asiaa pohdin toisessa postauksessa, kunhan ehdin).

Emme ole vaatineet opiskelijaa hoksaamaan, missä roolissa organisaatio milloinkin on ja onko rooli kulloinkin samantasoinen vai eritasoinen verrattuna lähteen muihin tekijöihin. Sen vuoksi JAMKissa on yksinkertainen ohje: Jos lähteellä ei ole henkilötekijää, aloita viite lähteen nimellä.

Organisaation nimen muoto

Standardin mukaan ”jos tekijä on yhteisö tai ryhmä, joka käyttää tiettyä nimeä, viitteissä pitäisi soveltaa jotakin tämän nimen kansallisessa tai kansainvälisessä ISNI-tietokannassa (ks. http://isni.ocic.nl) käytettyä muotoa”. Standardin esimerkkejä: ”SUOMALAINEN TIEDEAKATEMIA”, ”EPPU NORMAALI (Yhtye)”, ”ROSSIJSKAÁ AKADEMIÁ NAUK”.

(Kirjoitin nuo isoin kirjaimin, koska standardissakin käytetään isoja kirjaimia, vaikka se näyttää hieman huutamiselta.)

Kuinka moni opiskelija, opettaja tai suomen kielen asiantuntija tarkistaa nimen tuosta tietokannasta? Todennäköisesti aika harva, sillä linkki ei edes toimi.

Organisaation yläyhteisön nimi

Siteeraan standardia:

Jos ylempi taho on valtio, liittovaltio tai muu hallintoviranomainen, siitä käytetään yleisessä käytössä olevaa nimitystä mieluummin kuin pitempää nimeä.

ESIMERKKI 1           SUOMI.           [Suomen tasavalta].
ESIMERKKI 2           HULL.          [Kingston-upon-Hull].
ESIMERKKI 3           WESTMINSTER          [City of Westminster].

Täytyy suoraan myöntää, että en tajua tästä yhtään mitään. Kuulostaa oudolta, että lähdeviite alkaisi tekijän nimellä Suomi. Eikä tavantallaajalla ole niin absoluuttista kielikorvaa, jotta hän tietäisi käyttää organisaatiosta nimeä Hull eikä Kingston-upon-Hull.

Organisaation alayhteisön nimi yläyhteisön nimen jälkeen

Kun yläyhteisön eli kattoyhteisön nimi on meille kaikille nyt ihan selvää pässinlihaa, siirtykäämme miettimään alayhteisön nimen merkintää lähdeviitteessä.

Standardin mukaan alayhteisön nimi kerrotaan viitteessä pääyhteisön nimen jälkeen, jos selvästi nähdään, että yhteisö on toisen yhteisön osa tai jos nimi osoittaa selvästi hallinnollista alistussuhdetta tai jos kukaan ei muuten tajua, mistä firmasta on kyse.

Standardin esimerkkejä:

HELSINGIN YLIOPISTO. Aikuiskoulutuskeskus.
TIETOYHTEISKUNTA-ASIAIN NEUVOTTELUKUNTA. Hallinnon sähköisen asioinnin jaosto.

Vaikutelma on, että nämä ovat ymmärrettäviä ilmaisuja.

Teen testin. Jos JAMKissa ilmoitettaisiin organisaatiotkin tekijöiksi (tällä hetkellä ei ilmoiteta), lähdeviite olisi:

Tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunta. Hallinnon sähköisen asioinnin jaosto. 2002. Kohti hallittua murrosta. Julkiset palvelut uudella vuosituhannella. Ehdotus julkisen hallinnon sähköisen asioinnin toimintaohjelmaksi 2002 – 2003. Helsinki: Valtiovarainministeriö. Muut tiedot halutessa. Viitattu pvm. Nettiosoite tai -polku.

Tai välimerkkinä voisi olla pilkku, kuten opinnäytteiden organisaatioita ilmoitettaessa, mutta tämä näyttää jo hieman hankalalta:

Tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunta, hallinnon sähköisen asioinnin jaosto. 2002. Kohti hallittua murrosta. Julkiset palvelut uudella vuosituhannella. Ehdotus julkisen hallinnon sähköisen asioinnin toimintaohjelmaksi 2002 – 2003. Helsinki: Valtiovarainministeriö. Muut tiedot halutessa. Viitattu pvm. Nettiosoite tai -polku.

Tässä on paljon muttia. Opiskelijan pitäisi esimerkiksi älytä, että Valtiovarainministeriö on kustantaja ja julkaisija eikä tekijä. Raportti on luovutettu hallitukselle: onko hallitus tekijä/teettäjä, vai missä roolissa se on tässä tapauksessa? Pitää lisäksi ymmärtää, että sekä neuvottelukunta että jaosto ilmoitetaan tekijä-tietona. Vaihtoehtoja on liian paljon!

Kiinnostavaa on myös, että kyseinen julkaisu asetetaan kirjaston hyllyyn julkaisun nimen mukaisesti, eikä organisaation nimen mukaisesti. Esimerkiksi Helsingin Kaisa-kirjastossa se sijaitsee tällaisessa paikassa: Hc 4. krs Yhteiskuntatieteet Politiikan tutkimus KOHTI. Se ei luuraile Tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunnan kohdalla.

Paitsi jos alayhteisöllä on omat määrätyt tehtävänsä…

Standardi: Jos alayhteisöllä kuitenkin on tarkoin määrätyt omat tehtävänsä, jotta se voidaan tunnistaa yksiselitteisesti, silloin pääyhteisön nimi jätetään sen edestä pois.

Standardin esimerkkejä:

RADION SINFONIAORKESTERI          [ei: YLEISRADIO. Radion sinfoniaorkesteri].
WORLD HEALTH ORGANIZATION          [ei: UNITED NATIONS. World Health Organization].

Apua, en ymmärrä, miksi lähdeviitteen teosta tehdään standardissa näin vaikeaa!

JAMK: Jos tekijää ei mainita, lähteen nimi on viitteen ensimmäinen osa

Sovellamme JAMKissa omin päin Lähdeviite-standardin SFS 5989 (2012, 10) kohdan 5.6 ohjetta:

Jos tietolähteeseen viitataan nimi-vuosijärjestelmän mukaisesti (ks. A.2) eikä tekijää mainita, voidaan käyttää lyhennettä ”Anon”. Jos käytetään numeroviitejärjestelmää (ks. A.3) tai alaviitettä (ks. A.4), tietolähteen nimi voi olla lähdeviitteen ensimmäinen osa.

JAMKin sovellus tästä on, että vaikka käytössä on nimi-vuosijärjestelmä, lähteen nimi on viitteen ensimmäinen osa silloin, kun tekijää ei mainita. Anon-lyhennettä ei käytetä.

Jossittelua 1: Anon-tekijät

Jos käyttäisimme Anon-lyhennettä, kaikki ne julkaisut, joissa ei tekijää mainita, tulisivat lähdeviitteen alkupuolelle Anoneiksi:

Anon. 2010a. Lähteen nimi. Jne.

Anon. 2010b. Lähteen nimi. Jne.

Anon. 2011. Lähteen nimi. Jne.

Anon. 2012a. Lähteen nimi. Jne.

Anon. 2012b. Lähteen nimi. Jne.

Anon. 2013. Lähteen nimi. Jne.

Anon. 2014. Lähteen nimi. Jne.

Anon. 2015a. Lähteen nimi. Jne.

Anon. 2015b. Lähteen nimi. Jne.

Anon. 2015c. Lähteen nimi. Jne.

Anon 2015d. Lähteen nimi. Jne.

Anon-lyhenteen käyttäminen tekisi lähdeluettelot kaikkea muuta kuin informatiiviseksi. En näe, mitä lisäarvoa sen käyttämisellä olisi.

Tekstissä vilisisi Anon-tekstiviitteitä (Anon 2015a; Anon 2015d). Julkaisun nimikin voi joskus olla epäinformatiivinen, mutta Anon-alkuiset tekstiviitteet olisivat sitä ihan varmasti.

Jossittelua 2: Jyväskylän kaupungin julkaisut

Testaan lähdeviitteen aloittamista yhteisönimellä. Aiheenani voisi olla vaikka uuden opetussuunnitelman käyttöönotto Jyväskylän kaupungissa. Lähdeluetteloon kasaantuisi hyvin paljon lähteitä, jotka alkaisivat Jyväskylän kaupungin nimellä:

Jyväskylän kaupunki. 2011. Koulun ulkopuolisen opetuksen ohjeet 2011– . Viitattu 9.5.2017. http://opspro.peda.net/jyvaskyla/viewer.php3?DB=jkl_kuoo.

Jyväskylän kaupunki. 2015. Jyväskylän kaupungin perusopetuksen tuntijako 1.8.2016 alkaen. Sivistyslautakunnan pöytäkirja 19.5.2015. Viitattu 9.5.2017. http://www.jyvaskyla.fi:8081/ktweb/default.htm, sivistyslautakunta.

Jyväskylän kaupunki. 2016a. Huoltajien miniOPS 7. luokka. Esite. Viitattu 9.5.2017. http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/62213_miniops_7_luokka.pdf.

Jyväskylän kaupunki. 2016b. Huoltajien miniOPS 8. ja 9. luokka. Esite. Viitattu 9.5.2017. http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/62214_miniops_8-9_luokka.pdf.

Jyväskylän kaupunki. 2016c. Jyväskylä. Vuosiluokkien 7-9 oppiainekohtaiset opetussuunnitelman osuudet. Viitattu 9.5.2017. http://opspro.peda.net/jyvaskyla/.

Jyväskylän kaupunki. 2016d. Ole menossa mukana! OPS 2016 Jyväskylä. Esite huoltajille. Viitattu 9.5.2017. http://jyvaskyla.netpaper.fi/3164.

Jyväskylän kaupunki. 2016e. Perusopetus Jyväskylä. Esite. Viitattu 9.5.2017. http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/84250_11244_JYKA_Perusopetuksen_esite_2016_17_P01_WEB.pdf.

Jyväskylän kaupunki. 2016f. Perusopetuksen opetussuunnitelman paikalliset osuudet. Sivistyslautakunnan pöytäkirja 27.4.2016. Viitattu 9.5.2017. http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_asil_tweb.htm?+bid=2035.

Jyväskylän kaupunki. 2017a. Hyvinvointikertomus 2013–2016. Sivistyslautakunnan pöytäkirja 29.3.2017. Viitattu 9.5.2017. http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_asil_tweb.htm?+bid=4450.

Jyväskylän kaupunki. 2017b. Jyväskylän esiopetuksen opetussuunnitelma. Viitattu 9.5.2017. https://peda.net/opetussuunnitelma/ksops/jkleops.

Jyväskylän kaupunki. 2017c. Jyväskylän kaupungin opetussuunnitelma. Osio Keski-Suomen kuntien opetussuunnitelmat -sivustolla. Viitattu 9.5.2017. https://peda.net/opetussuunnitelma/ksops/jyvaskyla.

Jyväskylän kaupunki. 2017d. Opetussuunnitelma. Perusopetuspalveluiden verkkosivu. Viitattu 9.5.2017. http://www.jyvaskyla.fi/opetus/perusopetus/opetussuunnitelma.

Jyväskylän kaupunki. 2017e. OPS 2016 toimintakulttuuri uudistuu. Video verkkosivuilla. Viitattu 9.5.2017. https://youtu.be/kidit_hQpps.

Jyväskylän kaupunki. 2017f. Perusopetuksen opetussuunnitelman paikallinen osuus vuosiluokkien 7 -9 osalta. Sivistyslautakunnan pöytäkirja 26.4.2017. Viitattu 9.5.2017. http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_asil_tweb.htm?+bid=4578.

Jyväskylän kaupunki. N.d. Kompassi – Jyväskylän kaupungin kulttuuriopetussuunnitelma. Viitattu 9.5.2017. https://peda.net/opetussuunnitelma/ksops/jyvaskyla/kompassi.

Tekstiviitteet olisivat tyyliä (Jyväskylän kaupunki 2016a; Jyväskylän kaupunki 2016b; Jyväskylän kaupunki 2016c; Jyväskylän kaupunki 2016d).

Taustalla muinaiset käytännöt?

Joskus – ja saattaapa joissakin kirjastoissa käytäntö olla vieläkin voimassa – tietyt julkaisusarjat (kausijulkaisut, tutkimussarjat, raporttisarjat) järjestettiin organisaation mukaiseen järjestykseen, ei aiheen mukaiseen. Silloin oli helpompi löytää Tampereen yliopiston kaikki tutkimusraportit vierekkäin, tai vaikka Tilastokeskuksen tilastot. Arvaukseni on, että yhteisönimen suosiminen lähdeviitteen alussa liittyy jotenkin tähän vanhaan käytäntöön.

Nykyisin yhden organisaation raporttien koonnilla peräkkäin julkaisusarjan mukaiseen järjestykseen on paljon vähemmän merkitystä, koska raportit julkaistaan sähköisinä netissä. Silloin ne löytyvät ja niitä etsitään tietokannoista aiheen mukaisesti, tai ihan julkaisun nimellä, jos se on tiedossa.

Monissa tieteellisissäkin kirjastoissa julkaisut ovat tätä nykyä hyllyillä aiheen mukaisesti, olipa julkaisijana Tampereen yliopisto tai Tilastokeskus. Psykan hyllyluokasta psykologian julkaisut löytävät lukijoilleen helpommin, kuin jos ne sijaitsisivat T-kirjaimen kohdalla (Tampereen yliopiston psykologian laitos). Matkailutilastot ovat matkailun hyllyillä, eikä T:n kohdalla (Tilastokeskus).

Vuosikertomukset – organisaatio tekijätietona

Entä sitten vuosikertomukset, tilinpäätökset ja muut raportit? Voisivatko niiden lähdeviitteet alkaa organisaation nimellä? Niissä ei välttämättä ole organisaation nimeä etusivulla näkyvästi, jos ne ylipäätään enää ovat edes pdf-tiedostona tai muuna kokonaisuutena.

Tässä on mielestäni ideaa. Lukija saa paljon paremman käsityksen siitä, millaisesta lähteestä on kyse, jos lähdeviite on esimerkiksi tällainen:

Jyväskylän ammattikorkeakoulu: vuosikertomus 2016. 2017. – –

kuin jos lähdeluettelossa olisi vuosikertomusten rypäs:

Vuosikertomus 2016. 2017a. Jyväskylän ammattikorkeakoulun vuosikertomus. – –

Vuosikertomus 2016. 2017b. Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy. – –

Vuosikertomus 2016. 2017c. Jyväskylän yliopiston vuosikertomus. – –

En tosin tiedä, hyväksyvätkö viestinnän opettajat kaksoispistettä tuohon välimerkiksi.

Tässäpä vuodatukseni tällä kertaa. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin…

Tarkkuutta tekstiviitteisiin!

Voiko tekstissä viitata näin:

Keskustelun teemaksi valittiin ammattikorkeakoulupedagogiikka ja koetut vaatimukset omaa työtä kohtaan. Se oli hedelmällinen valinta. Näimme ryhmässä luomamme yrittäjyyskasvatuksen kriteeristön työssämme kehittymisen välineenä. (Saurén 2015; Salonen & Savander-Ranne 2015.)

Lähteenä on

Saurén, Kirsi, Miten yrittäjiä kasvatetaan? Aikuiskasvatus 4, 2015.

Salonen, Arto & Savander-Ranne, Carina, Monialaisen ammattikorkeakoulun opettajien tieto- ja osaamisperusta, Aikuiskasvatus 2, 2015

Vastaus:

Tekstissä taitaa mennä nyt jonkin verran sekaisin oma kirjoitus ja lähteiden ajatukset. Lukijan on kuitenkin aina ymmärrettävä, mikä osa tekstissä on sinun omaa kirjoitustasi ja milloin kerrot muiden ajatuksista.

Tee mieluummin esimerkiksi näin:

Keskustelun aiheeksi valittiin ammattikorkeakoulupedagogiikka ja koetut vaatimukset omaa työtä kohtaan; aiemmin samoja teemoja on käsitelty muun muassa Salosen ja Savander-Ranteen tutkimuksessa (2015, 114). Valinta osoittautui hedelmälliseksi. Saurén (2015, 5) toteaa, että yrittäjyyskasvatuksen mittaristoa voi pitää työssään kehittymisen välineenä. Näin koimme myös oman kriteeristömme laatimisen.

Nyt lukija tietää, mikä tekstissä on omaasi ja missä kohdassa referoit tai muulla tavoin viittaat lähteisiin.

Lähteet, jos käytät artikkelien sähköisiä versioita:

Salonen, A. & Savander-Ranne, C. 2015. Monialaisen ammattikorkeakoulun opettajien tieto- ja osaamisperusta. Aikuiskasvatus 2, 111–123. Viitattu 15.8.2016. https://janet.finna.fi/, Elektra.

Saurén, K. 2015. Miten yrittäjiä kasvatetaan? Aikuiskasvatus 4, 1–6 . Viitattu 15.8.2016. https://janet.finna.fi/, Elektra.

