Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: viitteidenhallinta

Raportointiohje perustuu kansainväliseen standardiin

Kysyjä seminaarin Padletissa: Voisiko JAMKin ohje olla sama kuin APA.
Kommentoija: Yes, please move to APA or some other international standard

Lyhyt vastaus:

JAMKin lähdemerkinnät ja tekstiviitteet perustuvat kansalliseen standardiin SFS 5989:2012, joka perustuu kansainväliseen standardiin ISO 690:2010. JAMK on valinnut standardin antamista vaihtoehdoista Nimi-vuosijärjestelmän eli Harvardin järjestelmän.

APA on ihan ok. ISO 690 voi olla vielä parempi? Harvard British parhain?

Kaikki edellä mainitut voi muuttaa JAMKin tapaisiin (SFS 5989-standardin mukaisiin) lähdeviitteisiin kohtuullisin vaivoin juuri ennen opparin julkaisemista muokkaamalla tietokantojen cite-komennon antamaa lähdeviitteen aihiota tai käyttämällä jotain viitteidenhallintajärjestelmää, esimerkiksi RefWorksia.

Pitkä vastaus:

Aika ajoin raportointiohjeen tekijöille, Satulle ja minulle, tai JAMKin opinnäytetyöfoorumille esitetään toivomus, että JAMKin raportointikäytännön pitäisi perustua (johonkin tiettyyn) kansainväliseen standardiin.

Lähdeviite- ja tekstiviite-asioissa JAMKin raportointiohje perustuu kansalliseen SFS-standardiin, joka taas on lähes sanasta sanaan sama kuin sen esikuvana toiminut ISO-standardi.

Kansallinen standardi on SFS 5989 Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet, julkaistu 13.8.2012. Standardi löytyy SFS Onlinesta, johon jamkilaiset pääsevät JAMKin hankkimalla käyttöluvalla.

SFS-standardin soveltamisalan kuvauksessa lukee: ” – – standardi perustuu standardiin ISO 690:2010 Information and documentation – Guidelines for bibliographic references and citations to information resources”. Sama tieto on lyhyemmin myös etusivulla.

Kaukolainasin kyseisen ISO-standardin kerran Oulun yliopistosta tai AMKista. Vertailuni johtopäätöksenä oli, ettei kansallisessa standardissa ja kv. standardissa ole olennaista eroa. Joku esimerkki voi olla eri tavalla (Akseli Gallen-Kallela, Oskar Merikanto tms.). Standardi itse mainitsee eroiksi (s. 41) sen, että translitteroinnissa etusijalle laitetaan kansallinen SFS-standardi ja se, että ISO 690 on ”kirjoitettu ensisijaisesti englannin kielen käytänteitä ja yksikielisen maan tarpeita ajatellen”. Joten SFS-standardissa on maamme kaksikielisyys otettu huomioon ja myös se, että ”suuri osa suomalaisten tutkijoiden tieteellisistä artikkeleista kirjoitetaan englanninkielisiin lehtiin”. Aikamääreidenkin kirjoittamistavoissa voi olla eroja.

MOT: JAMKin lähdemerkinnät ja tekstiviitteet perustuvat kansainväliseen standardiin.

SFS-standardin soveltaminen

Lähdemerkintä-standardi antaa mahdollisuuden säätää merkinnät omaan organisaatioon sopivaksi ainakin näissä asioissa:

  • Välimerkit ja typografia eivät ole standardissa normatiivisia vaatimuksia. Kunhan kukin organisaatio käyttää sovittuja välimerkkejä ja typografista käytäntöä johdonmukaisesti ja yhtenäisesti omissa julkaisuissaan.
  • ”Viitteiden merkitsemisessä voidaan soveltaa yhtä niistä kolmesta viittausjärjestelmästä, jotka esitellään kohdissa A.2–A.4.” (SFS 5989, liite A, opastava) -> JAMK on valinnut kohdan ”A.2 Nimi-vuosijärjestelmä (Harvardin järjestelmä)”. Tämä tarkoittaa, että tekstiviitteessä ilmoitetaan Tekijä ja vuosiluku sekä sivut/sijainti tietolähteessä. Toinen asia, mihin tämä valinta vaikuttaa on, että JAMKin lähdeviitteissä julkaisuvuosi ilmoitetaan lähdeviitteen toisena tietona, ei vasta kustantaja-tiedon jälkeen viitteen loppupuolella.

ISO-merkintätapa ja tietokannat

Valitettavasti ISO 690 -tyyliä ei ole kaikissa tietokannoissa. Esimerkiksi ABI Inform -tietokannassa se kuitenkin on, esimerkki napattu cite-komennolla:

BUCKLEY, A., 2015. Getting IT to Work for Marketing: Exploring Collaboration between Marketing and IT Functions for the Delivery of Marketing Innovation. Journal of Direct, Data and Digital Marketing Practice, 07, vol. 16, no. 4, pp. 285-307 ABI/INFORM Collection. ISSN 17460166. DOI http://dx.doi.org.ezproxy.jamk.fi:2048/10.1057/dddmp.2015.29.

