Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: sosiaali- ja terveysala

Lääketieteen sanasto Terveyskirjastossa

Käytän lähteenäni Duodecimin Terveyskirjaston lääketieteen sanastoa, joka on ikään kuin sanakirja. Hain sieltä selityksen kahdelle eri sanalle. 

Täytyykö lähde merkitä jotenkin kahdella tavalla tekstiin, koska hakemiani selityksiäkin on kaksi?

Vai erottelenko vasta lähdeluettelossa? Miten merkintä siellä? 

Vastaus:

Duodecimin Terveyskirjasto on avoimen netin portaali, joka on tarkoitettu ”tukemaan kansalaisia oman terveytensä hoitamisessa ja antamaan perustietoa sairauksista ja hoitoon hakeutumisesta”.

Yksinkertaisimmillaan voit tehdä lähdeviitteen näin (viittaus yhteen lähteeseen):

Lääketieteen sanasto. 2016. Viitattu pp.kk.vvvvv. Http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti.

Silloin ei tarvita kuin yksi lähdeviite, johon viittaat tekstissä eri sanoja (käsitteitä) määritellessäsi.

Terveysportista aineistoja ammattilaisille

Laitan tähän esimerkkejä myös Terveysportin sanastojen käytöstä. Ammattilaisethan käyttävät Duodecimin aineistoja laajemmin, kuin mitä Terveyskirjastosta löytyy. Terveysportti on tärkein terveysalan portaali Suomessa. JAMKilaiset voivat käyttää sitä maksuttomasti, sillä kirjasto maksaa sen käyttölisenssin. Ihan kaikkea mekään emme ole ostaneet, mutta hyvin suuri osa tietokannoista yms. on käytössämme, jippii!

Terveysportissa on useita sanakirjoja osiossa Termit ja sanakirjat: Lääketieteen termit, Lääketieteen Suomi-englanti sanakirjat, Muut lääketieteelliset sanastot, Suomalaiset luokitukset ja sanastot sekä Kansainvälinen MeSH-sanasto.

Voit tehdä lähdeviitteen esimerkiksi näin siinä tapauksessa, että käytät vain tiettyä edellä mainituista sanastoista:

Lääketieteen termit. 2016. Viitattu pp.kk.vvvvv. Https://janet.finna.fi/, Terveysportti, Termit ja sanakirjat.

Jos olet hakenut Termien ja sanastojen hakukentästä tietyillä sanoilla ja saanut useita vastauksia, voit tehdä lähdeviitteet lähdeluetteloon vaikka näin:

Termi x. 2016. Viitattu pp.kk.vvvvv. Https://janet.finna.fi/, Terveysportti, Termit ja sanakirjat.

Termi y. 2016. Viitattu pp.kk.vvvvv. Https://janet.finna.fi/, Terveysportti, Termit ja sanakirjat.

Tekstissä lähteisiin viitataan erikseen.

Kyseiset lähdemerkinnät pelittävät, jos painelet Terveysporttiin Janetin kautta.

Jos menet Terveysporttiin kirjaston sivuilta tiedonhaun oppaan linkistä, nettiosoite on silloin:
Http://www.jamk.fi/fi/Palvelut/kirjasto/Oppaat/Sosiaali–ja-terveysala/, Terveysportti, Termit ja sanakirjat.

 

ICD-10 luokituksen 10. versio

Käytämme tekstissämme lähteenä ICD-10 luokitusta, miten sen tekstiviite merkitään ja miten se tulee lähdeluetteloon?

tekstiviite näin? ICD-10 2016, Chapt. 5, F43.1.

Ja lähdemerkintä: ICD-10. 2016. International Statistical Classification of Diseases and Related Health Problems 10th Revision. World Health Organization. viitattu 6.4.2016. http://apps.who.int/classifications/icd10/browse/2016/en#/F40-F48

 Onko oikein? Vai tuleeko nuo suomeksi vaikka ovatkin englanninkieliseltä sivulta?

Vastaus:

Lähdeviitestandardi (SFS 5989, 19) kertoo, että

Sähköisissä tietolähteissä on usein versiotieto, koska esim. ohjelmistoja päivitetään tai laajennetaan jatkuvasti. Versio ilmaistaan usein esim. termeillä editio, laitos, päivitys, revisio (”uudistettu laitos” ”kolmas päivitys”) ja niin edelleen. Versiotieto merkitään viitteeseen lähteen termein.

JAMKissa kuitenkin suomenkielisten tutkinto-ohjelmien opinnäytetöissä käytetään suomen kieltä. Lähdemerkintään ei voi lätkäistä, että 10th rev.

Miten revision suomennetaan?

En saanut selville, onko sivulla näkyvällä ilmaisulla ”WHO version” merkitystä. Jos on, se kannattaa lisätä lähdeviitteeseen, painostietojen yhteyteen. Jos katson Info-välilehteä, siellä sanotaan: International statistical classification of diseases and related health problems. – 10th revision, Fifth edition, 2016.

Onko siis kyse 5. painoksen 10:nnestä versiosta? Vai kymmenennen laitoksen viidennestä painoksesta. Ei helppoa, ihan sekaisin. Varsinkaan kun tuota 5. painos -tietoa ei ole näkyvissä varsinaisilla luokitussivuilla. (Eikä sitä silloin tarvitse lähteä metsästämään.)

MOT-sanakirjaston Collins English Dictionary selittää revision-sanan mm. näin: ”a corrected or new version of a book, article, etc.” MOTin Englannin tekniikka ja kauppa -sanakirja on sitä mieltä, että kyseessä on kirjan uusi laitos.

Koska sähköisillä lähteillä on usein nimenomaan versioita, kallistutaan siihen suuntaan tässä tapauksessa. En kuitenkaan ole mitenkään varma tästä tulkinnastani.

Lähdeviite:

ICD-10. 2016. International statistical classification of diseases and related health problems. 10. versio. World Health Organization. Viitattu 6.4.2016. Http://apps.who.int/classifications/icd10/browse/2016/en#/F40-F48.

Tekstiviite, luku 5 tai 5. luku:
Tekstiä tekstiä tekstiä (ICD-10 2016, 5. luku, F43.1).

Netistä löytynyt power point

Miten nimetään lähdeluetteloon netistä löydetty power point, josta emme tiedä onko se pidetty luento/ esitys jossakin, vai jaettu tiedosto? esim.

Pöyhönen, E. 2015. Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Sosiaali-ja terveysministeriö. 20.4.2015. Viitattu 5.8.2015. http://www.luc.fi/loader.aspx?id=03e5b1d3-2737-48f7-aef1-bd76a106dd47

Miten tämä http-osoite laitetaan lähdeluetteloon: näin, vai katkaistaan lyhemmäksi ja miten?

Vastaus:

Lähdeviitteenne on oikein, lisäisin siihen vain pisteen viimeiseksi merkiksi.

Nettiosoitetta ei tarvitse katkaista, se ei ole hankalan pitkä. Ihan tuollaisenaan laittaisin.

Mutta jos haluatte antaa lukijoille lisätietoa lähteen laadusta, sen voi tehdä esim. näin:

Pöyhönen, E. 2015. Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Sosiaali-ja terveysministeriön virkamiehen diaesitys 20.4.2015 Lapin korkeakoulukonsernin sivuilla. Viitattu 5.8.2015. Http://www.luc.fi/loader.aspx?id=03e5b1d3-2737-48f7-aef1-bd76a106dd47.
Virkamiehen tilalla voi olla ”sosiaalineuvoksen”, sillä tittelin saa helposti selville sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta.

Diaesityksen tilalla voi olla lyhyemmin diat tai tarkemmin PowerPoint-esitys tms.

Tieto Lapin korkeakoulukonsernista paljastuu, kun nettiosoiteesta peruuttaa niin, että jää vain tuo alku: http://www.luc.fi.

Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen lähteet

Teen systemaattista kirjallisuuskatsausta. Ilmoitanko hyväksymäni lähteet lähdeluettelossa vai ovatko ne  tutkimusaineistoa, jota ei ilmoiteta lähdeluettelossa?

Vastaus:

Kaikissa opinnnäytetöissä, kaikilla aloilla ja kaikissa tutkinto-ohjelmissa tietoa etsitään aina johdonmukaisesti/systemaattisesti (systemaattinen tiedonhaku). Myös katsaus lähteisiin (kirjallisuuskatsaus) tehdään jokaikisessä opparissa, eli kerrotaan tiivistetysti tärkeimmät asiat aiemmista tutkimuksista.

Systemaattinen kirjallisuuskatsaus on menetelmä, jota käytetään JAMKissa erityisesti sosiaali- ja terveysalalla.  Tutkimuskirjallisuudesta tehdään yhteenveto, keskitytään tutkimuskysymykseen PICO-malliin perustuen ja otetaan huomioon tutkimustiedon näytön asteet. Se ei ole siis mikä tahansa kirjallisuuskatsaus, vaan vaatii tietynlaisen prosessin, jossa edetään määrätynlaisilla askeleilla.

