Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: otsikot

Booklet-muotoinen opas liitteenä

Olemme tekemässä opinnäytetyönämme opasta, joka tulee booklet-muotoon (A4 taitettuna kahtia). Ongelmana on oppaan liittäminen liitteenä opinnäytetyön kirjallisen osan perään. Opas on vaakasuunnassa siis kaksi palstaa yhdellä sivulla. Miten Liite1-merkintä tulee oppaaseen (vai tuleeko)? Pitääkö sivunumerot merkitä? Toimeksiantaja ei kuitenkaan halua sivunumeroita lopulliseen työhön, tarvitseeko niitä siitä huolimatta laittaa ja jos tarvitsee niin miten?

Vastaus:

Liitesivujen numerointi

Raportointiohje toteaa liitteiden numeroinnista ja sivunumeroinnista näin:

Pääohje on, että liitteet numeroidaan niiden lukumäärän mukaisena omana juoksevana numerointinaan (liite 1, liite 2 jne.) sekä työn alusta alkavan juoksevan sivunumeroinnin mukaisesti. Pelkästään lukumäärän mukaisesti tai oman juoksevan sivunumeroinnin mukaan voidaan numeroida erilliset liitekokonaisuudet, esimerkiksi DVD, CD-levy, kansio, työohje.

Kuvailulehden kohdassa Sivumäärä ilmoitetaan aina työn kokonaissivumäärä ja erittely kohdassa Muita tietoja.

Tekemänne opas voidaan ymmärtää erillisenä liitekokonaisuutena. Silloin raportointiohje antaa vapauden tehdä siihen oman juoksevan sivunumeroinnin. Jos toimeksiantaja kuitenkin on nimenomaan toivonut, ettei oppaaseen laiteta sivunumeroita, voitte toimia juuri niin.

Kuvailulehdellä on kuitenkin ilmoitettava työn kokonaissivumäärä. Sivut lasketaan A4-kokoisena kokonaissivumäärään.

Ja kuvailulehden Muut tiedot -kentässä teidän on kerrottava lyhyesti tuosta oppaasta.

Liitteen merkintä oppaaseen

Miten sitten ”Liite 1” merkitään liitteeseen? Tähän ei ole varsinaista ohjetta.

Onhan niin, että tuo booklet-mallinen liite laitetaan liitekokonaisuutena vaakatasoon aukeama auki kerralla kuvan tapaan? Silloin ensimmäisenä on etukansi ja takakansi.

Olisi hyvä, jos osaatte pystysuunnassa vasempaan yläreunaan lisätä liitteen merkinnän:

Liite 1. Otsikko
(tai ilman otsikkoa, jos se on sama kuin kansilehdessä)

Ellette osaa, riittää, että Liite 1 on sisällysluettelossa ja että se mainitaan Muita tietoja -kohdassa.

Jos tulee muita liitteitä, seuraava on sitten liite 2.

***

Tähän vastaukseen ovat näppinsä minun lisäkseni laittaneet Kielikeskuksen viestinnän lehtorit Tarja Ahopelto ja Anne Kitunen.

Fontin koko kuviossa

Kuvioiden sisällä oleva fonttikoko? 12?

Annetaanko Kuviolle otsikko kuvion sisälle? Sama nimi kuin kuviolle numeroitu, sisällysluettelon mukainen nimi? rap.ohje. 6. visuaalinen havainnollistaminen, kuvion laatiminen- ei ole nimeä. (sisällä).

Akselien nimeäminen kuvion sisälle- ulos-ei ollenkaan? Selitteen sijainti ja pakollisuus?

Poistetaanko kuvioiden tekstikehykset? (Excel tekee ne kuvioihin). Raportointiohjeen mukaan (6. Visuaalinen havainnollistaminen) ne näyttävät olevan paikallaan.

Vastaus:

Toivottavasti ymmärrän kysymyksen oikein…

Fontin koko

Kirjasinkoko on tavallisesti 12 pt.

Kuvioiden tekemisessä saatetaan kuitenkin hyödyntää vaikkapa tilasto-ohjelmia, jossa voi olla omanlaisensa fonttityylit. Silloin kuvioon voi tupsahtaa erilainen ja erikokoinen kirjasin kuin muualla opparissa.