Mitä eroa tällä on JAMKin viitteeseen? Korostettuna:

BUCKLEY, A., 2015. Getting IT to Work for Marketing: Exploring Collaboration between Marketing and IT Functions for the Delivery of Marketing Innovation. Journal of Direct, Data and Digital Marketing Practice, 07, vol. 16, no. 4, pp. 285-307 ABI/INFORM Collection. ISSN 17460166. DOI http://dx.doi.org.ezproxy.jamk.fi:2048/10.1057/dddmp.2015.29.

Ero on juurikin välimerkeissä ja typografisissa keinoissa (isot kirjaimet, kursiivi) ja välimerkityksessä. Tietokannan nimen ABIn laittaisin eri kohtaan, vaikka ei se tuossakaan virhe ole, jos sen ymmärtää lisätietona. ISSN voi olla lisätietona, samoin DOI, eivät kuitenkaan ole pakollisia. Jos haluaa laittaa DOIn, kannattaa laittaa ezproxyllisen tilalle: DOI:10.1057/dddmp.2015.29, joka näyttää toimivan tietokannan ulkopuolellakin.

Lyhenteet Vol. ynnä muut jätetään pois, vaikka itse en niitä pidä ongelmina, vaikka siinä kököttäisivätkin suoraan tietokannasta otettuna. Kulttuurinen tai aloihin liittyvä ero voi olla se, että vuosikerta merkitään 07 eikä vaan 7. Loppuun on vielä lisättävä Viitattu pvm ja Nettiosoite/-polku. JAMKin mukainen merkintä:

Bucley, A. 2015. Getting IT to Work for Marketing: Exploring Collaboration between Marketing and IT Functions for the Delivery of Marketing Innovation. Journal of Direct, Data and Digital Marketing Practice, 7, 16, 4, 285 – 307. Viitattu 20.2.2019. https://janet.finna.fi/Record/janet.318814, ABI/INFORM Collection.

Jos halutaan nipottaa, suomenkielisessä opparissa lähteen nimessä olevat substantiivit kirjoitetaan tavalliseen tapaan, ei isoilla alkukirjaimilla. Lehden nimessä ne on oltava, koska se on erisnimi ja kirjoitetaan lähdemerkintäänkin samalla tavalla kuin mitä lehti itse nimensä kirjoittaa.

Minkä alan mukaiset lähdemerkinnät?

APA on siinä mielessä hyvä lähdemerkintä-tyyli, että sitä käytetään laajasti maailmassa, ainakin humanistisella alalla ja yhteiskuntatieteissä. Kuten taustaorganisaatiosta voi päätellä: APA = American Psychological Association. Jyväskylän yliopistossa psyka kuuluu Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekuntaan.

Haittapuoli voi olla se, että muilla aloilla käytetään muita viitejärjestelmiä. Jos teillä on tuttu yliopistolla ja hänellä on RefWorks-tunnukset, pyytäkää häntä näyttämään, kuinka monta erilaista järjestelmää eri aloilla onkaan käytössä (vähintään 26 viitejärjestelmää; vrt. JAMKilla on RefWorksissä yksi alustava merkintätapa suomenkielisille opinnäytetöille).

Itse pidän ehkä eniten ITC-puolella aika yleisestä merkintätavasta, jossa tekstiin tulee numero hakasulkeisssa, esim. [1], ja sitten opinnäytteen loppuun merkitään numerolista, jossa kohdassa [1] on kyseisen lähteen lähdeviite.

Toinen hyvä pointti on APAssa on se, että APAkin käyttää nimi-vuosijärjestelmää, jota JAMKissakin aloitettiin käyttää jo vuonna miekka ja kirves (= kevät 1995).

Edellinen lähdeviite-esimerkki APA-tyylillä:

Buckley, A. (2015). Getting IT to work for marketing: Exploring collaboration

between marketing and IT functions for the delivery of marketing innovation. Journal of Direct, Data and Digital Marketing Practice, 16(4), 285-307. doi:http://dx.doi.org.ezproxy.jamk.fi:2048/10.1057/dddmp.2015.29

APAssa sisennetään kaikki toiselta riviltä alkaen. En tiedä tuleeko tuo oikein tällä julkaisujärjestelmällä, mutta olen yrittänyt havainnollistaa asiaa (sanojen collaboration ja between välille ei saisi tulla tyhjää riviä, mutta nyt siihen näyttäisi tulevan). Toiselta riviltä alkava sisennys on selvin ero APAn ja JAMKin lähdeviitteiden välillä. Muut erot liittyvät taas pikemminkin välimerkkeihin ja typografiaan (korostus sp):

Buckley, A. (2015). Getting IT to work for marketing: Exploring collaboration between marketing and IT functions for the delivery of marketing innovation. Journal of Direct, Data and Digital Marketing Practice, 16(4), 285-307. doi:http://dx.doi.org.ezproxy.jamk.fi:2048/10.1057/dddmp.2015.29

Kyseinen aihio muutettuna JAMKin lähdeviitteeksi:

Buckley, A. 2015. Getting IT to work for marketing: Exploring collaboration between marketing and IT functions for the delivery of marketing innovation. Journal of Direct, Data and Digital Marketing Practice, 16, 4, 285 – 307. Viitattu 20.2.2019. https://janet.finna.fi/Record/janet.318814, ABI/INFORM Collection.