Kollegani informaatikko Arja Kunnela kertoo systemaattieista kirjallisuuskatsauksesta sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille opinnäytetyön opintojaksoilla sekä lukukausittain kirjaston kaikille avoimissa koulutuksissa.

Lähteet ilmoitetaan

Kysyin asiasta kahdelta sosiaali- ja terveysalan opettajalta. Vastaus on: ”Kaikki lähteet joihin viitataan tulee olla lähdeluettelossa myös kirjallisuuskatsauksissa”.

Sama linja myös tietokannoissa: Cochrane

Pläräsin Cochrane-katsauksia. Tyypillisesti lähdeluettelossa ilmoitetaan lähteet. Tosin ne jaotellaan JAMKin tavan vastaisesti moneksi eri luetteloksi:

References to studies included in this review
References to studies excluded from this review
References to studies awaiting assessment
Additional references
References to other published versions of this review

JAMKissahan nämä kaikki ovat yhdessä ja samassa lähdeluettelossa, jossa on myös muita lähteitä, esimerkiksi tutkimusmenetelmäkirjallisuutta. Opiskelija taitaa ilmoittaa tekstissä tai taulukoissa tai liitteissä ne lähteet, jotka sisältyvät systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen ja ne lähteet, jotka hän perkaa siitä pois.

Kuten myös Cinahlissa

Vilkaisin myös Ebsco-kustantamon Cinahl-tietokantaa, siellä erityisesti Academic Journals -tyyppisissä lehdissä julkaistuja systemaattisia katsauksia. Näyttää siltä, että lähdeluettelossa ilmoitetaan kaikki lähteet. Ne lähteet, jotka valitaan systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen, merkitään lähdeluettelossa tähdellä: ”* Indicates the studies that were included in the systematic review.”

Tai ainakin siis näin oli menetelty siinä ekassa systemaattisessa katsauksessa, joka tuli tuloslistalla ekaksi ja johonka klikkasin 😉 Se oli tämä:

Chang, C., Mu, P., Jou, S., Wong, T., & Chen, Y. 2013. Systematic Review and Meta-Analysis of Nonpharmacological Interventions for Fatigue in Children and Adolescents With Cancer. Worldviews On Evidence-Based Nursing, 10, 4, 208-217. doi:10.1111/wvn.12007. Viitattu 27.4.2015. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Ebsco Cinahl.

Lisätietoa

Erilaisista kirjallisuuskatsauksista mm.:
Salminen, A. 2011. Mikä kirjallisuuskatsaus? Johdatus kirjallisuuskatsauksen tyyppeihin ja hallintotieteellisiin sovelluksiin. Vaasa: Vaasan yliopisto. Viitattu 30.4.2015. Http://www.uva.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-349-3.pdf.

PICO-mallin käytöstä:
Isojärvi, J. 2011. Tutkimuskysymyksestä hakustrategiaksi: Pico-asetelma informaatikon työkaluna. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen informaatikon seminaariesitelmä 13.4.2011. Viitattu 30.4.2015. Http://www.bmf.fi/file/view/PICO-asetelma+informaatikon+ty%C3%B6kaluna.pdf.

Isojärvi, J. 2015. Kirjallisuushaku. Osio Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla. Viitattu 30.4.2015. Https://www.thl.fi/fi/web/paatoksenteko-talous-ja-palvelujarjestelma/vaikuttavuus/terveydenhuollon-menetelmien-arviointi/hta-opas/kirjallisuushaku.

Käypä hoito -suosituksen lisätieto-artikkeli

Opparin lähdemerkintöihin olen löytänyt tähän asti vastaukset oppariblogista (kiitos siis mahtavasta blogista!), mutta nyt tuli seinä vastaan.

Kiilholma, P., Perttilä, I. & Mikkola, T. 2011. Urodynaamiset mittaukset naisen virtsainkontinenssin diagnostiikassa. Käypä hoito -suositus. Julk. 2.12.2011. Duodecim. Artikkelin tunnus: nix00567. Viitattu 30.1.2015.
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=nix00567

Kuinka tuo Käypä hoito -suosituksen lisätieto-artikkeli merkitään lähdeluetteloon? Kirjoittajat näkyvät, mutta merkataanko tämä siis samalla tavalla kuin mikä tahansa Käypä hoito -suositus?

Vastaus:

Tälläiset tiedot bongasin artikkelin sivulta:
Urodynaamiset mittaukset naisen virtsainkontinenssin diagnostiikassa
Lisätietoa aiheesta
2.12.2011
Pentti Kiilholma, Ilkka Perttilä ja Tomi Mikkola
© 2014 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Käypä hoito: Etusivu>Suositukset>Virtsankarkailu (naiset)>Lisätietoa>

Kyseessä ei näyttäisi olevan mikään työryhmä tms. Koska kirjoittajat kerrotaan noinkin selvästi, heidät ilmoitetaan lähdemerkinnän ekana tietona. Kuten olet tehnytkin. Vaikka hämminkiä tässä voi aiheuttaa tuo copyright-merkki, jossa ei sanota että Duodecim ja kirjoittajat.

Lisäisin joitakin tietoja lähdemerkintään. Esim. näin:

Kiilholma, P., Perttilä, I. & Mikkola, T. 2011. Urodynaamiset mittaukset naisen virtsainkontinenssin diagnostiikassa. Lisätietoa Käypä hoito -suositukseen Virtsankarkailu (naiset). Julk. 2.12.2011. Duodecim. Viitattu 30.1.2015. Http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=nix00567.

Artikkelin tunnusta ei välttämättä tarvita, mutta sen voi jättää lähdemerkintään, jos haluaa. Se näyttää olevan myös osa linkkiä.

JAMK suosittelee, ettei lähdemerkinnässä käytetä sulkuja. Mutta tuossa se on pakollinen, koska ”(naiset)” on osa julkaisun nimeä. Kaikkein parasta tietysti olisi, etteivät julkaisijat käyttäisi nimiä, joissa on sulkeisiin laitettava täsmennyksiä.

WHO:n kartta alkoholin kulutuksesta

Voiko opinnäytetyön raportissa käyttää WHO:n sivulta löytyvää kuvaa?

Vastaus:

Tässä on kysymys, jota olen selvittänyt viikkokausia. En tietysti kokoaikaisesti – tiedoksi työnantajalle – mutta olen lähetellyt sähköpostia ja odotellut, lähetellyt uutta sähköpostia ja odotellut. Ja niin edelleen.

Kuva kertoo kartan muodossa sen, kuinka monta litraa alkoholia per nuppi yli 15-vuotiaat kitoihinsa kumosivat vuonna 2010 maailmassa (Total alcohol per capita (15 + years) consumption in litres pure alcohol, 2010).

Nettikuvien kanssa saa olla aika varpaillaan.

Joten lähetin sähköpostina kysymyksen YK:n alaisen World Health Organizationin sivuilla annettuun osoitteeseen ja tiedustelin, voivatko korkeakouluopiskelijat käyttää kyseistä kuvaa e-opinnäytetöissään. Mitään vastausta ei ole kuulunut sieltä suunnalta. Lieneekö syynä nämä viisi kirjainta: e b o l a.

Sitten kokeilimme kysymyksen esittäneen opiskelijan kanssa kansallista väylää. Ehkäpä Suomen YK-liitto tietäisi asiasta? Sinne siis meiliä! Mutta ei, hipihiljaista taas.

Opiskelija päätti olla käyttämättä kyseistä karttaa opinnäytetyössään.

Linkitä kuvaan

Karttaan voi kuitenkin linkittää. Netti-oppareihinhan linkit sopivat kuin nenä päähän! Kunhan vaan toimivat.

Esimerkiksi näin. Linkitän suoraan kuvaan, jonka avasin suurempana:

Lähdeluettelossa:

Total alcohol per capita (15 + years) consumption in litres pure alcohol, 2010. 2014. Kartta World Health Organizationin sivuilla. Viitattu 9.12.2014. Http://gamapserver.who.int/mapLibrary/Files/Maps/Global_consumption_percapita_2010.png?ua=1.

Tekstissä (ihan hihasta vedin tämän esimerkin):

Alkoholia kulutettiin vuonna 2010 Suomessa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa, mutta vähemmän kuin Venäjällä (Total alcohol per capita… 2010. 2014.)

Tekstissä on pakko laittaa välimerkki lähteen nimen ja julkaisuvuoden väliin. Muuten ne menisivät sekaisin.

Epäkäytännöllisen pitkän nimen voi lyhentää järkevästi kolmella pisteellä; lukijan on kuitenkin ymmärrettävä, millaisesta lähteestä on kyse.

Viite ICF-luokituskirjaan, osa 2

Tämä on jatkoa aiempaan vastaukseeni koskien ICF-luokitusta. Opiskelijan jatkokysymys:

Opettaja suositteli uudempaa julkaisua, johon pääsee tätä kautta. Tehdäänkö lähdeviite näin:

Selb, M., Escorpizo, R., Kostanjsek, N., Stucki, G., Ustün, B. & Cieza, A. 2014. A guide on how to develop an international classification of functioning, disability and health core set. European Journal of Physical and Rehabilitation Medicine Apr 01 [Epub ahead of print], 1-32.