Pesäpuun PRIDE-kirja

Käytän opparissani lähteenä PRIDE-kirjaa, joka on sijais- ja adoptiovanhemmuutta harkitsevien ennakkovalmennuskirja. Kirja on ihan kamala lähdemerkintöjen laatimisen suhteen. Itselläni on 2013 painos, joka on kolmas uudistettu painos. Kirjan sisäsivulla lukee näin:

Pesäpuu ry 2006

Toimitus:

Pirjo Hakkarainen, Anna-Liisa Koisti-Auer

Alkuperäisteos:

Foster PRIDE / Adopt PRIDE 1996

Kolmas uudistettu painos

päivitetty 2013

Paula Männikkö, Jaana Pynnönen, Sirpa Yli-Rekola

Taitto: Kirsti Pusa, Piritta Schulz

Osassa kirjaa lukee tekstipätkää ennen, kuka tekstin on kirjoittanut (esim. Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä, Anu Huovinen ja Pia Marttala). Suurimmaksi osaksi kirjoittajia ei kuitenkaan mainita eri tekstipätkien yhteydessä. Kenet merkitsen kirjoittajaksi, jos kirjoittajaa ei mainita? Männikön, Pynnösen ja Yli-Rekolan? Ovatko Hakkarainen ja Koisti-Auer toimittaneet myös 2013 painoksen, vai ainostaan 2006 painoksen? 

Kaiken tämän lisäksi kirja sisältää 9 lukua, jotka jokainen on numeroitu erikseen, eli luku 1 alkaa sivunumerosta 1, luku 2 alkaa sivunumerosta 1 ja niin edelleen. En siis voi merkata lähdeviitteeseen sivunumeroita, koska silloin lukija ei tiedä, minkä luvun sivuun viittaan. 

Kannessa lukee ”PRIDE-kirja sijais- tai adoptiovanhemmuutta harkitsevalle” ja ”Pesäpuu ry”. Kirja ei ole saatavilla netissä.

Miten tällaiseen lähdeteokseen viitataan?

Vastaus:

Onpa tehty hankalaksi kirjaan viittaaminen!

Kerätäänpä faktat tekijöistä ja julkaisuajasta sekä siitä, miten kirjan osiin viitataan (sivunumerot):

Kenet kirjoittajaksi, jos luvun kirjoittajaa ei mainita?

Henkilötekijät, joilla on tekijänoikeus:

Jos luvun kirjoittaja mainitaan, hän on henkilötekijä.

Jos häntä ei mainita, lähdeviite aloitetaan lähteen nimellä. Onko se luvun nimi vai kirjan nimi?

Sitä varten tarvitsemme tiedon siitä, ovatko nämä kirjan toimittajia vai niiden lukujen kirjoittajia, joiden alussa ei mainita muita kirjoittajia: Paula Männikkö, Jaana Pynnönen, Sirpa Yli-Rekola. Koska kirjan kannessa ei ilmoiteta heidän nimiään millään tavalla, ei tekijöinä eikä toimittajina, he ovat luultavasti toimineet alkuperäistekstin kääntäjinä, jotka lähdeviitestandardin (SFS 5989) mukaan ovat ns. muita tekijöitä, joiden nimet voidaan jättää pois lähdeviitteestä. Silloin lähdeviite alkaa kirjan nimellä.

Sitten meillä on vielä nämä kaksi tyyppiä: Hakkarainen ja Koisti-Auer. He ovat toimittaneet joko vuonna 2006 julkaistun kirjan tai sitten tämän uuden. Sillä ei oikeastaan ole väliä, sillä myös toimittajat (editoijat) ovat lähdeviitestandardin mukaan ”muita tekijöitä”, jolloin heidänkin nimet voidaan heivata lähdeviitteestä vex. Tehdään niin!

Julkaisuaika ja painostieto

Kirja on painettu vuonna 2013, siitä osviittaa antaa myös tuo ”päivitetty 2013”. Vuosi 2013 merkitään siten julkaisuajaksi. Painos on 3. uud. p. (Jollei sitten tuo alkuperäisteos ole ollut 3. uudistettu painos?)

Ilmeisesti suomenkielinen teksti on kirjoitettu ensimmäisen kerran 2006. Englanninkielinen alkuperäisteos on julkaistu 1996. Jätämme nämä tiedot pois lähdeviitteestä, ne eivät ole tässä tapauksessa oleellisia.

Jokainen kirjan luku on sivunumeroitu 1, 2, 3 jne.

Nyt on siis kahdenlaista viitettä tarjolla.

Lukuihin, joilla on omat kirjoittajansa, viitataan näin:

Tekijät. 2013. Luvun nimi. Julkaisussa: PRIDE-kirja sijais- tai adoptiovanhemmuutta harkitsevalle. 3. uud. p. Jyväskylä: Pesäpuu.

Tekstiviite: Tekstiä tekstiä (Tekijät 2013, sivut).

Jos tuo Jyväskylä ei näy kirjassa, sitä ei tarvitse ilmoittaa. Laitoin sen tuohon varulta, jos se vaikka kerrotaan takakannessa tms.

Lukuihin, joiden kirjoittajia ei ilmoiteta, viitataan näin:

PRIDE-kirja sijais- tai adoptiovanhemmuutta harkitsevalle. 3. uud. p. Jyväskylä: Pesäpuu.

Tekstiviite: Tekstiä tekstiä (PRIDE-kirja sijais- tai adoptiovanhemmuutta harkitsevalle 2013, luku X, sivut).

Taustatietoa

Luin THL:n sivuilta:

Pesäpuu ry on lastensuojelujärjestö, joka ylläpitää valtakunnallista lastensuojelun erityisosaamisen keskusta. Pesäpuu ry kehittää, kouluttaa ja tekee käytännön tarpeista nousevaa tutkimusta. Se myös tuottaa konkreettisia työvälineitä lastensuojelutyöhön. Pesäpuu ry:n kehittämistyön tavoitteena on edistää lapsinäkökulman esiintuomista lastensuojelussa.

Ja onhan järjestöllä myös omat sivut ja verkkokauppakin, josta tosin ei ollut apua tämän kirjan lähdeviitteisiin.

Kolmannen kierroksen lähteet

Käytän opinnäytetyössäni Stoltin ym. (2016) toimittamaa teosta Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. Miten olisi hyvä merkata niin lähdeluetteloon kuin tekstin joukkoon, kun mennään jo ”kolmannelle kierrokselle” alkuperäislähteessä.

Eli esimerkiksi:

Niela-Vilén & Hamari lainaavat Holopaista ym. 2008 sekä Boothia ym. 2012 teoksessa Stolt ym. 2016, 23

<–Miten ihmeessä tämä merkitään, ettei näyttäisi noin hurjalta?

Lisäys edelliseen:

Voisiko teksikappaleen loppuun tehdä viittauksen ihan vaan toimitettuun teokseen näin:

(Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä 2016, 28) tai (Stolt ym. [toim.] 2016, 28)

Vastaus:

Toissijaisia lähteitä ei ilmoiteta lähdeluettelossa. Johdonmukaisuuden vuoksi kolmassijaisiakaan lähteitä ei ilmoiteta lähdeluettelossa. En ole ikinä ennen törmännyt kolmassijaisten lähteiden käyttöön.

Lähdeviitteeet toimitettuun julkaisuun tehdään kunkin luvun (artikkelin) henkilötekijöiden mukaisesti:

Tekijät. 2016. Lähteen nimi eli tässä tapauksessa luvun nimi. Julkaisussa: Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. Turku: Turun yliopisto.

Eli tässä tapauksessa näin:

Niela-Vilén, H. & Hamari, L. 2016. Kirjallisuuskatsauksen vaiheet. Julkaisussa: Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. Turku: Turun yliopisto.

Onko tuo julkaisuvuosi 2016 vai 2015?

Toisen tekijän sukunimi muuttunut

Katsoin netissä Lotta Hamarin julkaisuluetteloa, jossa sanotaan:

Kirjallisuuskatsauksen vaiheet (2015)
Hannakaisa Niela-Vilén, Lotta Kauhanen
(A3 Book section, Chapters in research books)

Ja tarkemmin:

A3 Book section, Chapters in research books
Kirjallisuuskatsauksen vaiheet
List of Authors: Hannakaisa Niela-Vilén, Lotta Kauhanen
Place: Turku
Publication year: 2015
* Book title: Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä
Title of series: Turun yliopisto. Hoitotieteen laitoksen julkaisuja. Tutkimuksia ja raportteja.
Number in series: A73
ISBN: 978-951-29-6276-1
ISSN: 1236-7370

Tekstiviite

Tekstiin lähde merkitään tavanomaisella tavalla: (Niela-Vilén & Hamari vuosi, sivut).

Holopainen ym. 2008 sekä Booth ym. 2012 ovat silloin toissijaisia lähteitä, eivät kolmassijaisia.

Voit viitata niihin tekstissä, esimerkki rapsaohjeessa:

Viittaus toissijaiseen lähteeseen

Alkuperäislähdettä ei laiteta lähdeluetteloon, jos sitä ei ole itse käytetty. Seuraavassa esimerkissä Möttösen  artikkeli on toissijainen lähde, jossa käsitellään Hyyryläisen alkuperäistä teosta:

Möttösen (2009, 64) mukaan Hyyryläinen (2004) määrittelee verkostosuhteen korkean luottamukselliseksi suhteeksi, joka perustuu yhteiseen intressiin, arvopohjan samanlaisuuteen ja eettisten pelisääntöjen noudattamiseen.

***

Vaikeuskerrointa tässä tapauksessa nosti ehkä se, että Hamarin nimi on muuttunut (ennen Kauhanen) ilmeisesti lähiaikoina. Onkohan sinulla käytössä julkaisun eri painos, kuin mitä mainitaan niissä tiedoissa, joita löysin?

Kirjan tiedot Janetissa.

Jos oikeasti olisi ollut kyse kolmannen kierroksen lähteistä, olisin kehottanut etsimään käsiin alkuperäislähteet tai ainakin sen toissijaisen lähteen.

 

Toimitettu kirja: Kuka mitäkin on kirjoittanut?

Käytämme Sirpa Taskisen toimittamaa ja Stakesin kustantamaa kirjaa Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn selvittäminen vuodelta 2008. Kirjan esipuheessa kerrotaan kirjan kirjoittamiseen osallistuneet ja kerrotaan, kuka on mihinkin aiheeseen eniten panostanut, mutta missään ei eri lukujen kirjoittajia kerrota suoraan. Merkitäänkö kirja lähdeluetteloon niin, että Taskinen on sen kirjoittaja vai aloitetaanko kirjan nimellä?

Vastaus:

En saa kirjaa käsiini juuri nyt, joten en pääse itse tarkistamaan, miltä esipuhe näyttää.

Taskinen on toimittanut (editoinut) kirjan niin, että se näyttää yhtenäiseltä huolimatta siitä, että kirjoittajia on useita. Hänellä ei kuitenkaan ole tekijänoikeutta muiden kirjoittamiin teksteihin.

Jos ei ole selvää, kuka mitäkin on kirjoittanut, lähdeviite on ehkä järkevintä aloittaa kirjan nimellä:

Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn selvittäminen. 2008. Lisäp. Helsinki: Stakes.

Kirjoittajat aakkosjärjestykseen?

 Jos kirjassa kirjoittajat on mainittu muussa kuin aakkosjärjestyksessä, niin aakkostetaanko ne lähteeseen kuitenkin? Siis esimerkki kirjassa: Rantamäki-Kauhanen-Kolari. Miten lähdeluetteloon?

Vastaus:

Lähdeluetteloon samalla tavalla kuin kirjassa.

Yleensä järjestyksellä on merkitystä: kirjassa on luultavasti eniten ekan kirjoittajan ajatuksia/tutkimustuloksia tms.

Tekijän nimessä Jr.

Hughes, R. 2005. The effects of divorce on children. IDEALS, the Illinois Digital Environment for Access to Learning and Scholarship. Viitattu 3.3.2016. https://www.ideals.illinois.edu/handle/2142/14469.

Vastaus:

Kun menen sivulle, ekaksi tulee kehotus käyttää tätä linkkiä: http://hdl.handle.net/2142/14469

Näyttää olevan Illinoisin yliopiston kokoelmassa oleva julkaisu. Julkaisuvuodeksi ilmoitetaan 1995. Aika vanha! Jos tämä ei ole alan gurun julkaisema aikaa kestävä klassikko, kehotan jättämään lähteen pois opparista. Mistä saitte lähdeviitteeseen vuosiluvun 2005?

Mutta lähdeviittessä on mielenkiintoinen yksityiskohta: Junior tekijän nimessä. Miten se laitetaan lähdeviitteeseen?

Vilkaisin netissä mm. APAn ohjeita. Kansainvälisesti näyttää olevan yleinen tapa laittaa pilkku etunimen ja Jr.-lyhenteen väliin. Katso esimerkiksi APAn blogikirjoitus 2012, International Sosiological Assosiationin ohje tai The Chicago Manual of Style Online.

Lähdeviite:

Hughes, R., Jr. 1995. The effects of divorce on children. IDEALS, the Illinois Digital Environment for Access to Learning and Scholarship. Viitattu 3.3.2016. Http://hdl.handle.net/2142/14469.

Lukijalle-luvulla on eri kirjoittaja

Kuinka merkitään lainaus teoksen Lukijalle-luvusta, jonka on kirjoittanut joku muu, kuin teoksen kirjoittaja? Haluaisin lainata tekstiä, jossa on allekirjoituksena Mainostajien Liitto ja kuukausi&vuosiluku.

Vastaus:

Helpottaisi, jos tietäisi tarkemmin, mikä kirja on kyseessä.

Lukijallekin pitää tehdä selväksi, mistä suurin piirtein on kysymys. Siihen on usein aika monta mahdollisuutta.

Periaatteessa lähdeviitteen voisi tehdä kuten viitataan toimitettuun julkaisuun. Hassusti silloin on vain laitettava Toim.-lyhenteen tilalle Kirj.-lyhenne:

Lukijalle. Julkaisuvuosi. Julkaisussa: Kirjan nimi. Kirj. Etunimenalkukirjain. Sukunimi. Lukijalle-luvun kirj. Mainostajien Liitto, kuukausi vuosi. Kustannuspaikka: Kustantaja, sivut.

Tekstiviite: (Lukijalle julkaisuvuosi, sivu).

Toinen – ehkä parempi – tapa tässä tapauksessa on jättää koko Mainostajien liitto vex lähdemerkinnästä:

Sukunimi, Etunimenalkukirjain. Julkaisuvuosi. Kirjan nimi. Kustannuspaikka: Kustantaja.

Tekstiviitteessä on ilmoitettava, mihin sivuun viitataan: (Sukunimi julkaisuvuosi, sivu).

Jos Lukijalle-luvulla olisi henkilötekijä, silloin lähdeviite aloitettaisiin hänen sukunimellänsä.

Dewhurst’s Textbook of Obstetrics and Gynaecology

Kirjoitan opinnäytetyötäni, ja jäin pohtimaan erästä lähdemerkintää.

Olen siis käyttänyt kirjaa, jolla ei ole tiettyä kirjoittajaa, mutta toimittaja on ilmoitettu kannessa (eli Edmonds, K.). Olen ottanut tietoa eräästä kirjan kappaleesta, jonka kirjoittajaksi on kappaleen alussa ilmoitettu Kennedy, S. ja Koninckx, P. Kuinka teen lähdeviitteen? nyt olen käyttänyt tätä tapaa:

(Dewhurst’s Textbook of Obstetrics and Gynaecology 2008, 434)

.. eli kirjan nimeä, vuosilukua sekä sivunumeroa. Lähdeluettelossa olen merkinnyt kirjan seuraavasti:

Dewhurst’s Textbook of Obstetrics and Gynaecology. 2008. Toim. Edmonds, K. Chichester, West Sussex: Wiley-Blackwell, John Wiley & Sons, Ltd.

Onko tama viittaustapa ok, vai tulisiko lähdeviite tekstiin tai lähdeluetteloon tehdä jollakin toisella tavalla?

Vastaus:

Janet-tietokannasta näen, että kirjasta on uudempi versio Ebrary-palvelussa, vuodelta 2012. Sitä kannattaa tietty käyttää. Näyttää olevan 8th edition

Kirjaston tietokannassa näyttää kustantajana/julkaisijan olevan Wiley-Blackwell, mutta kirjan nimiölehdellä ilmoitetaan ”Publisher: John Wiley & Sons”. Kumpikin siis käy, koska on noin epämääräistä. Ltd-lyhenteet voi jättää pois.

Tuo Dewhurst on ilmeisesti ollut alkuperäinen textbookin kokoaja. Sen vuoksi hänen nimensä mainitaan monessakin kohtaa tiedoissa.