Harvardin mukainen lähdeviite – paras apu?

Koska JAMK noudattaa standardissa mainittua Harvard-vaihtoehtoa, tietokannoista voi napata viitteen (cite/citation/sitaatti) Harvard-tyylisenä. Tosin Harvard-tyylejä on useita (mm. British, Australian yms.). Tässä Harvard British -tyylillä otettu lähdeviite ABI-tietokannasta, en muuttanut enkä korostanut mitään:

BUCKLEY, A., 2015. Getting IT to work for marketing: Exploring collaboration between marketing and IT functions for the delivery of marketing innovation. Journal of Direct, Data and Digital Marketing Practice, 16(4), pp. 285-307.

Ja tämä muutettuna JAMKin viitteeksi:

Bucley, A. 2015. Getting IT to work for marketing: Exploring collaboration between marketing and IT functions for the delivery of marketing innovation. Journal of Direct, Data and Digital Marketing Practice, 16, 4, 285-307. Viitattu 20.2.2019. https://janet.finna.fi/Record/janet.318814, ABI/INFORM Collection.

Mikä viittaustyyli paras Zoterossa?

Olen tekemässä opparia, joten käytän zotero.org lähdeluottelu järjestelmää. Niin ois semmonen kyssäri, että mitä tyyliä kannattaa ottaa tai mitä suosittelette Zotero style repository.

Vastaus:

Kokeilin kaikkia Zoterossa tarjolla olevia viittaustyylejä neljällä lähteellä:

  • Metso Oyj:n verkkosivu Lähiajan riskit ja epävarmuudet (ei tekijää, julkaisuaika nettisivun alareunassa 2018)
  • Kirja, jonka tiedot nappasin Zoteroon yhdellä klikkauksella Janet-tietokannasta (Sandberg, E.)
  • Tieteellinen artikkeli Academic Search Elite (EBSCO) –tietokannasta (Selin, J.)
  • Vapaassa netissä oleva pdf-muotoinen julkaisu, jolla ei ole henkilötekijää (Amk-uudistuksen loppuraportti.

Tämä on aivan liian pieni otos, josta voisi tehdä syvääluotaavia johtopäätöksiä, mutta kyllä sillä pienen testin teki.

Korostan lisäksi, että olen viimeksi käyttänyt Zoteroa – – en edes muista milloin! Nytkään minulla ei ole varsinaisesti aikaa tutustua kuin vain todella pinnallisesti.

Napinaa: Zoterossa, kuten kaikissa muissakin viitteidenhallintajärjestelmissä, pitäisi olla valittavissa ja nimettävissä oma tyyli. Olisin tehnyt JAMKin tyylin, jos a) olisin voinut valita kentät, jotka tulevat lähdeviitteeseen, b) nimetä ne haluamallani tavalla ja c) määrätä järjestyksen, jolla ne tulevat lähdeviitteeseen. Ärsyttää, kun pitää valita se, että onko tämä nyt kirja vai raportti ja sitten kyseisen valinnan mukaan tulevat määrätyt kentät, jotka Zotero antaa täyttää. Sit kuitenkaan kaikki täytetyt kentät eivät tule viitteeseen! Esim luettu-kenttään kun laittaa päivämäärän, se ei välttämättä kuitenkaan tule viitteeseen. Ehkä oman yleispätevän tyylin kaikille erilaisille lähdetyypeille voi tehdä, mutta silmään ei sattunut sellaista tällä tutustumiskerralla.

JAMKin mukaiset lähdemerkinnät

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen arviointi. 2018. Loppuraportti. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Julk. 21.9.2018. Viitattu 7.11.2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-588-4.

Lähiajan riskit ja epävarmuudet. 2018. Metso Oyj:n verkkosivu sijoittajille. Viitattu 6.11.2018. https://www.metso.com/fi/yritys/sijoittajat/metso-sijoituskohteena/lahiajan-riskit/.

Sandberg, E. 2018. ADHD ja oppimisen tuki. Huomioi yksilölliset tarpeet ja vahvuudet. Jyväskylä: PS-kustannus.

Selin, J. 2016. From self-regulation to regulation – An analysis of gambling policy reform in Finland. Addiction Research & Theory, 24, 3, 199–208. doi:10.3109/16066359.2015.1102894. Viitattu 6.11.2018. https://janet.finna.fi/, Academic Search Elite (EBSCO).

Chicago Manual of Style 17th edition (author – date)

Tämä oli mielestäni paras viittaustyyli Zoteron työpöytäsovelluksen valmisvaihtoehdoista.

Muutokset ennen lähdeluettelon laatimista Zoterolla:

  • Zotero ymmärtää okm:n raportin aikakausjulkaisun artikkeliksi. Käyn muuttamassa sen kirjaksi (en raportiksi), jotta saan Kustannuspaikka: Kustantaja -tiedon oikein.
  • Muutan etunimet etunimien alkukirjaimiksi.
  • Täydennän tietoja, jos jotain näyttää puuttuvan.