Kuvion nimi

Kuvioseloste, arkisemmin kuvateksti, nimeää kuvion. Kuviota ei nimetä sen lisäksi erillisellä, kuvion sisällä olevalla otsikolla.

Kuvioseloste on pakollinen ja se sijaitsee kuvion alapuolella – jos tätä tarkoitettiin kysymyksellä selitteen sijainnista ja pakollisuudesta.

Samaa, kuvioselosteena olevaa nimeä käytetään kuvioluettelossa (otsikkona Kuviot) siten, että mahdollinen tekstiviite poistetaan näkyvistä. Kuvioluettelo tulee opparissa sisällysluettelon (otsikkona Sisältö) ja taulukkoluettelon (otsikkona Taulukot) jälkeen (ks. rapsaohjeen luku 4.1.3).

Akselien nimeäminen

Monissa kuvioissa, esim. diagrammeissa ja aikasarjoissa, on x- ja y-akselit. Akseleiden pitää olla yksiselitteiset, jotta lukija tajuaa, mitä muuttujaa kuviossa kuvataan ja miten esim. määrät tai prosenttiosuudet ovat vaihdelleet tutkimusaineistossa.

Antamistanne vaihtoehdoista äänestän siis sitä vaihtoehtoa, että akselit nimetään kuvion sisällä. Ne kun ovat kuvion sisällä, kuviossa. En osaa kuvitella tilannetta, että ne olisivat jossain muualla.

Tekstikehykset

Tekstikehysten poistamiseen tai jättämiseen ei taida olla virallista suositusta tai kieltoa. Pääasia, että kuvio on helposti ymmärrettävä. Joskus kuviosta tulee ymmärrettävä tekstikehysten kanssa, jos esim. haluaa kehystää kuviota viivoilla tms. Joskus taas ei.

Pienet tekstiosat

Olemme käyttäneet lihavointia otsikkona (teksti alkaen seuraavalta riviltä), välttäen 3-tason otsikoinnin. Onko tässä jokin 1. kappaleiden lukumäärä, minkä jälkeen 3-tasoinen numerointi on tehtävä? Ja jokin 2. tekstirivien lukumäärä johon sen voi tehdä? (Raportointiohje sanoo: Tekstisivuilla pienissä tekstiosissa voidaan käyttää ohjaavia kappaleotsikoita)

Vastaus:

Kappaleotsikot ovat käytännöllisiä useissakin tapauksissa. Myös kolmannen tason otsikot ovat joskus täysin perusteltuja.

Kielikeskuksen Tarja Ahopelto vastaa teille:

Ei ole määritelty mitään rajoja, maalaisjärkeä käyttäen. Parin kolmen rivin kokonaisuuteenkin voi joskus rinnasteisuuden vuoksi olla tarpeen laittaa kappaleotsikko, ja toisaalta tekstiä voi olla pitkästikin ilman kappaleotsikkoa. Kokonaisuus ratkaisee.

Tekstikappaleet tulosten jäsentelyssä

Olen tehnyt kyselyn jossa oli 20 kysymystä. Puran vastaustulokset kysymyksittäin, ja laitan kyselyssä olevan kysymyksen aina otsikoksi. Onko kiellettyä numeroida niin, etteivät numerot näy Sisällössä?

Esimerkki:

1. Tulosten purkaminen

1.1. Kyselyn valmistelu
Tekstiä…..
1.2 Tulosten purkaminen

Nro 1. Minkä ikäinen olet?
………………………………
  Nro 2. Harrastatko liikuntaa?
jne…….

Kursivoidut numeroinnit eivät siis tulisi näkymään sisällysluettelossa.

Jos kyseinen tapa ei ole suotava, kuinka minun tulisi otsikoida? Kahdenkymmenen kysymyksen näkyminen sisällysluettelossa numeroituna näytti mielestäni hurjan pitkältä..

 

Vastaus:

Kysyin viestinnän opeilta neuvoja.

Sisällysluettelossa ne todellakin näyttäisivät aika erikoisilta.

Kappaleotsikot sen sijaan ovat ok. Tee siis kursivoiduista kysymyksistäsi kappaleotsikoita. Älä tee niitä otsikkotyylillä, silloin ne eivät nouse sisällysluetteloon.

