Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: RefWorks

JAMKin opinnäytetyyli RefWorksissa etenee mutta hitaasti

JAMKin raportointityyli ei toimi Refworksissa, ollaanko tätä korjaamassa?

Vastaus:

RefWorks ei taivu siihen, että tekisimme vain yhdenlaisen JAMKin tyylitiedoston kaikille lähteille, vaan kirjat, artikkelit, verkkosivut ynnä muut eri lähdetyypit pitää erotella omikseen. SE on harmi!

Olemme musiikkikampuksen amanuenssin Hannele Saaren kanssa tehneet muutamasta lähdetyypistä oman tyylinsä uuteen RefWorksiin.

Tyylitiedostojen pitää olla kerralla oikein, koska Jyväskylän yliopiston kirjastosta saamamme tiedon mukaan niitä on myöhemmin vaikea muuttaa. Emme voi tehdä siis niin, että Hannele määrittelee tyylin ja minä testaisin sen. Voimme aukaista tyylit vasta sitten, kun suurin piirtein kaikki on valmiina.

Hannele vastasi tähän myös Yammerissa:

”Olemme Suvi Perttulan kanssa tekemässä JAMKin opinnäytetyyliä. Määrittelemme erilaisille lähdetyypeille määritykset, ja se on vienyt aikaa. Tyyli menee helposti rikki, jos siihen lisäilee myöhemmin uusia lähdetyyppejä. Refworksin herkkähipiäisyyttä, harmillista käyttäjille.

Tyylejä voi tehdä kuka vaan itselleen Uuden RefWorksin yläpalkissa olevan sitaattimerkin (Create bibliography) alla olevalla Citation Style Editorilla.”

P.S. ProQuest-kustantamo osti männä viikolla RefWorksin, toivottavasti se tulee joustavammaksi, niin että käyttäjä voisi vapaasti määritellä kaikki tyylitiedoston kentätkin, nythän ne määräytyvät sen mukaan, onko lähdetyyppi kirja, artikkeli, konferenssijulkaisu, verkkosivu tms. Haluaisin voida rakentaa vain yhden tyylitiedoston JAMKin lähdeviitteille, jossa olisi sitten kaikki kaikki tarvittavat kentät yhdessä ja samassa tiedostossa. Silloin opiskelijat välttyisivät siltä, että heidän pitää pohtia, mikä tyyli on valittava esimerkiksi verkossa julkaistulle viranomaisen julkaisulle (kirja? e-kirja? verkkokirja? toimitettu teos? verkkosivu? mikä?)

Tässä sähköpostiini tullut tiedote:

We are pleased to inform you that RefWorks is now part of Ex Libris, a ProQuest company. Aligning with the full suite of Ex Libris solutions for researchers will help us accelerate the development of RefWorks, combining Ex Libris’ library experience, development expertise, and close community collaboration with the deep domain knowledge of the RefWorks team.

Viitteiden merkintä ja avoimet tyylitiedostot

Miksi opinnäytetöiden viittaustyylitiedostoja ei löydy avoimena tyylitiedostona (CSL) http://citationstyles.org/

Niin ja miksi tyylitiedostoja on niin paljon erilaisia?
Ketä se palvelee että on niin paljon tyylejä?
Vaikea uskoa, että ainakaan opiskelijaa varsinkaan kun ei voi käyttää mendeley, refworks apuohjelmia ilman että lopuksi sitten säätää käsin tyylit tekstin seassa ja lähdeluettelon kuntoon.

Vastaus:

Fakta taitaa olla, että tyylien paljous ei palvele oikein ketään. Monella maailman perinteikkäällä yliopistolla tai sen laitoksella, tai arvostetulla tieteellisellä lehdellä, on oma viittaustapansa. Eri tieteenaloilla suositaan eri viittausjärjestelmiä.