Aloita henkilötekijöiden nimillä

Toimitettujen teosten toimittajat (editors, contributors) yhtenäistävät kirjan eri lukujen tekstit, mutta heillä ei ole tekijänoikeuksia kunkin kappaleen/luvun teksteihin.

Jos toimitetun teoksen kappaleilla/luvuilla on omat kirjoittajansa, kuten yleensä on, heillä on tekijänoikeudet omaan kirjoitukseensa. Silloin aloitetaan heidän nimillään.

Chapter 49 näyttäisi olevan kyseinen luku. Sisällysluettelostakin voi havaita, että Kennedy, S. ja Koninckx, P. ilmoitetaan pääluvun 49 kirjoittajina.

Kennedy, S. ja Koninckx, P. 2012. Endometriosis. Julkaisussa: Dewhurst’s Textbook of Obstetrics and Gynaecology. 8. p. Toim. D. K. Edmonds. Chichester, U.K.: John Wiley & Sons. Viitattu 31.3.2014. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Ebrary.

Itse tykkään lähdeviitteestä ilman tuota toimittaja-tietoa. Se ei nimittäin ole pakollinen:

Kennedy, S. ja Koninckx, P. 2012. Endometriosis. Julkaisussa: Dewhurst’s Textbook of Obstetrics and Gynaecology. 8. p. Chichester, U.K.: John Wiley & Sons. Viitattu 31.3.2014. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Ebrary.

Kyseinen kirja löytyy JAMKin kirjaston ostamasta Ebrary-palvelusta, joten se kannattaa kertoa. Osaavat lukijat paremmin löytää halutessaan lähteen luokse. Ebraryssa kirjat voivat tulla ja mennä, viitattu-päivämäärä on siten mitä aiheellisin.

Rintasyöpä-esitteen tekijät

Miten tällaiseen sähköiseen oppaaseen viitataan? http://syopapotilaat-fi-bin.directo.fi/@Bin/667b34d0820caf3beab0a98bd4ba451e/1425987282/application/pdf/28632/Rintasyopa_2014.pdf

Onko näin:

Joensuu, H. & Rosenberg-Ryhänen 2014. Rintasyöpäpotilaan opas. Rintasyöpä ja sen hoito, Sairauden vaikutukset elämään, Seksuaalisuus ja parisuhde. Julkaisu: Suomen syöpäpotilaat ry yhteistyössä Syöpäklinikoiden ja syöpätutkimuksen tuki ry:n kanssa. Viitattu 13.1.2015. http://syopapotilaat-fi-bin.directo.fi/@Bin/3fc01939455f1134d6a153db9fbffb2d/1421152304/application/pdf/28632/Rintasyopa_2014.pdf

Vastaus:

Esitteen alussa on tällainen faktapläjäys:
Toimitus: Leena Rosenberg-Ryhänen (Sulevi Pellisen tekstin pohjalta),
Asiantuntijat: Syöpätautien ja sädehoidon professori Heikki Joensuu, HYKS ja Helsingin yliopisto ja Leena Rosenberg-Ryhänen, toiminnanjohtaja, sairaanhoitaja, seksologi
Kuvitus: Bosse Österberg
Julkaisija: Suomen Syöpäpotilaat ry yhteistyössä Syöpäklinikoiden ja syöpätutkimuksen tuki ry:n kanssa
Paino: Redfina Oy, 2014
3. uudistettu painos

Onpa hämmentävää! Kuka ihmeen Sulevi Pellinen on tehnyt tekstin, jota Leena Rosenberg-Ryhänen on muokkaillut. Eikö hän oikeastaan ole kirjoittaja? Kustannuspaikkaa ei kerrota, joten sitä ei tarvitse lähdeviitteeseen merkitä.

Mutta opiskelijan ei kannata liikaa säätää lähdemerkintöjä, jos lähde ei ole yksiselitteinen.

Sinun lähdeviitteesi on täysin ymmärrettävä ja perustuu esitteen antamaan informaatioon. Se on kelvollinen. Painostiedon voi tietty lisätä, kun se noinkin selvästi on esitteessä 🙂

Monta erilaista tekijä-roolia

Hyväksyisin lähdeviitteeksi jopa tämän:

Rintasyöpäpotilaan opas: rintasyöpä ja sen hoito, sairauden vaikutukset elämään, seksuaalisuus ja parisuhde. 2014. 3. uud. p. Suomen syöpäpotilaat ja Syöpäklinikoiden ja syöpätutkimuksen tuki. Viitattu 13.1.2015. Http://syopapotilaat-fi-bin.directo.fi/Bin/3fc01939455f1134d6a153db9fbffb2d/1421152304/application/pdf/28632/Rintasyopa_2014.pdf.

Tätä viimeisintä ratkaisua perustelen tällä lähdeviite-standardin ohjeella (5.4.3 Tietolähteen nimen käyttö):

Joissakin tapauksissa merkitään ensimmäiseksi tietolähteen nimi tekijän nimen sijaan. Tällaisia ovat tietosanakirjat ja muut samantyyppiset aineistot sekä tietolähteet, jotka ovat syntyneet useiden tekijöiden yhteistyön tuloksena. Viitataessa tietolähteisiin, joilla on useita tekijöitä, voidaan mainita tietolähteen nimi tai sarjan nimi ensin ensin.

Lisäksi kohdassa 15.6.1 todetaan:

Useimmat elokuvat, videot ja lähetykset ovat useiden henkilöiden yhteistyön tulosta, eikä kenelläkään ole johtavaa roolia tekijänä. Tällöin teoksen nimi merkitään viitteen ensimmäiseksi osaksi.

Alaluvuista lähdeviitteet

Minulla on kokoomateos nimeltä Syöpätaudit. Tästä olen käyttänyt lukua 47 ”Syöpään liittyvät psykososiaaliset näkökohdat”.

Tässä luvussa ei ole mainittu tekijöitä, vaan tekijät on mainittu jokaisen alaluvun kohdalla. Esim. 47.30 Syöpäsairauden laukaisemat psyykkiset reaktiot – Idman, Irja & Aalberg Veikko.

Olen kirjoittanut näistä eri alaluvuista, joissa kaikissa on mainittu nuo samat kirjoittajat, mutta välillä järjestyksessä Aalberg & Idman ja välillä Idman & Aalberg. Viittaanko jokaiseen alalukuun a,b,c -systeemillä? Esim:

Idman, I. & Aalberg, V. 2013a. Syöpäsairauden laukaisemat psyykkiset reaktiot. Teoksessa Syöpätaudit. Toim. H. Joensuu; P. J. Roberts; P.-L. Kellokumpu-Lehtinen; S. Jyrkkiö, M. Kouri & T. Lyly. 5. uud. p. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 862.

Idman, I & Aalberg, V. 2013b. Psyykkiset reaktiot syöpäsairauden eri vaiheissa. Teoksessa Syöpätaudit. Toim. H. Joensuu; P. J. Roberts; P.-L. Kellokumpu-Lehtinen; S. Jyrkkiö, M. Kouri & T. Lyly. 5. uud. p. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 864-865.

Tarvitseeko mainita lukua (eli se 47 – ”Syöpään liittyvät psykososiaaliset näkökohdat”), josta tieto on otettu?

Vastaus:

Tekijät on laitettava lähdeviitteeseen juuri siinä järjestyksessä, kuin mitä ne ovat lähteessä. Eli tässä tapauksessa kussakin alaluvussa olevat tekijät mainitaan kuten lähteessäkin.

Jos alaluvun tekijät ovat Idman & Aalberg, lähdeviite aloitetaan: Idman, I. & Aalberg, V. 2013.
Jos alaluvun tekijät ovat Aalberg & Idman, lähdeviite aloitetaan: Aalberg, V. & Idman, I. 2013.

Jos Idman & Aalbergejä tulee useita samana julkaisuvuonna, sitten otetaan pikkukirjaimet mukaan lähdeviitteeseen:
Idman, I. & Aalberg, V. 2013a.
Idman, I. & Aalberg, V. 2013b.
Idman, I. & Aalberg, V. 2013c.

Lukua 47  ”Syöpään liittyvät psykososiaaliset näkökohdat” ei tarvitse mainita.

Kustannus Oy Duodecim -> Mieluummin lyhemmin: Duodecim.
Standardin mukaan kustantajan nimessä olevat Oy:t voi jättää mainitsematta.

2014a ja 2014b oleellisia

Jos on käytössä kokoomateos, jossa on kaksi artikkelia samoilta kirjoittajilta, tuleeko nämä artikkelit erottaa toisistaan a,b -merkinnöillä, kuten:

Uosukainen, L. & Hirvonen, J. 2014a. Asiakaslähtöisyys luontolähtöisissä hyvinvointipalveluissa. Teoksessa Luontolähtöiset hyvinvointipalvelut – opas asiakastyöhön ja palveluiden kehittämiseen. Toim.  J. Hirvonen & T. Skyttä. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Vapaamuotoisia julkaisuja – Free-form Publications 28, 32–36.

Uosukainen, L. & Hirvonen, J. 2014b. Luonto laitosympäristöissä. Teoksessa Luontolähtöiset hyvinvointipalvelut – opas asiakastyöhön ja palveluiden kehittämiseen. Toim. J. Hirvonen & T. Skyttä. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Vapaamuotoisia julkaisuja – Free-form Publications 28, 74–80.

vai riittääkö, että lopussa näkyy sivunumerot?

Vastaus:
Tulee erottaa juuri noin: 2014a ja 2014b.

Jos kirjassa mainitaan kustantajan kotipaikka, sekin kantsii kertoa. Se on luultavasti Mikkeli 😉

Toimittajat saa, mutta ei ole pakko ilmoittaa. JAMKissa myöskään julkaisusarjan nimeä ei ole pakko ilmoittaa, mutta saa!

Muuttaisin myös sivunumerot kustantaja-tiedon jälkeen. Minimissään lähdeviite voisi olla esim. näin:

Uosukainen, L. & Hirvonen, J. 2014a. Asiakaslähtöisyys luontolähtöisissä hyvinvointipalveluissa. Julkaisussa: Luontolähtöiset hyvinvointipalvelut – opas asiakastyöhön ja palveluiden kehittämiseen. Mikkeli: Mikkelin ammattikorkeakoulu, 32–36.

Mutta tämäkin siis ok:

Uosukainen, L. & Hirvonen, J. 2014a. Asiakaslähtöisyys luontolähtöisissä hyvinvointipalveluissa. Teoksessa Luontolähtöiset hyvinvointipalvelut – opas asiakastyöhön ja palveluiden kehittämiseen. Toim.  J. Hirvonen & T. Skyttä. Mikkeli: Mikkelin ammattikorkeakoulu, 32–36. Vapaamuotoisia julkaisuja – Free-form Publications 28.

Lähteellä henkilö- ja organisaatiotekijät

Miten lähde tekijöiden osalta menee kun osa tekijöistä ovat organisaatioita?

Tekijät: Juha Leinonen, Pöyry Management Consulting Oy, Ulla Artte ja Finnet-liitto ry
Julkaisun nimi: Kotitalouksien telepalvelujen alueellinen saatavuus 2012
Julkaisun vuosi: 2012
Lähde: http://www.lvm.fi/docs/fi/1986562_DLFE-18538.pdf

Onko tämä oikein näin:

Leinonen, J., Pöyry Management Consulting oy, Artte, U. & Finnet-liitto ry. 2012. Kotitalouksien telepalvelujen alueellinen saatavuus 2012. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 24/2012 . Viitattu: xx.xx.xxxx. http://www.lvm.fi/docs/fi/1986562_DLFE-18538.pdf

Tuleeko kaikki tekijät mainita kun viitataan ensimmäisen kerran lähteeseen, vaikka se on pituudeltaan pitkä ja vasta sen jälkeen voi laittaa: (Leinonen ym. 2012, XX)?

Vastaus:
Julkaisun kuvailulehdessä on tekijät-kentässä todellakin nämä neljä, joista kaksi on henkilötekijää ja kaksi organisaatiota:
Juha Leinonen, Pöyry Management Consulting Oy, Ulla Artte, Finnet-liitto ry

Esipuheen lopussa kerrotaan: Tutkimuksen vastuulliset tekijät olivat Juha Leinonen
(Pöyry Management Consulting Oy) ja Ulla Artte (Finnet-liitto ry).

Ilmeisesti tekijä-kentässä olevat tiedot olisi selvyyden vuoksi pitänyt kirjoittaa samalla tavalla sulkujen kanssa kuin esipuheessa. Tai muulla tavalla, joka ei aiheuttaisi monitulkintaisuutta. Silloin lukija olisi ymmärtänyt, että julkaisulla on kaksi tekijänoikeudellista henkilötekijää ja että organisaatiot viittaavat kyseisten henkilöiden työpaikkoihin.

Melinda-tietokantaan tämä julkaisu on kirjattu näin (lyhennettynä):
Tekijä  Leinonen, Juha.
Nimeke   Kotitalouksien telepalvelujen alueellinen saatavuus 2012 / [Juha Leinonen, Ulla Artte].
Julkaistu  Helsinki : Liikenne- ja viestintäministeriö, 2012.
Muu(t) tekijä(t)   Artte, Ulla.
Linkit  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-326-8

Leinonen, J. & Artte, U. 2012. Kotitalouksien telepalvelujen alueellinen saatavuus 2012. Helsinki: Liikenne- ja viestintäministeriö. Viitattu: 9.3.2015. Http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-326-8.

Julkaisusta ei helposti käy ilmi, mikä on kustannuspaikka, joten sitä ei tarvitse kertoa. Googlaamalla saa toki selville, että Hesassahan se on. Laitoin sen tuohon Melindan tietojen perusteella.

Kaikki tekijät mainitaan, kun viitataan ensimmäisen kerran lähteeseen, vaikka se on pituudeltaan pitkä ja vasta sen jälkeen voi laittaa: (Leinonen ym. 2012, XX).

Jos monta tekijää eri rooleissa

Jos esipuheesta ei olisi selvinnyt, että organisaatiot eivät varsinaisesti ole tekijöitä, niin olisi pitänyt toimia toisella tavalla.

Jos lähteellä on useita ”samantasoisia” tekijöitä eri rooleissa, lähdemerkintä aloitetaan lähteen nimellä.

Pinterestistä kuvat oppariin?

Minulla olisi kysymys liittyen opinnäytetyöhön ja siinä käytettäviin kuviin. Aiheenani on pystymelonnan (stand up paddle) tuotteistaminen, joten tutkimusosuudessa haluan näyttää asiakkaille kuvia pystymelonnan eri muodoista, jotta he ymmärtävät ilmiön.

Saako tutkimusosuudessa käyttää kuvia yleisistä kuvapalveluista, kuten Pinterestistä? Olen ymmärtänyt että saisi, mutta haluan vielä varmistaa. Pystymelonta on ilmiönä niin uusi, että en tiedä mistä muualta löytäisin kuvia lajista.

Vastaus:
Pinterest on lempparini, vaikka olen tehnyt ”visuaalisia kirjanmerkkejä” vasta reilun viikon ajan!

Pinterest on materiaalipankki. Palvelussa voi tehdä omia taulujaan (boards) ja linkittää niihin kuvia Pinterestistä ja muualta. Taulut voivat olla julkisia tai salaisia eli omia virityksiä. Pinterest on hyvä väline ideointiin ja omien ideoiden havainnollistamiseen muille. Siis mitä mainion väline sinun tarkoituksiin!

Mutta: En voi meilata Pinterestiin koskien kysymystäsi, sillä vain lainvalvojilta tuleviin viesteihin vastataan. Muiden täytyy tyytyä selailemaan ohjeita. Jos vängällä yrittää sähköpostitella sinne, käy köpösti, sillä toiminta ymmärretään spammaukseksi (palvelun väärinkäytöksi).

Voiko niitä kuvia kopsata oppariin?

Ei voi.

Opettajan tekijänoikeus -blogissa by Tarmo Toikkanen Pinterestin ongelmaksi kerrotaan se, että tauluihin kopioituu linkitetyiltä sivuilta täysikokoiset kuvat, mikä on USAn säädösten mukaan tekijänoikeusrikkomus. Suomalaisen lainsäädännön mukaan jo pienetkin kuvakkeet ovat  rikkomus. Jopa niinkin, että ”Jos siis pinnaat ammattivalokuvaajien tai taiteilijoiden teoksia, voit mahdollisesti ärsyttää heitä.” (Katso myös Fair use -kirjoitus samassa blogissa.)

Pyydä siis tekijältä lupa kuvan julkaisemiseen opparissasi (lähde mainiten). Se voi sujua helposti, varsinkin jos kuvaajat ovat intohimoisia pystymelojia ja haluavat tietoisuuden pystymelonnasta leviävän kulovalkean tavoin yhteiskuntaamme!

Kuka on tekijä?

Pinterest ei vaadi, että pinnerit (pinners) käyttävät palvelussa todellista nimeään eikä se tarkasta, ilmoitatko sijaintisi oikein.