Lähdeluettelosta tuli tällainen Chicago-tyylillä sen jälkeen, kun olin lähdeluetteloa hieman siivonnut:

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen arviointi. 2018. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 6.11.2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-588-4.

Lähiajan riskit ja epävarmuudet. 2018. Metso Oyj:n verkkosivu. Viitattu 7.11.2018. https://www.metso.com/fi/yritys/sijoittajat/metso-sijoituskohteena/lahiajan-riskit/.

Sandberg, E. 2018. ADHD ja oppimisen tuki. Huomioi yksilölliset tarpeet ja vahvuudet. Jyväskylä: PS-kustannus.

Selin, J. 2016. From self-regulation to regulation – An analysis of gambling policy reform in Finland. Addiction Research & Theory 24, 3, 199–208. Viitattu 6.11.2018. https://doi.org/10.3109/16066359.2015.1102894.

Siivous tapahtui näin Wordissä (johon kopsasin lähdeluettelon)

1 Otin pois riippuvan sisennyksen: Wordissä se tapahtuu Kappale-toiminnolla (Mukautettu: Ei mitään). Tarkista samalla, että lähdeluettelon riviväli on 1, eikä välistys ole liian iso.

2 ”Maalasin”/valitsin koko lähdeluettelon, otin kursiivit pois -> sain kursiivit pois julkaisujen nimistä.

3 ”Maalasin” lähdeluettelon, korvaa-toiminnolla korvasin ”-merkit ei millään -> lainausmerkit pois julkaisujen nimien ympäriltä.

4 Jatkoin korvaa-toiminnossa ja korvasin merkkijonon ei pvm merkkijonolla N.d.

5 Viitattu päivämäärä oli käytävä lisäämässä verkkolähteisiin ”käsin”, koska jostain syystä tämä tyyli ei siirrä sitä tietoa lähdeviitteeseen, vaikka olen täyttänyt Luettu-kenttään tiedon: 6.11.2018.

6 Katsahdin lähdeluetteloa ja korjasin silmiinpistävät virheet, esim. jos julkaisuvuosi oli viitteessä monta kertaa tai jos jossain oli ylimääräisiä välilyöntejä/tyhjiä.

7 Tieteellisen artikkelin doi-osoite on ongelmallinen. Jos en ole kirjautunut Janetiin, linkki vie minut Taylor & Francisin sivulle, jossa voin ostaa artikkelin 45 eurolla vuorokaudeksi tai 244 eurolla kuukaudeksi. Suosittelen sen vuoksi ilmoittamaan doi-osoitteen sijasta polun artikkeliin Janetin ja valitun tietokannan kautta: https://janet.finna.fi/, Academic Search Elite.

Olin toki käynyt lisäämässä Janet-osoitteen Zoterossa kyseiseen lähteeseen, silti se ei tullut viitteeseen, vaan tuli vain doi-osoite. Kokeilin ottaa Doi-osoitteen pois, mutta se ei kuitenkaan tuonut Janet-polkua viitteeseen. Joten tieteellisissäkin artikkeleissa, jos ne ovat lisenssitietokannassa, on nettiosoite lisättävä opparin lähdeluetteloon ”käsin”. (Tosin voi olla, että olen niin kokematon Zoteron käyttäjä, että en vain keksi, miten saisin jotkut jutut pois ja miten jotkut jutut mukaan.)

Tästä eteenpäin ei tarvitse lukea, jos et ole intohimoinen lähdeviitteiden pohtija. Lisäsin tähän Zotero-kokeiluni tulokset.

HAVAINNOT ERI VIITTAUSTYYLIEN KOKEILUSTA JA MITEN PALJON LÄHDEMERKINTÖJÄ JOUTUU SIIVOAMAAN

Tiedot tulivat suoraan lähteistä Zoteroon. En muuttanut tässä vaiheessa mitään manuaalisesti.

American Anthropological Association – ei

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen arviointi. Loppuraportti

N.d.:

116.

Lähiajan riskit ja epävarmuudet

N.d.

Metso. https://www.metso.com/fi/yritys/sijoittajat/metso-sijoituskohteena/lahiajan-riskit/, accessed November 6, 2018.

Sandberg, Erja

2018

ADHD Ja Oppimisen Tuki : Huomioi Yksilölliset Tarpeet Ja Vahvuudet. PS-kustannus.

Selin, Jani

2016

From Self-Regulation to Regulation – An Analysis of Gambling Policy Reform in Finland. Addiction Research & Theory 24(3): 199–208.