Tosin sivunumerointi loppuu jo 17-18 sivun paikkeilla, vaikka koko PDF:ssä on 32 sivua. Pitäisikö viitata ilman sivunumeroita?

Vastaus:

Linkki vie JAMKin Nelli-portaalin kautta Pubmed-tietokantaan, jossa on englanninkielisiä kansainvälisiä lääketieteen ja lähialojen artikkeliviitteitä.

Kyseessä näyttää olevan tilapäinen versio julkaisusta (Provisional PDF). ”Full formatted”-versio on vasta tekeillä. Ehkäpä sen vuoksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ydinlistoja koskevalla sivulla ei ole vielä linkkiä tähän.

Vai onko niin, että elektroninen artikkeli julkaistaan ennen painettua artikkelia? Miten tuon ”Epub ahead of print” voi ymmärtää? Tosin, jos julkaisu on julkastu huhtikuussa 2014, olisihan sen pitänyt olla jo silloin valmiina? Eipä ihme, jos opiskelijat ovat hieman hämmennyksissä, kun meikäkin on. Nelli-portaalin lehtivalinnassa tekemäni haun perusteella kyseistä lehteä ei JAMKin kirjaston tietokannoissa näyttäisi olevan.

Mutta yhtä kaikki, väliaikaisuus tai tilapäisyys on jotenkin ilmaistava myös lähdeviitteessä: tilapäinen versio, väliaikainen versio, ei lopullinen versio, keskeneräinen versio, käsikirjoitusversio tms.

Minä en näe sivunumeroja missään. Jos niitä ei ole, ei niitä silloin tarvitse laittaa lähdeviitteeseen. Mutta toisaalta pdf-tiedostossa on muuttumattomat sivut, joten kyllä ne voi ilmoittaa halutessaan ainakin tekstiviitteessä.

Myöskään lehden vuosikertaa tai numeroa ei kerrota, vain se, että julkaisu julkaistaan 1.4. Aprillipäivänä siis 😉

Pubmediin pääsee kätevimmin uudistuneen Janetin kautta.

Lähdeviite JAMKin tyyliin, esimerkiksi näin:

Selb, M., Escorpizo, R., Kostanjsek, N., Stucki, G., Ustün, B. & Cieza, A. 2014. A guide on how to develop an international classification of functioning, disability and health core set. Artikkelin käsikirjoitusversio. European Journal of Physical and Rehabilitation Medicine,  Apr 01. Viitattu 12.11.2014. Https://janet.finna.fi/, Pubmed.

Tekstiviite ekalla kerralla: (Selb, Escorpizo, Kostanjsek, Stucki, Ustün & Cieza 2014, sivut).

Tekstiviite seuraavilla kerroilla: (Selb ym. 2014, sivut).

Viite ICF-luokituskirjaan

Tarkistaisin, että mistä kohtaa teoksien nimi lähdeviitteessä katkaistaan, kun teoksella ei ole henkilötekijää.

Raportointiohjeesta:
Viittaus lähteeseen, jolla ei ole henkilötekijää
Jos lähteenä käytetyllä teoksella ei ole henkilötekijää, viitataan julkaisun nimeen.
Jos tila haisee kellarimaiselta, hajun syy ja lähde on aina paikannettava (Kosteusvauriot työpaikoilla 2009, 49).

Näin sanoo siis ohje. Oma merkintäni opparissani:
International Classification of Functioning, Disability and Health eli ICF on toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (ICF – Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus 2011, 3).

Tässä kohtaa on opparin ohjaajan merkintä: ”lähdeviitteen merkitsemistapa”. Ilmeisesti merkintäni on siis väärin. Laitanko vain (ICF 2011, 3). ? Jätetäänkö kirjan nimestä siis tuo ”alaotsikko pois? Tuntuu vain niin lyhyeltä, siksi haluan tarkistaa…

Vastaus:

Lähdeviitteessä lähteen nimi kirjoitetaan kokonaan. Tekstiviitteessä se voidaan tarvittaessa lyhentää.

Tekstiviitteesi vaikuttaa oikealta. Vaikka se on lyhennetty, se on kuitenkin täysin ymmärrettävä tekstiviite.

Tarkoitat varmaankin painettua kirjaa, jonka tiedot löytyvät Janet-tietokannasta.

Minulla ei ole kyseistä kirjaa käpälässäni juuri nyt, mutta päättelen tietokannan ja kansikuvan perusteella, että lähdeviite voisi olla esimerkiksi tällainen:

Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus ICF. 2011. 4 p. Helsinki: World Health Organization & Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes.

Se, mikä nyt kiinnittää huomioni, on tuon ICF-lyhenteen sijainti. Sinä olet kirjoittanut sen julkaisun nimen ensimmäiseksi sanaksi ja tietokannassa se näyttää olevan julkaisun nimen viimeinen sana. Kirjan kannessa se on vasemmassa laidassa yksinään ja sijoitettu pystysuuntaisesti ja muu osa julkaisun nimeä vaakasuuntaisesti. Sen voi siis ymmärtää miten milloinkin. Tässä voi olla selitys saamaasi kommenttiin.

Ensimmäinen tapa viitata

Jos kirjan nimen ymmärtää alkavan ICF-sanalla, silloin tekstiviitteesi on täysin ok ja lähdeviite tulee näin:

ICF – Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. 2011. 4 p. Helsinki: World Health Organization & Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes.

Ajatusviivan tilalla voi olla kaksoispiste.

Tekstiviite voidaan tehdä kahdella vaihtoehtoisella tavalla.

a)

International Classification of Functioning, Disability and Health eli ICF on toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (ICF – Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus 2011, 3).

b)

International Classification of Functioning, Disability and Health eli ICF on toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (ICF… 2011, 3).

Lähde- ja tekstiviitestandardi (SFS 5989) antaa mahdollisuuden lyhentää tekstiviitettä, jos nimi on epäkäytännöllisen pitkä. Tekstiviitteen pitää silloinkin olla ymmärrettävä. Jos nimen lyhentää, se on ilmaistava kolmella pisteellä.

Toinen tapa viitata

Jos tekstiviite tehdään em. lähdeviite-esimerkkini mukaisesti, lähdeviite tuli siis näin:

Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus ICF. 2011. 4 p. Helsinki: World Health Organization & Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes.

Ja tekstiviite:

International Classification of Functioning, Disability and Health eli ICF on toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus ICF 2011, 3).

Mielestäni tuota rimpsua ei voi lyhentää. Jos sen lyhentää, tekstiviitteen ymmärrettävyys heikkenee oleellisesti.

Koekäytössä CINAHL with Full Text

Sosiaali- ja terveysalan opiskelijat, huhuu!

Lokakuussa on koekäytössä laajempi Cinahl-tietokanta. Kantsii koklata!

Lisätietoja kirjaston nettisivuilta.

Kaikille tiedoksi: Cinahl on hoitotyön ja hoitotieteen kattava kansainvälinen tietokanta.

Carean vuosikertomus -lähdeviite

Kuinka yrityksen aineisto tulee laittaa lähdeluetteloon seuraavanlaisessa tapauksessa? Organisaatio on Carea, virallinen nimi Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä ja käytän heidän tuottamaa materiaalia kuten vuosikertomus/henkilöstökertomus joltakin vuodelta.

Voidaanko laittaa lähteeseen Carea vai virallinen nimi, vuosiluku, asiakirjan/muun materiaalin nimi? Jos ei muuta tietoa ole niin onko tämä ok? Jos lähde on netistä niin sitten vielä viitattu päivämäärä ja osoite+polku? Meneekö se näin?

Vastaus:

Carea on ok. Tosin vuosikertomuksen yhteydessä näyttää netissä olevan koko nimi eli Carea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Uusin vuosikertomus on vuodelta 2012. Sillä on pitkä nimi, jolla viite aloitetaan:

Vastuu saa välittämään: Carean vuosi 2012. 2013. Kotka: Carea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Viitattu pvm. Http://www.carea.fi/static/vuosikertomukset/2012/.

Tai

Vastuu saa välittämään. 2013. Carean vuosi 2012. Kotka: Carea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Viitattu pvm. Http://www.carea.fi/static/vuosikertomukset/2012/.

Julkaisuvuoden selville saamiseksi tein tempun. Painoin vuosikertomuksen tekstin päällä hiiren toista näppäintä  ja klikkasin toimintoa Näytä sivun tiedot. Sieltä näin, että julkaisua oli muokattu 17. huhtikuuta 2013 16:15:30. Opiskelijanhan ei tarvitse näin osata tehdä. Mutta en nyt ehtinyt tarkistaa, sanotaanko tekstin seassa tai takakannessa tms. julkaisemisen ajankohtaa. Vuosikertomus ruukataan julkaista seuraavan vuoden alkupuolella.

