Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: kysely

2015 26/01
Kello 12:50 | By Suvi Perttula | Posted in Havainnollistaminen, Kirjoittaminen, Sisällysluettelo, Tulokset | Tagged , , , , , |

Tekstikappaleet tulosten jäsentelyssä

Olen tehnyt kyselyn jossa oli 20 kysymystä. Puran vastaustulokset kysymyksittäin, ja laitan kyselyssä olevan kysymyksen aina otsikoksi. Onko kiellettyä numeroida niin, etteivät numerot näy Sisällössä?

Esimerkki:

1. Tulosten purkaminen

1.1. Kyselyn valmistelu
Tekstiä…..
1.2 Tulosten purkaminen

Nro 1. Minkä ikäinen olet?
………………………………
  Nro 2. Harrastatko liikuntaa?
jne…….

Kursivoidut numeroinnit eivät siis tulisi näkymään sisällysluettelossa.

Jos kyseinen tapa ei ole suotava, kuinka minun tulisi otsikoida? Kahdenkymmenen kysymyksen näkyminen sisällysluettelossa numeroituna näytti mielestäni hurjan pitkältä..

 

Vastaus:

Kysyin viestinnän opeilta neuvoja.

Sisällysluettelossa ne todellakin näyttäisivät aika erikoisilta.

Kappaleotsikot sen sijaan ovat ok. Tee siis kursivoiduista kysymyksistäsi kappaleotsikoita. Älä tee niitä otsikkotyylillä, silloin ne eivät nouse sisällysluetteloon.

Kappaleotsikoista raportointiohje ohjeistaa näin:

Kappaleotsikot
Tekstisivuilla pienissä tekstiosissa voidaan käyttää ohjaavia kappaleotsikoita (ks. esim. tämä luku). Kappaleotsikko lihavoidaan ja teksti alkaa seuraavalta riviltä. Kappaleotsikot eivät näy sisällysluettelossa.

2014 09/12
Kello 10:22 | By Suvi Perttula | Posted in Aineiston keruu, Tutkimusmenetelmät | Tagged , , , , , , , , , , , , , , , , , , , |

Haastattelu-lomakkeen pohja?

Olemme tekemässä haastattelulomaketta opparia varten. Onko siihen jokin JAMKin oma pohja, jota tulee käyttää ja mistä sen saa?

Vastaus:

Ei hajuakaan haastattelulomake-pohjista, joten käännyin yksiköiden opinnäytetyöryhmien vetäjien ja muiden asiasta tietävien puoleen.

Haastattelupohjia ei yleensä ole, koska haastattelut voivat olla hyvin erilaisia: avoimia, teemahaastatteluja, strukturoituja jne.

Tutkimus- tai haastattelulomakkeen kysymysten ja sisällön laatiminen on siis osa tutkimustyötä. Liian valmis mallipohja mallikysymyksineen saattaisi ohjata liikaa valmiiseen muottiin, jolloin itse tutkimus jäisi kakkossijalle.

Kanasen Jorman täsmennys:

Jos on kvantti, niin lomake on aina tapauskohtainen. Kvantti tarkoittaa tässä face-to-face-haastattelua lomakkeella eli se on surveyn yksi toteutusmuoto.

Jos kyseessä on teemahaastattelu, niin siitä on yleinen mallirunko olemassa. Mallissa esitellään struktuuri, mutta teemathan vaihtelevat jokaisessa laadullisessa tutkimuksessa.

Mallirunko löytyy mm. seuraavista Jorman kirjoista: Etnografia opinnäytetyönä TAI Laadullinen tutkimus opinnäytetyönä TAI Netnografia: miten kirjoitan netnografisen opinnäytetyön.

Mallipohja kirjeelle

Mahdollisesti tarkoitattekin JAMKin logoilla varustettua brändin mukaista mallipohjaa? Sellaista, johon voi laatia kysymyksiä ja jonka voi halutessaan lähettää esimerkiksi perinteisenä kirjekyselynä.

Siis samanlaista pohjaa kuin JAMKin henkilökunnalla on käytettävissä. Siinähän ovat asemoinnit, logot ja fontit valmiina. Ja joka näyttää siistiltä, hienolta ja ammattimaiselta. Onko sellaista tarjolla opiskelijoillemme?

Ilmeisesti ei ole. Näin olen päätellyt, kun olen käynyt sähköpostikeskusteluja markkinointiväen ja vähän muidenkin kanssa.

Opinnäytetyöprosessiin liittyviä lomakkeita kehitetään kuitenkin koko ajan. Ehkäpä tämäkin asia otetaan käsittelyyn jossain vaiheessa.

Lopuksi

Kysymyksen esittäjät saivat opelta apua tässä asiassa ennen kuin ehdin meilata heille vastauksen. Molempi parempi.

 

2013 08/10
Kello 10:03 | By Suvi Perttula | Posted in Aineiston analyysi, Aineiston keruu, Havainnollistaminen, Kirjoittaminen, Kuviot, Lähdeluettelo, Liitteet, Taulukot, Tekstiviitteet, Tulokset | Tagged , , |

Digium Enterprisella tehty taulukko

Olen oppariani varten tehnyt kyselyn Questbackin Digium Enterprise ohjelmalla ja olen työhöni liittänyt pari ohjelman luomaa taulukkoa, sekä liitteisiin mm. koko ohjelmalla luodun kyselyn. Miten merkaan lähteen taulukkoon? Tuloksethan ovat kyselystä, jonka itse tein, mutta ohjelma on luonut taulukon vastausten pohjalta.