Kappaleotsikoista raportointiohje ohjeistaa näin:

Kappaleotsikot
Tekstisivuilla pienissä tekstiosissa voidaan käyttää ohjaavia kappaleotsikoita (ks. esim. tämä luku). Kappaleotsikko lihavoidaan ja teksti alkaa seuraavalta riviltä. Kappaleotsikot eivät näy sisällysluettelossa.

Mobiilivarmenne-sivun tekijät

Kävin Mobiilivarmenne-sivuilla eikä siellä ollut mitään tekijätietoja. DNA, Elisa ja Sonera mainitaan sivuilla, mutta riittääkö lähdetiedoksi:

Mobiilivarmenne. Koottu tietopaketti mobiilivarmenteesta. Viitattu 26.03.2014.
http://www.mobiilivarmenne.fi/fi/#missa.

Vastaus:

Kyseessä on ilmeisesti DNAn, Elisan ja Soneran yhteinen sivusto, koska varmennepolitiikassa, keskellä pitkää dokumenttia mainitaan: ”Suomalaiset teleoperaattorit ovat yhdessä luoneet Mobiilivarmennepalvelun, jota matkapuhelimia käyttävät kuluttajat voivat hyödyntää asioidessaan palveluntuottajien erilaisissa sähköisissä palveluissa.”

Koska henkilötekijöitä ei ole, viitataan sivun nimeen tai otsikkoon.

Varmennepolitiikan yksi versio on vuodelta 2011, mutta siitä ei voi päätellä sivuston päivityspäivämäärää. Jos sivustolta ei löydy päivityspäivämäärää tai -vuotta, silloin N.d. (no date). Sivuston useimmilla sivuilla on kuitenkin 15.11.2013 annettu tieto Kelan verkkoasioinnista. Sivun lähdekoodistakaan ei löydy muuta tietoa. Käyttäisin itse julkaisuvuotena joko N.d.:tä tai vuotta 2013.

Mobiilivarmenne. 2013. DNA:n, Elisan ja Soneran tietopaketti mobiilivarmenteesta. Viitattu 26.03.2014. http://www.mobiilivarmenne.fi/fi/.

 

Ei pikkujohdantoja päälukujen alkuun

Saako pääotsikon jälkeen kirjoittaa suoraa tekstiä ns. johdannoksi tuleville alaotsikoilla jaotelluille kappaleille? Eli pitääkö kaikki pääotsikon alla oleva teksti jaotella alaotsikoilla, jos alaotsikoita on kyseisessä luvussa käytössä?

Vastaus:

Tähän ei vastata nykyisessä opparin raportointiohjeessa.

Aiemmassa ohjeessa vastaus löytyi kuviosta 6, jossa neuvottiin, että ”Pääluvun ja alaluvun otsikoiden väliin ei yleensä tule tekstiä. Siinä voi kuitenkin olla esimerkiksi käsitteiden määrittely tai jaottelu”.

Joten päälukujen otsikoiden jälkeen ei kirjoiteta yleensä johdantomaista suoraa tekstiä, vaan alaluvun otsikko. Turhat löpinät pois ja suoraan asiaan. Ainoa poikkeustapaus on siis käsitteiden napakka määrittely tai jaottelu. Tavallisinta kuitenkin on, että käsitteet määritellään tekstissä sellaisessa kohdassa, jossa ne on luontevaa esitellä.

Eli kaikki pääluvun otsikon alla oleva teksti jaotellaan alaotsikoihin, jos alaotsikoita on kyseisessä luvussa käytössä.

Hankkeen nimi copyright-merkinnällä

Olen kerännyt tietoa eräältä opparini aiheeseen liittyvältä hankkeen nettisivulta. Yleensä tapana on viitata esimerkiksi otsikkoon, jos henkilötekijää ei mainita. Nettisivujen alareunassa lukee kuitenkin copyright-merkillä hankkeen nimi. Kumpaan viittaan lähdeviitteissä?

Hanke ja tavoitteet 2014 vai Harjulan setlementti ry/valopilkkuprojekti 2014?

Vastaus:

Kumpikaan ei ole henkilötekijä, ei hanke eikä sen toteuttaja. Lähdeviitettä ei aloiteta kummankaan nimellä.

