Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: versiot

ICD-10 luokituksen 10. versio

Käytämme tekstissämme lähteenä ICD-10 luokitusta, miten sen tekstiviite merkitään ja miten se tulee lähdeluetteloon?

tekstiviite näin? ICD-10 2016, Chapt. 5, F43.1.

Ja lähdemerkintä: ICD-10. 2016. International Statistical Classification of Diseases and Related Health Problems 10th Revision. World Health Organization. viitattu 6.4.2016. http://apps.who.int/classifications/icd10/browse/2016/en#/F40-F48

 Onko oikein? Vai tuleeko nuo suomeksi vaikka ovatkin englanninkieliseltä sivulta?

Vastaus:

Lähdeviitestandardi (SFS 5989, 19) kertoo, että

Sähköisissä tietolähteissä on usein versiotieto, koska esim. ohjelmistoja päivitetään tai laajennetaan jatkuvasti. Versio ilmaistaan usein esim. termeillä editio, laitos, päivitys, revisio (”uudistettu laitos” ”kolmas päivitys”) ja niin edelleen. Versiotieto merkitään viitteeseen lähteen termein.

JAMKissa kuitenkin suomenkielisten tutkinto-ohjelmien opinnäytetöissä käytetään suomen kieltä. Lähdemerkintään ei voi lätkäistä, että 10th rev.

Miten revision suomennetaan?

En saanut selville, onko sivulla näkyvällä ilmaisulla ”WHO version” merkitystä. Jos on, se kannattaa lisätä lähdeviitteeseen, painostietojen yhteyteen. Jos katson Info-välilehteä, siellä sanotaan: International statistical classification of diseases and related health problems. – 10th revision, Fifth edition, 2016.

Onko siis kyse 5. painoksen 10:nnestä versiosta? Vai kymmenennen laitoksen viidennestä painoksesta. Ei helppoa, ihan sekaisin. Varsinkaan kun tuota 5. painos -tietoa ei ole näkyvissä varsinaisilla luokitussivuilla. (Eikä sitä silloin tarvitse lähteä metsästämään.)

MOT-sanakirjaston Collins English Dictionary selittää revision-sanan mm. näin: ”a corrected or new version of a book, article, etc.” MOTin Englannin tekniikka ja kauppa -sanakirja on sitä mieltä, että kyseessä on kirjan uusi laitos.

Koska sähköisillä lähteillä on usein nimenomaan versioita, kallistutaan siihen suuntaan tässä tapauksessa. En kuitenkaan ole mitenkään varma tästä tulkinnastani.

Lähdeviite:

ICD-10. 2016. International statistical classification of diseases and related health problems. 10. versio. World Health Organization. Viitattu 6.4.2016. Http://apps.who.int/classifications/icd10/browse/2016/en#/F40-F48.

Tekstiviite, luku 5 tai 5. luku:
Tekstiä tekstiä tekstiä (ICD-10 2016, 5. luku, F43.1).

Viite ICF-luokituskirjaan, osa 2

Tämä on jatkoa aiempaan vastaukseeni koskien ICF-luokitusta. Opiskelijan jatkokysymys:

Opettaja suositteli uudempaa julkaisua, johon pääsee tätä kautta. Tehdäänkö lähdeviite näin:

Selb, M., Escorpizo, R., Kostanjsek, N., Stucki, G., Ustün, B. & Cieza, A. 2014. A guide on how to develop an international classification of functioning, disability and health core set. European Journal of Physical and Rehabilitation Medicine Apr 01 [Epub ahead of print], 1-32.

Tosin sivunumerointi loppuu jo 17-18 sivun paikkeilla, vaikka koko PDF:ssä on 32 sivua. Pitäisikö viitata ilman sivunumeroita?

Vastaus:

Linkki vie JAMKin Nelli-portaalin kautta Pubmed-tietokantaan, jossa on englanninkielisiä kansainvälisiä lääketieteen ja lähialojen artikkeliviitteitä.

Kyseessä näyttää olevan tilapäinen versio julkaisusta (Provisional PDF). ”Full formatted”-versio on vasta tekeillä. Ehkäpä sen vuoksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ydinlistoja koskevalla sivulla ei ole vielä linkkiä tähän.