Sivun otsikko lähdeviitteeseen

Meillä on lähdeongelma yhden linkin kanssa. Olemme nyt merkanneet lähteen seuraavalla tavalla:

Houston Methodist leading medicine. Methodist neurological institute. MDA/ALS Center. Specialties. Viitattu 18.9.2013. http://www.houstonmethodist.org/nineurology.cfm?id=34932

Olemme ottaneet tietoa tuon linkin kautta aukeavasta tekstipätkästä (specialities). Kuinka se tulisi oikeaoppisesti merkata, kun ei ole tekijää eikä vuosilukua?

Vastaus:

Kyseessä näyttää olevan pitkä teksti laajan sivuston yhdellä sivulla, vähän niinkuin esittely tai artikkeli.

Koska sivulla ei ole henkilötekijää, aloittaisin lähdeviitteen sivun otsikolla ja kuvailisin julkaisun tyyppiä jotenkin:

Specialities. 2014. MDA/ALS-klinikan asiantuntijoiden esittely ammateittain. Houston Methodist leading medicine, Methodist neurological institute, MDA/ALS Center. Viitattu 12.2.2014. Http://www.houstonmethodist.org/nineurology.cfm?id=34932.

Julkaisuvuosi-tiedoksi käy copyright-vuosi. Se näyttää olevan sivun alareunassa: ”Academically Affiliated with Weill Cornell Medical College © 2014. Houston MethodistSM, Houston, TX. All rights reserved.”

Tässä tekstiviite kaupanpäälliseksi: (Specialities 2014).

Viittaaminen To-Mi-kansioon

Ongelmana on To-Mi -kansion merkitseminen lähteisiin ja viittaaminen tekstin sisällä. Olemme esimerkiksi ottaneet Liikkumiskyvyn arviointi Timed up and go -testin To-Mi kansiosta, joten miten se merkitään. Tässä linkki To-Mi kansioon: www.vsshp.fi/fi/dokumentit/14183/TO-MI-versio-2010.pdf

 Vastaus:

Mielenkiintoinen julkaisu!

Lähdeviitteen voi tehdä näin:

To-Mi. 2013. Toimintakyvyn mittarit. Turku: VSSHP. Viitattu 12.2.2014.Http://www.vsshp.fi/fi/dokumentit/14183/TO-MI-versio-2010.pdf.

Silloin tekstiviite tulee näin (To-Mi 2013, sivut).

Liikkumiskyvyn arviointitestejä näyttää olevan kaksikin erilaista.

Yritin tiirailla, kerrotaanko luvun alussa tekijöiden nimiä, mutta minun silmiini ei sellaisia osunut. Lähdeviitteen voikin aloittaa julkaisun nimellä, eikä yksittäisen luvun nimellä.
Valintoja

Ongelmana tässä lähteessä on se, kumpi tulee julkaisun nimeksi: To-Mi vai Toimintakyvyn mittarit?

Koska julkaisussa itsessäänkin suositaan muotoa To-Mi (Toimintakyvyn mittarit), laitoin To-Mi:n ensimmäiseksi. Aivan yhtä oikea tulkinta olisi esimerkiksi tämä:

Toimintakyvyn mittarit: To-Mi. 2013. Turku: VSSHP. Viitattu 12.2.2014.Http://www.vsshp.fi/fi/dokumentit/14183/TO-MI-versio-2010.pdf.

Tai tämä:

To-Mi: toimintakyvyn mittarit. 2013. Turku: VSSHP. Viitattu 12.2.2014.Http://www.vsshp.fi/fi/dokumentit/14183/TO-MI-versio-2010.pdf.

Tekstiviitteet tulisivat silloin ekasta näin (Toimintakyvyn mittarit: To-Mi 2013, sivut) ja tokasta näin (To-Mi: Toimintakyvyn mittarit 2013, sivut).

Toinen hämmennys liittyy julkasijaan/kustantajaan. Onko se VSSHP vai TYKS? Nimiölehdellä on VSSHP, joten valitsin sen. Julkaisun alatunnisteessa on kumpikin. Esipuheessa ei puhuta sanallakaan VSSHP:stä, vaan vain Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

Ja monelle voi olla hakusessa sekin, mitä tuo VSSHP tarkoittaa. Googlailemalla saa toki selville, että se on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Lähdeviitteeseen olisi voinut laittaa pitkän nimen, mutta koska sitä ei käytetä julkaisussa, lyhenne on täysin ok.

Nettilinkin nimi näyttäisi viittaavan on vuoden 2010 versioon, mutta linkki vie vuoden 2013 versioon.

Kansio-sanaa ei lähdeviitteessä tarvita, julkaisu ei näytä kansiolta nettikäyttäjän silmissä. Mutta jos oikeasti käytätte kansiota, voi sen tiedon laittaa viitteeseen.

Käypä hoito -suositus: keskustelu jatkuu

Oma kysymykseni:  Eikö JAMKin kannattaisi noudattaa Käypä hoito -palvelun omaa viittausohjetta?

Taustana tälle kysymykselle on Käypä hoito -suosituksen päätoimittajan kommentti antamaani lähdeviiteohjeeseen. Kommenttien saaminen on arvokasta.

Päätoimittaja Komulainen toivoo, että Käypä hoito -suosituksiin viitataan palvelun omilla ohjeilla:  ”Olemme itse Käyvässä hoidossa ohjeistaneet suosituksiimme viittamisen, ks. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen. Toivomme tätä noudatettavan.”

Kommentit jäävät joissakin käyttöliittymissä hieman pimentoon, koska niitä pitää erikseen klikata. Pohdinkin hänen toivomustaan vähän laajemmin tässä ja nyt.  Voin samalla tarkastaa, mokasinko x:nnen kerran ja onko JAMKin ohje käypäinen.

Vastaus:

On todella hienoa, että Käypä hoito -palvelussa annetaan viittausohje.

KH-ohjeen mukaan lähdeviite tehdään näin (muuttamaton esimerkki Käypä hoito -sivustolta):

Alaselkäsairaudet (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2008 (viitattu 16.6.2009). Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi

JAMKissa sama viite, variaatiota voi olla nettiosoitteessa:

Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Julk. 16.6.2008. Viitattu 2.1.2014. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi20001.

Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Julk. 16.6.2008. Viitattu 2.1.2014. http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Terveysportti.

Jos viitataan suosituksen PDF-asiakirjaan, suosituksen nimi muuttuu:

Aikuisten alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Päiv. 16.6.2008. Viitattu 2.1.2014. http://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi20001.pdf.

Ja potilasversioon viitataan JAMKissa näin:

Malmivaara, A. 2008. Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suosituksen potilasversio. Julk. 16.9.2008. Viitattu 2.1.2014. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/khp00002.

Poimi tiedot suosituksen alusta

Yleensä lähdeviite Käypä hoito -suositukseen aloitetaan lähteen nimellä.

Kuten aiemmassa postauksessani totesin, lähdeviite-standardi ohjeistaa poimimaan tiedot lähdeviitteeseen ensisijaisesti lähteen nimiölehdeltä tai vastaavalta, siis tässä tapauksessa suosituksen ekalta sivulta.  Sen vuoksi suosituksen nettiversion nimi ja saman suosituksen PDF-version nimi ovat erilaiset. Siitä seuraa, että myös lähdeviite alkaa eri nimellä.

Jos kuitenkin suosituksen alussa ilmoitetaan selvästi päävastuullinen henkilötekijä (ei työryhmä), on hänen nimensä ymmärtääkseni tekijänoikeussäädösten mukaan ilmoitettava tekijänä. Suosituksen potilasversiossa on näin. Silloin lähdeviite alkaa henkilötekijän nimellä.

Viittausohjeiden erot

Käypä hoito -sivuston omassa viittausohjeessa on myös muita eroavaisuuksia JAMKin ohjeeseen:

  • Julkaisuvuosi ei ole lähdeviitteen toisena tietona, vaan vasta kustannustietojen yhteydessä.
  • Emme käytä ”(online)”-ilmaisu ja ”Saatavilla Internetissä:”-ilmaisuja.
  • Esimerkeissäni ei ilmoiteta kustannuspaikkaa: kustantajaa.
  • Myös maininta työryhmän nimestä puuttuu.

JAMKissa käytetään lähdeviitteiden laadinnassa nimi-vuosi-järjestelmää. Sen mukaisesti julkaisuvuosi on aina viitteen toisena, pakollisena tietona. Tämänkään takia opiskelijat eivät voi täysin ottaa mallia Käypä hoito -sivuston omasta viittausohjeesta.

Ilmaisut ja kustannustiedot sekä nettiosoite

Sitä, miksi emme käytä ilmaisuja ”(online)” ja ”Saatavilla Internetissä:”, kerrotaan edellisessä postauksessani.

Kustannuspaikka ja kustantaja pitää JAMKin ohjeen mukaan ilmoittaa, jos ne ovat helposti saatavilla, esimerkiksi nimiölehdellä (suosituksen alussa).  Erityisesti kirjoissa ja muissa painetuissa lähteissä kustannustiedot näkyvät yleensä vaivattomasti. Nettilähteissä näin ei välttämättä ole, joten opiskelijoiden ei tarvitse ryhtyä salapoliiseiksi etsiäkseen niitä.