Kun klikkaa kuvaa, pääsee kuvan pinnanneen henkilön taululle/sivulle. Kun klikkaa toisen kerran, pääsee alkuperäislähteelle. Sieltä pitäisi tekijä selvitä, jos se ylipäätään on selvitettävissä.

Pinnauskin kannattaa tehdä vain alkuperäisiltä sivuilta, eikä napsia kuvia suoraan Googlen kuvahausta. Lue tarkemmin koulutusteknologian asiantuntija Riikka Lahtelan blogista.

Lisäys 18.2.15: Nettipoliisi Marko Fobba Forss kirjoitti tänään blogissaan tekijänoikeuksista somessa.

Ebraryn e-kirjassa ristiriitaiset tekijätiedot

Opiskelija käyttää Ebraryn lähdettä, mutta tekijätiedot poikkeavat e-kirjan nimiölehdellä ja kirjan ”Bibliographic info”-osassa.

Käyttäisin mieluummin ensisijaista lähdettä, avattua e-kirjasivua. Huomaa, että tekijät käyttävät myös toista kirjainta etunimestä ”Reed K. Holden” ja ”Mark R. Burton”.

Nimiölehdeltä otetut tekijätiedot:
Holden, R. K. & Burton, M. R. 2008. Pricing with Confidence: 10 Ways to Stop Leaving Money on the Table. Hoboken, New Jersey: Wiley. Viitattu 6.2.2015. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Ebrary.

Bibliographic infosta napatut tekijätiedot:
Burton, M. & Holden, R. 2008. Pricing with Confidence: 10 Ways to Stop Leaving Money on the Table. John Wiley & Sons. Viitattu 6.2.2015. Http://site.ebrary.com/lib/jypoly/reader.action?docID=10226875. Ebrary.

Vastaus:
Olet oikeassa. Mutta koska e-kirja ”ympäristöineen” on sekava, kumpikin lähdeviite on hyväksyttävä.

Lähdeviite-standardeissa nimiösivua ja -lehteä pidetään ensisijaisena tietosivuna. Sen vuoksi oletan, että kirjan alussa olevalta nimiölehdeltä siepatut tekijätiedot ovat pätevämpiä kuin bibliographic infosta napatut. Minäkin aloittaisin lähdemerkinnän Holdenilla. Tätä tukee myös luettelotieto, jonka Library of Congress on kirjaan tehnyt, siinäkin viite alkaa Holdenilla.

Kirjan nimiösivulla näkyy kustantajana ’John Wiley & Sons’ ilman kustannuspaikka-tietoa.

Copyright-tiedoissa tosin lukee Holden Advisors Corp., Concord, MA. Kyseisen kirjan kustantaminen saattaa näköjään olla osa tuon ekan tekijän yritystoimintaa. Koska kirjalla on kuitenkin selvät henkilötekijät, lähdemerkintä aloitetaan niillä.

Nettilinkki vai -polku?

Suoran linkin voi laittaa. Se pelittää JAMKissa ja monien korkeakoulujen verkoissa, mutta ei niiden ulkopuolella. Silloin lukija ei välttämättä pääse käsiksi lähteeseen, eikä tiedä, mistä sitä etsiä.

Polku voisi kertoa reitin kaikille lukijoille. Nykyään Nelli-portaalin tilalla voi olla myös Janet tai oman alan tiedonhaun opas, joka löytyy kirjaston Oppaista.

Tässä kolmas versio lähdeviitteestä erilaisilla nettipoluilla höystettynä (Nelli, Janet, Liiketalouden tiedonhaun opas):

Holden, R. K. & Burton, M. R. 2008. Pricing with Confidence: 10 Ways to Stop Leaving Money on the Table. John Wiley & Sons. Viitattu 6.2.2015. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Ebrary.

Holden, R. K. & Burton, M. R. 2008. Pricing with Confidence: 10 Ways to Stop Leaving Money on the Table. John Wiley & Sons. Viitattu 6.2.2015. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Janet, Ebrary.

Holden, R. K. & Burton, M. R. 2008. Pricing with Confidence: 10 Ways to Stop Leaving Money on the Table. John Wiley & Sons. Viitattu 6.2.2015. Http://www.jamk.fi/fi/Palvelut/kirjasto/Oppaat/Liiketalous-ja-palvelut/, Ebrary.

Asian vierestä: Holden etunimenä on pääosassa Sieppari ruispellossa -romaanissa.

Käypä hoito -suosituksen lisätieto-artikkeli

Opparin lähdemerkintöihin olen löytänyt tähän asti vastaukset oppariblogista (kiitos siis mahtavasta blogista!), mutta nyt tuli seinä vastaan.

Kiilholma, P., Perttilä, I. & Mikkola, T. 2011. Urodynaamiset mittaukset naisen virtsainkontinenssin diagnostiikassa. Käypä hoito -suositus. Julk. 2.12.2011. Duodecim. Artikkelin tunnus: nix00567. Viitattu 30.1.2015.
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=nix00567

Kuinka tuo Käypä hoito -suosituksen lisätieto-artikkeli merkitään lähdeluetteloon? Kirjoittajat näkyvät, mutta merkataanko tämä siis samalla tavalla kuin mikä tahansa Käypä hoito -suositus?

Vastaus:

Tälläiset tiedot bongasin artikkelin sivulta:
Urodynaamiset mittaukset naisen virtsainkontinenssin diagnostiikassa
Lisätietoa aiheesta
2.12.2011
Pentti Kiilholma, Ilkka Perttilä ja Tomi Mikkola
© 2014 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Käypä hoito: Etusivu>Suositukset>Virtsankarkailu (naiset)>Lisätietoa>

Kyseessä ei näyttäisi olevan mikään työryhmä tms. Koska kirjoittajat kerrotaan noinkin selvästi, heidät ilmoitetaan lähdemerkinnän ekana tietona. Kuten olet tehnytkin. Vaikka hämminkiä tässä voi aiheuttaa tuo copyright-merkki, jossa ei sanota että Duodecim ja kirjoittajat.

Lisäisin joitakin tietoja lähdemerkintään. Esim. näin:

Kiilholma, P., Perttilä, I. & Mikkola, T. 2011. Urodynaamiset mittaukset naisen virtsainkontinenssin diagnostiikassa. Lisätietoa Käypä hoito -suositukseen Virtsankarkailu (naiset). Julk. 2.12.2011. Duodecim. Viitattu 30.1.2015. Http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=nix00567.

Artikkelin tunnusta ei välttämättä tarvita, mutta sen voi jättää lähdemerkintään, jos haluaa. Se näyttää olevan myös osa linkkiä.

JAMK suosittelee, ettei lähdemerkinnässä käytetä sulkuja. Mutta tuossa se on pakollinen, koska ”(naiset)” on osa julkaisun nimeä. Kaikkein parasta tietysti olisi, etteivät julkaisijat käyttäisi nimiä, joissa on sulkeisiin laitettava täsmennyksiä.

Mobiilivarmenne-sivun tekijät

Kävin Mobiilivarmenne-sivuilla eikä siellä ollut mitään tekijätietoja. DNA, Elisa ja Sonera mainitaan sivuilla, mutta riittääkö lähdetiedoksi:

Mobiilivarmenne. Koottu tietopaketti mobiilivarmenteesta. Viitattu 26.03.2014.
http://www.mobiilivarmenne.fi/fi/#missa.

Vastaus:

Kyseessä on ilmeisesti DNAn, Elisan ja Soneran yhteinen sivusto, koska varmennepolitiikassa, keskellä pitkää dokumenttia mainitaan: ”Suomalaiset teleoperaattorit ovat yhdessä luoneet Mobiilivarmennepalvelun, jota matkapuhelimia käyttävät kuluttajat voivat hyödyntää asioidessaan palveluntuottajien erilaisissa sähköisissä palveluissa.”

Koska henkilötekijöitä ei ole, viitataan sivun nimeen tai otsikkoon.

Varmennepolitiikan yksi versio on vuodelta 2011, mutta siitä ei voi päätellä sivuston päivityspäivämäärää. Jos sivustolta ei löydy päivityspäivämäärää tai -vuotta, silloin N.d. (no date). Sivuston useimmilla sivuilla on kuitenkin 15.11.2013 annettu tieto Kelan verkkoasioinnista. Sivun lähdekoodistakaan ei löydy muuta tietoa. Käyttäisin itse julkaisuvuotena joko N.d.:tä tai vuotta 2013.

Mobiilivarmenne. 2013. DNA:n, Elisan ja Soneran tietopaketti mobiilivarmenteesta. Viitattu 26.03.2014. http://www.mobiilivarmenne.fi/fi/.

 

Viittaus pöytäkirjaan

Kysymykseni liittyy tekstiviitteeseen, jos viittaan pöytäkirjaan, kuinka merkitsen sen?

Alla olevat ohjeet löysin raportointiohjeesta, mutta haluan tarkentaa, onko tässä Ruuska, R. asian esittäjä kokouksessa vai joku muu?

Opinnäytetyöt, esitteet ja julkaisemattomat kirjalliset lähteet
Tärkeää on merkitä lähteen laatu (esim. esite, opinnäytetyö).
Laitinen, A. 2008. Maatilayrittäjän RME-biodieselin laadunhallinta. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Luonnonvarainstituutti, maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma. Viitattu 15.4.2009. Http://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-1212485708-6.
Ruuska, R. 2009. Henkilöstökokous. Pöytäkirja 15.4.2009. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Luonnonvarainstituutti.

Vastaus:

Kymmenen pistettä ja papukaija-merkki! Raportointiohjeen neuvo ei nimittäin pelitä.

Pöytäkirja-esimerkki on varmaankin ollut alun perin muistio ja R. Ruuska on ollut muistion kirjoittaja.

Pöytäkirja-lähdeviitteissä henkilötekijöiden ilmoittaminen ei vaikuta järkevältä. Kuten kysyit, pitäisikö silloin henkilötekijäksi merkitä asian esittelijä, kokouksen puheenjohtaja, kyseisen toimielimen puheenjohtaja vai kokouksen tai toimielimen sihteeri?

Kannattaa siis aloittaa lähdeviite asiakirjan nimellä tai otsikolla. Olipa lähde pöytäkirja tai muistio!

Lähdeviite-standardissa (SFS 5989) ei ole esimerkkiä pöytäkirjasta.

Tutki ja kirjoita -kirjassa on kohdassa ”Dokumentit ilman henkilötekijää” tällainen esimerkki:
Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta 1996. Pöytäkirja 10.10.1996/10.

Keskustelin kielikeskuksen viestinnän opettajien kanssa. Ohje: Lähdemerkintä voidaan tehdä asiakirjan nimen tai otsikon perusteella esimerkiksi näillä tavoin:

Viestinnän tiimi 8/2014. Pöytäkirja 15.9.2014. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Kielikeskus. Asiakirja Jyväskylän ammattikorkeakoulun tietojärjestelmässä.

Viestinnän tiimi 10.9.2014. Pöytäkirja 15.9.2014. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Kielikeskus. Julkaisu saatavissa vain Jyväskylän ammattikorkeakoulun verkossa.

Raportointiohjetta ja pikaohjetta on muutettava tältä osin.

Suuri kiitos tästä löydö(kse)stä!

Saman vuoden eri Saloset

Työstämme opinnäytetyötä loppumetreillä. Tuli eteen kysymys lähdeviittauksesta, mihin ei ohjaajatkaan osanneet antaa vastausta.  

Lähteinä on Kirsi Salosen kirjat vuosilta 2005, 2006, 2010 ja 2012 ja Arto Salosen kirja 2012. Miten viittaamme tekstissä, kun on kahden eri Salosen kirjoja vuodelta 2012? Miten ne erotellaan oikeaoppisesti?

Vastaus:

Lähdeviitestandardi (SFS 5989) ei näyttäisi antavan ohjetta tällaiseen tapaukseen. Enkä löytänyt neuvoa myöskään Tutki ja kirjoita -teoksesta, kun sitä pikaisesti selailin.

Tässä mielipiteeni: Tekstiviitteissä on pakko käyttää täsmennettä, jolla lukija näkee, että kyseessä ovat eri tekijät. Siis esimerkiksi näin (K. Salonen 2012, sivut; A. Salonen 2012, sivut).

 

Sukunimien etuliitteet lähdeluettelossa: van, de, …

Referoin kirjaa, jonka on kirjoittanut Marieke de Mooij, enkä ole varma miten merkitsen lähteen tekstiin (de Mooij, sivu) vai (De Mooij, sivu)? Ja laitanko lähteisiin de Mooij, M. vai Mooij, de M.? Ja tuleeko se De isolla vai pienellä? 

Ja sama kysymys koskee toista tekijää Jose van Dijck. Merkitäänkö samalla lailla kuin de Mooij?

Vastaus:

Lisäys 10.6.2015: Kielitoimiston uudessa palvelussa on tästä asiasta nyt erittäin hyvin tietoa saatavilla. Kannattaa käyttää hyväksi.

Alkuperäinen vastaus:

On etuliitteitä, jotka luetaan sukunimen osaksi ja etuliitteitä, joita ei lueta sukunimen osaksi. Ei helppo homma, joten tässä on oltava armollinen opiskelijalle ja heidän ohjaajillensa.

Sukunimen osaksi luetaan esimerkiksi enkunkieliset A’, Ab, Ap, D’, De, Fitz, M’, Mac, Mc, O’, Van

Sukunimen osaksi ei lueta esimerkiksi näitä espanjan etuliitteitä de, de la, de las, de los, del

Tai näitä hollannin etuliitteitä: de, den, der, ‘t, ten, ter, thor, van, van den, van der, vander, van’t

Näin siis sanotaan standardissa SFS 5050 Bibliografinen lajittelu. Siinä on enemmänkin näitä etuliitteisiin liittyvää ohjeistusta, mutta ne lähinnä pikemmin hämmentävät kuin selventävät tätä asiaa.

Selvempi ohje on mielestäni Jukka Korpelan sivulla:

Sääntöjen mukaan jätetään useimmat meille tutut etuliitteet kuten ruotsin ”af”, ranskan ”de”, hollannin ”van der” ja saksan ”von” huomiotta aakkostuksessa, eli esim. von Fieandt tulee aakkostaa F-kirjaimen kohdalle. Sen sijaan esimerkiksi brittiläisten nimien alussa oleva ”O’” (esim. ”O’Connor”) käsitetään osaksi itse nimeä (ja heittomerkki jätetään huomiotta aakkostuksessa).

Laittaisin esimerkki-viitteesi lähdeluettelon m- ja d-kirjainten kohdille:

van Dijck, J.

de Mooij, M.

Tekstiviitteseen: (de Mooij vuosi, sivut) ja (van Dijck vuosi, sivut).

Lähteet

Korpela, J. 2014. Aakkosjärjestys. Artikkeli Jukka Korpelan tietosivustolla Datatekniikka ja viestintä, osio Aineistoa suomen kielestä. Päiv. 7.8.2014. Viitattu 21.8.2014. http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/4.15.html.

SFS 5050. Bibliografinen lajittelu. Julk. 12.6.2000. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS. Viitattu 21.8.2012. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, SFS Online.

SLU-julkaisusarjan julkaisu

Tutkimus jossa näkyy vain toimittajat: Mäenpää ja Korkatti ja SLU-Julkaisusarja 1/2012​. Kumpaa käytän tekstin lähdeviitteenä? Ja miten merkkaan sen lähdeluetteloon?

Vastaus:

Kumpaakaan noista ei käytetä tekstiviitteenä etkä nillä aloiteta myöskään lähdeviitettä lähdeluettelossa.

Perustelu 1. Lähdeviitettä ei aloiteta julkaisusarjan nimellä. (Hämäävältä voi vaikuttaa se, että kirjastoissa joskus kootaan kaikki tietyn julkaisusarjan osat yhtenäisesti vierekkäin, esimerkiksi JAMKin kirjastossa JAMKin julkaisut.)

Perustelu 2. Mäenpää ja Korkatti ovat vain toimittaneet teoksen, joten heitä ei tarvitse mainita, jollei halua. Lähdeviitestandardi (SFS 5989) sanoo kohdassa 5.4.5 Muut tekijät: ”Toimittajan, kääntäjän tai muun tietolähteen tuottamiseen osallistuneen henkilön nimi ja rooli voidaan merkitä tietolähteen nimen jälkeen, jos lähde on siten helpompi tunnistaa tai jos tällä tiedolla on merkitystä lähdeviitteen kannalta”.

Tämä siis tarkoittaa editoija-toimittajia. Journalisti-toimittajat ovat taas ”oikeita tekijöitä”, jotka ottavat vastuun tekstistään. Journalisti-toimittajien nimet aloittavat lähdeviitteen, editoija-toimittajien nimet eivät (koska ovat ns. muita tekijöitä).

Tässäkin tapauksessa paljon lisää muiden tekijöiden nimiä löytyy julkaisun lopusta.