JAMKissa sovelletaan kansallista standardia SFS 5989 Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet, joka löytyy SFS Onlinesta (jamkilaiset maksuttomasti). Se taas on lähes sama kuin ISO 690:2010 Information and documentation – Guidelines for bibliographic references and citations to information resources. Kaikissa tietokannoissa ei voi valita kyseistä ISO-standardin mukaista viittaustapaa, sillä sitä ei ole mukana vaihtoehdoissa.

JAMKin viittaustyylitiedostoja on kokeiltu tehdä RefWorksiin, mutta se on niin työläs homma, ettei sitä ole tehty. Suurin osa opiskelijoista ei hyödynnä RefWorksiä, joten voi olla, että omien JAMK-tyylitiedostojen luonti sinne ei ole mielekästäkään. JAMK maksaa RefWorksin lisenssin.

Wordin tekstiviite-työkalua (viittaukset – lisää lainaus) tai lähdeviittaus-työkalua (lähdeluettelo) voi käyttää esim APAn 6. painosta tai Harvardia, mutta lähdeluetteloa on lopuksi vielä säädettävä.

Sama juttu Zoterossa, EndNotessa tms. Mendeleytä en ole vielä kokeillut, mutta yritän tsekata sen syksyllä.

Janetissa voi napata Viitetiedot-linkistä lähdeviitteen aihion.

Julkaisun nimen lyhentäminen tekstissä

Juutuin pohtimaan yhtä lähdeviiteasiaa. Opinnäytetyön kirjoittajan ohjeesta löysin ohjeistuksen, että ”jos lähteenä käytetyllä teoksella ei ole henkilötekijää, viitataan julkaisun nimeen”. Tarkastamassani tekstissä on lähdeviitteitä tällaisiin teksteihin, joilla ei ole kirjoittajaa tiedossa. Monen julkaisun nimi on pitkä, jolloin kirjoittajat ovat lyhentäneet tekstin seassa olevia lähdeviitteitä – Voiko näin tehdä, vai pitääkö laittaa koko nimi pituudesta riippumatta?

Esimerkki: Tekstiä tekstiä tekstiä (Evaluation of the Finnish… 2009).

Vastaus:

Elämme siirtymävaihetta. Joskus aiemmin olemme kirjoittaneet koko rimpsun myös tekstiviitteeseen.

Uudessa, keväällä lausuntokierroksella olleessa standardiehdotuksessa (SFS 5989 Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet) annetaan mahdollisuus epäkäytännöllisen pitkien nimien lyhentämiseen, jopa lähdeluettelossa, kunhan muistetaan, että ”ensimmäisiä sanoja epämääräistä tai määräistä artikkelia lukuunottamatta ei saa jättää pois eikä nimen merkitys saa muuttua. Poisjätetyt sanat, pois lukien artikkelit, korvataan kolmella pisteellä.” Tämä oli siis arvovaltaisen komitean tai muun vastaavan poppoon ehdotus kansalliseksi ohjeeksi.

Suositukseni:

  • Lähdeluetteloon julkaisun koko nimi, olipa miten pitkä hyvänsä.
  • Tekstissä tekstiviitteeseen riittävästi nimen alkua, vuosiluku ja sivunumerot (jos julkaisussa on sivunumerot).

Mielestäni tuo ”(Evaluation of the Finnish…2009)” kaipaa ainakin yhden sanan lisää, jotta lukijalle tulisi selkeämpi mielikuva siitä, mitä on arvioitu/evaluoitu. Sehän voi olla people, education system, innovations tai mitä tahansa muuta.

Tällä kerralla standardiehdotusta lukiessani tosiaan huomasin, että ehdotuksessa annetaan mahis lyhentää itse lähdeviitekin, ei pelkästään tekstiviite. Mutta mielestäni lähdeluettelossa nimi voi olla koko pituudessaan. Esimerkiksi RefWorksiä käytettäessä julkaisun nimi tulee sellaisenaan lähdeviitteeseen. Ei sitä siitä enää tarvitse alkaa lyhennellä.

RefWorks on lähdeviitteiden säilömiseen ja hallintaan tarkoitettu ohjelma. Se on hankittu JAMKiin tänä vuonna.