Tarkimmat lukijat huomaavat alaselkäsairauksien suosituksen viimeisenä rivinä olevan ”© 2013 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim”. Kustantajan voi siis ilmoittaa. Sitten pitäisi vielä kaivaa kustannuspaikka jostain vielä erikseen. Toki lähdeviitteestä voi jättää kustannuspaikan pois, jos sitä ei kerran kerrota.

KH-viittausohjeissa suositellaan käytettäväksi systemaattisesti tätä nettiosoitetta: www.kaypahoito.fi.

JAMKissa on suositeltu joko suoraa nettiosoitetta. Jos opiskelija käyttää Nelli-portaalissa olevia aineistoja, on hyvä ilmoittaa polku kyseiseen aineistoon. Käypä hoito -suositukset löytyvät tällä hetkellä Nellissä ainakin Terveysportista. Samoin polku on hyvä ilmoittaa, jos suora nettiosoite on hirvittävän pitkä tai muuten hankala.

Ilmoita työryhmän nimi

Mutta tuota työryhmän nimeä jäin miettimään. Sehän ei ole henkilötekijä, joten sitä JAMKin lähdeviitteessä ilmoiteta tekijänä. Eikä työryhmää ilmoiteta tekijänä myöskään Käypä hoito -sivuston omassa viittausohjeessa.

Pidän sitä ns. muuna tekijänä, jota ei tarvitse lähdeviitteessä ilmoittaa, mutta saa ilmoittaa. Vaikka jos pikkutarkkoja ollaan, lähdeviite-standardin kohdassa 5.4.5 mainitaan vain, että lähteen tuottamiseen osallistuneen henkilön nimi ja rooli voidaan merkitä lähteen nimen jälkeen, jos lähde on siten helpompi tunnistaa tai jos tällä tiedolla on merkitystä lähdeviitteen kannalta. Koska työryhmä ei ole henkilötekijä, emme siis merkitse  sitä lähteen nimen jälkeen.

Mutta nuo perustelut ovat kiinnostavia. Mietinpä niitä.

Työryhmän nimi ei auta mitään lähteen tunnistamisessa, ainakaan opiskelijan näkökulmasta katsottuna.

Taisimme kuitenkin törmätä tapaukseen, jossa työryhmän nimellä on merkitystä lähdeviitteen kannalta.

Ensinnäkin sillä on merkitystä lähdeviitteen kannalta, koska työryhmä ilmoitetaan heti suosituksen alussa (nimiölehteä vastaavalla osalla lähdettä). Ainakin tässä alaselkäsairaus-suosituksessa.

Toiseksi työryhmän kertomisella saattaa olla erittäin paljon vaikutusta tiedon luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arvioinnissa. Kun aiheena on alaselkäsairaudet, on hyvä, että lukija näkee, minkälaisia asiantuntijayhteisöjä työryhmässä on ollut edustettuna.

Sen vuoksi kannustettavaa on – mutta ei pakollista – että Käypä hoito -suositusten lähdeviitteissä ilmoitetaan JAMKissa myös työryhmä, ei tekijänä, vaan muina yleisinä tietoina (täsmennys, huomautus tms.). Niiden paikka lähdeviitteessä on ennen viittauspäivämäärää.

Siis näin:

Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Julk. 16.6.2008. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Viitattu 2.1.2014. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi20001.

Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Julk. 16.6.2008. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Viitattu 2.1.2014. http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Terveysportti.

Aikuisten alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Päiv. 16.6.2008. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä.  Viitattu 2.1.2014. http://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi20001.pdf.

Potilasversiossa työryhmää ei tässä tapauksessa mainita, joten sitä ei mainita myöskään lähdeviitteessä, joten se pysyy sellaisena, kuin vastauksen alussa hahmottelin:

Malmivaara, A. 2008. Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suosituksen potilasversio. Julk. 16.9.2008. Viitattu 2.1.2014. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/khp00002.

Käypä hoito: tekijät, työryhmä vai nimi?

Olemme koulukavereideni kanssa pähkäilleet jo pidemmän aikaa (useammankin tehtävän kohdalla) erästä lähdemerkintöihin liittyvää asiaa. Kukaan ei oikein tunnu tietävän vastausta ja nyt ajattelin vihdoin ja viimein selvittää ongelman. Kysymys olisi siis seuraavanlainen: miten Käypä hoito -suosituksiin viitataan Jamkin ohjeiden mukaan?

Esimerkiksi tämä suositus  http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi36070

Miten lähde merkitään lähdeluetteloon ja miten siihen viitataan? Merkitäänkö lähdeviitteeksi suosituksen nimi vai tekijäryhmä? Entä, jos suosituksella olisi vain yksi henkilötekijä?

Vastaus:

No ei ihme, ettei kukaan tiedä. En näköjään itsekään tiedä. Huomaan nimittäin antaneeni erilaisia ohjeita eri aikoina ja eri käypä hoito -suosituksista.

Aiemmat ohjeet

Ekaks (30.9.2011) olen antanut tekstiviitteestä ohjeen, jossa sanon, että joo, kaikki työryhmän jäsenet on ilmoitettava, jos ja kun ne ovat päävastuullisia tekijöitä.  Kyseessä oli  vuoden 2006 käypä hoito -suositus Naisten virtsankarkailusta. Uusi kyseisen aiheen suositus on ilmestynyt joulukuussa 2011 ja vanha poistunut, joten en voi tarkistaa asiaa.

Toukokuussa 2013 (23.5.2013) olen ohjeistanut näin selkäydinvamma-suosituksesta, sen hoitohenkilökunnan versiosta ja potilasversiosta:

Alaranta, H., Baer, G., Hellström, P., Kallanranta, T., Malmivaara, A., Ronkainen, A., Sairanen, S., Salminen, J. K., Vornanen, M. & Dahlberg, A. 2001. Selkäydinvamma. PDF. Käypä hoito -suositus. Duodecim 117, 7, 772 – 788. Viitattu x.x.xxxx. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Duodecim.

Selkäydinvamma. 2012.  Käypä hoito -suositus 18.12.2012. Helsinki: Duodecim. Viitattu 26.2.2013.  Http://www.kaypahoito.fi.

Tämäkin suositus on päivitetty, itse asiassa jo ennen antamaani ohjetta, mutta enpä huomannut sitä silloin, vaan annoin vaan lähdemerkintä-esimerkit saamieni linkkien perusteella.

Tänä syksynä (10.11.2013) olen kertonut, että työryhmän jäseniä ei ole pakko merkitä lähdeviitteeseen:

Henkilökunnan ohje raskauden keskeytyksistä. 2013. Lääketieteellistä ja kirurgista keskeytystä koskeva ohje. Laadittu 15.1.2013 raskaudenkeskeytyksen Käypä hoito -suosituksen perusteella. Käytettävissä Jyväskylän ammattikorkeakoulun verkossa. Viitattu 8.10.2013. Http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nix01927.

Raskaudenkeskeytys (ohje potilaalle, kesto yli 12 viikkoa). 2013. Lisätietoa Käypä hoito -suosituksen aiheesta. Julk. 15.1.2013. Viitattu 8.10.2013. Http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nix01926.

Kahdessa esimerkissä käsken merkkaamaan lähteen tekijöiden mukaan ja kolmessa julkaisun nimen mukaan! Kuka tai mikä on syyllinen?

Lähdeviitteen tiedot nimiölehdeltä

Lähdeviite-standardi (SFS 5989) sanoo, että tiedot poimitaan lähdeviitteeseen ensisijaisesti nimiölehdeltä tai sen vastineesta. Käypä hoito -suosituksessa se tarkoittanee ensimmäistä sivua.

Kun oikein vertailen aiemmin antamiani ohjeita, tulen siihen tulokseen, että viimeisin antamani ohje pätee: Työryhmää ei tarvitse merkitä lähdeviitteeseen. Työryhmän jäsenten nimet eivät ole korostetusti suosituksen alussa, vaan heidät mainitaan suosituksen lopussa.  Lisäksi työryhmän on asettanut Duodecimin lisäksi aina kuhunkin suositukseen liittyvä sairaus- tai vammaryhmän yhdistys/yhdistykset. Periaatteessa voisi ajatella, että ne organisaatiot, jotka ovat työryhmän asettaneet, ovat päävastuullisia tekijöitä.

JAMKissa lähdeviite aloitetaan kuitenkin aina henkilötekijöillä eikä organisaatiolla. Siispä lähdeviite alkaa Käypä hoito -suosituksen nimellä, kun päävastuullisia henkilötekijöitä ei ole:

MS-tauti. 2012. Käypä hoito -suositus. Julk. 20.12.2012. Viitattu 11.12.2012. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi36070.

Mutta kun kurkkaan kyseisen suosituksen potilasversioon – avot! Siellä onkin henkilöiden nimiä, jotka aivan selvästi ovat potilasversion tekijöitä. Myös julkaisupäivämäärä on eri. Senpä lähdeviite tuleekin näin:

Riikola, T., Elovaara, I. & Atula, S. 2012. MS-tauti. Käypä hoito -suositus. Potilasversio. Julk. 10.12.2012. Viitattu 11.12.2012. Http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/khp00090.

