Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: kirjoittajat

Tutkimuksella 117 tekijää

Opinnäytetyömme yhdellä tutkimuksella on yhteensä 117 tekijää ja haluaisimme tietää, kuinka merkitsemme tekstiviitteen. Tutkimus on Pubmedista:

https://www.ahajournals.org/doi/abs/10.1161/CIRCRESAHA.116.308765?url_ver=Z39.88-2003&rfr_id=ori:rid:crossref.org&rfr_dat=cr_pub%3dpubmed.

Vastaus:

Olen aiemmin ohjeistanut ilmoittamaan kaikki tekijät lähdeviitteessä ja myös tekstissä silloin, kun lähteeseen viitataan ensimmäisen kerran (ks. esim. Ongelmana loppuraportin monta kirjoittajaa 12.12.2013).

Tiukan linjan lähdeviite

Tiukkaa linjaa noudattaen lähdeviite tulee näin:

Jones, G. T., Tromp, G., Kuivaniemi, H., Gretarsdottir, S., Baas, A. F., Giusti, B., Strauss, E., Van’t Hof, F. N., Webb, T. R., Erdman, R., Ritchie, M. D., Elmore, J. R., Verma, A., Pendergrass, S., Kullo, I. J., Ye, Z., Peissig, P. L., Gottesman, O., Verma, S. S., Malinowski, J., Rasmussen-Torvik, L. J., Borthwick, K. M., Smelser, D. T., Crosslin, D. R., de Andrade, M., Ryer, E. J., McCarty, C. A., Böttinger, E. P., Pacheco, J. A., Crawford, D. C., Carrell, D. S., Gerhard, G. S., Franklin, D. P., Carey, D. J., Phillips, V. L., Williams, M. J., Wei, W., Blair, R., Hill, A. A., Vasudevan, T. M., Lewis, D. R., Thomson, I. A., Krysa, J., Hill, G. B., Roake, J., Merriman, T. R., Oszkinis, G., Galora, S., Saracini, C., Abbate, R., Pulli, R., Pratesi, C., Saratzis, A., Verissimo, A. R., Bumpstead, S., Badger, S. A., Clough, R. E., Cockerill, G., Hafez, H., Scott, D. J., Futers, T. S., Romaine, S. P., Bridge, K., Griffin, K. J., Bailey, M. A., Smith, A., Thompson, M. M., van Bockxmeer, F. M., Matthiasson, S. E., Thorleifsson, G., Thorsteinsdottir, U., Blankensteijn, J. D., Teijink, J. A., Wijmenga, C., de Graaf, J., Kiemeney, L. A., Lindholt, J. S., Hughes, A., Bradley, D. T., Stirrups, K., Golledge, J., Norman, P. E., Powell, J. T., Humphries, S. E., Hamby, S. E., Goodall, A. H., Nelson, C. P., Sakalihasan, N., Courtois, A., Ferrell, R. E., Eriksson, P., Folkersen, L., Franco-Cereceda, A., Eicher, J. D., Johnson, A. D., Betsholtz, C., Ruusalepp, A., Franzén, O., Schadt, E. E., Björkegren, J. L., Lipovich, L., Drolet, A. M., Verhoeven, E. L., Zeebregts, C. J., Geelkerken, R. H., van Sambeek, M. R., van Sterkenburg, S. M., de Vries, J. P., Stefansson, K., Thompson, J. R., de Bakker, P. I., Deloukas, P., Sayers, R. D., Harrison, S. C., van Rij, A. M., Samani, N. J., … Bown, M. J. 2017. Meta-Analysis of Genome-Wide Association Studies for Abdominal Aortic Aneurysm Identifies Four New Disease-Specific Risk Loci. Circulation research, 120, 2, 341–353. Viitattu päivämäärä. https://www.ahajournals.org/doi/abs/10.1161/CIRCRESAHA.116.308765?url_ver=Z39.88-2003&rfr_id=ori:rid:crossref.org&rfr_dat=cr_pub%3dpubmed.

Näyttää aika karsealta.

Artikkelin julkaisuvuosi ja nimi hukkuvat kohinaan.

Luettavuus!

Luettavuuden ja informaation selkeyden vuoksi soveltaisin tässä ns. maalaisjärkeä.

Merkitsisin tekijät lähdeviitteeseen tällä tavoin:

Jones, G. T., Tromp, G., Kuivaniemi, H. ym. 2017. Meta-analysis of genome-wide association studies for abdominal aortic aneurysm identifies four new disease-specific risk loci. Circulation Research 120, 2, 341–353. Alkup. julk. 29.11.2016. Julk. verkossa 19.1.2017. 117 tekijää. Viitattu päivämäärä. https://www.ahajournals.org/doi/abs/10.1161/CIRCRESAHA.116.308765?url_ver=Z39.88-2003&rfr_id=ori:rid:crossref.org&rfr_dat=cr_pub%3dpubmed.

Tai näin, jos haluaa doi-tunnuksen mukaan lähdeviitteeseen:

Jones, G. T., Tromp, G., Kuivaniemi, H. ym. 2017. Meta-analysis of genome-wide association studies for abdominal aortic aneurysm identifies four new disease-specific risk loci. Circulation Research 120, 2, 341–353. Alkup. julk. 29.11.2016. Julk. verkossa 19.1.2017. 117 tekijää. doi: 10.1161/CIRCRESAHA.116.308765. Viitattu päivämäärä. https://www.ahajournals.org/doi/abs/10.1161/CIRCRESAHA.116.308765?url_ver=Z39.88-2003&rfr_id=ori:rid:crossref.org&rfr_dat=cr_pub%3dpubmed.

Tätäkin mietin: Jos verkkosivun linkki on pitkä Suomen kielitoimiston mielestä, kun se on kahden rivin mittainen, eiköhän ole kohtuutonta joutua merkitsemään lähdeviitteeseen 17–18 riviä tekijöiden nimiä? Raportointiohjeen (luku 7) mukaan ”Liian pitkät kappaleet tai kappalejaon puuttuminen tekevät tekstistä raskaslukuisen ja vaikeaselkoisen.” Samaa tekee tekijä-tulva lähdeviitteessä.

Mutta joo, laitan lisätietoa tähän postaukseen, jos Kielikeskuksen väki tai ONT-foorumi ohjeistaakin tässä eri tavalla.

Somemarkkinoinnin trendit 2018 – lähdeviite

Opiskelija heitti minulle vaikean kysymyksen, johon en osaa antaa varmaa vastausta, joten saanko kääntyä puoleesi. Kyseessä sähköinen julkaisu, jossa haastateltu useita asiantuntijoita.

Viittaanko

  • Raportin nimeen
  • Lähdevuoreen, Opakseen & Tuomiseen vai
  • Siihen kenen suusta mikäkin asia on peräisin?
  • Lisäksi lähdeviitteiden ja -luettelon suhteen mietin, millaiset säännöt tällaisen lähteen merkintään pätevät?

Vastaus:

Pääsääntö tässä sekasotkussa on: viittaa raportin nimeen:

Somemarkkinoinnin trendit 2018. 2017. Helsinki: Kurio, sivut. Viitattu päivämäärä. http://kurio.fi/v2/wp-content/uploads/2017/12/kurio-somemarkkinoinnin-trendit-2018-raportti.pdf.

Kolme erilaista osiota

Kyseisessä verkkokirjassa on tavallaan kolme erilaista, toki lukijaystävällistä tapaa kertoa asiantuntijoiden käsitykset somemarkkinoinin trendeistä täksi vuodeksi. Sisällöllisestikin aika kiinnostava opus.