Plussat:

  • Tekijät tulevat oikein. Paitsi etunimi tulee kokonaan eikä vain alkukirjain. Mutta sen saa ehkä muutettua jostain?
  • Jos tekijää ei ole, viite alkaa julkaisun nimellä. ok
  • Julkaisuvuosi (tai N.d.) viitteen toisena elementtinä eli oikein. ok

Miinukset:

  • Rivittää kummallisesti tyhjiä rivejä lähdeviitteeseen.
  • d. tulee Metson verkkosivuun liittyvään viitteeseen, vaikka sivulla on copyright-vuosi 2018. Sama juttu okm-raportissa, jossa selvästi kerrotaan julkaisuvuosi 2018; kyseisen ulkaisun lähdekoodissa/metatiedoissakin mainitaan ”Opetus- ja kulttuuriministeriö, Helsinki 2018”. Zotero ei kuitenkaan ole tunnistanut näitä tietoja.
  • Vaikka olen määritellyt kieleksi suomen, kirjan nimen sanat ovat isoilla alkukirjaimilla kuten enkunkielisellä kulttuurialueella.
  • Kirjan kustannuspaikka puuttuu.
  • Vaikka olen määritellyt kieleksi suomen, tulee viitteeseen accessed-sana ja kuukauden nimikin näyttää olevan November. Päiväys pitäisi olla 6.11.2018.
  • Välimerkitys hieman erilainen kuin JAMKissa, esim. sulut lehden numeron ympärillä ja kaksoispiste ennen lehden sivuja.
  • Viitattu päivämäärä puuttuu tieteellisestä artikkelista, joka on tietokannassa. JAMKissa verkkolähteisiin laitetaan aina viittauspäivämäärä ja osoite.
  • Okm-raportissa 116 on sivumäärä.

Johtopäätös: Kummallinen rivitys ottaa päähän. En valitse tätä.

APA 6th / American Psychological Association – kohtuullinen

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen arviointi. Loppuraportti. (ei pvm.), 116.

Lähiajan riskit ja epävarmuudet. (ei pvm.). Noudettu 6. marraskuuta 2018, osoitteesta https://www.metso.com/fi/yritys/sijoittajat/metso-sijoituskohteena/lahiajan-riskit/

Sandberg, E. (2018). ADHD ja oppimisen tuki : huomioi yksilölliset tarpeet ja vahvuudet. PS-kustannus.

Selin, J. (2016). From self-regulation to regulation – An analysis of gambling policy reform in Finland. Addiction Research & Theory, 24(3), 199–208. https://doi.org/10.3109/16066359.2015.1102894

Plussat:

  • Henkilötekijät tulevat oikein (kirja, tieteellinen artikkeli), muodossa sukunimi, etunimen alkukirjain. ok
  • Jos henkilötekijää ei ole, viite alkaa julkaisun nimellä. ok
  • Vuosiluku tulee toiseksi tiedoksi kirjan ja artikkelin viitteissä. ok

Miinukset

  •  Jos lähdeviite menee toiselle riville, toinen rivi sisentyy automaattisesti.
  • Julkaisu tai emojulkaisu (lehti jossa artikkeli sijaitsee) on kursivoitu.
  • Julkaisuvuoden ympärillä on sulut.
  • d. on tässä ’ei pvm’
  • Viitattu ja nettiosoite tulevat tässä näin: Noudettu 6. marraskuuta 2018, osoitteesta …
  • Sandbergin kirjan kustannuspaikka puuttuu. Okm-raportista puuttuu sekä kustannuspaikka että kustantaja.
  • Tieteellisen artikkelin tietokantaa ei näy. Tietokannan omalla cite-komennolla sen voi napata.
  • Okm-raportissa 116 on sivumäärä.

Cell – ei

Sandberg, E. (2018). ADHD ja oppimisen tuki : huomioi yksilölliset tarpeet ja vahvuudet (PS-kustannus).

Selin, J. (2016). From self-regulation to regulation – An analysis of gambling policy reform in Finland. Addiction Research & Theory 24, 199–208.

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen arviointi. Loppuraportti. 116.

Lähiajan riskit ja epävarmuudet.

Plussat:

  • Vasensuora asettelu.
  • Henkilötekijät oikein.
  • Jos ei henkilötekijää, viite alkaa julkaisun nimellä.
  • Vuosiluku viitteen toisena tietona kirjassa ja artikkelissa.
  • Aakkostus on päin mäntyä.

Miinukset:

  • Vuosiluku puuttuu viitteistä, joissa edellisissä tyyleissä oli N.d. tai ’ei pvm’.
  • Sulut julkaisuvuoden ympärillä.
  • Sulut kustantajan ympärillä, kirjalähde.
  • Kustannuspaikka puuttuu kirjasta.
  • Kustantaja ja kustannuspaikka puuttuu okm:n raportista.
  • Vuosikerta kursiivilla artikkeliviitteessä.
  • Metson verkkosivu -viite antaa vain sivun otsikon.
  • Verkkolähteistä puuttuu viitattu pvm ja nettiosoite.
  • Okm-raportissa 116 on sivumäärä.

Johtopäätös: Tämä olisi hyvä kirjoissa ja tieteellisissä artikkeleissa. Verkkosivuissa ja verkkokirjoissa kuitenkin on aika avuton. En valitse tätä tyyliä.

Chicago 17th (author-date) – kohtuullinen

”Ammattikorkeakoulu-uudistuksen arviointi. Loppuraportti”. ei pvm., 116.

”Lähiajan riskit ja epävarmuudet”. ei pvm. Metso. Viitattu 6. marraskuuta 2018. https://www.metso.com/fi/yritys/sijoittajat/metso-sijoituskohteena/lahiajan-riskit/.

Sandberg, Erja. 2018. ADHD ja oppimisen tuki : huomioi yksilölliset tarpeet ja vahvuudet. PS-kustannus.