Tässä vielä lähdeviitteet uudistuneisiin selkäydinvamma-suosituksiin:

Selkäydinvamma. 2012. Käypä hoito -suositus. Julk. 18.12.2012. Viitattu 11.12.2013. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi36098.

Riikola, T., Ahoniemi, E. & Malmivaara, A. 2013. Selkäydinvamma. Käypä hoito -suositus. Potilasversio. Julk. 7.5.2013. Viitattu 11.12.2013. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/khp00028.

Jos olet lukenut suosituksen esimerkiksi Terveysportista Nelli-portaalissa, kantsii laittaa nettiosoitteeksi kulkemansa polku:

Selkäydinvamma. 2012. Käypä hoito -suositus. Julk. 18.12.2012. Viitattu 11.12.2013. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Terveysportti.

Jos käytät PDF-muotoista julkaisua, sen voi ilmoittaa lähdeviitteessä:

Selkäydinvamma. 2012. PDF. Käypä hoito -suositus. Päiv. 18.12.2012. Viitattu 11.12.2013. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Terveysportti.

MS-tauti. 2012. PDF. Käypä hoito -suositus. Päiv. 20.12.2012. Viitattu 11.12.2012. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi36070.

PDF-julkaisuissa on päivämäärän edessä sana ’Päivitetty’, mitä ei ole tavallisessa nettiversiossa. Sen takia merkitsin nettiversion lähdeviitteeseen, että suositus on julkaistu 18.12.2012 (Julk. 18.12.2012). Mistäpä sitä tavallinen tallaaja voisi arvata, milloin suositus julkaistaan eka kerran ja milloin se on jo olemassa olevan julkaisun päivitetty muunnos?

Vastaus kootusti: lähdeviite

Merkitäänkö lähdeviitteeksi suosituksen nimi vai tekijäryhmä? Entä, jos suosituksella olisi vain yksi henkilötekijä?

  • Jos suosituksen alussa on selvästi henkilötekijä tai -tekijöitä, lähdeviite alkaa henkilötekijän nimellä tai henkilötekijöiden nimillä.
  • Jos suosituksen alussa ei ilmoiteta henkilötekijöiden nimiä, lähdeviite alkaa suosituksen nimellä.
  • Työryhmä ei tässä tapauksessa ole henkilötekijä.

Vastaus: tekstiviite

Miten lähteeseen viitataan tekstissä?

Sillä, onko lähdeviite tehty PDF-muotoisesta julkaisusta vai ei, on merkitystä tekstiviitteessä.  PDF-julkaisussa on sivunumeroita, tavallisessa nettiversiossa niitä ei ole.

Tekstiviite MS-taudin suositukseen tulee näin (MS-tauti 2012) ja vastaavaan PDF-muotoiseen suositukseen näin (MS-tauti 2012, sivut).

Sulkumerkit julkaisun nimessä

Kysyisimme kuinka merkata tektiviitteeseen ja lähdeluetteloon viittaukset Raskaudenkeskeytys Käypä hoito-suosituksen tausta-aineistoista. Alla suorat linkit tausta-aineistoihin, joista olemme tietoa käyttäneet sekä tekstipätkä opinnäytetyöstämme ja lähdeluettelostamme. Tuntuu hassulta, että tuleeko tekstiviitteisiin todella noin pitkät viitteet ja tuplasulut.

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nix01927

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nix01926

”Käynnin yhteydessä haetaan lupaa Valviralta, mikäli sitä ei ole vielä haettu. Nainen keskustelee lääkärin vastaanoton jälkeen hoitajan kanssa tulevasta hoidosta. (Raskaudenkeskeytys (ohje henkilökunnalle, lääkkeellinen ja kirurginen keskeytys); Raskaudenkeskeytys (ohje potilaalle, kesto yli 12 viikkoa).)”

Raskaudenkeskeytys (ohje henkilökunnalle, lääkkeellinen ja kirurginen keskeytys). 15.1.2013. Raskaudenkeskeytys Käypä hoito -suositus. Lisätietoa aiheesta. Raskaudenkeskeytys Käypä hoito -työryhmä. Word-versio. Viitattu 8.10.2013. Http://www.kaypahoito.fi.

Raskaudenkeskeytys (ohje potilaalle, kesto yli 12 viikkoa). 15.1.2013. Raskaudenkeskeytys Käypä hoito -suositus. Lisätietoa aiheesta. Raskaudenkeskeytys Käypä hoito -työryhmä. Viitattu 8.10.2013. Http://www.kaypahoito.fi.

Vastaus:

Nuo tekstiviitteiden sisällä olevat ”ylimääräiset” sulkumerkit todellakin häiritsevät! Ihan kuin kirjoittaja ei hallitsisi tekstiviitteitä, vaikka ne ovatkin ok.

Kun klikkaan tuota ensimmäistä nettilinkkiä ja sitten sen tekstissä olevaa linkkiä ohjeen word-versioon, huomaan että word-versio on otsikoitu HENKILÖKUNNAN OHJE RASKAUDEN KESKEYTYKSISTÄ.

Voitte käyttää tuota otsikkoa julkaisun nimenä. Työryhmän jäseniä ei ole pakko merkitä lähdeviitteeseen. Silloin lähdeviite tulee lähdeluetteloon näin:

Henkilökunnan ohje raskauden keskeytyksistä. 2013. Lääketieteellistä ja kirurgista keskeytystä koskeva ohje. Laadittu 15.1.2013 raskaudenkeskeytyksen Käypä hoito -suosituksen perusteella. Viitattu 8.10.2013. Http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nix01927.

Voitte ilmoittaa joko suoran linkin tai jos olette päässeet ohjeeseen Käypä hoito -sivun kautta, kulkemanne polun. Jos pääsette ohjeeseen vain JAMKin verkossa, voi siitä laittaa tarvittessa tietoa lähdeviitteeseen. Esimerkiksi:

Henkilökunnan ohje raskauden keskeytyksistä. 2013. Lääketieteellistä ja kirurgista keskeytystä koskeva ohje. Laadittu 15.1.2013 raskaudenkeskeytyksen Käypä hoito -suosituksen perusteella. Käytettävissä Jyväskylän ammattikorkeakoulun verkossa. Viitattu 8.10.2013. Http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nix01927.

Toisessa mainitsemassanne tapauksessa lähdeviite tulee suurin piirten siten kuin olette laittaneetkin:

Raskaudenkeskeytys (ohje potilaalle, kesto yli 12 viikkoa). 2013. Lisätietoa Käypä hoito -suosituksen aiheesta. Julk. 15.1.2013. Viitattu 8.10.2013. Http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nix01926.

 Hassusti nimetty julkaisu!

Ohjeen tehnyt työryhmä on ehkä ajatellut jotain tällaista:

Raskaudenkeskeytys: lisätietoa potilaalle. 2013. Ohje keskeytyksestä yli 12 viikkoa kestäneessä raskaudessa. Julk. 15.1.2013. Viitattu 8.10.2013. Http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nix01926.

Mutta lähdeviitettä ei nyt voi tehdä näin nätisti. Joten tässä tapauksessa tekstiviitteeseen on laitettava nuo ylimääräiset sulkumerkit. Harmi!

Lisäys 12.12.13: Uusin ohje Käypä hoito -suositusten lähdemerkinnöistä: http://blogit.jamk.fi/oppari/2013/12/12/kaypa-hoito-tekijat-tyoryhma-vai-nimi/

Viisi artikkelia yhdeksi lähdeviitteeksi?

Voidaanko nämä lähteet yhdistää yhdeksi lähteeksi esim. MLL. n.d. Vanhempainnetti. Viitattu 4.7.2013. ja tuleeko lähdeviitteeksi vain MLL. n.d.?

MLL. n.d. Leikin merkitys lapselle. Vanhempainnetti. Viitattu 4.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/lasten_leikit/leikin_merkitys_lapselle/

MLL. n.d. Lapsen ja nuoren temperamentti ja persoonallisuus. Vanhempainnetti. Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/lapsen-temperamentti/

MLL. n.d. Oppiminen ja älyllinen kehitys. Vanhempainnetti. Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/5_6-vuotias/oppiminen/

MLL. n.d. Sosiaalisten taitojen kehitys. Vanhempainnetti. Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/5_6-vuotias/sosiaaliset_taidot/

MLL. n.d. Persoonallisuuden ja tunne-elämänkehitys. Vanhempainnetti. Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/5_6-vuotias/persoonallisuus_ja_tunne-elama/

Vastaus:
Mielestäni nuo on parempi pitää eri lähteinä lähdeluettelossa. Kuten olette tehneetkin.