Lähdeviite voisi tulla esimerkiksi näin:

Urheiluseurat 2010-luvulla. 2012. Ajatuksia seurojen kehittymisestä ja kehittämisestä. Toim. P. Mäenpää ja S. Korkatti. Suomen Liikunta ja Urheilu. Viitattu 5.8.2014. Http://www.sport.fi/system/resources/W1siZiIsIjIwMTQvMDQvMTcvMTRfMjlfMTZfNDI1X1VyaGVpbHVzZXVyYXRfMjAxMF9sdXZ1bGxhLnBkZiJdXQ/Urheiluseurat%202010-luvulla.pdf.

Tai jos haluat tuon julkaisusarja-tiedon lähdeviitteeseen:

Urheiluseurat 2010-luvulla. 2012. Ajatuksia seurojen kehittymisestä ja kehittämisestä. Toim. P. Mäenpää ja S. Korkatti. Suomen Liikunta ja Urheilu. SLU-julkaisusarja 1/2012. Viitattu 5.8.2014. Http://www.sport.fi/system/resources/W1siZiIsIjIwMTQvMDQvMTcvMTRfMjlfMTZfNDI1X1VyaGVpbHVzZXVyYXRfMjAxMF9sdXZ1bGxhLnBkZiJdXQ/Urheiluseurat%202010-luvulla.pdf.

SLU eli Suomen Liikunta ja Urheilu on kustantaja/julkaisija, mutta julkaisussa ei kustantajan kotipaikkaa. Todennäköisesti se on Helsinki, mutta en saa sitä selville heidän nettisivuiltaankaan pikaisesti vilkaisten. Kaikkien jäsenliittojen sun muiden yhteystiedot kyllä löytyvät vaivattomasti.

Tekstiviite aloitetaan julkaisun nimellä (Urheiluseurat 2010-luvulla 2012, sivut). Jos tuossa on sekaannuksen paikka, tekstiviitteeseen voi lisätä pisteen (urheiluseurat 2010-luvulla. 2012, sivut).

Aakkosjärjestykseen, mars!

Uudessa suomenkielisessä opinnäytetyön kuvailulehtipohjassa kummastuttaa se, että työn ohjaaja kirjoitetaan Etunimi Sukunimi, kun taas kaikki muut nimet on Sukunimi, Etunimi -muodossa. Pitäisikö se muuttaa?

Vastaus:
Ei pitäisi, sillä kuvailulehteä on uudistettu ihan tietoisesti.

Suomenkielessä on suora sanajärjestys. Sen takia kaikki mahdollinen, myös työn ohjaajan nimi, kirjoitetaan suoran sanajärjestyksen mukaisesti: Etunimi Sukunimi.

Mutta miksi tekijän nimeä ei sitten kirjoiteta kuvailulehteen suorasti Etunimi Sukunimi -järjestyksessä, vaan käänteisesti ”Sukunimi, Etunimi”?

Perusteena on se, että lähteet järjestetään lähdeluetteloihin sukunimien mukaiseen aakkosjärjestykseen. Jos joku haluaa viitata kyseiseen lähteeseen, hän näkee kuvailulehdestä, mikä on sukunimi ja mikä etunimi. Ja osaa sitten tehdä lähdeviitteen oikein.

Joskushan on vaikea hahmottaa ­– esimerkiksi vieraskielisistä nimistä – mikä henkilön nimestä on sukunimeä ja mikä etunimeä.

Ja auttaahan kuvailulehden tiedot myös muuta aakkostamista, esimerkiksi julkaisujen järjestämistä kirjaston tai kirjakaupan hyllyille, tavallisille tai virtuaalisille.

Kansilehdessä opparin tekijän nimi kirjoitetaan suoran sanajärjestyksen mukaisesti: Etunimi Sukunimi.

Kirjan sisällä olevat osiot

Olisin kysynyt lähdeviittauksista jossa kirjan kirjoittajilla on omat osiot kirjan sisällä. Kirjan kirjoittajat Itkonen, Heikkala,ja Ilmanen ja Koski. Kirjan sisällä on selkeästi uusi otsikko ja kirjoittajien nimet esim. vain Heikkala ja Koski.Teenkö tekstin sisällä viittauksen vain näihin pariin henkilöön vai koko kirjan tekijöihin?

Vastaus:

Vain niihin pariin henkilöön, siis Heikkalaan ja Koskeen. He ottavat tekijänoikeudellisen vastuun kirjoituksestaan.

Esimerkiksi näin (Heikkala & Koski julkaisuvuosi, sivut).

Myös lähdeluettelossa lähde merkitään heidän nimiinsä:

Heikkala, X & Koski, Y. Julkaisuvuosi. Luvun nimi. Julkaisussa: Julkaisun nimi. Kustannuspaikka: Kustantaja. Muut mahdolliset tiedot. Nettilähteistä Viitattu päivämäärä. Nettiosoite.

Haaste-hankkeen oppaat

Miten merkkaan verkkolähteen, jonka teksti on koottu useita eri lähteitä käyttäen. Oppaan etusivulla lukee tekstin kirjoittajan nimi, joka on tuossa alussa, mutta kun menee oppaan lähdeluetteloon niin huomaa, että tekstin tuottaja on käyttänyt useita lähteitä.

Olisiko tämä yksi vaihtoehto?

Vahvuuksien tukeminen –opas. 1/2013. Haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen. Haaste –hanke. Autismisäätiö. Tekstin koonnut: Korventaival, N. Viitattu 9.6.2014. http://www.autismisaatio.fi/haastavakayttaytyminen/

ja tässä on toinen vaihtoehto
Sollasvaara, R. 4/2013. Stressin huomioiminen –opas. Autismisäätiö. Haaste –hanke. Haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen. Viitattu 9.6.2014. http://www.autismisaatio.fi/haastavakayttaytyminen/

Vastaus:

Julkaisut usein kirjoitetaan eri lähteitä käyttäen. Silloin kerrotaan omin sanoin (referoidaan) aiempien julkaisujen sisältöjä tai tutkimustuloksia. Voi tosin olla, että tässä tapauksessa oppaaseen on todellakin koottu aiemmissa hankkeissa ynnä muissa vastaavissa olleita hyviä ohjeita.

Ensiksi on tosiaan mietittävä, aloittaako lähdeviitteen tekstin kirjoittajan nimellä vai julkaisun nimellä. Kumpikin on ok.

Kirjoittajan nimellä aloittamista tukee se, että tekstin kirjoittaja mainitaan nimiösivulla. Kansilehdessä ei kuitenkaan mitenkään mainita tekstin kirjoittajaa eikä myöskään piirrosten tai valokuvien tekijöitä. Valokuvat on tehty Autismisäätiön Vallilan valmennuskeskuksen Mediapajassa. Nimiösivulla mainitaan tekijöiden rimpsussa myös projektityöryhmä ja sen kokoonpano.

Kun samantasoisina tekijöinä on sikinsokin henkilöitä ja yhteisöjä, voi olla selvintä aloittaa lähdemerkintä julkaisun nimellä:

Vahvuuksien tukeminen: opas. 2013. Haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen 2011–2014. Haaste-hankkeen julkaisuja 1/2013. Autismisäätiö. Viitattu 9.6.2014. Http://www.autismisaatio.fi/haastavakayttaytyminen/materiaalipankki/.

Toinen lähdeviite:

Stressin huomioiminen: opas. 2013. Haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen 2011–2014. Haaste-hankkeen julkaisuja 4/2013. Autismisäätiö. Viitattu 9.6.2014. Http://www.autismisaatio.fi/haastavakayttaytyminen/materiaalipankki/.

Julkaisuvuosi-tieto on lähdemerkinnän toinen tieto. Siinä ilmoitetaan vain vuosiluku, ei muuta.

Netistä saisin selville Autismisäätiön osoitteen (Helsinki), mutta kun julkaisussa ei kerrota kustannuspaikkaaa, niin ei sitä silloin lähdemerkintään tarvitse laittaa.

Kirja kirjaston hyllyssä nimen mukaan, vaikka henkilötekijät

Useat oppaat on luokiteltu kirjastossa oppaan nimen mukaan, vaikka oppaalla olisi henkilötekijä tai useita tekijöitä. Kumpi tapa opinnöytetyössä on oikea? Alla on muutama esimerkki.

– Kansalaisbarometri 2011. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry. 2011. Tekijöitä 6 kpl.
– http://www.tekes.fi/Julkaisut/asiakkaat_kuntapalvelujen_kehittajiksi.pdf
– http://www.tekes.fi/Julkaisut/matkaopas.pdf
– http://issuu.com/soste/docs/sosiaalibarometri2013.

Vastaus:

Otan käsittelyyn tuon ekan barometrin.

Kansalaisbarometrin tiedot löytää SOSTEn sivuilta: http://www.soste.fi/julkaisut/barometrit.html
ja itse barometrin osoitteesta http://www.soste.fi/media/pdf/julkaisut/kansalaisbarometri_2011.pdf.

Sivuilta selviää nämä tiedot:

Tekijöitä todellakin on kuusi: Siltaniemi Aki, Hakkarainen Tyyne, Lohden Pia, Luhtanen Marjukka, Perälahti Anne ja Särkelä Riitta.
Kirjan nimi: Kansalaisbarometri 2011. Hyvinvointi, palvelut ja osallisuus kansalaismielipiteissä
Julkaisuvuosi: 2011
Kustantaja: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
SOSTEn pääpaikka on Helsingissä.

Lähdeviite aloitetaan henkilötekijöillä:

Siltaniemi A., Hakkarainen T., Lohden P., Luhtanen M., Perälahti A. & Särkelä R. 2011. Kansalaisbarometri 2011. Hyvinvointi, palvelut ja osallisuus kansalaismielipiteissä. Helsinki: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry. Viitattu 3.4.2014. Http://www.soste.fi/media/pdf/julkaisut/kansalaisbarometri_2011.pdf.

Näyttää siltä, että tätä barometriä julkaistaan jatkossa kolmen vuoden välein, nettisivun tiedon mukaan. Eka barometri julkaistiin 2009.

Miksi kirja on kirjastossa kirjan nimen mukaan, vaikka sillä on henkilötekijät?

Ymmärrän kyllä, että lähdeluettelossakin näyttäisi nätimmältä, jos Kansalaisbarometrit tulisivat peräkkäin, vaikka niillä olisi joka kerta eri kirjoittajat:

Kansalaisbarometri 2009 …

Kansalaisbarometri 2011 ….

Mutta esitettyyn kysymykseen osaa minua paremmin vastata kollegani Birgitta Kurvinen:

Kirjastoaineistojen kuvailussa käytetään kansainvälisiä yhtenäisiä kuvailusääntöjä. Yksittäinen teos, esim. kirja tai artikkeli kuvataan siten, että se on tunnistettavissa ja erotettavissa muista teoksista, esim. tietyn kirjan eri painokset ja ilmiasut. Säännöt ohjaavat käyttämään teoksen nimeä silloin, kun tekijöitä on enemmän kuin kolme. On käytäntö, että tällöin luetteloon merkitään vain teoksen ensimmäinen tekijä.

Lähdeluettelo toteuttaa samaa periaatetta, lähdeluetteloon kirjataan riittävät tiedot teoksen löytämiseksi. Raportointiohjeen mukaan lähdeluetteloon merkitään kaikki tekijät. Kuvailusäännöt ja raportointiohje poikkeavat tältä osin toisistaan. Tekijöiden nimet lähdeluetteloon löytää parhaiten käsillä olevasta, lähteenä käytettävästä teoksesta.

Isännöinnin käsikirjan kirjoittajalauma

Kysymykseni koskee lähdeviitteitä ja -luetteloa sellaisessa tapauksessa, jossa lähteenä käyttämässäni opuksessa on 33 kirjoittajaa. Kyseessä on siis Isännöinnin käsikirja.

Tällä teoksella on todellakin 33 kirjoittajaa, mutta kunkin tekstin ja luvun kirjoittaja on eritelty käsikirjan alussa kirjoittajaluettelossa.

Laitanko siis lähdeviitteeseen ja -luetteloon vain sen henkilön nimen, joka todellisuudessa on viittaamani luvun kirjoittanut? Ei varmaankaan ole järkevää ainakaan tekstiviitteeseen kirjoittaa kaikkien 33 henkilön nimeä? 🙂

Jos näin on, niin entäpä lähdeluetteloon? Pitääkö sinne kirjoittaa kaikkien 33 nimet vai riittääkö, jos laitan heidän nimet, joiden tekstejä olen kirjasta käyttänyt? Kirjassa on kylläkin vain 4 toimittajaa, mutta varmaankaan vain toimittajien nimiä ei voi lähdeluetteloon laittaa?

Vastaus:

Olisi tosiaan aika epämukavaa kirjoittaa tekstiviitteeseen 33 kirjoittajan nimeä!

Kyseinen lähde on siis toimitettu teos, jonka jokaisella luvulla on eri kirjoittajat. Se helpottaa tässä tilanteessa. Kokoomateoksen toimittajien (editoijien) nimiä ei tarvitse ilmoittaa, jollei ehdottomasti halua.

Lähdeluetteloon tulevat vain ne lähteet (artikkelit/luvut), joihin olet tekstissä viitannut. Aloita lähdeviite luvun kirjoittajan nimellä:

Luvun kirjoittajan nimi. Julkaisuvuosi. Luvun nimi. Julkaisussa: Isännöinnin käsikirja. Helsinki: Kiinteisöalan Kustannus, sivut.

Jos olet lukenut sitä e-kirjana Ellibs-palvelussa Nelli-portaalissa (kirjaston maksaman lisenssin turvin), lähdeviite tulee:

Luvun kirjoittajan nimi. Julkaisuvuosi. Luvun nimi. Julkaisussa: Isännöinnin käsikirja. Helsinki: Kiinteisöalan Kustannus, sivut. Viitattu pvm. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Ellibs.

Tekstiviite tehdään normisti (tekijän sukunimi julkaisuvuosi, sivut).

Kirjan nimi ei kerro tarpeeksi

Miten kannattaisi merkitä kahden peräkkäisen tekstiluvun osuus lähdeviitteeksi, kun kirjoittajat ovat tehneet koko kirjan, mutta haluaisin nostaa kappaleet esille, koska kirjan nimi ei kerro, miksi suosittelen kappaleita…?

eli näin:
Uhari, M. & Nieminen, P. 2012. Systemaattiset katsaukset ja Lääketieteellisen artikkelin lukeminen. Teoksessa: Epidemiologia ja biostatistiikka. Helsinki: Duodecim. s. 282-304.

vai näin:
Systemaattiset katsaukset ja Lääketieteellisen artikkelin lukeminen. Teoksessa: Uhari, M. & Nieminen, P. 2012 Epidemiologia ja biostatistiikka. Helsinki: Duodecim. s. 282-304.

Vastaus:

Kekseliäs ratkaisu. Opettajan näkökulmasta katsottuna tuo merkintätapa olisi perusteltu.

Mutta kumpikin lähdeviite on ongelmallinen, jos haluaa noudattaa sääntöjä tiukasti.

Yleisperiaate on, että jos kirjan kirjoittajat ovat tehneet koko kirjan, lähdeviitteessä Viitataan koko kirjaan, eikä kirjan eri lukuihin:

Uhari, M. & Nieminen, P. 2012. Epidemiologia ja biostatistiikka. Helsinki: Duodecim.

Eri asia olisi, jos jokaisella luvulla olisi eri kirjoittaja tai kirjoittajat.

Lähdeviitteeseen voi kuitenkin lisätä muita olennaisia tietoja (SFS 5989, 18). Luvun nimi on tässä tapauksessa olennainen, sen voisi siis lisätä:

Uhari, M. & Nieminen, P. 2012. Epidemiologia ja biostatistiikka. Helsinki: Duodecim. Sisältää luvun Systemaattiset katsaukset ja lääketieteellisen artikkelin lukeminen.

Toinen tapa on kertoa asiasta tekstissä, vaikka näin:

– – Uhari ja Nieminen (2012, sivut) ovat kirjoittaneet systemaattisista katsauksista ja lääketieteellisen artikkelin lukemisesta ja todenneet, että – –

Tekijäksi kirjoittaja vai haastateltu?

Minulla on opparissa yksi lähde, johon viittaamiseen en ole saanut ohjaajiltanikaan selkeää vastausta. Kirja on siis:

Vanhemmuuden roolikartta: syvennä ja sovella: käyttäjän opas 2. 2001. Toim. M. Rautiainen. Helsinki: Suomen kuntaliitto.

Kappale, jota kirjasta käytän on otsikoitu Vanhemmuuden roolit ja varhainen vuorovaikutus (0-2 vuotta). Kirjoittaja on merkattu näin: Marja Shulmanin haastattelun pohjalta kirjoittanut Mari Rautiainen. Miten tähän pitäisi viitata, jos ajatukset ovat Marja Shulmanin, mutta teksti on Mari Rautiaisen?

