Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: numeroviitejärjestelmä

Viitteiden merkintä ja avoimet tyylitiedostot

Miksi opinnäytetöiden viittaustyylitiedostoja ei löydy avoimena tyylitiedostona (CSL) http://citationstyles.org/

Niin ja miksi tyylitiedostoja on niin paljon erilaisia?
Ketä se palvelee että on niin paljon tyylejä?
Vaikea uskoa, että ainakaan opiskelijaa varsinkaan kun ei voi käyttää mendeley, refworks apuohjelmia ilman että lopuksi sitten säätää käsin tyylit tekstin seassa ja lähdeluettelon kuntoon.

Vastaus:

Fakta taitaa olla, että tyylien paljous ei palvele oikein ketään. Monella maailman perinteikkäällä yliopistolla tai sen laitoksella, tai arvostetulla tieteellisellä lehdellä, on oma viittaustapansa. Eri tieteenaloilla suositaan eri viittausjärjestelmiä.

JAMKissa sovelletaan kansallista standardia SFS 5989 Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet, joka löytyy SFS Onlinesta (jamkilaiset maksuttomasti). Se taas on lähes sama kuin ISO 690:2010 Information and documentation – Guidelines for bibliographic references and citations to information resources. Kaikissa tietokannoissa ei voi valita kyseistä ISO-standardin mukaista viittaustapaa, sillä sitä ei ole mukana vaihtoehdoissa.

JAMKin viittaustyylitiedostoja on kokeiltu tehdä RefWorksiin, mutta se on niin työläs homma, ettei sitä ole tehty. Suurin osa opiskelijoista ei hyödynnä RefWorksiä, joten voi olla, että omien JAMK-tyylitiedostojen luonti sinne ei ole mielekästäkään. JAMK maksaa RefWorksin lisenssin.

Wordin tekstiviite-työkalua (viittaukset – lisää lainaus) tai lähdeviittaus-työkalua (lähdeluettelo) voi käyttää esim APAn 6. painosta tai Harvardia, mutta lähdeluetteloa on lopuksi vielä säädettävä.

Sama juttu Zoterossa, EndNotessa tms. Mendeleytä en ole vielä kokeillut, mutta yritän tsekata sen syksyllä.

Janetissa voi napata Viitetiedot-linkistä lähdeviitteen aihion.

Sivunumerot tekstiviitteissä – mikä järki?

Mikäli tulkitsin raportointiohjeita oikein, mikä järki on ohjeistaa eri tavoin kuin mitä on yleisesti akateemistenkin julkaisukanavien käytäntö? Harward standard, APAT jne, ohjeistaa käyttämään sivunumerointia tekstiviitteissä kun on suoraa lainausta ja specifiä tietoa (esim. määritelmä).

Vastaus:

Yleisperiaate lähdeviitteissä (lähdeluettelossa) on, että lukijalle annetaan mahdollisuus paikantaa lähde mahdollisimman helposti.

Tekstiviitteissä periaatteena on, että lukija pystyy suht helposti löytämään tiedon lähteen sisältä. Jos siis tekstissä referoitu tekstinpätkä on kohdennettavissa lähteen sivuille, sivut myös merkitään.

Katsoin APAn uusinta free tutorialia netissä. Tekstiviitteissä ei näytä olevan sivunumeroita. Siinä mielessä tämä kysymys on aiheellinen ja ajankohtainen.

Mutta ei ole olemassa yhtä akateemisten julkaisukanavien käytäntöä. APAn lisäksi on satoja muitakin viittaustapoja, jos katsotaan tieteellisten lehtien viittausohjeita. Näistä erilaisista tavoista muutama (alle 10?) on aika laajasti levinnyt ja osa niistä on esimerkiksi MSWordissä käytettävissä: APA, Harvard, MLA, Chicago, Turabian, ISO 690, IEEE 2006 jne.

Tieteenalojen välillä on rajuja eroja. Esimerkiksi tietotekniikan puolella tekstiviite esitetään usein numerona hakasuluissa [1] ja julkaisun lopussa selostetaan, mitä mikäkin numero tarkoittaa. Historiassa on kuulemma alaviitejärjestelmä yleinen.