Kerätään faktat kansilehdestä:

Julkaisun nimi: Somemarkkinoinnin trendit 2018

Julkaisun nimi voi toisaalta olla myös: 27 kotimaista asiantuntijaa: Somemarkkinoinnin trendit 2018
Takakannessa lukee: #Sometrendit 2018

Julkaisuvuosi: 2017
Kustantaja/julkaisija: Kurio – The Social Media Age(ncy)

Lähdemerkinnän näkökulmasta julkaisu on ongelmallinen. Mutta pilkotaan ongelma pienemmiksi palasiksi, ehkä päästään sillä tavalla eteenpäin.

Esipuheen kirjoittajat tiedossa

Esipuheella on kolme selvästi kerrottua kirjoittajaa, se on helppo nakki. Jos viittaisin pelkästään esipuheeseen, voisin käyttää heitä tekijöinä:

Lähdevuori, J., Opas, T. & Tuominen, E. 2017. Esipuhe. Julkaisussa Somemarkkinoinnin trendit 2018. Helsinki: Kurio, 2. Viitattu 6.11.2018. http://kurio.fi/v2/wp-content/uploads/2017/12/kurio-somemarkkinoinnin-trendit-2018-raportti.pdf.

Seitsemän merkittävintä trendiä: Ensimmäinen varsinainen luku ja sitä seuraavat samantapaiset luvut

Esipuheen jälkeen seuraava luku on nimeltään Vastuullisuutta ja kannanottoja vaaditaan – myös somejäteiltä itseltään. Sen jälkeen tulee kuusi muuta nimettyä lukua. Eli sivu/trendi tai trendi/sivu.

Luvulla ei ole kirjoittajia, vaan se sisältää sitaatteja asiantuntijoiden sanomisista.

Voinko viitata asiantuntijan nimeen? – En.

Jokainen asiantuntija vastaa omista sanomisistansa, mutta laittaisinko jokaisesta tekstikappaleesta oman lähdemerkintänsä? Ehkäpä en. Ei se edes pelittäisi, koska ”julkaisulla” ei olisi nimeä; esimerkki:

Hakola, I. 2017. [Mitä tähän pitäisi laittaa?]. Julkaisussa Somemarkkinoinnin trendit 2018. Helsinki: Kurio, 4. Viitattu 22.10.2018. http://kurio.fi/v2/wp-content/uploads/2017/12/kurio-somemarkkinoinnin-trendit-2018-raportti.pdf.

Emme siis voi viitata asiantuntijoiden nimiin, vaikka he tavallaan ovat vastuussa julkaisun intellektuaalisesta sisällöstä.

Viittaisinko kirjan koostajien nimiin – En.

Kirjan esipuheessa sanotaan, että esipuheen kirjoittaneet kolme henkilöä ovat koostaneet katsauksen. He ovat ilmeisesti toimittaneet julkaisun ja läiskineet asiantuntijoiden lausumat suhtkoht loogiseen järjestykseen eri lukujen tai osioiden otsikoiden alle. Lähdeviitestandardi SFS 5989 (luku 5.4.5) sanoo, että julkaisun toimittajat, kääntäjät yms. ovat muita tekijöitä, joita ei ole pakko merkitä lähdeviitteeseen. En siten laita heidän nimiään lähdeviitteen alkuun. (Jos laittaisin, heidän nimensä tulisi vasta kirjan nimen jälkeen, ei lähdemerkinnän alkuun.)

Johtopäätös: Lähdeviite kaikkiin tämäntyyppisiin lukuihin voisi olla:

Somemarkkinoinnin trendit 2018. 2017. Helsinki: Kurio, sivut. Viitattu 6.11.2018. http://kurio.fi/v2/wp-content/uploads/2017/12/kurio-somemarkkinoinnin-trendit-2018-raportti.pdf.

Tekstiviite tulee näin: Tekstiä tekstiä tekstiä (Somemarkkinoinnin trendit 2018. 2017, sivut).

Huom! Koska kirjan nimessä on vuosiluku, sen ja julkaisuvuoden väliin laitetaan piste. Tämä on poikkeussääntö, yleensähän nimen ja julkaisuvuoden väliin tulee vain välilyönti/tyhjä.

Tekstissä voi halutessaan kertoa, kenen asiantuntijan sanomiseen viittaa. Esimerkki:

Elisa Oyj:n kuluttajapalveluissa markkinointijohtajana toimivan Tommi Taposen mukaan Googlella, Facebookilla ja Twitterillä on valta suitsia valeuutisia. Somemarkkinoinnissa sisällön laatu on oleellista, mitä tahansa tuubavideoita ei tarvita. (Somemarkkinoinnin trendit 2018. 2017, 4, 51–52.)

10 käskyä somen parissa työskenteleville

Kirjan seuraava osio on nimeltään 10 käskyä somen parissa työskenteleville. Siinä ei ole erillisiä lukuja, vaan asia etenee 1. käskystä 10. käskyyn, eli koko osio on yhtä ja samaa lukua.

Tekisin lähdemerkinnän johdonmukaisesti samalla tavalla kuin edellisessäkin osiossa:

Somemarkkinoinnin trendit 2018. 2017. Helsinki: Kurio, sivut. Viitattu 6.11.2018. http://kurio.fi/v2/wp-content/uploads/2017/12/kurio-somemarkkinoinnin-trendit-2018-raportti.pdf.

Tekstiviite samalla tavalla: Tekstiä tekstiä tekstiä (Somemarkkinoinnin trendit 2018. 2017, sivut).

Esimerkki:

Janne Saarikko ennusti, että vuosi 2018 on termin XR eli ’extended reality’ läpimurtovuosi (Somemarkkinoinnin trendit 2018. 2017, 12).

Olisi hyvä, jos henkilön nimeä ennen kuvailtaisiin hänen asiantuntijuuttaan jollain tittelillä tai vastaavalla. Mutta tittelit ovat nykymaailmassa joskus hankalia; vaikeaa on suomentaa esimerkiksi titteli ensimmäisyyksien tekijä, Creator of Firsts, joka on ekana kyseisen henkilön asiantuntijuuden kuvauksessa. Toisena on Director, Founder Institute Finland ja kolmantena on CMO Mentor, Gorilla Ventures.

Asiantuntijoiden haastattelut

Kirjan loppupuolella ei enää kerätä sitaatteja tietystä aihepiiristä monelta eri asiantuntijalta, vaan otetaan yksi henkilö per sivu tai kaksi sivua ja esitellään, mitä hän lausahtaa sometrendeistä. Haastattelijaa ei kerrota.

Ekana, sivulla 17 esitellään Helene Auramo, joka on toimitusjohtaja ja perustaja Okimo Clinic -yrityksessä sekä co-founder SLUSHissa ja Indiedaysissä. Lähdemerkintä voisi olla sama kuin aeimmin:

Somemarkkinoinnin trendit 2018. 2017. Helsinki: Kurio, 17. Viitattu 6.11.2018. http://kurio.fi/v2/wp-content/uploads/2017/12/kurio-somemarkkinoinnin-trendit-2018-raportti.pdf.

Tekstissä voi halutessaan korostaa kyseisen henkilön asiantuntijuutta:

Okimo Clinicin toimitusjohtajan Helene Auramon mielestä – – – (Somemarkkinoinnin trendit 2018. 2017, 17).

Halutessaan voi korostaa asiantuntijuutta lähdeviitteessäkin:

Somemarkkinoinnin trendit 2018. 2017. Helsinki: Kurio, 17. Okimo Clinicin toimitusjohtaja Helene Auramon haastattelu. Viitattu 6.11.2018. http://kurio.fi/v2/wp-content/uploads/2017/12/kurio-somemarkkinoinnin-trendit-2018-raportti.pdf.