Vastaus:
Kirjoittaja on Rautiainen, joten lähdeviite aloitetaan sillä.

Katsoin Melinda-tietokannasta kirjan muut tiedot. Niiden perusteella tekisin lähdeviitteen näin:

Rautiainen, M. 2001. Vanhemmuuden roolit ja varhainen vuorovaikutus (0-2 vuotta). Artikkeli pohjautuu Marja Shulmanin haastatteluun. Julkaisussa: Vanhemmuuden roolikartta: käyttäjän opas. Osa 2: Syvennä ja sovella. Helsinki: Suomen kuntaliitto.

Netissä olevan epäselvän kuvan ja Melindassa olevien tietojen mukaan kirjan kansi- ja selkänimeke on ”Vanhemmuuden roolikartta: syvennä ja sovella.”. Sen perusteella lähdeviitteen voi tehdä näinkin:

Rautiainen, M. 2001. Vanhemmuuden roolit ja varhainen vuorovaikutus (0-2 vuotta). Artikkeli pohjautuu Marja Shulmanin haastatteluun. Julkaisussa: Vanhemmuuden roolikartta: syvennä ja sovella. Käyttäjän opas, 2. Helsinki: Suomen kuntaliitto.

Lukija kyllä löytää julkaisun, tekipä lähdeviitteen kummalla tavalla hyvänsä.

Kirjan toimittajan (eri lukujen tekstin editoija/yhtenäistäjä) nimeä ei ole pakko ilmoittaa, koska on toissijainen tekijä. Mutta sen saa ilmoittaa halutessaan.

Sama tekstiviite, eri lähde

Erästä HYVI:n projektiin liittyvää raporttia työstäessä eteen tuli ongelma, jonka mielestäni kyllä ratkaisin, mutta varmistaisin vielä. Kyse on seuraavista lähteistä:

Lukkarinen, H., Virsiheimo, T., Savo, M., Hiivala, K., & Salomäki, T. 2013. Potilaan turvallinen siirto heräämöstä vuodeosastolle. Anestesiahoitotyön käsikirja. Viitattu 12.2.2014. http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Terveysportti, Sairaanhoitajan tietokannat.

Lukkarinen, H., Virsiheimo, T., Savo, M., Hiivala, K., Salomäki, T. & Hoikka A. 2013. Postoperatiivisen hoidon yleisperiaatteet. Anestesiahoitotyön käsikirja. Viitattu 13.2.2014. http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Terveysportti, Sairaanhoitajan tietokannat.

Hoikkaa lukuunottamatta siis samat kirjoittajat molemmissa ja julkaisuvuosikin sama. Lukkarinen molemmissa ensimmäisenä.

Ensimmäisellä viittauskerralla ongelmaa ei ole, mutta toisella kerralla molempien lähteiden tekstiviitehän olisi: Lukkarinen ym. 2013.

Tuttua ennestään on se, että saman kirjoittajan samana vuonna julkaistut lähteet laitetaan aakkosjärjestykseen ja julkaisuvuoden perään a, b,c, jne. Mutta periaatteessahan näissä ei ole sama(t) kirjoittaja(t), mutta tekstiviite ilman tuota kirjainta tietysti aiheuttaa hämmennystä, kun se ei johdata suoraan oikealle lähteelle. Itse kallistuisin nuo kirjaimet lisäämään julkaisuvuoden perään.

Vastaus:

Jännä, miten näitä erikoisuuksia löytyy!

Lähdeviite-standardissa SFS 5989 todetaan näin: ”Jos kahdella tai useammalla tietolähteellä on sama tekijä ja julkistusvuosi, ne voidaan erottaa toisistaan pienaakkosilla (a, b, c jne), jotka merkitään vuosiluvun perään.”

Totta kuitenkin turiset: näillä lähteillä ei ole samat kirjoittajat. Mutta koska tekstiviitteen pitää mieluiten olla yksiselitteinen, kallistun sinun kanssasi samaan suuntaan: lisää kirjaimet julkaisuvuoden perään erottelemaan lähteitä toisistaan. Se on lukijaystävällinen ratkaisu. Siis toisella tekstiviittauksella näin: (Lukkarinen ym. 2013 a) ja (Lukkarinen ym. 2013b).

Sikinsokin kirjoittajat ja toimittajat

Miten lähdeviite tähän julkaisuun tehdään: Http://www.opetushallitus.fi/download/152278_Monipalvelut_kiinteisto-_ja_kotityopalvelualalla_loppuraportti.pdf.

Vastaus:

Tässä hämmentävintä on kannessa oleva tieto:

Hurtig, L. (toim.) & Kontiokoski, P. & Pälli, P. (toim.) & Rekilä, K. (toim.) & Välimäki, I.

Ikään kuin nuo Kontiokoski ja Välimäki olisivat olleet tekijöitä ja muut kolme julkaisun toimittajia. Olisi kuitenkin hassua aloittaa lähdeviite Kontiokosken ja Välimäen nimillä, kun eivät edes ole tuossa nimilistassa ensimmäisinä.

Lähdeviitteen näkökulmasta katsottuna toimittajat (editoijat) ovat ns. muita tekijöitä eli toissijaisia tekijöitä, joita ei tarvitse lähdeviitteessä ilmoittaa. Heidät saa kuitenkin ilmoittaa halutessaan. Silloin lähdeviite aloitetaan lähteen nimellä.

Esipuheessa kaikki henkilötekijät haluavat näköjään piiloutua työryhmäksi. Silloinkin lähdeviite aloitetaan lähteen nimellä.

Tekisin tässä sellaisen ratkaisun, että lähdeviite näin sekavaan julkaisuun voidaan aloittaa lähteen nimellä. Lukija löytää vaikka mahdollisia tekijöitä ei ilmoitetakaan:

Monipalvelut kiinteistö- ja kotityöpalvelualalla – laadullisen ennakoinnin selvitystyö. 2013. Selvitys  30.6.2013 Opetushallitukselle. Rovaniemi: Rovaniemen koulutuskuntayhtymä. Viitattu 3.2.3014. Http://www.opetushallitus.fi/download/152278_Monipalvelut_kiinteisto-_ja_kotityopalvelualalla_loppuraportti.pdf.

Tämänkin voi halutessaan tehdä tekstiviite-ystävällisemmäksi näin:

Monipalvelut kiinteistö- ja kotityöpalvelualalla. 2013. Laadullisen ennakoinnin selvitystyö 30.6.2013 Opetushallitukselle. Rovaniemi: Rovaniemen koulutuskuntayhtymä. Viitattu 3.2.3014. Http://www.opetushallitus.fi/download/152278_Monipalvelut_kiinteisto-_ja_kotityopalvelualalla_loppuraportti.pdf.

Tekijäksi Anon?

Jos artikkelilla ei ole tekijää, merkitäänkö tekijäksi Anon? Esim. näin:

Anon. 2014. Koulutukseen on panostettava vaikeinakin aikoina. Potilaan lääkärilehti 2.1.2014.

Vastaus:

Ei merkitä. Jos noita Anon-alkuisia lähteitä olisi paljon lähdeluettelossa, tekstiviitteetkin olisivat aika Anon-pitoisia (Anon 2014; Anon 2012).

JAMKissa siis näin: Jos artikkelilla ei ole henkilötekijää, lähdemerkintä alkaa artikkelin nimellä.

Koulutukseen on panostettava vaikeinakin aikoina. 2014.  Potilaan lääkärilehti 2.1.2014. Viitattu pvm. Nettiosoite.

Paitsi, että kun etsin tuon artikkelin netistä, huomaan, että sen toimittaja (journalisti) kerrotaan artikkelin lopussa. Lähdemerkintä tuleekin näin:

Vierula H. 2014. Koulutukseen on panostettava vaikeinakin aikoina. Potilaan lääkärilehti 2.1.2014. Viitattu 16.1.2014. Http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/koulutukseen-on-panostettava-vaikeinakin-aikoina/.

Itse lisäisin lähdeviitteeseen tiedon alkuperäislähteestä:

Vierula H. 2014. Koulutukseen on panostettava vaikeinakin aikoina. Potilaan lääkärilehti 2.1.2014. Artikkeli julk. alunperin Lääkärilehdessä 50–52/13. Viitattu 16.1.2014. Http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/koulutukseen-on-panostettava-vaikeinakin-aikoina/.

 

 

Ongelmana loppuraportin monta kirjoittajaa

Lähteenäni on erään tutkimuksen loppuraportti, joka vaikuttaa kokoomateokselta. Lukujen aluissa ei kuitenkaan ole kerrottu, kuka kyseisen luvun on kirjoittanut (ei siis välttämättä ole kokoomateos). Raportin alussa on pitkä lista kirjoittajia, mutta myös toimittaja on mainittu. Tehdessäni ensimmäistä viittausta, viittaanko tekstissäni toimittajaan vai kaikkiin kirjoittajiin? Onko sillä myöskään lähdemerkintään vaikutusta, että toimittaja on mainittu erikseen?

Lähteeni löytyy tästä linkistä:
http://www.mela.fi/sites/default/files/tyoymparisto_nykyaik_lypsykarjatilalla_1996.pdf

Vastaus:

Toimittajat (kirjan editoijat, katsovat että kirjoitustyyli on yhtenäinen yms.) ovat toissijaisia, ns. muita tekijöitä. Heitä ei tarvitse ilmoittaa lähdeviitteessä, eikä siten myöskään tekstiviitteessä. Jos haluaa, heidät saa ilmoittaa lähdeviitteessä, ”jos lähde on siten helpompi tunnistaa tai jos tällä tiedolla on merkitystä lähdeviitteen kannalta” ( SFS 5989, 9). Mutta ei tekijöinä, vaan toimittajina – esimerkiksi: Toim. A. Virtanen) – ja vasta lähteen nimen jälkeen.

Sillä, että toimittaja on mainittu erikseen, on siis merkitystä.

Huom! Lehtiartikkelien toimittajat (journalistit) ovat varsinaisia tekijöitä, joilla on tekijänoikeus tekstiinsä, heidät merkitään tekijöiksi -> lähdeviite alkaa journalistin nimellä.

Kirjan nimi vai tekijöiden konkkaronkka

Kirjan kirjoittajat ovat tekijänoikeudellisia tekijöitä, he ottavat vastuun tekstistänsä. Nyt on vain mietittävä, ovatko he tekijöitä.

Lähdeviite-standardi (SFS 5989, 5) suosittelee, että lähdeviitteen tiedot otetaan nimiölehdeltä tai sen vastineelta. Yleensä nimiölehti on kansilehden jälkeen, välissä saattaa tosin olla tyhjiä sivuja/lehtiä. Opparissa nimiölehteä vastaa kuvailulehti.

Jos kerran nimiölehdessä ilmoitetaan kirjoittajat, silloin he ovat aitoja henkilötekijöitä. Lähdeviite aloitetaan heidän nimillänsä:

Haatainen, S., Kalliokoski, P., Kalliopää, M., Kallunki, H., Kangas, J., Kotimaa, M., Louhelainen, K., Nevala-Purala, N., Ojanen, K. & Pasanen, A.-L. 1996. Työympäristö nykyaikaisella lypsykarjatilalla. Loppuraportti Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle 30.11.1995. Helsinki: MELA.

Kirjan alkusanoissa tosin mainitaan vain kolme organisaatiota, joita kiitetään.  Mutta esipuheen allekirjoituksena on taasen ”Tekijät”. Niin että onhan tämä sekavaa.

Hämmennystä aiheuttaa lisää vielä se, että esimerkiksi Melinda-tietokannassa kirja on luetteloitu sen nimen mukaan ja muiksi tekijöiksi ilmoitetaan toimittajan lisäksi kirjoittajat ja ne kolme organisaatiota, jotka mainitaan kansilehdellä ja nimiölehdellä.

Tekstiviitteeseen ekalla kerralla kaikki tekijät

Myös tekstiviitteessä ilmoitetaan ekalla kerralla kaikki tekijät, ja lisäksi julkaisuvuosi ja sivunumerot. Tekstiviite näyttää kyllä hieman rasittavalta:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Haatainen, Kalliokoski, Kalliopää, Kallunki, Kangas, Kotimaa, Louhelainen, Nevala-Purala, Ojanen & Pasanen 1996, sivut).

Tämä ohje perustuu standardin (SFS 5989, 9) ohjeeseen: kaikkien nimet pitää mainita, jos mahdollista. Ja mikäpä meitä estäisi?

Nythän JAMKissa on käytäntö, että jos tekijöitä on neljä tai enemmän, kuten tässä tapauksessa, voidaan muilla kerroilla ilmoittaa eka tekijä ja sen jälkeen kirjoittajakeskeisessä viittauksessa ilmaisu “ja muut”. Asiakeskeisessä viittauksessa käytetään lyhennettä ”ym.”.

Haatainen ja muut ovat todenneet – –

Tekstiä tekstiä tekstiä (Haatainen ym. 1996, sivut).

Olen miettinyt samanlaista ongelmatapausta tammikuussa 2013 ja syyskuussa 2011.

Itse kannatan kyllä sitä, että jos kirjoittajia on vähintään neljä, tekstiviitteeseen voisi laittaa jo ekalla kerralla lyhenteen ”ja muut” tai ”ym”. Mutta JAMKissa ei ainakaan vielä toistaiseksi toimita niin.

Mikä julkaisuvuodeksi?

Kirjassa on sekin ristiriita, että nimiölehdellä on kaksi vuosilukua, 1995 ja 1996, ja kansilehdellä yksi, 1996. Kumpi näistä on oikea? Nuo kirjoittajat ovat antaneet loppuraporttinsa Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle 30.11.1995, mutta kirja on julkaistu vasta vuoden 1996 huhtikuussa. Julkaisuvuosi on siis 1996.

Kiinnitän tiedon luotettavuuden näkökulmasta huomiota siihen, että julkaisu on tosiaan jo vuodelta 1996. Se on ok, jos kuvaa vaikkapa lypsykarjatilojen työympäristön muutosta vuosien ja vuosikymmenten aikana. Muuten se vaikuttaa ei-ajantasaiselta lähteeltä.

Ai niin, minunkaan mielestäni tämä ei ole kokoomateos, vaikka onkin toimitettu.

Viitteen alkuun kirjan kappaleen kirjoittaja

Kuinka nyt siis oikeaoppisesti merkkaan lähdeluetteloon tämän? Kirjalla on monta tekijää, joista jokainen on kirjoittanut yhden kappaleen. Olen ottanut lauseen kuitenkin vain yhden tekijän kirjoittamasta kappaleesta. Ja eikö ole hassua että loppuun tulee Kustantaja, sivunumero(t)?

Vastaus:

Aloita lähdeviite kyseisen yksittäisen luvun/kappaleen kirjoittaja-tiedolla.

Raportointiohjeessa kerrotaan, että ”kokoomateoksessa ilmestyneestä artikkelista ilmoitetaan tekijä, julkaisuaika, artikkelin nimi ja perustiedot teoksesta, jossa artikkeli on ilmestynyt”. Esimerkkinä on tällainen lähdeviite:

Lerkkanen, J. 2008. Sähköisen portfolion käsitteet opinto-ohjaajakoulutuksessa ja sen käyttö opintojen hyväksilukemisen välineenä. Teoksessa Taidatko tunnistamisen? Toim. A. Niskanen ja R. Virtanen. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 52-56.

Itse suosin nykyään Teoksessa-sanan tilalla ”Julkaisussa:”-ilmaisua, koska lähdeviitestandardissa sellaista suositellaan. Kootun teoksen toimittajiakaan ei ole pakko kertoa, joten lähdeviitettä voi vielä yksinkertaistaa:

Lerkkanen, J. 2008. Sähköisen portfolion käsitteet opinto-ohjaajakoulutuksessa ja sen käyttö opintojen hyväksilukemisen välineenä. Julkaisussa: Taidatko tunnistamisen? Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 52-56.

Lähdeviitteessä kerrotaan luvun/kappeleen/artikkelin alku- ja loppusivu.

Eli tässä viitteessä:

  • Luvun/kappaleen kirjoittaja (tekijä): Lerkkanen, J.
  • Julkaisuvuosi: 2008
  • Luvun/kappaleen otsikko (julkaisun nimi): Sähköisen portfolion käsitteet opinto-ohjaajakoulutuksessa ja sen käyttö opintojen hyväksilukemisen välineenä
  • Kokoomateoksen (emojulkaisun) nimi: Taidatko tunnistamisen?
  • Kustannuspaikka (huom! ei kirjapainon paikka): Jyväskylä
  • Kustantaja (huom! ei kirjapaino): Jyväskylän ammattikorkeakoulu
  • Sivut, joilla kirjan luku/kappale sijaitsee kokoomateoksessa: 52-56

Huom! Tekstissä (tekstiviitteessä) ilmoitetaan vain se kyseinen sivu tai ne kyseiset sivut, joihin juuri siinä tekstinkohdassa kohdassa viitataan.