Mutta tässä pari perustelua JAMKin käytäntöön koskien sivunumeroita tekstiviitteissä.

Perustelu 1:

Kansallinen standardi SFS 5989 perustuu kansainväliseen standardiin (ISO 690:2010). Standardi ohjeistaa näin luvussa A.2.1, jossa käsitellään tekstiviitteitä Nimi-vuosijärjestelmän eli Harvardin järjestelmän mukaisesti sivulla 26:

Tekijän nimi ja tietolähteen julkistusaika merkitään tekstiviitteeseen, kun käytetään nimi-vuosijärjestelmää. Jos tekijän nimi on luontevasti osa tekstiä, sen perään merkitään pelkkä aikamääre sulkeisiin. Muutoin sekä nimi että aikamääre merkitään sulkeisiin. Jos viittaus koskee tietolähteen tiettyjä osia, niiden sijainti tietolähteessä (esim. sivunumero tai -numerot) merkitään sulkeissa vuosiluvun perään.

Perustelu 2:

Tutki ja kirjoita -julkaisu, joka on yleisohje suomalaisten korkeakoulujen opinnäytteiden raportointiin, sanoo näin (Hirsjärvi ym. 2010, 351):

Perussääntönä on silti pidettävä sitä, että lukija voi aina helposti paikantaa sivut, joilta tieto on peräisin. – – Sivujen tarkkuudella on ehdottomasti aina merkittävä suorat lainaukset, viittaukset toiselta saatuihin taulukoihin, kuvioihin ja kaavoihin sekä erilaisiin väitteisiin, ehdotuksiin tai lausumiin, joita mahdollisesti pyritään kyseenalaistamaa, toisin sanoen sellainen tietoaines, joka selvästi kytkeytyy jonkun toisen tekemisiin tai sanomisiin.

Tutki ja kirjoita -julkaisu on ilmestynyt ennen uusinta lähdeviite-standardia, joten perustelu 1 painaa tässä enemmän. Vaikka eiväthän perustelut 1 ja 2 ole edes ristiriidassa keskenään!

Numeroitu lähdeluettelo sekä kirjoittajan ja luvun tiedot tunnisteissa

Toimin ohjaajana opinnäytetyössä ja aloituspalaverissa opiskelijan opinnäytetyön tilaajayrityksen edustaja kyseli mahdollisuutta käyttää viitteissä numeromerkintää hakasuluissa ja numeroitua lähdeluetteloa. Onko ko. esitystapa kielletty vai voidaanko sitä tilaajan toivomuksesta käyttää?

Hän esitti myös toiveen saada käyttää ylä- ja alatunnisteissa esim. kappaleen numeroa ja nimeä sekä työn tekijän nimeä ja vuosilukua.

Vastaus:

Kiitos yhteydenotostasi.

Joo, kyseinen esitystapa on kielletty.

Ymmärrän, että joillakin aloilla hakasulkumerkinnät ja numeroitu lähdeluettelo (numeroviitejärjestelmä) ovat yleisin lähdeviitteiden ilmoittamistapa. JAMKissa käytetään kuitenkin vain nimi-julkaisuvuosi-muotoista lähdemerkintää (Harvardin järjestelmä); muita merkintätapoja ei saa käyttää. Raportointiohje on hyväksytty JAMKin hallituksessa, joten perusperiaatteita siitä ei voi muutella, vaikka muuten opusta voikin tarvittaessa päivittää.

Opiskelijalle on varmaankin liian työlästä tehdä kaksi erilaista versiota työstä, eli siis toimeksiantajalle omansa. Se olisi perusteltua esimerkiksi tapauksissa, joissa toimeksiantajalla on määritelty ulkoasu raporteilleen. Vaikka käyttäisi etsi-korvaa-toimintoa, kyllä siinä voi joutua tunnin tai pari tekemään ylimääräistä työtä.

Sen sijaan ylä- ja alatunnisteissa kappaleiden (lukujen) numeroiden ja nimien esittäminen sekä työn tekijän nimen ja vuosiluvun esittäminen kuulostaa ok:lta. Kunhan muistaa, että sivunumeron on oltava vakiopaikallaan.