Minulla olisi pari kysymystä opinnäytetyön raportointiin liittyen, joihin en ole löytänyt vastausta. Opinnäytetyöni on kirjallisuuskatsaus. Olen lisännyt kirjallisuuskatsaukseen valikoituneet tutkimukset opinnäytetyön lähdeluetteloon, mutta jäin miettimään, merkitäänkö myös niiden lähdetietoihin ”Viitattu pvm”? Tämähän on se yleinen toimintaperiaate verkkojulkaisujen kanssa, mutta olen kuitenkin ”viitannut” näihin tutkimuksiin koko aineiston analysointivaiheen ajan (eli siis useamman kuukauden ajan). Vai merkitäänkö tuohon…
Jatka lukemistaTarkkuutta tekstiviitteisiin!
Voiko tekstissä viitata näin: Keskustelun teemaksi valittiin ammattikorkeakoulupedagogiikka ja koetut vaatimukset omaa työtä kohtaan. Se oli hedelmällinen valinta. Näimme ryhmässä luomamme yrittäjyyskasvatuksen kriteeristön työssämme kehittymisen välineenä. (Saurén 2015; Salonen & Savander-Ranne 2015.) Lähteenä on Saurén, Kirsi, Miten yrittäjiä kasvatetaan? Aikuiskasvatus 4, 2015. Salonen, Arto & Savander-Ranne, Carina, Monialaisen ammattikorkeakoulun opettajien tieto- ja osaamisperusta, Aikuiskasvatus 2,…
Jatka lukemistaTekstiviite ja lähdeviite
Mikä on tekstiviite? Mikä on lähdeviite? Vastaus: Tämä on tärkeä kysymys, tekijänoikeudenkin kannalta. Viitteet tehdään JAMKin raportointiohjeen mukaisesti, joka sanoo näin: Käytetyt lähteet ilmoitetaan asian yhteydessä tekstiviitteinä. Tekstiviite on tekstissä oleva lyhyt viittaus lähdeluettelossa mainittuun täydellisempään viitteeseen. Tekstiviitteiden tarkoituksena on ilmoittaa lukijalle, kenen tekstiin tai ajatuksiin viitataan. Viittaukset on merkittävä sekä referoidun että sanasanaisen (ns….
Jatka lukemistaTekstiviite heti referoinnin jälkeen
Onko sosiaali- ja terveysala virallisesti sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala? Jos viittaan kappaleessa kahteen lähteeseen, joissa puhutaan samasta aiheesta, merkitsenkö molemmat lähteet samoihin sulkuihin vai erikseen? Molempien lähteiden sisältö kertoo samasta asiasta, hieman eri näkökulmista. En viitsisi samoja lähdeviittauksia vuorotella pitkin kappaletta joka lauseen perässä, joten olen halunnut ne loppuun. Voiko näin ylipäätään tehdä? esim. Kriisi…
Jatka lukemistaMuskeleita lähdekritiikkiin
Miten opiskelijat oppisivat etsimään ja käyttämään luotettavaa tietoa? Googlella löytää lähteitä laidasta laitaan. Miten opiskelijat oppisivat erottamaan tieteellisen artikkelin Aku Ankan taskukirjasta? Miten opiskelijat oppisivat tekemään tekstiviitteet ja lähdeviitteet raportointiohjeen mukaisina? Vastaus: Tällaisia opettajat ovat huokailleet minulle ja kollegoilleni viime aikoina. Opettajilla ja kirjaston väellä on samanlaiset tavoitteet ja huolet lähdekritiikin ja lähdemerkintöjen oppimisesta. Heti…
Jatka lukemistaTuleeko tekstiviitteeseen ”ym.” vai ”ja muut”?
Emme osaa määritellä minkälainen teksti on asiakeskeinen ja asiantuntijakeskeinen. Tätä tietoa tarvitsemme, kun samaan lähteeseen viittaamme toista tai useampaa kertaa opinnäytetyössämme. Eli miten määritellään, että viittaukseen tulee ”ym.” (asiakeskeineinen) tai ”ja muut” (kirjoittajakeskeinen)? Voisitko auttaa meitä ratkaisemaan tämä kysymys? Alla luettelo lähteistä joiden kohdalla meidän tulee tämä miettiä: 1. Hakulinen-Viitanen, T., Pelkonen, M., Haapakorva, A….
Jatka lukemistaViittaustapojen sekakäyttö
Olen käyttänyt opinnäytetyössä asiakeskeistä viittaustapaa. Miten siinä tulisi viitata toissijaiseen lähteeseen? Jos viittaan alla esitetyllä tavalla, niin luuleeko lukija minun laittaneen vahingossa kaksi eri lähdettä? Ja kiepsahtaako viittaus näinkin kirjoittajakeskeiseksi? Hart (1996) määrittelee massaräätälöinnin… (Ahoniemi ym. 2007, 16). Entä saako asia- ja kirjoittajakeskeistä viittaustapaa käyttää sekaisin opinnäytetyössä? Tarkoitan lähinnä tilannetta, jossa kirjoittajakeskeistä viittaustapaa käytetään vain…
Jatka lukemistaKirjoittajan nimi kappaleen alussa – entä lopussa?
Tarvitseeko lähdettä mainita vielä kappaleen lopussa, jos alussa sanotaan että manningin mukaan (1999), mutta sen jälkeen tulee vielä toinen tai monta lausetta kuten: ”Manning ym. (1999) ovat puolestaan osoittaneet tutkimuksessaan sekä hengityksen vitaalikapasiteetin (FVC) että uloshengityksen sekuntikapasiteetin (FEV1) vähentyvän siirryttäessä puoli-istuvasta asennosta oikealle tai vasemmalle kylkimakuulle. Puoli-istuvassa asennossa keuhkojen tilavuus ja kapasiteetti ovat maksimissaan, mutta…
Jatka lukemista