Vastaan tuohon toiseen kysymykseen eri postauksessa.

Monta lähdeviitettä kokoomateoksesta

Kun kyseessä on kokoelmateos ja tekstissä on monta viittausta samasta teoksesta. Kirjoitetataanko lähdeluetteloon yhden kerran teos vai täytyykö teosta toistaa monta kertaa koska tekijä on eri?

Vastaus:
Kokoomateos koostuu eri tekijöiden itsenäisistä teksteistä. Tekijöillä on tekijänoikeus omiin teksteihinsä. Jokaisesta eri tekijöiden artikkeleista (tai kirjan luvuista) tehdään oma lähdeviitteensä lähdeluetteloon.

Lähdeluetteloon tulee lähdeviite vain niistä kokoomateoksen artikkeleista/luvuista, joihin viittaatte tekstissä. Ei siis kaikista kirjassa olevista artikkeleista/luvuista.

Saman kirjoittajan tekstit samassa teoksessa samana vuonna

Meillä on lähdeluettelossa tämmöiset lähteet:

Raussi-Lehto, E. 2006. Vammaisen tai kuolleen lapsen syntymä. Teoksessa Kätilötyö. Toim. U. Paananen, S. Pietiläinen, E. Raussi-Lehto, P. Väyrynen ja A-M. Äimälä. Tampere: Edita.

Raussi-Lehto, E. 2006. Syntymän hoito. Teoksessa Kätilötyö. Toim. U. Paananen, S. Pietiläinen, E. Raussi-Lehto, P. Väyrynen ja A-M. Äimälä. Tampere: Edita.

Törmäsimme tekstiviittauksia tehdessä semmoiseen ongelmaan, että miten laitamme viittaukset kyseisiin lähteisiin? Kyseessä kuitenkin saman kirjoittajan tekemät tekstit samassa teoksessa ja kyseessä sama vuosi… Onko mitään keinoa erottaa niitä toisistaan vai voidaan laittaa molempiin teksteihin (Raussi-Lehto 2006, sivut), vaikka ne lähdeluettelossa ovat kaksi eri lähdettä?

Vastaus:
Lähdeviitestandardi, kohta A2.1, sanoo näin: ”Jos kahdella tai useammalla tietolähteellä on sama tekijä ja sama julkistusvuosi, ne voidaan erottaa toisistaan pienaakkosilla (a, b, c jne.), jotka merkitään vuosiluvun perään.”

Jos kyseessä on kokoomateos, on hyvä ilmoittaa myös, millä sivuilla kyseisen tekijän teksti (luku, artikkeli) on.

Siis näin:

Raussi-Lehto, E. 2006a. Syntymän hoito. Julkaisussa: Kätilötyö. Helsinki: Edita, 206 – 268.

Raussi-Lehto, E. 2006b. Vammaisen tai kuolleen lapsen syntymä. Julkaisussa: Kätilötyö. Helsinki: Edita, 363 – 366.

Muutin lähteiden järjestystä. Kirjastoihmiset ovat niin piintyneitä aakkosjärjestykseen 😉

Lyhensin myös vähän lähdemerkintöjä. Toimittajat (tekstin editoijat) saavat toki olla mukana, se on täysin sallittua ja monella alalla käytössä. Mutta pakko niitä ei ole siihen ängetä, koska ovat toissijaisia tekijöitä. Mielestäni monet lähdeviitteet ovat helpommin ymmärrettäviä, kun toimittaja-rimpsut jätetään pois.

Poikkeus: Jos kyseessä on lehden toimittaja, journalisti, hän on ensisijainen tekijä, koska on tekijänoikeudellisessa suhteessa tekstiinsä. Hänen nimensä tulee silloin lähdeviitteen ensimmäiseksi tiedoksi.

Koska lähdeviitestandardissa suositaan ilmaisua ”Julkaisussa:”, käytin sitä tässä julkisessa ohjeessa. Mutta voitte käyttää teoksessa-sanaa, ei sitä tarvitse alkaa muutella, se on aivan oikein.

Koska minulla ei ole nyt tuota kirjaa käsissäni, tsekkasin sen tiedot kirjaston Janet-tietokannasta. Kustantajan paikkakunta näyttäisi olevan Helsinki. Sijaitseeko kirjapaino Tampereella? Kirjapainon tietoja ei tarvitse ilmoittaa.

Tekstiviitteissä lähteet näkyvät erilaisina (Raussi-Lehto 2006a, 220; Raussi-Lehto 2006b, 363).

Lähdeviitestandardi:

Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet. 2012. Standardi. Vahvistettu 13.8.2012. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS. Viitattu 8.10.2013. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, SFS Online.

 

Viisi artikkelia yhdeksi lähdeviitteeksi?

Voidaanko nämä lähteet yhdistää yhdeksi lähteeksi esim. MLL. n.d. Vanhempainnetti. Viitattu 4.7.2013. ja tuleeko lähdeviitteeksi vain MLL. n.d.?

MLL. n.d. Leikin merkitys lapselle. Vanhempainnetti. Viitattu 4.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/lasten_leikit/leikin_merkitys_lapselle/

MLL. n.d. Lapsen ja nuoren temperamentti ja persoonallisuus. Vanhempainnetti. Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/lapsen-temperamentti/

MLL. n.d. Oppiminen ja älyllinen kehitys. Vanhempainnetti. Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/5_6-vuotias/oppiminen/

MLL. n.d. Sosiaalisten taitojen kehitys. Vanhempainnetti. Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/5_6-vuotias/sosiaaliset_taidot/

MLL. n.d. Persoonallisuuden ja tunne-elämänkehitys. Vanhempainnetti. Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/5_6-vuotias/persoonallisuus_ja_tunne-elama/

Vastaus:
Mielestäni nuo on parempi pitää eri lähteinä lähdeluettelossa. Kuten olette tehneetkin.

Perustelut: Osa Vanhempainnetti-lähteistänne on selvästi artikkeleita, joissa on oma lähdeluettelonsakin (tai lopussa kirjallisuuslista). Vanhempainnetti on laaja sivusto, jossa on erilaisia osioita ikäryhmittäin tai aiheittain jaoteltuna. Lukija näkee lähdeviitteestä käsitelläänkö nyt taaperoikäisiä vai varhaisteinejä.  Sen vuoksi ikäryhmästä tai muusta vastaavasta jaottelusta olisi hyvä kertoa jonkunsorttisena täsmentävänä tietona lähdemerkinnässä tai vaikka nettiosoitteessa polkuna.

Lähdeviite ei ala MLL:llä. JAMKissa tekijätietona ilmoitetaan vain henkilötekijät, ei organisaatiot (yhteisöt). Tämä sen vuoksi, että opiskelijan voi olla melko vaikeaa tietää, missä roolissa organisaatio kulloinkin on (tekijä, julkaisija, kustantaja, kirjapaino, projektin koordinaattori tms.). Sinänsä lähdeviitestandardi suo kyllä mahdollisuuden lähdemerkinnän aloittamiseen organisaation nimellä.

Kun henkilötekijää ei ole, aloitetaan lähdemerkintä lähteen nimellä.

N.d. kirjoitetaan lähdeluettelossa isolla alkukirjaimella (jossa se ikään kuin aloittaa oman lauseensa pisteen jälkeen). Tekstiviitteeseen se tulee pienellä, koska ei yleensä aloita mitään lauseentapaista.

N.d.:n tilalle voisi laittaa vuosiluvun 2009. Info-sivulta nimittäin selviää, että ”Vanhempainnetti -sivusto on tuotettu Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Vanhemmat ja itsenäistyvä nuori -projektissa (VIN). VIN-projekti toteutettiin RAY:n tuella vuosina 2007–2009.” Sivuston tieto-osuus on siis vuodelta 2009, vaikka toisaalta blogikirjoituksista uusin on kirjoitettu lokakuussa 2013 eli muutama päivä sitten.

Osa Vanhempainnetin artikkeleissa referoiduista lähteistä on aika vanhoja, uusin taitaa olla vuodelta 2001.

Mutta lähdeviitteet voi tehdä siis esimerkiksi näin:

Leikin merkitys lapselle. N.d.  Artikkeli MLL:n Vanhempainnetissä, osiossa leikkivinkit. Viitattu 4.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/lasten_leikit/leikin_merkitys_lapselle/.

Lapsen ja nuoren temperamentti ja persoonallisuus. N.d. Artikkeli MLL:n Vanhempainnetissä, osiossa tietokulma, lapsen kasvu ja kehitys  Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/lapsen-temperamentti/.

Oppiminen ja älyllinen kehitys. N.d. Artikkeli MLL:n Vanhempainnetissä, osiossa tietokulma, lapsen kasvu ja kehitys, 5–6-vuotias. Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/5_6-vuotias/oppiminen/.

Sosiaalisten taitojen kehitys. N.d. Artikkeli MLL:n Vanhempainnetissä, osiossa tietokulma, lapsen kasvu ja kehitys, 5–6-vuotias. Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/5_6-vuotias/sosiaaliset_taidot/.

Persoonallisuuden ja tunne-elämänkehitys. N.d. Artikkeli MLL:n Vanhempainnetissä, osiossa tietokulma, lapsen kasvu ja kehitys, 5–6-vuotias. Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/5_6-vuotias/persoonallisuus_ja_tunne-elama/.

Näistä lähteistä olisi mahdollista yhdistää esimerkiksi nuo kolme lähdettä, jossa käsitellään 5–6-vuotiasta. Silloin tekstiviitteeseen pitää merkitä sivunumeron sijaan kunkin sivun nimi tai muu vastaava tieto, esimerkiksi (5–6-vuotias n.d., Sosiaalisten taitojen kehitys). Jos lukijan nimittäin haluaa lukea saman tiedon, jota referoitte opparissanne, hän löytää sen sitten sivun nimen perusteella tässä tapauksessa.

Tekijät tai nimikirjaimet sisällysluettelossa

Kirjalla on kaksi tekijää Kiiltomäki & Muma. He ovat kirjoittaneet kirjan kappaleita yhdessä ja erikseen. 2. kappaleessa molemmat ovat laitettu sisällysluetteloon kirjoittajiksi, mutta tekstistä olemme käyttäneet vain Kiiltomäen kirjoittamia osuuksia. Kuinka viittaus ja lähdemerkintä laitetaan?

Kiiltomäki, A. 2007. Kriisin kulku ja auttaminen. A. Kiiltomäki ja P. Muma. Teoksessa Tässä ja nyt. Sairaanhoitaja tekee kriisityötä. Sairaanhoitajaliitto. Gummerus Kirjapaino Oy.

Ajattelimme tällaista, menisikö sinnepäinkään?

Vastaus:
Joo menee, oikein hyvin.

Yritän vastata, vaikka käsissäni ei ole juuri nyt kyseistä kirjaa.

Käytännössä tällaisissa tapauksissa lähdemerkintöjä tehdään varmaankin kahdella tai kolmella eri tavalla: kirjoittajan mukaan tai sitten kirjan tekijöiden mukaan.

1) Jos jokaisen luvun alussa selvästi sanotaan, kuka sen on kirjoittanut, silloin laittaisin tekijäksi aina kyseisen henkilön. Hän on tällöin selvästi päävastuullinen tekijä. Lähdemerkintä tässä tapauksessa teidän ehdottamalla tavalla (pikkumuutoksilla):

Kiiltomäki, A. 2007. Kriisin kulku ja auttaminen. Julkaisussa: A. Kiiltomäki ja P. Muma. Tässä ja nyt. Sairaanhoitaja tekee kriisityötä. Helsinki: Suomen sairaanhoitajaliitto.

Gummeruksen kirjapainoa ei tarvitse mainita, koska kirjapaino vaan painaa kirjan, sillä ei ole vastuuta mistään muusta. Jos Gummerus on kustantajana (tuottajana, rahoittajana), silloin se on kerrottava.

Tällaisenkin lähdemerkinnän hyväksyisin:

Kiiltomäki, A. 2007. Kriisin kulku ja auttaminen. Julkaisussa: Tässä ja nyt. Sairaanhoitaja tekee kriisityötä. Helsinki: Suomen sairaanhoitajaliitto.

Lukija pystyy löytämään näilläkin tiedoilla julkaisun käsiinsä halutessaan. Ja kuten edellä totesin, Kiiltomäki on juuri sen luvun päävastuullinen tekijä, minkä tekstiin viittaatte. Muut ovat toissijaisia tekijöitä, jotka saa ilmoittaa tarvittaessa. Monimutkaisehkoa tässä on se, että Kiiltomäki on kummassakin roolissa, ja vieläpä eri rooleissa kirjan eri luvuissa.

2) Jos tekijää tai tekijöitä ei luvun alussa selvästi ilmoiteta, mielestäni lähdemerkinnän voi aloittaa kirjan kaikilla tekijöillä:

Kiiltomäki, A. & Muma, P. 2007. Tässä ja nyt. Sairaanhoitaja tekee kriisityötä. Helsinki:Suomen sairaanhoitajaliitto.

3) Mutta kyllä sisällysluettelon tekijäjaottelua voi noudattaa myös lähdemerkinnöissä. Sekin on siis ok.

Vaikka sisällysluettelossa tekijät ilmoitetaankin, usein sisällysluetteloa katsotaan nimenomaan siitä näkökulmasta, mitä asioita kirja sisältää, ei niinkään siitä, onko eri luvuilla eri kirjoittajat. Mielestäni ei voida vaatia, että opiskelijan pitäisi etsimällä etsiä tekijöitä kirjan eri osioista ja hoksata heidät sitten sisällysluettelosta, esipuheesta, johdannosta tai ties mistä milloinkin.

Kirjan editoijalla ja kustantajalla on mahdollisuus tuoda tekijät halutessaan selvästi esille luvun alussa. Jos eivät ole sitä tehneet, niin peiliin voivat katsoa, jos narisevat lähdemerkinnöistä. Tai sitten se on tekijöiltä tietoinen ratkaisu ja pyrkimys siihen, että lähdemerkinnät tehdään kirjan kirjoittajien mukaan, ei lukujen kirjoittajien mukaan. Tiedä häntä.

***

P.S. Jonkinverran samankaltainen tilanne syntyy myös Tutki ja kirjoita -kirjaan viitatessa. Jos katsoo sisällysluetteloa, eri lukujen tai alalukujen jälkeen on suluissa nimikirjaimia: (SH), (PR), (PS), (PS, PR). Ei tavankansalainen välttämättä keksi, että kyseiset koodit viittaavat tekijöihin ja heidän työnjakoonsa kirjan kirjoittamiseprosessissa.Kustantaja ei ole, saati tekijät itsekään, maininnut päävastuullista tekijää/tekijöitä kirjan lukujen alussa. Olemme sen vuoksi viitanneet kirjaan yhtenäisesti kaikilla tekijöillä:

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2010. Tutki ja kirjoita. 15. – 16. p. Helsinki: Tammi.

Tekijäksi luvun kirjoittaja vai kirjan työryhmä?

Kirjasta ”Lapseni on kuollut” käytimme lähteenä vain yhden työryhmän jäsenen tekstiä. Pitääkö meidän laittaa lähdeluetteloon koko työryhmä sekä ”kirjoittajina toimivat lisäksi” -henkilöt vai riittääkö pelkkä kyseisen kappaleen kirjoittaja?

Moren, R. 2005. Suru ja sen merkitys. Työryhmä. Teoksessa Lapseni on kuollut – jäi jälkeen kaipuu, jäi sanaton suru. SYLVA Ry. ?????

Vastaus:
Kyseisen kappaleen kirjoittaja riittää tässä tapauksessa. Hänellä on vastuu kirjoituksestaan & tekijänoikeus kirjoitukseensa. Muut ovat toissijaisia tekijöitä, jotka voi halutessaan ilmoittaa. Mutta ei ole pakko.

Moren, R. 2005. Suru ja sen merkitys. Julkaisussa: Lapseni on kuollut – jäi jälkeen kaipuu, jäi sanaton suru. Helsinki: Sylva.

Teoksessa-sana on ihan ok ja ymmärrettävä. Uusimmassa lähdeviitestandardissa  käytetään muotoa ”Julkaisussa:”. Sen vuoksi olen sen tuohon lähdemerkintään tuolla tavoin laittanut.

Suomennettu julkaisu: tekijäksi suomentaja vai alkuperäinen kirjoittaja?

Laitetaanko opinnäytetyön lähdeluetteloon suomennetun teoksen alkuperäinen nimi ja tekijä? Viitataanko tekstissä suomentajaan vai alkuperäiseen tekijään? Emme löytäneet tästä ohjeistusta raportointiohjeistamme. Opiskelija on jättämässä valmiin työnsä, joten olemme kiitollisia tiedosta.

Vastaus:

Nopeasti mietittynä näin:

Vaikka julkaisu on suomennettu, tekijäksi tulee alkuperäinen tekijä. Alkuperäisellä tekijällä on tekijänoikeus tekstin sisältöön. Lähdeviite alkaa hänen nimellään. Alkuperäisen tekijän nimi on varmaan kannessakin.