Entä onko liitteenä olevaan kyselyyn laitettava maininta ohjelmasta, jolla se on luotu?

Vastaus:
Voit opparin tekstissä, siinä kohdassa kun kerrot aineiston keruusta, mainita, että kyselyt tehtiin Questbackin Digium Enterprise -ohjelmalla. Ja että hyödynsit samaa ohjelmaa myös aineiston analyysissä. Asiaa ei tarvitse mainita lähdeluettelossa, eikä siten myöskään tekstiin tarvitse laittaa asiasta tekstiviitteitä.

Jos taulukon selostessa (taulukon nimessä) ei ole viitettä mihinkään lähteeseen, lukija tietää, että kyseessä on sinun oma taulukkosi. Vaikka olet käyttänyt kyseistä ohjelmaa, sinä olet ihan itse määritellyt, mitä kyselyssä kysytään ja missä järjestyksessä. Ja syöttänyt kysymykset ohjelmaan, määritellyt kenelle kysely lähetetään ja milloin kysely on voimassa.

Myöskään liitteessä ohjelmaa ei tarvitse mainita, jos sen on kertonut tekstissä.

2012 19/09
Kello 10:11 | By Suvi Perttula | Posted in Aineiston keruu, Havainnollistaminen, Lähteet, Liitteet, Ohjeet, Tekstiviitteet, Tietoperusta | Tagged , , , , , , , , , |

Sähköpostikyselyn vastaukset lähteisiin?

Olemme yrittäneet kaverini kanssa pähkäillä, kuinka saamme merkittyä s-postiviestin lähteisiin. Eli olemme kysyneet mielipiteitä eri kirjanpito-ohjelmistoista eri ihmisiltä s-postilla. Haluaisimme liittää raporttiin nämä maininnat omilla sanoillamme, mikä tarkoittaa, että kappaleen loppuun tulisi laittaa lähde.

Löysimme tämän esimerkin raportointiohjeesta:
Nurminen, A. 2009. Ohjeita artikkelien kirjoittajille. Sähköpostiviesti 16.4.2009. Vastaanottaja T. Rautio. Viestinnän lehtorin ohjeet julkaisusarjaan kirjoittaville restonomeille Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.

Eli jos laittaisin tämän sinun vastauksesi raporttiin olisiko se näin:
Tekstiä tekstiä (omin sanoin se, mitä vastaat tähän viestiin) tekstiä tekstiä. (Åberg 2012)

Ja lähteisiin:
Åberg, K. 2012. Sähköpostin merkintä lähteisiin. Sähköpostiviesti 18.9.2012. Vastaanottaja O. Opiskelija. Informaatikon ohjeita lähdeviittausten tekoon.

Huom! Tuo päivämäärä tuossa on siis arvioitu päivämäärä millon vastaat 🙂 Pitääkös meidän sitten laittaa liitteisiin tämä alkuperäinen s-posti?

Vastaus:
Tämä kysymys saapui luokseni kollegani Kristiina Åbergin kautta.

Tutkimusaineiston keruuta vai tietoperustan laadintaa?

Ensimmäinen pohdittava on se, ovatko kirjanpito-ihmisten viestit tutkimusaineistoanne vai ovatko he tietoperustan laatimisessa käyttämiänne asiantuntijalähteitä.

Jos viestit ovat tutkimusaineistoa, lähteitä ei yleensä ilmoiteta, kuten raportointiohjeessa todetaan: ”Mikäli haastattelut ovat tutkimusaineistoa, esimerkiksi teemahaastattelu, niitä ei merkitä tietolähteiksi.” Tämä ohje tosin koskee suullisia lähteitä eli henkilökohtaisia tiedonantoja (haastattelut, puhelut yms.), mutta lienee sovellettavissa myös muuhun kuin face-to-face- tai ear-to-ear-tilanteisiin.

Mutta jos olette käyttäneet viesteissä saamianne asiantuntijoiden näkemyksiä tietoperustanne laadinnassa, silloin viestien on oltava lähdeluettelossa.

Voisin kuvitella, että tämä erottelu ei ole täysin selkeä tai ongelmaton kaikissa tutkimustehtävissä. Teidän kannattaa jutella asiasta ohjaavan opettajanne kanssa. Voihan olla, että teidän raportissanne on perusteltua näkyä vastaajien nimet ja lähdeluettelossa heiltä saamanne viestit.

Lähdeviite ja tekstiviite

Lähdeluetteloon juuri tuolla tavoin kuin ehdotatte, mutta lisäisin vielä organisaation:
Åberg, K. 2012. Sähköpostin merkintä lähteisiin. Sähköpostiviesti 18.9.2012. Vastaanottaja O. Opiskelija. Jyväskylän ammattikorkeakoulun informaatikon ohjeita lähdeviittausten tekoon.

Tekstiviitekin on muuten oikein, mutta tarkistakaa vielä pisteen paikka.

Yhteen virkkeeseen viittaaminen:
Tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä (Åberg 2012).

Useampaan edeltävään virkkeeseen viittaaminen.
Tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä. Tekstiä tekstiä tekstiä. Tekstiä tekstiä tekstiä. (Åberg 2012.)

Kristiinalle lähettämäänne s-postiviestiä ei tarvitse laittaa opparin liitteisiin 🙂 Liitteet täydentävät lukijalle sitä, mitä ja miten olette valitsemaanne ilmiötä tutkineet ja siitä oppineet.  Ne ovat asiaan liittyvää lisäaineistoa.