Tässä tulee se ongelma, että jos on siteerannut montaa kyseisen kirjan asiantuntijaa, pitäisi jokaisesta tehdä oma lähdeviitteensä. Mikä ei mielestäni ole järkevää.

Tekijän valinta lähdeviitteeseen roolin mukaan

Jatkan vielä edellisen postauksen aihepiirissä. Silloin selitin, miksi JAMKissa viitataan julkaisun nimeen – eikä organisaation nimeen – aina silloin, kun julkaisulla ei ole henkilötekijää.

Nyt mietin laajemmin lähdeviite-standardissa (SFS 5989) annettuja ohjeita tekijän valinnasta, jos lähteellä on monta erilaista tekijää. Pikkulinnut ovat lauleskelleet, että ”tekijät lähdemerkinnässä” -aiheesta keskustellaan kansallisesti viestinnän/äidinkielen opettajien verkostoissa.

Toistan, että tärkein asia lähdeviitteen tekemisessä on, että viitteen avulla lukija saa käsityksen siitä, miten ajantasaisesta ja luotettavasta lähteestä on kyse. Bonuksena tulee tietty myös se, että ilmoittamalla lähteet korrektisti ei tule rikkoneeksi tekijänoikeuksia.

Tämäkin postaus on nälkävuoden pituinen, valitan 😉

Muut kuin (ihmepohdintoihin halukkaat) viestinnän opet voivat hypätä huoletta tämän tekstin yli. One-two-three-JUMP!

Kenellä on päävastuu julkaisun sisällöstä?

Lähdeviite alkaa tekijöiden ilmoittamisella. Lähdeviite-standardi (korostus sp):

Tekijöiksi merkitään ne henkilöt tai yhteisöt, jotka ovat näkyvimmin esitetty tai ilmoitettu ensisijaisessa tietolähteessä vastuullisiksi sisällöstä.

On siis pääteltävä: Kuka/mikä tai ketkä ovat päävastuussa julkaisun sisällöstä?

Standardissä mainitaan myös, että ”jos yksi henkilö on selvästi vastuussa teoksen intellektuaalisesta sisällöstä, hänet merkitään tekijäksi viitteen alkuun”. Vastuullisuus koskee siis intellektuaalista sisältöä, ei mitä tahansa editointia.

Roolien mukainen järjestys

Mutta entä jos päävastuuta ei voi helposti havaita?

Lähdeviite-standardi sanoo, että jos päävastuullinen tekijyys ei käy ilmi lähteestä, valitaan tekijät roolien mukaisessa järjestyksessä.

Tekijä-tiedon etsinnässä on siis ainakin tällaisia kriteereitä:

  • Jos päävastuullinen tekijyys käy ilmi lähteestä, tekijän tai tekijöiden nimet laitetaan lähdeviitteen alkuun –> vastuu julkaisun sisällöstä & näkyvimmin esitetty tai ilmoitettu nimi.

Mutta jos se ei käy ilmi, valitaan tekijä roolien seasta näin (korostukset sp):

  • Tekijätieto valitaan roolien mukaisessa järjestyksessä. Valitaan annetulta listalta yksi rooli, eli se, joka tulee listalla ekana vastaan.
  • Jos lähteellä on ”useita samantasoisia tekijöitä, valitaan viitteeseen ensisijaisesti sellainen rooli, johon sisältyy vain yksi tekijä”.
  • ”Useimmat elokuvat, videot ja lähetykset ovat useiden henkilöiden yhteistyön tulosta, eikä kenelläkään ole johtavaa roolia tekijänä. Tällöin teoksen nimi merkitään viitteen ensimmäiseksi osaksi”.

Ongelma: toka kohta on mielestäni todella hämmentävä. Entä jos julkaisun kirjoittajia on kolme ja valokuvan ottajia vain yksi ja kaikkien nimet ovat yhtäläisesti kannessa? Silloin standardin mukaan lähdeviite pitäisi aloittaa valokuvaajan nimellä (koska sitä roolia edustaa vain yksi henkilö), eikä kirjoittajien (jota roolia edustaa kolme henkilötekijää). Outo ohje, jossa perusteena on tietynlaisten tekijöiden lukumäärä! Ehkä en vaan ymmärrä…

Kohta 4): JAMKissa periaatteena on, että jos kellään ei ole johtavaa roolia tekijänä, myös muiden kuin elokuvien tms. lähdemerkinnät aloitetaan julkaisun nimellä. (Tästä voi johtaa myös sen periaatteen, että mitään organisaatiota ei merkitä tekijäksi lähdeviitteen alkuun, koska organisaatiossa julkaisujen tekeminen on lähes poikkeuksetta useiden henkilöiden yhteistyön tulosta, esimerkiksi työryhmän tai osaston vastuulla.)

Tekijöiden roolien mukainen ryhmittely lähdeviite-stadardissa

Tekijöiden a-ryhmässä ovat:

kirjoittaja, säveltäjä, libretisti, paikkatiedon tuottaja, maanmittari, kartoittaja, ohjelmistosuunnittelija, patentinhaltija, patentinhakija, taiteilija, valokuvaaja, piirtäjä, graafinen suunnittelija

B-ryhmän tekijöitä ovat:

kapellimestari, musiikin esittäjä, näytelmän esittäjä, muu esittäjä, elokuvaohjaaja, keksijä

C-ryhmän tyyppejä ovat:

kokooja, toimittaja, uudistetun laitoksen tekijä

D-ryhmän tekijöitä ovat:

kääntäjä, toisen tekijän teoksen valokuvaaja, kopisti, sovittaja, ohjelmoija

E-ryhmään kuuluvat:

kustantaja, tiedontuottaja, tuotantoyhtiö

F-porukkaa edustavat:

jakaja, verkkopalveluiden tuottaja.

Kun standardi puhuu samantasoisista tekijöistä, se ilmeisesti viittaa tähän ryhmittelyyn. A-ryhmäläiset ovat keskenään samantasoisia, mutta B-ryhmäläiset ovat eritasoisia A-ryhmäläisten kanssa.

Tuossa on vissiin ideana se, että A-ryhmässä ovat julkaisujen tekijät ja B-ryhmässä tehtyjen julkaisujen esittäjät  (paitsi ettei keksijä esitä kenenkään muun tuotoksia – omien tuotosten keksiminen on keksimisen idea!).

C-ryhmään on valikoitunut henkilöitä, jotka kokoavat tai stilisoivat toisten tuotoksia ja D-ryhmässä ovat henkilöt, jotka sovittavat tai kopioivat teoksen johonkin toiseen kontekstiin. Suoraan sanoen en ymmärrä, miten he voivat olla vastuullisia julkaisun intellektuaalisesta sisällöstä, joka on ratkaisevin kriteeri tekijyydessä.

E-sakissa on muun muassa kustantaja, joka on mielestäni, niin no, kustantaja, eikä tekijä! F-porukassa on kanssa jotain kummallista, sillä jos joku jakaa julkaisua painettuna tai sähköisenä, ei se tee hänestä/siitä tekijää!

Kirjottaja

Listatuista rooleista kirjoittaja on yleensä helppo nakki: hänen nimensä merkitään viitteen ensimmäiseksi tiedoksi. Yleensä myös lähde itse ilmaisee kirjoittajien päävastuullisuuden näkyvästi, joten siinäkin tekijöiden mielessä hoksaaminen ei useinkaan ole vaikea.

Kirjoittaja on roolilistan kärjessä, mikä tietty helpottaa. Hän menee valinnoissa valokuvaajan, piirtäjän tai graafisen suunnittelijan edelle. Muita kuin kirjoittajaa ei tarvitse ilmoittaa lähdeviitteessä tekijä-tietona.