Selin, Jani. 2016. ”From self-regulation to regulation – An analysis of gambling policy reform in Finland”. Addiction Research & Theory 24 (3): 199–208. https://doi.org/10.3109/16066359.2015.1102894.

Plussat:

  • Jos ei henkilötekijää, viite alkaa julkaisun nimellä.
  • Viitattu-sana oikein.
  • Julkaisuvuoden ympärillä ei ole sulkuja.
  • Verkkosivusta kerrotaan sentään edes Metso.

Miinukset:

  • Sisennys viitteen toisesta rivistä alkaen.
  • Henkilötekijän etunimi kokonaan, ei lyhennettynä.
  • Lainausmerkit muiden julkaisujen kuin kirjan nimen ympärillä.
  • Kirjan nimi ja lehden nimi (emojulkaisu) kursivoitu.
  • d. on ’ei pvm’.
  • Viittauspäivämäärä pitkässä muodossa, kuukauden nimi kirjoitettuna.
  • Lehden numeron ympärillä sulkumerkit.
  • Kustannuspaikka puuttuu kirjasta.
  • Kustantaja ja kustannuspaikka puuttuu okm:n raportista.
  • Okm-raportissa 116 on sivumäärä.

Elsevier – Harvard (with titles) – kohtuullinen

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen arviointi. Loppuraportti, n.d. 116.

Lähiajan riskit ja epävarmuudet [WWW Document], n.d. . Metso. URL https://www.metso.com/fi/yritys/sijoittajat/metso-sijoituskohteena/lahiajan-riskit/ (accessed 11.6.18).

Sandberg, E., 2018. ADHD ja oppimisen tuki : huomioi yksilölliset tarpeet ja vahvuudet. PS-kustannus.

Selin, J., 2016. From self-regulation to regulation – An analysis of gambling policy reform in Finland. Addiction Research & Theory 24, 199–208. https://doi.org/10.3109/16066359.2015.1102894

Plussat:

  • Jos ei henkilötekijää, viite alkaa julkaisun nimellä.
  • Henkilötekijät oikein.
  • d. on melkein oikein, eli n.d. (tapa jolla se aina merkitään englanninkielisellä kulttuurialueella).

Miinukset:

  • Sisennys viitteen toisesta rivistä alkaen.
  • Pilkku henkilötekijän ja julkaisuvuoden välissä.
  • Kustannuspaikka puuttuu kirjasta.
  • Kustantaja ja kustannuspaikka puuttuu okm:n raportista.
  • Okm-raportissa 116 on sivumäärä.
  • Jostain syystä tieto lehden numerosta on jätetty pois.
  • Viittauspäivämäärä on suluissa englanninkielisenä: (accessed 11.6.18)
  • Artikkelissa ei ole Viitattu pvm.
  • Verkkosivu on niin tavallinen julkaisun laji, ettei sitä tarvitsisi ilmoittaa. Tässä se ilmoitetaan ja vieläpä hakasulkeissa: [WWW Document].
  • URL-lyhenne.
  • Okm-raportissa 116 on sivumäärä.

Johtopäätös: Kohtuullinen. Joutuu muuttamaan ison kasan pilkkuja pisteiksi ja poistamaan hakasulkeita yms.

IEEE – ei

Jätin tämän pois vertailusta, koska se tekee lähteet numeroituna [1], [2] jne.

Modern Humanities Research Association, 3rd ed. – ehkä ei

‘‘Ammattikorkeakoulu-uudistuksen arviointi. Loppuraportti’, 116

‘Lähiajan riskit ja epävarmuudet’, Metso <https://www.metso.com/fi/yritys/sijoittajat/metso-sijoituskohteena/lahiajan-riskit/> [accessed 6 November 2018]

Sandberg, Erja, ADHD Ja Oppimisen Tuki : Huomioi Yksilölliset Tarpeet Ja Vahvuudet (PS-kustannus, 2018)

Selin, Jani, ‘From Self-Regulation to Regulation – An Analysis of Gambling Policy Reform in Finland’, Addiction Research & Theory, 24 (2016), 199–208 <https://doi.org/10.3109/16066359.2015.1102894>

Plussat:

  • Jos ei henkilötekijää, viite alkaa julkaisun nimellä.
  • Verkkosivusta nettiosoite.

Miinukset:

  • Jos lähdeviite menee toiselle riville, toinen rivi sisennetään.
  • Henkilötekijän etunimi kokonaisuudessaan.
  • Lainausmerkit okm-raportin nimen ympärillä.
  • Heittomerkit verkkosivun nimen ja artikkelin nimen ympärillä.
  • Kursivoitu kirjan nimi ja lehden nimi
  • Julkaisuvuosi lopussa, suluissa.
  • Kustantaja suluissa.
  • Okm-raportissa 116 on sivumäärä.
  • Verkkosivun osoitteen ympärillä väkäset.
  • Viitattu pvm hakasulissa näin: [accessed 6 November 2018]
  • Artikkelissa ei ole Viitattu pvm.
  • Kustannuspaikka puuttuu kirjasta.
  • Kustantaja ja kustannuspaikka puuttuu okm:n raportista.