Perustelut: Osa Vanhempainnetti-lähteistänne on selvästi artikkeleita, joissa on oma lähdeluettelonsakin (tai lopussa kirjallisuuslista). Vanhempainnetti on laaja sivusto, jossa on erilaisia osioita ikäryhmittäin tai aiheittain jaoteltuna. Lukija näkee lähdeviitteestä käsitelläänkö nyt taaperoikäisiä vai varhaisteinejä.  Sen vuoksi ikäryhmästä tai muusta vastaavasta jaottelusta olisi hyvä kertoa jonkunsorttisena täsmentävänä tietona lähdemerkinnässä tai vaikka nettiosoitteessa polkuna.

Lähdeviite ei ala MLL:llä. JAMKissa tekijätietona ilmoitetaan vain henkilötekijät, ei organisaatiot (yhteisöt). Tämä sen vuoksi, että opiskelijan voi olla melko vaikeaa tietää, missä roolissa organisaatio kulloinkin on (tekijä, julkaisija, kustantaja, kirjapaino, projektin koordinaattori tms.). Sinänsä lähdeviitestandardi suo kyllä mahdollisuuden lähdemerkinnän aloittamiseen organisaation nimellä.

Kun henkilötekijää ei ole, aloitetaan lähdemerkintä lähteen nimellä.

N.d. kirjoitetaan lähdeluettelossa isolla alkukirjaimella (jossa se ikään kuin aloittaa oman lauseensa pisteen jälkeen). Tekstiviitteeseen se tulee pienellä, koska ei yleensä aloita mitään lauseentapaista.

N.d.:n tilalle voisi laittaa vuosiluvun 2009. Info-sivulta nimittäin selviää, että ”Vanhempainnetti -sivusto on tuotettu Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Vanhemmat ja itsenäistyvä nuori -projektissa (VIN). VIN-projekti toteutettiin RAY:n tuella vuosina 2007–2009.” Sivuston tieto-osuus on siis vuodelta 2009, vaikka toisaalta blogikirjoituksista uusin on kirjoitettu lokakuussa 2013 eli muutama päivä sitten.

Osa Vanhempainnetin artikkeleissa referoiduista lähteistä on aika vanhoja, uusin taitaa olla vuodelta 2001.

Mutta lähdeviitteet voi tehdä siis esimerkiksi näin:

Leikin merkitys lapselle. N.d.  Artikkeli MLL:n Vanhempainnetissä, osiossa leikkivinkit. Viitattu 4.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/lasten_leikit/leikin_merkitys_lapselle/.

Lapsen ja nuoren temperamentti ja persoonallisuus. N.d. Artikkeli MLL:n Vanhempainnetissä, osiossa tietokulma, lapsen kasvu ja kehitys  Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/lapsen-temperamentti/.

Oppiminen ja älyllinen kehitys. N.d. Artikkeli MLL:n Vanhempainnetissä, osiossa tietokulma, lapsen kasvu ja kehitys, 5–6-vuotias. Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/5_6-vuotias/oppiminen/.

Sosiaalisten taitojen kehitys. N.d. Artikkeli MLL:n Vanhempainnetissä, osiossa tietokulma, lapsen kasvu ja kehitys, 5–6-vuotias. Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/5_6-vuotias/sosiaaliset_taidot/.

Persoonallisuuden ja tunne-elämänkehitys. N.d. Artikkeli MLL:n Vanhempainnetissä, osiossa tietokulma, lapsen kasvu ja kehitys, 5–6-vuotias. Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/5_6-vuotias/persoonallisuus_ja_tunne-elama/.

Näistä lähteistä olisi mahdollista yhdistää esimerkiksi nuo kolme lähdettä, jossa käsitellään 5–6-vuotiasta. Silloin tekstiviitteeseen pitää merkitä sivunumeron sijaan kunkin sivun nimi tai muu vastaava tieto, esimerkiksi (5–6-vuotias n.d., Sosiaalisten taitojen kehitys). Jos lukijan nimittäin haluaa lukea saman tiedon, jota referoitte opparissanne, hän löytää sen sitten sivun nimen perusteella tässä tapauksessa.

Viittaus Terveysportin sähköiseen artikkeliin

Miten kuuluisi viitata Terveysportin sähköiseen artikkeliin oikein? Osa  Terveysportin materiaalista on ilmestynyt paperikirjoina, osa sähköisinä kirjoina, osa tietokantoina. Koska Terveysportti sisältää eri tietokantoja ja siellä artikkeleita, opiskelijat hämääntyvät. Esimerkki, tuo aho00890 on artikkelin tunnus:

Roine, R.O & Lindsberg, P.J. 2012. Aivoinfarktin ensihoito ja diagnostiikka. Akuuttihoito-opas. aho00890.  Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 5.2.2013. http://www.terveysportti.fi/dtk/aho/koti?p_artikkeli=aho00890&p_haku=aivoverenkiertoh%C3%A4iri%C3%B6.

vai

Roine, R.O & Lindsberg, P.J. 2012. Aivoinfarktin ensihoito ja diagnostiikka.  aho00890.  Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 5.2.2013. Http://www.jamk.fi/kirjasto , Nelli-portaali, Terveysportti, Akuuttihoito-opas.

Vastaus:

Tärkeintä on, että lähdeviite on riittävän tarkka niin, että opinnäytetyön lukija löytää lähteen halutessaan. Siinä mielessä vaihtelu ei haittaa, ainakaan minua. Voi olla, että osalla tämän blogin lukijoista nousee hiukset pystyyn tällaisesta asenteesta.

Kumpikin lähdeviite on mielestäni riittävän ok.

Suosisin kuitenkin tuota toista lähdemerkintätapaa sen vuoksi, että siitä voi päätellä, että kyseiseen lähteeseen pääsee JAMKin verkossa. Toki tuo ensimmäinenkin lähdeviite toimii, mutta vain jos on JAMKin verkossa. (Tai muun korkeakoulun tms. verkossa, joka on maksanut Terveysportin lisenssin.)

Jos tuo aho00890 on tärkeä, se on ikään kuin täsmennys/huomautus. Niiden paikka on JAMKin ohjeen mukaan lähdeviitteen lopussa, juuri ennen viitattu- ja nettiosoite-tietoja. Jos lähteestä saa helposti selville kustannuspaikan (Helsinki), sen voi lisätä. Lähteessä ei kuitenkaan näyttäisi sitä tietoa olevan, joten pelkkä Duodecim riittää:

Roine, R. O. & Lindsberg, P. J. 2012. Aivoinfarktin ensihoito ja diagnostiikka. Duodecim. Artikkelin tunnus: aho00890. Viitattu 5.2.2013. Http://www.jamk.fi/kirjasto , Nelli-portaali, Terveysportti, Akuuttihoito-opas.

 

Monesta lähteestä muokattu kuvio

Olen luomassa kuviota selkäydinvammahoidon ja kuntoutuksen vaiheista. Vaiheistus on muuttunut (v. 2010) ja uusista vaiheista ei ole päivitettyä kuvaa. Aion siis muokata löytämääni kuvaa (Alaranta ym.) ja käyttää kuvan muokkauksessa tietoja kahdesta tekstilähteestä (Dahlberg & Alaranta; Käypähoito). Jos kirjoista saatu tieto on vaikuttanut kuvan muotoutumiseen, tuleeko myös nämä lähteet merkitä kuviolähteeseen?

Kuvio X: Selkäydinvammahoidon ja -kuntoutuksen vaiheet (Alaranta, Baer, Hellström, Kallanranta, Malmivaara, Ronkainen, Sairanen, Salminen, Vornanen & Dahlberg 2001, 783, muokattu; Dahlberg & Alaranta 2008, 307-308; Selkäydinvamma: Käypähoito -suositus, 2012).

LÄHTEET

Alaranta, H., Baer, G., Hellström, P., Kallanranta, T., Malmivaara, A., Ronkainen, A., Sairanen, S., Salminen, J. K., Vornanen, M. & Dahlberg, A. 2001. Suositus tapaturmassa selkäydinvamman saaneiden hoidon ja kuntoutuksen organisoinnista Suomessa. Selkäydinvamma. Käypähoito -suositus, pdf-versio. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 117, 7, 772-788. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Duodecim – Lääketieteen aikakauskirja.

Dahlberg, A. & Alaranta, H. 2008b. Selkäydinvammat. Teoksessa Kuntoutus. Toim. P. Rissanen, T. Kallanranta, A. Suikkanen. Helsinki: Duodecim.

Selkäydinvamma (online). Käypähoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae ry:n asettama työryhmä. 2012. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2012 (viitattu 26.2.2013). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi.

Vastaus:

Lisäys 12.12.13: Uusin ohje Käypä hoito -suositusten lähdemerkinnöistä: http://blogit.jamk.fi/oppari/2013/12/12/kaypa-hoito-tekijat-tyoryhma-vai-nimi/

Alkuperäinen vastaus:

Kyllä. Jos kirjoista saatu tieto on vaikuttanut kuvan muotoutumiseen, nämä lähteet ilmoitetaan kuvioselosteessa (kuvatekstissä), kuten olet ilmoittanutkin.