Joissakin julkaisussa kirjoittajiksi ilmoitetaan esimerkiksi työryhmän jäsenet. Silloin yleensä tulkitaan, ettei kellään ole johtavaa roolia tekijänä, ja lähdemerkinnät aloitetaan julkaisun nimellä.

Säveltäjä ja libretisti sekä kapellimestari, musiikin esittäjä ja musiikkijulkaisun sovittaja

Säveltäjästä ja libretististä standardi toteaa, että kun viitataan musiikkiteokseen (painatteeseen tai äänitteeseen) säveltäjä merkitään tekijäksi, vaikka libretistikin olisi lähteessä yhtä näkyvästi esillä. Tämä on johdonmukaista, onhan säveltäjä roolilistalla ennen libretistiä.

Onneksi musiikkijulkaisuissa päävastuullinen tekijä on yleensä näkyvästi ilmoitettu! Ei tarvitse spekuloida ”entä jos yksi musiikin esittäjä (rooli b), vaikka Katri Helena, esittäisi yhden säveltäjän (rooli a), vaikka Esa Niemisen, sävellyksiä, niin silloinhan säveltäjä merkittäisiin tekijäksi roolilistan mukaisesti, eikä musiikin esittäjä”.

By the way, YLE Arkiston äänitetietokanan suppeampi versio löytyy netistä, ks. Fono.fi.

Jännä, että lähdeviitestandardin ohjeen mukaisesti musiikkikipaleen sovittaja voitaisiin merkitä varsinaiseksi  tekijäksi, vaikka kyse olisi esim. tuntemattoman säveltämästä kansansävelmästä.

Paikkatiedon tuottaja, maanmittari ja kartoittaja

Paikkatiedon tuottaja on yleensä organisaatio, esimerkiksi ympäristöviranomainen, maanmittauslaitos, kunta yms. Prosessin liittyvät mielestäni henkilötekijöinä myös samassa a-ryhmässä mainitut maanmittari ja kartoittaja, ehkä jopa ohjelmistosuunnittelija, (ilmakuvien) (valo)kuvaaja ja graafinen suunnittelijakin, hekin a-ryhmää.

Koska nämä kaikki ovat samantasoisissa rooleissa, lähdeviite pitäisi aloittaa roolilistalla ensimmäisenä tulevalla eli paikkatiedon tuottajan nimellä. Jos tuottajaa ei tiedettäisi, viite aloitettaisiin maanmittarin tai kartoittajan nimellä – mikä kuulostaa koomiselta. Jos mikään edellä mainituista henkilöistä ei olisi tiedossa, viitteen alkuun laitettaisiin valokuvaajan nimi, piirtäjän nimi tai graafisen suunnittelijan nimi. Nykyisissä kartoissa, esimerkiksi Jyväskylän kaupungin sivulla olevassa ilmakuvakartassa, ei näy kuvaajien nimiä, onneksi 😉

Lähdeviite-standardissa on täsmennyksiä kartta-aineistosta (luku 15.5):

Kartan tekijäksi merkitään henkilö tai yhteisö, jonka roolia kuvataan kartassa esimerkiksi sanoilla ”laatinut”, ”koonnut”, ”korjannut”, ”omistettu”, ”toimittanut”, ”suunnitellut”, ”piirtänyt”, ”kopioinut”, ”valmistanut”, ”tarkistanut”, ”päivittänyt” tai näiden sanojen muunkielisillä vastineilla. – – Kartan laatimiseen osallistuneet tahot merkitään tekijöiksi tai lisätietoihin (ks. kohta 14). Kartan tuottamiseen merkittävästi vaikuttaneen henkilön nimi merkitään, vaikkei se olisikaan kartassa näkyvästi esillä.

(Mitäköhän tarkoittaa ”omistettu” tässä yhteydessä? Jos omistan jonkun asian jollekin, ei se tee häntä, jolle se on omistettu, tekijäksi. Melko sekavaa.)

Testi: Vilkaisin Maanmittauslaitoksen karttapaikka-palvelua. Kun palvelun painiketta klikkaa, näkymä siirtyy  Suomen maastokarttaan. Maastokartta on yhdistetty useasta Maanmittauslaitoksen kartasta (taustakartta, maastokartta, ortokuvat, korkeusmalli, kiinteistöjaotus, kiinteistötunnukset). Paikkatiedon tuottaja näyttää siten olevan vahvasti Maanmittauslaitos. (Itselle tosin tulee heti mieleen ajatus, että esimerkiksi Jyväskylän kohdalla Jyväskylän kaupunki on varmaankin tehnyt päätökset kiinteistöjaotuksesta ja Jyväskylän kaupunkirakennepuolen työntekijät ovat käyneet tekemässä mittauksia.) Kartan vuosilukua ei näy missään, vaikka luultavasti kartta on aika uusi ja ajantasaisuuteen pyrkivä.

Kartalla voi zoomata, jolloin mittakaava muuttuu. Sitä ei ilmoiteta kuitenkaan 1 : lukuX. Tarvitsisin viivottimen mittakaavan ilmoittamiseen ja vielä pitäisi sen jälkeen laskea, kuinka moni(sata)kertainen suurennus näytöllä näkyy. Koska mittakaavaaa ei ilmoiteta tavanomaisesti, niin mielestäni sitä ei tarvitse ilmoittaa lähdeviitteessä. Zoomatun kohdan, esimerkiksi Kortepohjan koulun alueen, voi tulostaa paperille tai pdf-tiedostoksi tai -tulosteeksi.

Lähdeviite-standardin mukaan organisaatio voi olla tekijä, joten standardin mallin mukainen lähdeviite voisi olla tällainen:

Maanmittauslaitos. N.d. Kortepohjan koulun alue. PDF-tuloste. Julkaisussa Maastokartta. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 7.6.2017. https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/.

Jos opinnäytetyön tekijä tarvitsisi useita karttoja tai karttojen zoomaustulosteita, hänelle tulisi lähdeluetteloon useita lähteitä, jotka alkaisivat Maanmittauslaitos-sanalla ja ne olisi eroteltava toisistaan pienaakkosin a, b, c jne. vaikka julkaisuvuotta ei tiedetä, esimerkiksi näin:

Maanmittauslaitos. N.d.a. Kortepohjan koulun alue. Kohdistetun alueen PDF-tuloste Maastokartasta. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 7.6.2017. https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/.

Maanmittauslaitos. N.d.b. Huhtasuon yhtenäiskoulun alue. Kohdistetun alueen PDF-tuloste Maastokartasta. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 7.6.2017. https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/.

Tekstiviitteet olisivat silloin muotoa (Maanmittauslaitos n.d.a; Maanmittauslaitos n.d.b.).

JAMKin tapainen lähdeviite voisi olla:

Kortepohjan koulun alueen kartta. N.d. Maastokartasta kohdistetun alueen PDF-tuloste. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 7.6.2017. https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/.

Huhtasuon yhtenäiskoulun alueen kartta. N.d. Maastokartasta kohdistetun alueen PDF-tuloste. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 7.6.2017. https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/.

Kortepohjan koulun alueen karttoja voi tietty olla monissa eri karttasysteemeissä, esimerkiksi Jyväskylän kaupungilla voi valita eri vuosina otetuista ilmakuvista uusimman:

Kortepohjan koulun alueen kartta. 2015. Ilmakuva Jyväskylän karttapalvelussa. Viitattu 7.6.2017. https://kartta.jkl.fi/IMS/?layers=Ilmakuva&cp=6904854,484780&z=0.5.