Viittaa sen sivun otsikkoon, jota referoit opparissasi. Esimerkkejä:

Hanke ja tavoitteet. 2014. Harjulan setlementti ry:n Valopilkku-projektin sivu. Viitattu pp.kk.vvvv. Http://www.valopilkkuprojekti.fi/valopilkku-projekti/hanke_ja_tavoitteet/.

Vanhempien asema kiusaamistilanteissa. 2014. Artikkeli Valopilkku-projektin sivuilla. Julk. Harjulan setlementti. Viitattu 16.4.2014. Http://www.valopilkkuprojekti.fi/tietoa/vanhempien_asema_kiusaamistilant/.

Pääasia, että nuo mainitsemasi asiat näkyvät lähdemerkinnässä. Lukijan on silloin helppo ymmärtää, millaisesta lähteestä on kyse.

Orpo pääluvun otsikko

Tässä opparia tehdessäni tuli mieleen, mitkä opparin osat ja missä tapauksessa voi aloittaa uudelta sivulta? Lähteet ainakin, ja liitteet, mutta voiko esimerkiksi pohdinnan aloittaa uudelta sivulta, vai käyttäytyykö se samoin kuin muut pääluvut (eli se alkaa kaksi riviä edellisen tekstikappaleen jälkeen). Entä jos pääluku alkaa sivun alalaidasta? Voiko sen tällöin aloittaa seuraavalta sivulta?

Kiitos vastauksesta jo etukäteen!

Vastaus:
Eipä kestä!

Lähteet-pääluku (lähdeluettelo) aloitetaan uudelta suvulta, samoin Liitteet-pääluku. Yleensä jokainen liitekin alkaa omalta sivultaan.

Pohdinta-luku käyttäytyy samoin kuin muut pääluvut.

Silloin kun pääluku alkaa sivun alalaidasta, täytyy punnita, kumpi painaa vaa’assa enemmän: luettavuus vai (kaavamainen) johdonmukaisuus.

Itse painottaisin luettavuutta, mutta siten, ettei lukija välttämättä edes huomaa pientä epäjohdonmukaisuutta päälukujen otsikoita edeltävien tyhjien rivien lukumäärässä.

Joten: Jos pääluku alkaa aivan sivun alalaidasta ja jopa häiritsee tekstin ymmärtämistä, mielestäni voit aloittaa pääluvun seuraavan sivun alusta. Se parantaa luettavuutta ja ymmärrettävyyttä. On aika ärsyttävää, jos esimerkiksi ainoastaan luvun pääotsikko on sivun alareunassa ja varsinainen teksti vasta seuraavalla. Yleensä tekstinkäsittelyohjelmassa voi ja kannattaakin valita asetuksista orporivien eston, mikä ehkäisee tällaisten tilanteiden syntymisen.

JAMKissa päälukuja edeltää kaksi tyhjää riviä (ks. raportointiohje, luku 7, kuvio 7). Tutki ja kirjoita -kirjassa (2010, 429) suositellaan kolmea tyhjää riviä, ”ellei kutakin päälukua aloiteta omalta sivultaan”.Tosin kirjan sivulla 431 ohjeistetaan yleisemmin: ”Pääotsikoiden edelle voidaan jättää suurempi riviväli luettavuuden lisäämiseksi.”

Luettavuus on siis tärkein avainsana tässä(kin).

Oikein muotoiltu taulukko

Miten tehdään oikein muotoiltu taulukko?

Vastaus:

Taulukot ovat kivoja! Suurin osa suomalaisista taitaa olla kanssani samaa mieltä. Olemme intohimoista taulukkokansaa.

Luulisinpa, että taulukoiden muotoiluun vaikuttaa eniten tutkimustehtäväsi. Taulukon riveille ja sarakkeille tulee yleensä sellaisia asioita, joita opparintekijä haluaa opinnäytetyössään selvittää. Usein tilastoanalyysiohjelmilla (esim. SPSS) tulee tietyllä tavoin muotoiltuja taulukoita, mikä voi olla hyvä apu monelle opparintekijälle.

Taulukoiden tekemiseen ohjeistetaan esimerkiksi Kanasen Jorman opinnäytetyö-oppaissa ja Tutki ja kirjoita -kirjassa. Ne saat käsiisi suuntaamalla kulkusi JAMKin lähimpään kampuskirjastoon. Jos eivät siis satu olemaan lainassa. Minkä jutun voi tarkistaa Janetista.