Johtopäätös: Paljon siivottavaa. Joutuu mm. siirtämään vuosiluvun toiseksi tiedoksi viitteessä sekä muuttamaan pilkkuja pisteiksi ja siirtämään Viitattu pvm ennen verkko-osoitetta. Kirjan nimessä sanat alkavat isolla alkukirjaimella, nekin on muutettava.

MLA eli Modern Language Association – ehkä ei

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen arviointi. Loppuraportti. s. 116.

”Lähiajan riskit ja epävarmuudet”. Metso, https://www.metso.com/fi/yritys/sijoittajat/metso-sijoituskohteena/lahiajan-riskit/. Viitattu 6. marraskuuta 2018.

Sandberg, Erja. ADHD ja oppimisen tuki : huomioi yksilölliset tarpeet ja vahvuudet. PS-kustannus, 2018.

Selin, Jani. ”From self-regulation to regulation – An analysis of gambling policy reform in Finland”. Addiction Research & Theory, vsk. 24, nro 3, kesäkuuta 2016, ss. 199–208. EBSCOhost, doi:10.3109/16066359.2015.1102894.

Plussat:

  • Jos ei henkilötekijää, viite alkaa julkaisun nimellä.
  • Verkkosivusta nettiosoite.
  • Viitattu-sana

Miinukset:

  • Kursiivilla okm-raportti, kirjan nimi ja lehden nimi.
  • Verkkosivun otsikko lainausmerkeissä.
  • Henkilötekijän etunimi kokonaisuudessaan.
  • Julkaisuvuosi lopussa.
  • Lyhenteet s., vsk., nro, ss.
  • Viittauspäivämäärän pitkä muoto.
  • EBSCOhost ei paljon auta, jos tietokannan nimi puuttuu.

Johtopäätös: Kohtuullinen. Aika paljon siivottavaa/muutettavaa. Vuosiluku siirrettävä toiseksi tiedoksi viitteeseen. Kustannuspaikat lisättävä. Pilkkuja muutettava pisteiksi. Verkkolähteisiin lisättävä Viitattu päivämäärä.

Nature – ei

Jätin tämän pois vertailusta, koska se tekee lähteet numeroituna 1., 2. jne.

Vancouver – ei

Jätin tämän pois vertailusta, koska se tekee lähteet numeroituna 1., 2. jne.

JAMKin opinnäytetyyli RefWorksissa etenee mutta hitaasti

JAMKin raportointityyli ei toimi Refworksissa, ollaanko tätä korjaamassa?

Vastaus:

RefWorks ei taivu siihen, että tekisimme vain yhdenlaisen JAMKin tyylitiedoston kaikille lähteille, vaan kirjat, artikkelit, verkkosivut ynnä muut eri lähdetyypit pitää erotella omikseen. SE on harmi!

Olemme musiikkikampuksen amanuenssin Hannele Saaren kanssa tehneet muutamasta lähdetyypistä oman tyylinsä uuteen RefWorksiin.

Tyylitiedostojen pitää olla kerralla oikein, koska Jyväskylän yliopiston kirjastosta saamamme tiedon mukaan niitä on myöhemmin vaikea muuttaa. Emme voi tehdä siis niin, että Hannele määrittelee tyylin ja minä testaisin sen. Voimme aukaista tyylit vasta sitten, kun suurin piirtein kaikki on valmiina.

Hannele vastasi tähän myös Yammerissa:

”Olemme Suvi Perttulan kanssa tekemässä JAMKin opinnäytetyyliä. Määrittelemme erilaisille lähdetyypeille määritykset, ja se on vienyt aikaa. Tyyli menee helposti rikki, jos siihen lisäilee myöhemmin uusia lähdetyyppejä. Refworksin herkkähipiäisyyttä, harmillista käyttäjille.

Tyylejä voi tehdä kuka vaan itselleen Uuden RefWorksin yläpalkissa olevan sitaattimerkin (Create bibliography) alla olevalla Citation Style Editorilla.”

P.S. ProQuest-kustantamo osti männä viikolla RefWorksin, toivottavasti se tulee joustavammaksi, niin että käyttäjä voisi vapaasti määritellä kaikki tyylitiedoston kentätkin, nythän ne määräytyvät sen mukaan, onko lähdetyyppi kirja, artikkeli, konferenssijulkaisu, verkkosivu tms. Haluaisin voida rakentaa vain yhden tyylitiedoston JAMKin lähdeviitteille, jossa olisi sitten kaikki kaikki tarvittavat kentät yhdessä ja samassa tiedostossa. Silloin opiskelijat välttyisivät siltä, että heidän pitää pohtia, mikä tyyli on valittava esimerkiksi verkossa julkaistulle viranomaisen julkaisulle (kirja? e-kirja? verkkokirja? toimitettu teos? verkkosivu? mikä?)

Tässä sähköpostiini tullut tiedote:

We are pleased to inform you that RefWorks is now part of Ex Libris, a ProQuest company. Aligning with the full suite of Ex Libris solutions for researchers will help us accelerate the development of RefWorks, combining Ex Libris’ library experience, development expertise, and close community collaboration with the deep domain knowledge of the RefWorks team.

