Jatkan vielä edellisen postauksen aihepiirissä. Silloin selitin, miksi JAMKissa viitataan julkaisun nimeen – eikä organisaation nimeen – aina silloin, kun julkaisulla ei ole henkilötekijää. Nyt mietin laajemmin lähdeviite-standardissa (SFS 5989) annettuja ohjeita tekijän valinnasta, jos lähteellä on monta erilaista tekijää. Pikkulinnut ovat lauleskelleet, että ”tekijät lähdemerkinnässä” -aiheesta keskustellaan kansallisesti viestinnän/äidinkielen opettajien verkostoissa. Toistan, että tärkein…
Jatka lukemistaDigium Enterprisella tehty taulukko
Olen oppariani varten tehnyt kyselyn Questbackin Digium Enterprise ohjelmalla ja olen työhöni liittänyt pari ohjelman luomaa taulukkoa, sekä liitteisiin mm. koko ohjelmalla luodun kyselyn. Miten merkaan lähteen taulukkoon? Tuloksethan ovat kyselystä, jonka itse tein, mutta ohjelma on luonut taulukon vastausten pohjalta. Entä onko liitteenä olevaan kyselyyn laitettava maininta ohjelmasta, jolla se on luotu? Vastaus: Voit…
Jatka lukemistaJulkaisun nimen lyhentäminen tekstissä
Juutuin pohtimaan yhtä lähdeviiteasiaa. Opinnäytetyön kirjoittajan ohjeesta löysin ohjeistuksen, että ”jos lähteenä käytetyllä teoksella ei ole henkilötekijää, viitataan julkaisun nimeen”. Tarkastamassani tekstissä on lähdeviitteitä tällaisiin teksteihin, joilla ei ole kirjoittajaa tiedossa. Monen julkaisun nimi on pitkä, jolloin kirjoittajat ovat lyhentäneet tekstin seassa olevia lähdeviitteitä – Voiko näin tehdä, vai pitääkö laittaa koko nimi pituudesta riippumatta?…
Jatka lukemistaGoogle Analyticsissä tehdyt tilastot
Käytän opinnäytetyössäni lähteenä Google Analyticsistä ottamiani www-kävijätilastoja. En tiedä onko Google Analytics sinulle tuttu: eli minulla on omat käyttäjätunnukset, jonka avulla voin selata X:n www-sivujen käyttäjätilastoja ja tehdä monenlaisia hakuja. En voi antaa suoraa linkkiä lähdeluetteloon, mistä tieto löytyy, koska jokainen käyttäjä tekee itse omat hakunsa ja koska palvelun käyttö vaatii käyttäjätunnukset. Riittääkö lähteeksi Google…
Jatka lukemista