Ohjelmistosuunnittelija ja ohjelmoija

Ohjelmistosuunnittelijat voivat olla päävastuussa julkaisun (ohjelmiston) sisällöstä. Heidät saatetaan ilmoittaa ainakin pienissä ohjelmistoissa, voisin kuvitella niin, tai silloin kun opiskelija tekee jonkun ohjelmiston prototyypin opinnäytetyönään. Standardi toteaa, että ”Tietokoneohjelmistoon viitattaessa merkitään tekijöiden nimi tai nimet jos ne tunnetaan, vaikka jakaja olisi näkyvämmin esillä”.

Finna.fi-tietokannasta (https://finna.fi/) en saa tulokseksi yhtäkään ohjelmistosuunnittelijaa, vaikka valitsin tarkennetussa haussa kentäksi Tekijä ja rooli. Yleensä isoissa ohjelmistoissa lähdeviite, tai kirjaston tietokannan tietue, alkaa ohjelmiston tai sovelluksen nimellä, eikä ohjelmiston suunnittelijoiden nimillä, joita ei edes ilmoiteta. Lähdeviite-standardin esimerkki (huom! JAMKissa lähdeviite aloitettaisiin tietokoneohjelman nimellä, eikä sulkuja, hakasulkuja tai kursiivia käytettäisi):

MICROSOFT. Windows 7 Professional. (Service Pack 1 / FIN) [tietokoneohjelma]. [viitattu 2011-12-14]. Saatavissa: https://www.microsoft.com/licensing/servicecenter/Home.aspx

Patentinhaltija tai patentinhakija sekä keksijä

Lähdeviite-standardin mukaan patentinhaltijan tai -hakijan nimi merkitään viitteeseen ennen patenttijulkaisun nimeä, jonka jälkeen tulee maan nimi tai maakoodi ja sitten patenttisarjan nimi tai tunnus sekä patentin sarjanumero. Tätä ohjetta kuitenkin venytetään hetikohta sanomalla, että nimen ja sarjan tunnuksen välissä voidaan ilmoittaa muitakin erilaisia lisätietoja (esim. keksijän nimi, luokitus ja hakupäivä). Roolilistan mukaan keksijä (rooli b) ei ole samantasoinen tekijä kuin patentinhaltija (rooli a).

Standardin esimerkki patenttiviitteestä:

TELLABS. Menetelmä ja laitteisto signaalin käsittelemiseksi tietoliikennelaitteistossa. Keksijä: LAAMANEN, H. Hak. FI 971760 1997-04-24. Pat. FI 104024. 1998-10-25.

Etsin saman patentin Patentti- ja rekisterihallituksen PatInfo-tietokannasta. JAMKissa patentin lähdeviite aloitetaan patentin tunnuksella – kuten standardit sekä säädökset ynnä kaikki muut virallislähteet, joissa on virallinen koodi. Viitteessä kerrotaan myös patentinhaltijan tai -hakijan tieto, olipa haltija henkilö tai organisaatio, ja tyypillisesti se on organisaatio:

Pat. FI 104024. 1999. Menetelmä ja laitteisto signaalin käsittelemiseksi tietoliikennelaitteistossa. Patentti. Haltija Tellabs Oy. Keksijä H. Laamanen. Myönnetty 29.10.1999. Rauennut 14.4.2014. IPC-luokka H04B 3/04. Viitattu 7.6.2017. https://patent.prh.fi/patinfo/tiedot.asp?NroParam=971760&NID=&offset=&ID=X971760&Inx=3.

Taiteilija, valokuvaaja, piirtäjä, graafinen suunnittelija sekä toisen tekijän teoksen valokuvaaja

Taideteoksissa tekijänä on luonnollisesti taiteilija, esimerkiksi patsaan tekijä-tiedoksi tulee patsaan ideoinut ja toteuttanut taiteilija. Luontovalokuvan, taidetta sekin, päävastuullinen tekijä on luonnollisesti valokuvaaja, samoin (taide)piirroksen piirtäjä on vastuussa piirroksensa sisällöstä. Graafinen suunnittelija on taiteilija suunnitellessaan esimerkiksi logokilpailuun osallistuvan logon.

Usein kuitenkin valokuvat ja piirrokset ovat osa kirjoitettua julkaisua. Silloin lähdeviite aloitetaan kirjoittajan nimellä, jos kukaan muu ei ole näkyvämmin esillä. Kirjoittaja tulee roolilistassa ennen valokuvaajaa, piirtäjää tai graafista suunnittelijaa.

Toisen tekijän teoksen valokuvaaja on mielestäni ihan samanlainen tekijä kuin mikä tahansa muunlaisia kohteita kuvaaja. Toisen teoksiin liittyy tekijänoikeudellisia juttuja, jotka on otettava huomioon.

Näyttelijä ja elokuvaohjaaja sekä tuotantoyhtiö

Standardi (SFS 5989) ohjeistaa

Useimmat elokuvat, videot ja lähetykset ovat useiden henkilöiden yhteistyön tulosta, eikä kenelläkään ole johtavaa roolia tekijänä. Tällöin teoksen nimi merkitään viitteen ensimmäiseksi osaksi. Ohjaajan, tuottajan, näyttelijän jne. rooleihin liittyvät henkilönnimet voidaan ilmoittaa, jos niillä on erityistä merkitystä viitteen kannalta tai jos niillä voidaan erottaa samannimiset teokset toisistaan. Ohjaaja on suosituimmuusjärjestyksessä ensimmäinen – – Jos yksi henkilö on selvästi vastuussa teoksen intellektuaalisesta sisällöstä, hänet merkitään tekijäksi viitteen alkuun.

Tässä tapauksessa standardin roolilistauksella ei ole kovasti merkitystä, koska pääasiallisesti lähdeviite aloitetaan julkaisun nimellä. Silmään kuitenkin pistää se, että standardin roolilistassa esittäjä (rooli b) tulee ennen elokuvaohjaajaa (rooli b), mutta tarkemmassa ohjeessa ohjaajan nimi priorisoidaan. Ehkäpä tätä varten standardiin on tehty muuten kummalliselta vaikuttava ohje, että jos lähteellä on ”useita samantasoisia tekijöitä, valitaan viitteeseen ensisijaisesti sellainen rooli, johon sisältyy vain yksi tekijä”?

Esimerkki JAMKin lähdeviitteestä:

Valkoinen raivo. 2015. Elokuva. Ohjaus A. Halonen. Yle TV1 23.5.2016.

Toimittaja, kääntäjä, uudistetun laitoksen tekijä tai muu julkaisun tuottamiseen osallistunut henkilö

Standardin roolilistassa toimittaja/editoija (rooli c) ja kääntäjä (rooli d) ovat eritasoisia hommia, mikä on hieman epätasapainossa tämän, muualla standardissa, sanotun kanssa:

5.4.5 Muut tekijät

Toimittajan, kääntäjän tai muun tietolähteen tuottamiseen osallistuneen henkilön nimi ja rooli voidaan merkitä tietolähteen nimen jälkeen, jos lähde on siten helpompi tunnistaa tai jos tällä tiedolla on merkitystä lähdeviitteen kannalta. Nimi merkitään viitteeseen niin, että kyseisen henkilön ja tietolähteen välinen yhteys on selvä.

ESIMERKKI 1 SALINGER, J. D. Sieppari ruispellossa. Englannista suomentanut Pentti SAARIKOSKI.

ESIMERKKI 2 BACH, C. P. E. Sonate G-moll für Violine und obligates Cembalo. Herausgegeben von Anne Marlene GURGEL.
ESIMERKKI 3 FOWLER, H. W. A dictionary of modern English usage. 2nd ed. Revised by Sir Ernest GOWERS.

Toimittajia ja kääntäjiä ei ilmoiteta lähdeviitteessä kuin vain poikkeustapauksissa!