Lähdeviitteeseen tulee julkaisun nimi suomeksi. Sekin on varmaan kannessa näkyvästi. (Ja kyseisen kirjan ”henkilötunnus” eli ISBN-numerokin viittaa todennäköisesti nimenomaan julkaisun suomenkieliseen versioon.)

Pääsääntö on, että suomentajaa ei ilmoiteta. Hän on ns. toissijainen/muu tekijä. Hänet kuitenkin saa ilmoittaa, jos asialla on merkitystä.

Samoin julkaisun alkuperäisen nimen voi ilmoittaa, jos sillä on merkitystä. Näin voi joskus olla esim. enkunkielissä koulutusohjelmissa tehdyissä oppareissa.

Tekstiviite: Koska lähdeviite tehdään alkuperäisen tekijän mukaan, tekstiviitteeseenkin tulee alkuperäinen tekijä.

Mielikuvaharjoitus vastaavanlaisesta tilanteesta: Jos lähteenä on Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu, lähdeviitteeseen tulee tekijätiedoksi nimenomaan ”Lindgren, A.”. Ja jos on luettu nimenomaan suomenkielinen Peppi Pitkätossu, julkaisun nimenä ilmoitetaan se, eikä Pippi Långstrump.

Helpoimmalla pääsee siis, jos ilmoittaa näin:
Alkuperäinen tekijä. Julkaisuvuosi. Julkaisun suomenkielinen nimi. Kustannuspaikka: Kustantaja. Muut mahdolliset tiedot.

Pilkut ja &-merkki tekijöiden väliin

Jos kirjoittajia on useita, eikös ole niin, että ensimmäiset erotetaan pilkulla ja vain kahden viimeisen välissä on & -merkki lähdeviitteessä?

Vastaus:

Lähdeviite on lähdeluettelossa oleva merkintä lähteestä, jota opparintekijä käyttää lähteenään työssään.

Olet oikeassa: Jos lähteen tekijöitä on useita, muiden väliin tulee pilkku ja vain kahden viimeisen väliin pujotetaan &-merkki.

Esimerkki:

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2010. Tutki ja kirjoita. 15. – 16. p. Helsinki: Tammi.

Kaikki tekijät tekstiviitteeseen ekalla kerralla

Eikös tekstissä olevissa lähdeviitteissä kuulu merkitä aina kaikki kirjoittajat, kun ko. lähdeviite mainitaan 1. kerran (joskus vain sen yhden ja ainoan kerran)?

Vastaus:
Tekstiviitteessä ilmoitetaan ensimmäisellä kerralla kaikki tekijät, julkaisuvuosi ja mahdolliset sivunumerot.

Jos tekijöitä on kolme tai enemmän, voidaan muilla kerroilla ilmoittaa ensimmäinen tekijä ja sen jälkeen kirjoittajakeskeisessä viittauksessa ilmaisu ”ja muut”. Asiakeskeisessä viittauksessa käytetään lyhennettä ”ym.”.

Otteita raportointiohjeen esimerkeistä:

Reimanin, Pietikäisen ja Oedewaldin (2008, 48) mukaan

– – kykyä ja tahtoa toimia turvallisesti (Reiman, Pietikäinen & Oedewald 2008, 48).

– – hyvää asiatyyliä, jonka tuntomerkkejä ovat sujuva eteneminen, selvyys, havainnollisuus ja tiiviys sekä kieliopillinen korrektius (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 291).

Hirsjärvi ja muut ovat todenneet, että tutkijan on tarkistettava, että tutkimusongelmiin on saatu vastaus. Tuloksia koskevassa osuudessa on pohdittava myös niitä tutkimuskysymyksiä, joihin ei ole saatu vastauksia. Keskeiset tulokset, ”löydöt”, tulkitaan tutkimuksen taustaa vasten. (Hirsjärvi ym. 2009, 262–263.)

 

M. ja V. Meikäläinen tekstiviitteissä

Kysymykseni koskee lähdemerkintää.

Jos eri lähdemateriaalien tekijöiden sukinimi on sama, pitääkö heidät erotella lähdeviittauksessa? (Esimerkiksi Matti Meikäläinen ja Ville Meikäläinen.) Tällaiset asiat erottuvat hyvin lähdeluettelossa, mutta ei lähdeviittauksessa.

Case 1: Haastattelin opinnäytetyön lähtökohdan selvittämiseksi Mattia ja Villeä samana vuonna, mutta erikseen eri päivinä. Haastattelut tehtiin siis johdanto- ja teoriaosaa varten, ei varsinaista tutkimusta varten.

Saanko merkitä lähdeviittaukseen sukunimen lisäksi etunimen ensimmäisen kirjaimen, jotta eri henkilöt erottuvat? Eli (Meikäläinen, M. 2012) ja (Meikäläinen, V. 2012).

Merkintätapa ”Meikäläinen 2012a, 2012b…” on minusta eri asia. Tällöin viitataan saman henkilön samana vuonna antamiin eri lähteisiin.

Case 2: Käytin teoriaosan lähteinä Matti Meikäläisen vuonna 2000 kirjoittamaa kokousmuistiota sekä Ville Meikäläisen vuonna 2012 laatimaa työohjetta.

Haluaisin tällöinkin erotella kahta henkilöä merkitsemällä seuraavasti: (Meikäläinen M. 2000) ja (Meikäläinen, V. 2012). Koska jos molemmat lähdeviittaukset ovat samassa kappaleessa, lukija luulee helposti, että nämä ovat samaa henkilöä. Jollei lukija katso tarkkaan lähdeluetteloa, hän ei hoksaa, että kyseessä on eri henkilöiden antamat eri materiaalit.

Vastaus:
Tekstiviitettä (lähdeviitettä tekstissä) koskevat samat periaatteet kuin lähdeluettelossa olevaa lähdemerkintääkin. Tekstiviitteenkin on oltava lukijalle ymmärrettävä ja riittävän täsmällinen, ettei sekaannuksia tule.

Saat ja sinun oikeastaan pitääkin merkitä tekstiviitteeseen nuo M- ja V-kirjaimet erottamaan muutoin liian samankaltaisia lähteitä toisistaan.

Voit siis tehdä juuri niin kuin suunnittelitkin!

Kirjalla on sekä tekijä että toimittaja

Tekstissäni on pätkä: ”Vapaita työpaikkoja syntyy tulevaisuudessa eniten sosiaali- ja terveysalalla sekä useilla palvelualoilla (tähän pitäisi tulla lähdeviite sulkuihin)”.

Lähde on koottu omaksi teoksesta Työtoveri toista sukupolvea./Ilmarinen Juhani, toim. Mertanen Virve. Miten tuo sulkuihin tuleva lähdeviite tulisi merkitä?

Vastaus:
Kannattaa ensin miettiä, miten lähde ilmoitetaan lähdeluettelossa. Koska kirjalla on tekijä (J. Ilmarinen), jolla on vastuu sisällöstä, aloitetaan sillä. Mertanen on toimittanut julkaisun, esimerkiksi tarkistanut, että kirjoitustyyli pysyy samana kirjan kaikissa luvuissa ja mahdollisesti myös kielenhuoltanut julkaisun. Tsekkasin Janetista julkaisuvuoden, kustannuspaikan ja kustantajan.

Ilmarinen, J. 2005. Työtoveri toista sukupolvea. Toim. V. Mertanen. Helsinki : Työterveyslaitos.

Tekstissä lähde ilmoitetaan tekijä + julkaisuvuosi, sivut -tyyliin:

Vapaita työpaikkoja syntyy tulevaisuudessa eniten sosiaali- ja terveysalalla sekä useilla palvelualoilla (Ilmarinen 2005, sivut).

Kuvioiden tekijänoikeudet

Terve! Pitääkö oppariin kysyä lupa kuvioiden esittämiseen kuvion tekijältä aina? Mistä saan yhteystiedot? Voiko luvan kysyä sähköpostitse? Eikö pelkkä lähteen merkintä riitä? Entä jos teen kuvion hieman erilaiseksi, merkitsen lähteen, niin rikonko tekijänoikeuksia?

Vastaus:
Terve!

Yleensä kuvion tekijän lupaa ei tarvita, vaan lähteen ilmoittaminen riittää.

Mutta valokuvien kanssa on oltava tarkkana, sillä niiden tekijöiltä sinun on pyydettävä lupa. (Jos valokuva on sinun itsesi ottama, silloin ei tietty tarvitse.) Itse etsisin valokuvaajien yhteystietoja googlettamalla, soittamalla johonkin numerotiedusteluun tai Väestörekisterikeskuksesta (ks. tiedote). Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostitse, jos sinulla on tiedossa valokuvaajan meiliosoite.

Et riko tekijänoikeuksia, jos muokkaat kuviota. Ilmoita muokkauksesta vaikkapa näin (esimerkki raportointiohjeesta):

KUVIO 6. Tekstisivun ulkoasu (Maasola 2005, 14–15, muokattu)

 

 

 

Ovatko uutissivujen tuottajat tekijöitä?

Ensimmäinen kysymykseni koskee tätä uutista: http://www.mtv3.fi/viihde/uutiset/muut.shtml/610639?saagim_anu. Kirjoittajan nimeä ei uutisessa ole mainittu, mutta näyttäisi siltä, että tieto on peräisin MTV:ltä ja STT:ltä. Lisäksi koko sivun alalaidassa on ilmoitettu, että kyseisten Viihde- sivujen vastaava tuottaja on Heli Ruotsalainen ja tuottaja Kimmo Heikkinen. Merkitäänkö tämän lähteen kirjoittajaksi lähdeluetteloon MTV-STT, Heli Ruotsalainen ja/tai Kimmo Heikkinen vai käsitelläänkö kyseinen lähde lähteenä ilman tekijää (eli lähdeluetteloon ilmoitetaan uutisen nimi)?

Toinen kysymykseni koskee näitä sivustoja: http://www.kauppa.fi/tietoa_kaupasta ja http://www.kesko.fi/fi/Kesko-yrityksena/Toimialat/. Näidenkään sivustojen kohdalla ei ole ilmoitettu tekijää, joten kannattaisiko lähdeluetteloon merkitä tekijäksi ”Kaupan liitto” ja ”Kesko Oyj” vai pelkästään sivustojen nimet ”Tietoa kaupasta” ja ”Toimialat”?

Vastaus ekaan kysymykseen:
Olet oikeilla jäljillä, kun kerrot, että kirjoittajan nimeä ei löydy. Tuottajat ovat vasta toissijaisia tekijöitä, kuten suomentajat yms. Tätä tukee sekin fakta, että uutinen on napattu STT:n uutistuotannosta.

Koska et tiedä jutun kirjoittajaa, aloita lähdemerkintä uutisen nimellä:

Anu Saagim viihdeportaalin luotsaajaksi. 2008. Uutinen 12.2.2008 MTV3.fi-sivun viihde-osiossa. Viitattu 7.10.2011. Http://www.mtv3.fi/
viihde/uutiset/muut.shtml/610639?saagim_anu
.

Vastaus tokaan kysymykseen:
JAMKissa tekijäksi ilmoitetaan vain henkilötekijät, ei yritykset tai muut organisaatiot. Koska henkilötekijää ei tiedetä, aloita lähdemerkintä taas otsikolla.

Kaupan liiton sivulla en näe mistään, milloin kyseiset sivut on päivitetty, joten julkaisuvuodeksi tulee n.d. (Laitoin äsken Kaupan liitolle pyynnön päivityspäivämäärän näkymisestä, katsotaan miten käy.) Keskon sivulla päivitysaika näkyy selvästi.

Kauppa on yhteiskunnan elämän rytmittäjä. n.d. Artikkeli Kaupan liiton sivuilla. Viitattu 7.10.2011. Http://www.kauppa.fi/tietoa_kaupasta.

Toimialat. 2011. Ryhmittely Kesko Oyj:n sivuilla. Julk. 22.7.2011. Viitattu 7.10.2011. Http://www.kesko.fi/fi/Kesko-yrityksena/Toimialat/.

Tekijöitä on 15!

Haluaisin kysyä kuinka käypähoitosuosituksen tekijät merkitään lähdeluetteloon ja kuinka lähteeseen viitataan tekstissä. Esimerkiksi Naisten virtsankarkailun käypähoitosuosituksen on laatinut 15 henkinen työryhmä. Tuleeko lähdeluetteloon ja ensimmäiseen tekstiviittaukseen luetella kaikki nämä 15 (!) henkilöä vai voiko käyttää samaa ilmaisua, jota Käypähoitosuosituksen alussa käytetään tekijöistä: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä?

En löytänyt kysymykseeni vastausta kirjoittamastanne raportointiohjeesta. Itse koen että tuo työryhmä-merkintä olisi lukijaystävällisempi, 15 nimen luettelo on jo aika pitkä!

Vastaus:

Lisäys 12.12.13: Uusin ohje Käypä hoito -suositusten lähdemerkinnöistä: http://blogit.jamk.fi/oppari/2013/12/12/kaypa-hoito-tekijat-tyoryhma-vai-nimi/

Ilmoita lähdeluettelossa kaikki tekijät, jotka ovat vastuussa kyseisestä suosituksesta. Standardi (SFS 5831) kertoo, että päävastuullisia tekijöitä ovat kirjoittajat. Kaikki työryhmän jäsenet ovat ilmeisesti olleet kirjoittajia, joten sen takia heidät on hyvä ilmoittaa kyseisen lähteen merkinnässä.

Tekstiviite on se, mikä tässä tapauksessa tuottaa hankaluuksia.

Raportointiohjeessa sanotaan näin: ”Jos tekijöitä on kolme tai enemmän, kaikki tekijät mainitaan silloin, kun ensimmäisen kerran viitataan käytettyyn lähteeseen. Toisesta viittauskerrasta lähtien käytetään ensimmäisen tekijän perässä kirjoittajakeskeisessä viittauksessa ilmaisua ”ja muut” ja asiakeskeisessä viitteessä ym.-lyhennettä. Ohjeemme mukaan tekstiviitteeseen tulisivat kaikkien 15 jäsenen nimet, mikä näyttää lähes koomiselta tekstin seassa ensimmäisellä kerralla:

….(Kiilholma, Ala-Nissilä, Airaksinen, Aukee, Kivelä, Kujansuu, Leppilahti, Mäkinen, Nilsson, Nuotio, Parantainen, Patja, Ruutiainen, Stach-Lempinen & Valpas 2006, 2-3).

TAI

Kiilholman, Ala-Nissilän, Airaksisen, Aukeen, Kivelän, Kujansuun, Leppilahden, Mäkisen, Nilssonin, Nuotion, Parantaisen, Patjan, Ruutiaisen, Stach-Lempisen ja Valppaan (2006, 2-3) mukaan …

=>On siis käytettävä tervettä järkeä, mutta siten, että poikkeaminen raportointiohjeesta on mahdollisimman pieni.

”Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä” on sekin melko pitkä ilmaisu. Se on lisäksi vastoin linjausta, että ilmoitamme lähdeviitteessä vain henkilötekijät emmekä yhteisöjä.

Standardi (SFS 5831) määrää, että jos päävastuullisia tekijöitä ei ole enempää kuin kolme, kaikkien nimet on ilmoitettava. Sama standardi toteaa:

  • Jos tekijöitä on enemmän kuin kolme, viitteeseen merkitään yleensä vain ensimmäinen tai enintään kolme ensimmäistä.
  • Jos nimiä jätetään pois, niiden tilalle merkitään lyhenne ”et al.” tai sen vastine, suomeksi ”ja muut”.

Tässä tapauksessa järkevin ratkaisu on mielestäni se, että ilmoitat tekstiviitteessä ensimmäisen henkilötekijän, eli työryhmän puheenjohtajan nimen.

Käytämme JAMKissa ”ja muut”-vastinetta kirjoittajakeskeisessä viittauksessa. Asiakeskeisessä käytämme ym.-lyhennettä. Viittaa suositukseen tekstissä esimerkiksi näin:

Kiilholma ja muut (2006, 3043) toteavat …

Ponnistusinkontinenssi on yleisin inkontinenssityyppi 25 – 60-vuotiailla (Kiilholma ym. 2006, 3043).

Huom! Ilmoita sivunumerot, jos käytät suosituksen PDF-julkaisua. Sivunumeroita ei ole saman suosituksen tekstimuotoisessa verkkojulkaisussa, joten sitä käyttäen sivunumeroita ei ilmoiteta.

Tekijät järjestykseen

Ilmoitanko lähteen kirjoittajat samassa järjestyksessä kuin julkaisussa?

Vastaus: Kyllä.

Joskus kirjoittajat eivät näytä olevan (sukunimen mukaisessa) aakkosjärjestyksessä kirjan kannessa tai nimiölehdellä. Syynä on yleensä se, että ensimmäiseksi ilmoitettu on tehnyt eniten hommia kirjan kirjoittamisessa.