Kuvio X. Selkäydinvammahoidon ja -kuntoutuksen vaiheet (Alaranta, Baer, Hellström, Kallanranta, Malmivaara, Ronkainen, Sairanen, Salminen, Vornanen & Dahlberg 2001, 783, muokattu; Dahlberg & Alaranta 2008, 307 – 308; Selkäydinvamma: Käypähoito -suositus, 2012).

Mainitsetko tuon ensimmäisen lähteen ensimmäisen kerran? Jos se on mainittu jo aiemmin, voit lyhentää rimpsua. Sillä jos tekijöitä on vähintään neljä, tekstiviitteessä voidaan muilla kuin ekalla kerralla käyttää ekan tekijän nimeä ja lyhennettä ”ym.”. Siis näin:

Kuvio X. Selkäydinvammahoidon ja -kuntoutuksen vaiheet (Alaranta ym. 2001, 783, muokattu; Dahlberg & Alaranta 2008, 307 – 308; Selkäydinvamma: Käypähoito-suositus, 2012).

Jos haluaa, voi ensimmäistä lähdeviitettä lyhentää. Oletko varma lähteen pitkästä nimestä? Kun tein pikaisen haun Duodecimissä, sain lähteen nimeksi vain Selkäydinvamma. Lisäksi eri kohdissa lukee välillä suositus ja välillä suositukset. Kotuksen lyhenneluettelon mukaan PDF pitäisi kirjoittaa isoilla kirjaimilla. Lisää myös Viitattu ja päivämäärä:

Alaranta, H., Baer, G., Hellström, P., Kallanranta, T., Malmivaara, A., Ronkainen, A., Sairanen, S., Salminen, J. K., Vornanen, M. & Dahlberg, A. 2001. Selkäydinvamma. PDF. Käypä hoito -suositus. Duodecim 117, 7, 772 – 788. Viitattu x.x.xxxx. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Duodecim.

Kolmannesta lähteestä poistaisin online- ja saatavilla -sanat ja muuttaisin sitä muutenkin. Tämä on ilmeisesti avoimessa netissä oleva suosituksen potilasversio:

Selkäydinvamma. 2012.  Käypä hoito -suositus 18.12.2012. Helsinki: Duodecim. Viitattu 26.2.2013.  Http://www.kaypahoito.fi.

Käypä hoito -suositusten asiantuntija- tai ammattilaisversioihin pääsee Nelli-portaalista (kirjautuneena) Duodecimista tai Terveysportista, sillä kirjasto on ostanut jamkilaisten käyttöön niiden lisenssit.

Suositukset ovat näyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia, joiden avulla lääkärit, sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon ammattilaiset voivat tehdä hoitopäätöksiä. Niistä tehdään myös potilasversioita, tiivistelmiä ja muita materiaaleja.

Kuvioselosteesi voikin mahdollisesti olla jopa tällainen:

Kuvio X. Selkäydinvammahoidon ja -kuntoutuksen vaiheet (Alaranta ym. 2001, 783, muokattu; Dahlberg & Alaranta 2008, 307 – 308; Selkäydinvamma 2012).

Monta artikkelia Opinportin verkkokirjasta

En löytänyt raportointiohjeesta, enkä Tutki ja kirjoita -kirjasta neuvoa tähän pulmaan: Miten merkitsen lähdeviitteen? Entä lähteen lähdeluetteloon?

– Useampi artikkeli verkkokirjasta Psykiatria (Duodecim), esimerkiksi Johdanto, Mitä on oikeuspsykiatria?
– Artikkeleilla sama kirjoittaja
– Artikkelit kirjoitettu (tai ainakin merkitty) samalle päivälle (1.8.2011)
– Ei sivunumeroita
– Artikkelin alareunassa on esim. tällaista infoa: Artikkelin tunnus: inf04497 (000.000)
– © 2013 Kustannus Oy Duodecim

Vastaus:

Kaivelin esiin Psykiatria-kirjan. Sen tietoja Janet-tietokannasta valikoidusti kopsattuna:

Nimeke:     Psykiatria / toimittajat: Jouko Lönnqvist … [et al.].
Julkaistu:     Helsinki : Duodecim, 2011.
Ulkoasu:     1 päivittyvä verkkokirja.
Linkit:     Oppiportti

Oppiportti on on sosiaali- ja terveysalan, hoitotyön ja lääketieteen sähköisten oppikirjojen kokoelma. Kirjaston sivuilla on siitä tiedote. Oppiportti löytyy Nellistä. Pääset Oppiporttiin koulun verkossa koulun tiloissa tai kotonasi kirjautumalla Nelliin kirjadu sisään -linkistä.

Kirjan johdannon kirjoittajia näyttää olevan kaksi:

Psykiatria ja mielenterveys – johdanto
Psykiatria
1.8.2011
Jouko Lönnqvist ja Johannes Lehtonen

Oikeuspsykiatria-luvun on kirjoittanut Jari Tiihonen (tiedot ovat kunkin luvun alussa):
Mitä on oikeuspsykiatria?
Psykiatria
1.8.2011
Jari Tiihonen

Hmm..Mutta näillähän on eri kirjoittajat. Et varmaankaan tarkoittanut tätä. Sen vuoksi tein haun kirjoittamalla näytön yläosan hakulaatikkoon: psykiatria jari tiihonen

Ja huomasin, että kyseinen Tiihonen on kirjoittanut useita artikkeleita, mm. yhden johdannonkin:

Oikeuspsykiatria – johdanto
Psykiatria
1.8.2011
Jari Tiihonen

Tämä verkkokirja on julkaisu, jossa jokaisella luvulla on omat kirjoittajansa. Se on siis toimitettu teos (kokoomateos). Kun viittaat eri lukuihin, tee jokaisesta artikkelista oma lähdemerkintänsä. Jos sivunumeroita ei ilmoiteta, niitä ei voi lähdemerkintään laittaa. Jos samalta tyypiltä on monta julkaisua samalta vuodelta, käytetään julkaisuvuoden yhteydessä pienaakkosia a, b jne erottamaan ne toisistaan.

Vaikkapa näin:

Tiihonen, J. 2011a. Mitä on oikeuspsykiatria? Julkaisussa: Psykiatria. Julk. 1.8.2011. Helsinki: Duodecim. Viitattu 8.3.2013. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Oppiportti.

Tiihonen, J. 2011b. Oikeuspsykiatria – johdanto. Julkaisussa: Psykiatria. Julk. 1.8.2011. Helsinki: Duodecim. Viitattu 8.3.2013. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Oppiportti.

Tekstiviitteisiin näin, jos viitataan yhteen virkkeeseen/lauseeseen:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Tiihonen 2011a). Tekstiä tekstiä tekstiä (Tiihonen 2011b).

Linkkejä:

JAMKin Nelli: www.nelliportaali.fi/jamk
Oppiportti: http://www.oppiportti.fi/ (Terveysportissa, toimii JAMKin verkossa JAMKin kirjaston lisenssillä)
Tiedote kirjaston sivuilla Oppiportista: http://jamk.fi/kirjasto/uutiset/2/0/duodecim_oppiportin_sahkoiset_oppikirjat

Täyttä häkää!

Osaisitko neuvoa, miten selvitän kyseisen sivun päivitystiedot tai miten merkitsen sivun lähdeluettelooni. Tarvitsen sivun tietoja opinnäytetyöhöni liittyen. https://ekstra1.kuh.fi/csp/islabohje/labohje.csp?indeksi=3365.

Vastaus:

Täytyihän systeemiä kokeilla itsekin. Kirjoitin hakuehdoksi B-Hb ja sain listan erilaisista hemoglobiiniin liittyvistä labrakokeista. Valitsin huvikseni hiilimonoksidi-testin. Se näyttää olevan myrkytystutkimus, jonka tulos on valmiina näytteenottopäivänä.

Mielenkiintoinen sivusto. Vai voisiko kokonaisuutta kutsua tietokannaksi? Organisaatio näyttää kutsuvan julkaisua ohjekirjaksi, joten ajatellaan mekin tätä sitten kirjana. Tässä kirjassa ei ole sivunumeroita, vaan ikäänkuin lukujen nimiä. Hypertekstimäinen hakuteos?

Lähdeluetteloon ohjekirja tulisi varmaankin näin, julkaisuvuodesta tai päivitysajankohdasta en saa minäkään selvää:

Itä-Suomen Laboratoriokeskuksen web-ohjekirja. n.d. Kuopio: islab. Viitattu 29.5.2012. https://ekstra1.kuh.fi/csp/islabohje/labohje.csp?indeksi=3365.

Ongelmaksi voi joskus tulla tekstiviitteen muotoilu. Yritä muotoilla teksti sillä tavalla, että lukijalle selviää, mistä tutkimuksesta on kyse. Ajattele vaikkapa kirjoittavasi kollegallesi, sanot asian silloin luontevasti mutta samalla myös täsmällisesti. Tarkoitan jotain tämänsuuntaista ilmaisua:

– – Tavallisin syy B-Hemoglobiini-hiilimonoksidi-tutkimukseen (B-Hb-CO, 1566) on häkämyrkytys (Itä-Suomen Laboratoriokeskuksen web-ohjekirja n.d.). – –