Standardissa poikkeustapaus näyttää olevan konferenssijulkaisu, jolloin julkaisu voidaan aloittaa toimittajan nimellä – paitsi jos julkaisu kuuluu julkaisusarjaan, jolloin sen lähdeviite aloitetaankin sarjan nimellä:

Jos konferenssijulkaisun toimittajaa ei voida nimetä, konferenssin nimi merkitään viitteeseen ensimmäiseksi.- – Konferenssisarjojen numeroituja julkaisuja käsitellään kausijulkaisuna.

(Huom! Lehtien toimittajat ovat journalisteja, joilla on tekijänoikeus tekstiinsä vs. kokoomajulkaisujen toimittajat/editoijat.)

Julkaisun kokooja, kopisti, kustantaja, jakaja ja verkkopalvelujen tarjoaja sekä tiedontuottaja

Mielestäni julkaisun kokooja (rooli c), sen kopisti (rooli d), sen kustantaja (rooli e), sen jakaja (rooli f) tai verkkopalvelujen tarjoaja (rooli f) eivät vastaa julkaisun intellektuaalisesta sisällöstä, vaan ne vastaavat julkaisun kokoamisesta, kopioimisesta, rahoittamisesta, jakamisesta ja julkaisualustan tarjoamisesta. Joten ihmettelen, miksi ne ylipäätään ovat standardin roolilistalla!

Tiedontuottaja: Yhdeksän kysymysmerkkiä ja kymmenen huutomerkkiä! Tiedontuottajaa (rooli e) ei selitetä standardin termistössä. Esimerkiksi kirjoittajan voi ymmärtää tiedontuottajaksi, mutta voi joku tiedekustantamokin olla tieteellisen tiedon tuottaja. Ilmeisesti viime mainittu on oikea arvaus sen perusteella, että muut e-ryhmän roolit ovat kustantaja ja tuotantoyhtiö.

Ugh. Olen puhunut.

Tarkkuutta tekstiviitteisiin!

Voiko tekstissä viitata näin:

Keskustelun teemaksi valittiin ammattikorkeakoulupedagogiikka ja koetut vaatimukset omaa työtä kohtaan. Se oli hedelmällinen valinta. Näimme ryhmässä luomamme yrittäjyyskasvatuksen kriteeristön työssämme kehittymisen välineenä. (Saurén 2015; Salonen & Savander-Ranne 2015.)

Lähteenä on

Saurén, Kirsi, Miten yrittäjiä kasvatetaan? Aikuiskasvatus 4, 2015.

Salonen, Arto & Savander-Ranne, Carina, Monialaisen ammattikorkeakoulun opettajien tieto- ja osaamisperusta, Aikuiskasvatus 2, 2015

Vastaus:

Tekstissä taitaa mennä nyt jonkin verran sekaisin oma kirjoitus ja lähteiden ajatukset. Lukijan on kuitenkin aina ymmärrettävä, mikä osa tekstissä on sinun omaa kirjoitustasi ja milloin kerrot muiden ajatuksista.

Tee mieluummin esimerkiksi näin:

Keskustelun aiheeksi valittiin ammattikorkeakoulupedagogiikka ja koetut vaatimukset omaa työtä kohtaan; aiemmin samoja teemoja on käsitelty muun muassa Salosen ja Savander-Ranteen tutkimuksessa (2015, 114). Valinta osoittautui hedelmälliseksi. Saurén (2015, 5) toteaa, että yrittäjyyskasvatuksen mittaristoa voi pitää työssään kehittymisen välineenä. Näin koimme myös oman kriteeristömme laatimisen.

Nyt lukija tietää, mikä tekstissä on omaasi ja missä kohdassa referoit tai muulla tavoin viittaat lähteisiin.

Lähteet, jos käytät artikkelien sähköisiä versioita:

Salonen, A. & Savander-Ranne, C. 2015. Monialaisen ammattikorkeakoulun opettajien tieto- ja osaamisperusta. Aikuiskasvatus 2, 111–123. Viitattu 15.8.2016. https://janet.finna.fi/, Elektra.

Saurén, K. 2015. Miten yrittäjiä kasvatetaan? Aikuiskasvatus 4, 1–6 . Viitattu 15.8.2016. https://janet.finna.fi/, Elektra.

Isännöinnin käsikirjan kirjoittajalauma

Kysymykseni koskee lähdeviitteitä ja -luetteloa sellaisessa tapauksessa, jossa lähteenä käyttämässäni opuksessa on 33 kirjoittajaa. Kyseessä on siis Isännöinnin käsikirja.

Tällä teoksella on todellakin 33 kirjoittajaa, mutta kunkin tekstin ja luvun kirjoittaja on eritelty käsikirjan alussa kirjoittajaluettelossa.

Laitanko siis lähdeviitteeseen ja -luetteloon vain sen henkilön nimen, joka todellisuudessa on viittaamani luvun kirjoittanut? Ei varmaankaan ole järkevää ainakaan tekstiviitteeseen kirjoittaa kaikkien 33 henkilön nimeä? 🙂

Jos näin on, niin entäpä lähdeluetteloon? Pitääkö sinne kirjoittaa kaikkien 33 nimet vai riittääkö, jos laitan heidän nimet, joiden tekstejä olen kirjasta käyttänyt? Kirjassa on kylläkin vain 4 toimittajaa, mutta varmaankaan vain toimittajien nimiä ei voi lähdeluetteloon laittaa?

Vastaus:

Olisi tosiaan aika epämukavaa kirjoittaa tekstiviitteeseen 33 kirjoittajan nimeä!

Kyseinen lähde on siis toimitettu teos, jonka jokaisella luvulla on eri kirjoittajat. Se helpottaa tässä tilanteessa. Kokoomateoksen toimittajien (editoijien) nimiä ei tarvitse ilmoittaa, jollei ehdottomasti halua.

Lähdeluetteloon tulevat vain ne lähteet (artikkelit/luvut), joihin olet tekstissä viitannut. Aloita lähdeviite luvun kirjoittajan nimellä:

Luvun kirjoittajan nimi. Julkaisuvuosi. Luvun nimi. Julkaisussa: Isännöinnin käsikirja. Helsinki: Kiinteisöalan Kustannus, sivut.

Jos olet lukenut sitä e-kirjana Ellibs-palvelussa Nelli-portaalissa (kirjaston maksaman lisenssin turvin), lähdeviite tulee:

Luvun kirjoittajan nimi. Julkaisuvuosi. Luvun nimi. Julkaisussa: Isännöinnin käsikirja. Helsinki: Kiinteisöalan Kustannus, sivut. Viitattu pvm. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Ellibs.

Tekstiviite tehdään normisti (tekijän sukunimi julkaisuvuosi, sivut).

Ongelmana loppuraportin monta kirjoittajaa

Lähteenäni on erään tutkimuksen loppuraportti, joka vaikuttaa kokoomateokselta. Lukujen aluissa ei kuitenkaan ole kerrottu, kuka kyseisen luvun on kirjoittanut (ei siis välttämättä ole kokoomateos). Raportin alussa on pitkä lista kirjoittajia, mutta myös toimittaja on mainittu. Tehdessäni ensimmäistä viittausta, viittaanko tekstissäni toimittajaan vai kaikkiin kirjoittajiin? Onko sillä myöskään lähdemerkintään vaikutusta, että toimittaja on mainittu erikseen?

Lähteeni löytyy tästä linkistä:
http://www.mela.fi/sites/default/files/tyoymparisto_nykyaik_lypsykarjatilalla_1996.pdf

Vastaus:

Toimittajat (kirjan editoijat, katsovat että kirjoitustyyli on yhtenäinen yms.) ovat toissijaisia, ns. muita tekijöitä. Heitä ei tarvitse ilmoittaa lähdeviitteessä, eikä siten myöskään tekstiviitteessä. Jos haluaa, heidät saa ilmoittaa lähdeviitteessä, ”jos lähde on siten helpompi tunnistaa tai jos tällä tiedolla on merkitystä lähdeviitteen kannalta” ( SFS 5989, 9). Mutta ei tekijöinä, vaan toimittajina – esimerkiksi: Toim. A. Virtanen) – ja vasta lähteen nimen jälkeen.