Taulukkoa käytetään kirjallisen tekstin havainnollistamisessa. Siinä voi tiivistää napakasti sen, mitä muuten joutuisi selostamaan sivukaupalla. Tekstissä on sitten helppo kertoa keskeiset johtopäätökset taulukon antamasta, yleensä lukuhin (numeroihin) liittyvästä tiedosta.

Taulukkoon viitataan tekstissä joko ihan sanoina (”Taulukosta 4 selviää, että … ”) tai katso-viittauksella (ks. taulukko 4). Joskus opiskelijat ajattelevat, että tuloksina voi esittää taulukon toisensa perään ilman, että niitä sen kummemmin referoi (selostaa, kuvailee) tekstissä. Lukijalle sellainen on tyrmäävää informaatiotulvaa. Joten vaikka taulukko tiivistääkin numerotietoja, on taulukoiden antamasta tiedosta kuitenkin pääasiat kerrottava myös tekstissä. Kerro siksi pääasiat, mutta vain pääasiat. Jätä lukijalle kiinnostus tutkia taulukkoasi tarkemmin ja vakuuttua, että tekisi itsekin samanlaisia tulkintoja siitä kuin sinäkin.

(Paitsi jos jokin yksityiskohta on todella merkittävä asia: silloin siitä kannattaa kertoa myös tekstissä, vaikka muuten tekstissä ei selosteta taulukon yksityiskohtia.  Näin on esimerkiksi silloin, kun tulos poikkeaa tässä asiassa oleellisesti kaikista aiemmista tutkimuksista.)

Taulukon on oltava lukijaystävällinen: tarpeeksi yksinkertainen ja selkeä. Siinä on rivejä ja sarakkeita. Ne otsikoidaan/nimetään täsmällisesti ja kokonaisin sanoin. On myös päätettävä, mihin kohtiin viivat laitetaan näkyviin.

Taulukolle annetaan naseva nimi (taulukkoseloste, taulukon otsikko) ja taulukko numeroidaan. Taulukon nimi läimäistään taulukon yläpuolelle. Taulukon nimi kirjoitetaan ihan tavallisesti, ei tikkukirjaimin. Jos taulukko on lainattu, lähde mainitaan.

Taulukot numeroidaan systemaattisesti ja juoksevasti läpi koko työn: Taulukko 1, Taulukko 2 jne.

Raportointiohjeessa kerrotaan nämä asiat ja hommaa yritetään havainnollistaa kuviossa 5. Kyseinen neuvo löytyy osoitteesta http://oppimateriaalit.jamk.fi/raportointiohje/5-visuaalinen-havainnollistaminen/.

Kaksiulotteisesta taulukosta käytetään myös ilmaisua matriisi.

Kolmen tason otsikoita

Eräässä oppariseminaarissa puhuttiin kolmannen asteen otsikoista, että niitä ei saisi käyttää. Miten asian laita on? Omasta mielestäni ne selkeyttävät ja pitävät lukijan ajan tasalla. Tarkoitan tätä:

4.2 Opinnäytetyön alkuosa ………………………………………………………………………. 11

4.2.1 Kansilehti ………………………………………………………………………………….. 11
4.2.2 Kuvailulehti ……………………………………………………………………………….. 11
4.2.3 Sisällysluettelo……………………………………………………………………………. 13

Vastaus:
Niitä voi käyttää. Ne ovat täysin sallittuja. Raportointiohjeessa on esimerkki sisällysluettelosta (kuvio 3), jossa kolme otsikkotasoa on käytössä.

Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että ne usein selkeyttävät lukijalle opparissa kerrottavaa ”tarinaa”. Usein niillä on merkitystä myös kirjoittajalle itselleen, sillä hänen voi olla helpompaa arvioida, eteneekö teksti loogisesti.

Mutta tietty toisen ja kolmannen tason otsikoita on käytettävä vain silloin, kun se on perusteltua.

Neljännet, viidennet jne. otsikkotasot ovat kuitenkin liikaa. Ne ovat aika yleisiä teknisellä alalla, olen nähnyt niitä esimerkiksi käyttöohjeissa.