Vai onko niin, että elektroninen artikkeli julkaistaan ennen painettua artikkelia? Miten tuon ”Epub ahead of print” voi ymmärtää? Tosin, jos julkaisu on julkastu huhtikuussa 2014, olisihan sen pitänyt olla jo silloin valmiina? Eipä ihme, jos opiskelijat ovat hieman hämmennyksissä, kun meikäkin on. Nelli-portaalin lehtivalinnassa tekemäni haun perusteella kyseistä lehteä ei JAMKin kirjaston tietokannoissa näyttäisi olevan.

Mutta yhtä kaikki, väliaikaisuus tai tilapäisyys on jotenkin ilmaistava myös lähdeviitteessä: tilapäinen versio, väliaikainen versio, ei lopullinen versio, keskeneräinen versio, käsikirjoitusversio tms.

Minä en näe sivunumeroja missään. Jos niitä ei ole, ei niitä silloin tarvitse laittaa lähdeviitteeseen. Mutta toisaalta pdf-tiedostossa on muuttumattomat sivut, joten kyllä ne voi ilmoittaa halutessaan ainakin tekstiviitteessä.

Myöskään lehden vuosikertaa tai numeroa ei kerrota, vain se, että julkaisu julkaistaan 1.4. Aprillipäivänä siis 😉

Pubmediin pääsee kätevimmin uudistuneen Janetin kautta.

Lähdeviite JAMKin tyyliin, esimerkiksi näin:

Selb, M., Escorpizo, R., Kostanjsek, N., Stucki, G., Ustün, B. & Cieza, A. 2014. A guide on how to develop an international classification of functioning, disability and health core set. Artikkelin käsikirjoitusversio. European Journal of Physical and Rehabilitation Medicine,  Apr 01. Viitattu 12.11.2014. Https://janet.finna.fi/, Pubmed.

Tekstiviite ekalla kerralla: (Selb, Escorpizo, Kostanjsek, Stucki, Ustün & Cieza 2014, sivut).

Tekstiviite seuraavilla kerroilla: (Selb ym. 2014, sivut).

Numeroitu lähdeluettelo sekä kirjoittajan ja luvun tiedot tunnisteissa

Toimin ohjaajana opinnäytetyössä ja aloituspalaverissa opiskelijan opinnäytetyön tilaajayrityksen edustaja kyseli mahdollisuutta käyttää viitteissä numeromerkintää hakasuluissa ja numeroitua lähdeluetteloa. Onko ko. esitystapa kielletty vai voidaanko sitä tilaajan toivomuksesta käyttää?

Hän esitti myös toiveen saada käyttää ylä- ja alatunnisteissa esim. kappaleen numeroa ja nimeä sekä työn tekijän nimeä ja vuosilukua.

Vastaus:

Kiitos yhteydenotostasi.

Joo, kyseinen esitystapa on kielletty.

Ymmärrän, että joillakin aloilla hakasulkumerkinnät ja numeroitu lähdeluettelo (numeroviitejärjestelmä) ovat yleisin lähdeviitteiden ilmoittamistapa. JAMKissa käytetään kuitenkin vain nimi-julkaisuvuosi-muotoista lähdemerkintää (Harvardin järjestelmä); muita merkintätapoja ei saa käyttää. Raportointiohje on hyväksytty JAMKin hallituksessa, joten perusperiaatteita siitä ei voi muutella, vaikka muuten opusta voikin tarvittaessa päivittää.

Opiskelijalle on varmaankin liian työlästä tehdä kaksi erilaista versiota työstä, eli siis toimeksiantajalle omansa. Se olisi perusteltua esimerkiksi tapauksissa, joissa toimeksiantajalla on määritelty ulkoasu raporteilleen. Vaikka käyttäisi etsi-korvaa-toimintoa, kyllä siinä voi joutua tunnin tai pari tekemään ylimääräistä työtä.

Sen sijaan ylä- ja alatunnisteissa kappaleiden (lukujen) numeroiden ja nimien esittäminen sekä työn tekijän nimen ja vuosiluvun esittäminen kuulostaa ok:lta. Kunhan muistaa, että sivunumeron on oltava vakiopaikallaan.