Sillä, että toimittaja on mainittu erikseen, on siis merkitystä.

Huom! Lehtiartikkelien toimittajat (journalistit) ovat varsinaisia tekijöitä, joilla on tekijänoikeus tekstiinsä, heidät merkitään tekijöiksi -> lähdeviite alkaa journalistin nimellä.

Kirjan nimi vai tekijöiden konkkaronkka

Kirjan kirjoittajat ovat tekijänoikeudellisia tekijöitä, he ottavat vastuun tekstistänsä. Nyt on vain mietittävä, ovatko he tekijöitä.

Lähdeviite-standardi (SFS 5989, 5) suosittelee, että lähdeviitteen tiedot otetaan nimiölehdeltä tai sen vastineelta. Yleensä nimiölehti on kansilehden jälkeen, välissä saattaa tosin olla tyhjiä sivuja/lehtiä. Opparissa nimiölehteä vastaa kuvailulehti.

Jos kerran nimiölehdessä ilmoitetaan kirjoittajat, silloin he ovat aitoja henkilötekijöitä. Lähdeviite aloitetaan heidän nimillänsä:

Haatainen, S., Kalliokoski, P., Kalliopää, M., Kallunki, H., Kangas, J., Kotimaa, M., Louhelainen, K., Nevala-Purala, N., Ojanen, K. & Pasanen, A.-L. 1996. Työympäristö nykyaikaisella lypsykarjatilalla. Loppuraportti Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle 30.11.1995. Helsinki: MELA.

Kirjan alkusanoissa tosin mainitaan vain kolme organisaatiota, joita kiitetään.  Mutta esipuheen allekirjoituksena on taasen ”Tekijät”. Niin että onhan tämä sekavaa.

Hämmennystä aiheuttaa lisää vielä se, että esimerkiksi Melinda-tietokannassa kirja on luetteloitu sen nimen mukaan ja muiksi tekijöiksi ilmoitetaan toimittajan lisäksi kirjoittajat ja ne kolme organisaatiota, jotka mainitaan kansilehdellä ja nimiölehdellä.

Tekstiviitteeseen ekalla kerralla kaikki tekijät

Myös tekstiviitteessä ilmoitetaan ekalla kerralla kaikki tekijät, ja lisäksi julkaisuvuosi ja sivunumerot. Tekstiviite näyttää kyllä hieman rasittavalta:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Haatainen, Kalliokoski, Kalliopää, Kallunki, Kangas, Kotimaa, Louhelainen, Nevala-Purala, Ojanen & Pasanen 1996, sivut).

Tämä ohje perustuu standardin (SFS 5989, 9) ohjeeseen: kaikkien nimet pitää mainita, jos mahdollista. Ja mikäpä meitä estäisi?

Nythän JAMKissa on käytäntö, että jos tekijöitä on neljä tai enemmän, kuten tässä tapauksessa, voidaan muilla kerroilla ilmoittaa eka tekijä ja sen jälkeen kirjoittajakeskeisessä viittauksessa ilmaisu “ja muut”. Asiakeskeisessä viittauksessa käytetään lyhennettä ”ym.”.

Haatainen ja muut ovat todenneet – –

Tekstiä tekstiä tekstiä (Haatainen ym. 1996, sivut).

Olen miettinyt samanlaista ongelmatapausta tammikuussa 2013 ja syyskuussa 2011.

Itse kannatan kyllä sitä, että jos kirjoittajia on vähintään neljä, tekstiviitteeseen voisi laittaa jo ekalla kerralla lyhenteen ”ja muut” tai ”ym”. Mutta JAMKissa ei ainakaan vielä toistaiseksi toimita niin.

Mikä julkaisuvuodeksi?

Kirjassa on sekin ristiriita, että nimiölehdellä on kaksi vuosilukua, 1995 ja 1996, ja kansilehdellä yksi, 1996. Kumpi näistä on oikea? Nuo kirjoittajat ovat antaneet loppuraporttinsa Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle 30.11.1995, mutta kirja on julkaistu vasta vuoden 1996 huhtikuussa. Julkaisuvuosi on siis 1996.

Kiinnitän tiedon luotettavuuden näkökulmasta huomiota siihen, että julkaisu on tosiaan jo vuodelta 1996. Se on ok, jos kuvaa vaikkapa lypsykarjatilojen työympäristön muutosta vuosien ja vuosikymmenten aikana. Muuten se vaikuttaa ei-ajantasaiselta lähteeltä.

Ai niin, minunkaan mielestäni tämä ei ole kokoomateos, vaikka onkin toimitettu.

Pilkut ja &-merkki tekijöiden väliin

Jos kirjoittajia on useita, eikös ole niin, että ensimmäiset erotetaan pilkulla ja vain kahden viimeisen välissä on & -merkki lähdeviitteessä?

Vastaus:

Lähdeviite on lähdeluettelossa oleva merkintä lähteestä, jota opparintekijä käyttää lähteenään työssään.

Olet oikeassa: Jos lähteen tekijöitä on useita, muiden väliin tulee pilkku ja vain kahden viimeisen väliin pujotetaan &-merkki.

Esimerkki:

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2010. Tutki ja kirjoita. 15. – 16. p. Helsinki: Tammi.

Kaikki tekijät tekstiviitteeseen ekalla kerralla

Eikös tekstissä olevissa lähdeviitteissä kuulu merkitä aina kaikki kirjoittajat, kun ko. lähdeviite mainitaan 1. kerran (joskus vain sen yhden ja ainoan kerran)?

Vastaus:
Tekstiviitteessä ilmoitetaan ensimmäisellä kerralla kaikki tekijät, julkaisuvuosi ja mahdolliset sivunumerot.

Jos tekijöitä on kolme tai enemmän, voidaan muilla kerroilla ilmoittaa ensimmäinen tekijä ja sen jälkeen kirjoittajakeskeisessä viittauksessa ilmaisu ”ja muut”. Asiakeskeisessä viittauksessa käytetään lyhennettä ”ym.”.

Otteita raportointiohjeen esimerkeistä:

Reimanin, Pietikäisen ja Oedewaldin (2008, 48) mukaan

– – kykyä ja tahtoa toimia turvallisesti (Reiman, Pietikäinen & Oedewald 2008, 48).

– – hyvää asiatyyliä, jonka tuntomerkkejä ovat sujuva eteneminen, selvyys, havainnollisuus ja tiiviys sekä kieliopillinen korrektius (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 291).

Hirsjärvi ja muut ovat todenneet, että tutkijan on tarkistettava, että tutkimusongelmiin on saatu vastaus. Tuloksia koskevassa osuudessa on pohdittava myös niitä tutkimuskysymyksiä, joihin ei ole saatu vastauksia. Keskeiset tulokset, ”löydöt”, tulkitaan tutkimuksen taustaa vasten. (Hirsjärvi ym. 2009, 262–263.)

 

Ovatko uutissivujen tuottajat tekijöitä?