Viitteiden merkintä ja avoimet tyylitiedostot

Miksi opinnäytetöiden viittaustyylitiedostoja ei löydy avoimena tyylitiedostona (CSL) http://citationstyles.org/

Niin ja miksi tyylitiedostoja on niin paljon erilaisia?
Ketä se palvelee että on niin paljon tyylejä?
Vaikea uskoa, että ainakaan opiskelijaa varsinkaan kun ei voi käyttää mendeley, refworks apuohjelmia ilman että lopuksi sitten säätää käsin tyylit tekstin seassa ja lähdeluettelon kuntoon.

Vastaus:

Fakta taitaa olla, että tyylien paljous ei palvele oikein ketään. Monella maailman perinteikkäällä yliopistolla tai sen laitoksella, tai arvostetulla tieteellisellä lehdellä, on oma viittaustapansa. Eri tieteenaloilla suositaan eri viittausjärjestelmiä.

JAMKissa sovelletaan kansallista standardia SFS 5989 Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet, joka löytyy SFS Onlinesta (jamkilaiset maksuttomasti). Se taas on lähes sama kuin ISO 690:2010 Information and documentation – Guidelines for bibliographic references and citations to information resources. Kaikissa tietokannoissa ei voi valita kyseistä ISO-standardin mukaista viittaustapaa, sillä sitä ei ole mukana vaihtoehdoissa.

JAMKin viittaustyylitiedostoja on kokeiltu tehdä RefWorksiin, mutta se on niin työläs homma, ettei sitä ole tehty. Suurin osa opiskelijoista ei hyödynnä RefWorksiä, joten voi olla, että omien JAMK-tyylitiedostojen luonti sinne ei ole mielekästäkään. JAMK maksaa RefWorksin lisenssin.

Wordin tekstiviite-työkalua (viittaukset – lisää lainaus) tai lähdeviittaus-työkalua (lähdeluettelo) voi käyttää esim APAn 6. painosta tai Harvardia, mutta lähdeluetteloa on lopuksi vielä säädettävä.

Sama juttu Zoterossa, EndNotessa tms. Mendeleytä en ole vielä kokeillut, mutta yritän tsekata sen syksyllä.

Janetissa voi napata Viitetiedot-linkistä lähdeviitteen aihion.

Julkaisun nimen lyhentäminen tekstissä

Juutuin pohtimaan yhtä lähdeviiteasiaa. Opinnäytetyön kirjoittajan ohjeesta löysin ohjeistuksen, että ”jos lähteenä käytetyllä teoksella ei ole henkilötekijää, viitataan julkaisun nimeen”. Tarkastamassani tekstissä on lähdeviitteitä tällaisiin teksteihin, joilla ei ole kirjoittajaa tiedossa. Monen julkaisun nimi on pitkä, jolloin kirjoittajat ovat lyhentäneet tekstin seassa olevia lähdeviitteitä – Voiko näin tehdä, vai pitääkö laittaa koko nimi pituudesta riippumatta?

Esimerkki: Tekstiä tekstiä tekstiä (Evaluation of the Finnish… 2009).

Vastaus:

Elämme siirtymävaihetta. Joskus aiemmin olemme kirjoittaneet koko rimpsun myös tekstiviitteeseen.

Uudessa, keväällä lausuntokierroksella olleessa standardiehdotuksessa (SFS 5989 Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet) annetaan mahdollisuus epäkäytännöllisen pitkien nimien lyhentämiseen, jopa lähdeluettelossa, kunhan muistetaan, että ”ensimmäisiä sanoja epämääräistä tai määräistä artikkelia lukuunottamatta ei saa jättää pois eikä nimen merkitys saa muuttua. Poisjätetyt sanat, pois lukien artikkelit, korvataan kolmella pisteellä.” Tämä oli siis arvovaltaisen komitean tai muun vastaavan poppoon ehdotus kansalliseksi ohjeeksi.

Suositukseni:

  • Lähdeluetteloon julkaisun koko nimi, olipa miten pitkä hyvänsä.
  • Tekstissä tekstiviitteeseen riittävästi nimen alkua, vuosiluku ja sivunumerot (jos julkaisussa on sivunumerot).

Mielestäni tuo ”(Evaluation of the Finnish…2009)” kaipaa ainakin yhden sanan lisää, jotta lukijalle tulisi selkeämpi mielikuva siitä, mitä on arvioitu/evaluoitu. Sehän voi olla people, education system, innovations tai mitä tahansa muuta.

Tällä kerralla standardiehdotusta lukiessani tosiaan huomasin, että ehdotuksessa annetaan mahis lyhentää itse lähdeviitekin, ei pelkästään tekstiviite. Mutta mielestäni lähdeluettelossa nimi voi olla koko pituudessaan. Esimerkiksi RefWorksiä käytettäessä julkaisun nimi tulee sellaisenaan lähdeviitteeseen. Ei sitä siitä enää tarvitse alkaa lyhennellä.

RefWorks on lähdeviitteiden säilömiseen ja hallintaan tarkoitettu ohjelma. Se on hankittu JAMKiin tänä vuonna.