Ovatko uutissivujen tuottajat tekijöitä?

Ensimmäinen kysymykseni koskee tätä uutista: http://www.mtv3.fi/viihde/uutiset/muut.shtml/610639?saagim_anu. Kirjoittajan nimeä ei uutisessa ole mainittu, mutta näyttäisi siltä, että tieto on peräisin MTV:ltä ja STT:ltä. Lisäksi koko sivun alalaidassa on ilmoitettu, että kyseisten Viihde- sivujen vastaava tuottaja on Heli Ruotsalainen ja tuottaja Kimmo Heikkinen. Merkitäänkö tämän lähteen kirjoittajaksi lähdeluetteloon MTV-STT, Heli Ruotsalainen ja/tai Kimmo Heikkinen vai käsitelläänkö kyseinen lähde lähteenä ilman tekijää (eli lähdeluetteloon ilmoitetaan uutisen nimi)?

Toinen kysymykseni koskee näitä sivustoja: http://www.kauppa.fi/tietoa_kaupasta ja http://www.kesko.fi/fi/Kesko-yrityksena/Toimialat/. Näidenkään sivustojen kohdalla ei ole ilmoitettu tekijää, joten kannattaisiko lähdeluetteloon merkitä tekijäksi ”Kaupan liitto” ja ”Kesko Oyj” vai pelkästään sivustojen nimet ”Tietoa kaupasta” ja ”Toimialat”?

Vastaus ekaan kysymykseen:
Olet oikeilla jäljillä, kun kerrot, että kirjoittajan nimeä ei löydy. Tuottajat ovat vasta toissijaisia tekijöitä, kuten suomentajat yms. Tätä tukee sekin fakta, että uutinen on napattu STT:n uutistuotannosta.

Koska et tiedä jutun kirjoittajaa, aloita lähdemerkintä uutisen nimellä:

Anu Saagim viihdeportaalin luotsaajaksi. 2008. Uutinen 12.2.2008 MTV3.fi-sivun viihde-osiossa. Viitattu 7.10.2011. Http://www.mtv3.fi/
viihde/uutiset/muut.shtml/610639?saagim_anu
.

Vastaus tokaan kysymykseen:
JAMKissa tekijäksi ilmoitetaan vain henkilötekijät, ei yritykset tai muut organisaatiot. Koska henkilötekijää ei tiedetä, aloita lähdemerkintä taas otsikolla.

Kaupan liiton sivulla en näe mistään, milloin kyseiset sivut on päivitetty, joten julkaisuvuodeksi tulee n.d. (Laitoin äsken Kaupan liitolle pyynnön päivityspäivämäärän näkymisestä, katsotaan miten käy.) Keskon sivulla päivitysaika näkyy selvästi.

Kauppa on yhteiskunnan elämän rytmittäjä. n.d. Artikkeli Kaupan liiton sivuilla. Viitattu 7.10.2011. Http://www.kauppa.fi/tietoa_kaupasta.

Toimialat. 2011. Ryhmittely Kesko Oyj:n sivuilla. Julk. 22.7.2011. Viitattu 7.10.2011. Http://www.kesko.fi/fi/Kesko-yrityksena/Toimialat/.

Taulukko- ja kuvioselosteiden paikat

Miksi taulukon seloste on taulukon yläpuolella, mutta kuvion seloste kuvion alapuolella?

Vastaus: Taulukon seloste tosiaankin on taulukon yläpuolella ja kuvion seloste (”kuvateksti”) kuvion alapuolella.

Hirsjärven ym. (2009, 325) mukaan ”käytäntöä perustellaan sillä, että taulukkoa ei voi ymmärtää lukematta ensin otsikon tarjoamaa selostetta”. Taulukothan ovat yleensä täynnä numeroita. Kuvioista sen sijaan pitäisi pyrkiä tekemään niin havainnollisia ja yksiselitteisiä, että lukija ymmärtää ne oikeastaan ilman selostettakin.

Kansainvälinen standardi (ISO 7144) vuodelta 1986 määrittelee nämä paikat jämptisti ilman perusteluja:

”The caption of a table shall appear above the table and after the Arabic numeral assigned to it. – – The legend of an illustration shall be placed below the illustration – – after the Arabic numeral assigned to it.”