Ensimmäinen kysymykseni koskee tätä uutista: http://www.mtv3.fi/viihde/uutiset/muut.shtml/610639?saagim_anu. Kirjoittajan nimeä ei uutisessa ole mainittu, mutta näyttäisi siltä, että tieto on peräisin MTV:ltä ja STT:ltä. Lisäksi koko sivun alalaidassa on ilmoitettu, että kyseisten Viihde- sivujen vastaava tuottaja on Heli Ruotsalainen ja tuottaja Kimmo Heikkinen. Merkitäänkö tämän lähteen kirjoittajaksi lähdeluetteloon MTV-STT, Heli Ruotsalainen ja/tai Kimmo Heikkinen vai käsitelläänkö kyseinen lähde lähteenä ilman tekijää (eli lähdeluetteloon ilmoitetaan uutisen nimi)?

Toinen kysymykseni koskee näitä sivustoja: http://www.kauppa.fi/tietoa_kaupasta ja http://www.kesko.fi/fi/Kesko-yrityksena/Toimialat/. Näidenkään sivustojen kohdalla ei ole ilmoitettu tekijää, joten kannattaisiko lähdeluetteloon merkitä tekijäksi ”Kaupan liitto” ja ”Kesko Oyj” vai pelkästään sivustojen nimet ”Tietoa kaupasta” ja ”Toimialat”?

Vastaus ekaan kysymykseen:
Olet oikeilla jäljillä, kun kerrot, että kirjoittajan nimeä ei löydy. Tuottajat ovat vasta toissijaisia tekijöitä, kuten suomentajat yms. Tätä tukee sekin fakta, että uutinen on napattu STT:n uutistuotannosta.

Koska et tiedä jutun kirjoittajaa, aloita lähdemerkintä uutisen nimellä:

Anu Saagim viihdeportaalin luotsaajaksi. 2008. Uutinen 12.2.2008 MTV3.fi-sivun viihde-osiossa. Viitattu 7.10.2011. Http://www.mtv3.fi/
viihde/uutiset/muut.shtml/610639?saagim_anu
.

Vastaus tokaan kysymykseen:
JAMKissa tekijäksi ilmoitetaan vain henkilötekijät, ei yritykset tai muut organisaatiot. Koska henkilötekijää ei tiedetä, aloita lähdemerkintä taas otsikolla.

Kaupan liiton sivulla en näe mistään, milloin kyseiset sivut on päivitetty, joten julkaisuvuodeksi tulee n.d. (Laitoin äsken Kaupan liitolle pyynnön päivityspäivämäärän näkymisestä, katsotaan miten käy.) Keskon sivulla päivitysaika näkyy selvästi.

Kauppa on yhteiskunnan elämän rytmittäjä. n.d. Artikkeli Kaupan liiton sivuilla. Viitattu 7.10.2011. Http://www.kauppa.fi/tietoa_kaupasta.

Toimialat. 2011. Ryhmittely Kesko Oyj:n sivuilla. Julk. 22.7.2011. Viitattu 7.10.2011. Http://www.kesko.fi/fi/Kesko-yrityksena/Toimialat/.

Tekijöitä on 15!

Haluaisin kysyä kuinka käypähoitosuosituksen tekijät merkitään lähdeluetteloon ja kuinka lähteeseen viitataan tekstissä. Esimerkiksi Naisten virtsankarkailun käypähoitosuosituksen on laatinut 15 henkinen työryhmä. Tuleeko lähdeluetteloon ja ensimmäiseen tekstiviittaukseen luetella kaikki nämä 15 (!) henkilöä vai voiko käyttää samaa ilmaisua, jota Käypähoitosuosituksen alussa käytetään tekijöistä: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä?

En löytänyt kysymykseeni vastausta kirjoittamastanne raportointiohjeesta. Itse koen että tuo työryhmä-merkintä olisi lukijaystävällisempi, 15 nimen luettelo on jo aika pitkä!

Vastaus:

Lisäys 12.12.13: Uusin ohje Käypä hoito -suositusten lähdemerkinnöistä: http://blogit.jamk.fi/oppari/2013/12/12/kaypa-hoito-tekijat-tyoryhma-vai-nimi/

Ilmoita lähdeluettelossa kaikki tekijät, jotka ovat vastuussa kyseisestä suosituksesta. Standardi (SFS 5831) kertoo, että päävastuullisia tekijöitä ovat kirjoittajat. Kaikki työryhmän jäsenet ovat ilmeisesti olleet kirjoittajia, joten sen takia heidät on hyvä ilmoittaa kyseisen lähteen merkinnässä.

Tekstiviite on se, mikä tässä tapauksessa tuottaa hankaluuksia.

Raportointiohjeessa sanotaan näin: ”Jos tekijöitä on kolme tai enemmän, kaikki tekijät mainitaan silloin, kun ensimmäisen kerran viitataan käytettyyn lähteeseen. Toisesta viittauskerrasta lähtien käytetään ensimmäisen tekijän perässä kirjoittajakeskeisessä viittauksessa ilmaisua ”ja muut” ja asiakeskeisessä viitteessä ym.-lyhennettä. Ohjeemme mukaan tekstiviitteeseen tulisivat kaikkien 15 jäsenen nimet, mikä näyttää lähes koomiselta tekstin seassa ensimmäisellä kerralla:

….(Kiilholma, Ala-Nissilä, Airaksinen, Aukee, Kivelä, Kujansuu, Leppilahti, Mäkinen, Nilsson, Nuotio, Parantainen, Patja, Ruutiainen, Stach-Lempinen & Valpas 2006, 2-3).

TAI

Kiilholman, Ala-Nissilän, Airaksisen, Aukeen, Kivelän, Kujansuun, Leppilahden, Mäkisen, Nilssonin, Nuotion, Parantaisen, Patjan, Ruutiaisen, Stach-Lempisen ja Valppaan (2006, 2-3) mukaan …

=>On siis käytettävä tervettä järkeä, mutta siten, että poikkeaminen raportointiohjeesta on mahdollisimman pieni.

”Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä” on sekin melko pitkä ilmaisu. Se on lisäksi vastoin linjausta, että ilmoitamme lähdeviitteessä vain henkilötekijät emmekä yhteisöjä.

Standardi (SFS 5831) määrää, että jos päävastuullisia tekijöitä ei ole enempää kuin kolme, kaikkien nimet on ilmoitettava. Sama standardi toteaa:

  • Jos tekijöitä on enemmän kuin kolme, viitteeseen merkitään yleensä vain ensimmäinen tai enintään kolme ensimmäistä.
  • Jos nimiä jätetään pois, niiden tilalle merkitään lyhenne ”et al.” tai sen vastine, suomeksi ”ja muut”.

Tässä tapauksessa järkevin ratkaisu on mielestäni se, että ilmoitat tekstiviitteessä ensimmäisen henkilötekijän, eli työryhmän puheenjohtajan nimen.

Käytämme JAMKissa ”ja muut”-vastinetta kirjoittajakeskeisessä viittauksessa. Asiakeskeisessä käytämme ym.-lyhennettä. Viittaa suositukseen tekstissä esimerkiksi näin:

Kiilholma ja muut (2006, 3043) toteavat …

Ponnistusinkontinenssi on yleisin inkontinenssityyppi 25 – 60-vuotiailla (Kiilholma ym. 2006, 3043).

Huom! Ilmoita sivunumerot, jos käytät suosituksen PDF-julkaisua. Sivunumeroita ei ole saman suosituksen tekstimuotoisessa verkkojulkaisussa, joten sitä käyttäen sivunumeroita ei ilmoiteta.

Tekijät järjestykseen

Ilmoitanko lähteen kirjoittajat samassa järjestyksessä kuin julkaisussa?

Vastaus: Kyllä.

Joskus kirjoittajat eivät näytä olevan (sukunimen mukaisessa) aakkosjärjestyksessä kirjan kannessa tai nimiölehdellä. Syynä on yleensä se, että ensimmäiseksi ilmoitettu on tehnyt eniten hommia kirjan kirjoittamisessa.