Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: päivämäärä

Viitattu-päivämäärä viittaa tosiasialliseen lukukertaan

Minulla olisi pari kysymystä opinnäytetyön raportointiin liittyen, joihin en ole löytänyt vastausta.  

Opinnäytetyöni on kirjallisuuskatsaus. Olen lisännyt kirjallisuuskatsaukseen valikoituneet tutkimukset opinnäytetyön lähdeluetteloon, mutta jäin miettimään, merkitäänkö myös niiden lähdetietoihin ”Viitattu pvm”? Tämähän on se yleinen toimintaperiaate verkkojulkaisujen kanssa, mutta olen kuitenkin ”viitannut” näihin tutkimuksiin koko aineiston analysointivaiheen ajan (eli siis useamman kuukauden ajan). Vai merkitäänkö tuohon päivämäärä, jolloin olisin ehkä ensimmäistä kertaa käyttänyt kyseistä artikkelia?  

Toinen kysymykseni liittyy tekstiviitteisiin. Kirjallisuuskatsauksen tulososiossa analysoin mukaan valikoituneita tutkimuksia. Jos viittaan yhteen tutkimukseen esimerkiksi kahdessa peräkkäisessä lauseessa, niin tuleeko tekstiviite merkitä myös toisen lauseen loppuun, vaikka käyttäisin ensimmäisen lauseen alussa kirjoittajakeskeistä viittausta? Näinhän yleensä toimitaan, mutta nyt kun näin selkeästi puhutaan yhdessä tutkimuksessa esiintyneistä asioista, niin vaikuttaa hassulta lisätä joka väliin tekstiviitteitä. Alla esimerkki: 

Maharajn ja Lallien (2016) tutkimuksessa lasten vanhemmat sekä opettajat täyttivät DCDQ-kyselylomakkeen tutkimuksen alussa ja lopussa. Alku- ja loppupisteitä verrattiin keskenään.”

 Eli tulisiko nyt jälkimmäisen lauseen loppuun vielä tekstiviite (Maharaj & Lallie 2016). 

Ja päteekö sama sääntö, jos samasta tutkimuksesta esitetään useampia lauseita? Toki silloin kun kyseessä on pidempi tekstipätkä, tuntuisi muutenkin fiksulta laittaa loppuun vielä erillinen tekstiviite. 

Vastaus:

Merkitse kaikkiin lähdeluettelossa oleviin verkkolähteisiin Viitattu päivämäärä sekä nettiosoite tai nettipolku. Päivämäärä kannattaa olla nimenomaan se, jolloin olet ekaa kertaa käyttänyt (lukenut, kuunnellut, katsellut tms.) kyseistä lähdettä, jos käytät nimenomaan sitä versiota julkaisusta, joka on ollut ”voimassa” ekaa kertaa lukiessasi.

Tässä tapauksessa lähde tuskin on muuttunut ekan kerran jälkeen. Jos kuitenkin käytät julkaisua, joka muuttuu silloin tällöin, ole tarkkana, minkä ajankohdan versiota käytät ja viittaa siihen versioon, mitä käytät. Myös lukijan on oleellista tietää, minkä päivämäärän versiota lähteestä olet käyttänyt.

Tekstiviite

Raportointiohjeessa on tällainen ohje (ks. luku 5.2):

Kirjoittajakeskeisessä viittauksessa mainitaan kirjoittajan nimi referoinnin alussa ja lopussa on lähdemerkintä suluissa asiakeskeisen viittaustavan malliin.

Lapsen kuntouttavan arjen merkitystä korostaa puolestaan Sipari (2008). Hänen mukaansa lapsen hyvään elämään kuuluvat omatoimisuustaidot, itsenäisyys, mielekäs tekeminen ja osallistuminen. Ensisijaista on kuntoutuksen kytkeminen kodin, päiväkodin ja koulun toimintaan. Harrastukset, koulu ja terapia tukevat tällöin toisiaan. (Sipari 2008, 68–70.)

Sama sääntö pätee, jos samasta tutkimuksesta esitetään useita lauseita.

Tekstiviiteesi tulee ohjetta tuota matkien näin:

Maharajn ja Lallien (2016) tutkimuksessa lasten vanhemmat sekä opettajat täyttivät DCDQ-kyselylomakkeen tutkimuksen alussa ja lopussa. Alku- ja loppupisteitä verrattiin keskenään. (Maharaj & Lallie 2016, sivut.)

Muokattu ja päivitetty Kelan sivu

Kuinka viitata oikein seuraavaan viittauksen kohteeseen: Kelan nettisivuilla Tietoa Kelasta kohdasta Organisaatio-kohta. Mikä vuosi valitaan viittaukseen kun sivun alalaidassa näkyy näin: Viimeksi muokattu 05.05.2014, Sivu päivitetty 19.10.2012. http://www.kela.fi/organisaatio;jsessionid=66DFDB8042B670CAA2E937E44572D6AF

Vastaus:

Hah, Kelaa usein moititaan vaikeaselkoiseksi ja virkakieliseksi. Tässä(kin) se nyt tuli todistetuksi!

En ymmärrä minäkään, mikä ero on muokkauksella ja päivityksellä tässä tapauksessa voisi olla. Jos arvata pitää, niin ehkä tuo edellinen päivityspäivämäärä on jäänyt sivun alareunaan vahingossa (= Sivu päivitetty edellisen kerran 19.10.2012.) Sivua on täytynyt päivittää tänäkin vuonna, koska sinne on Lisätietoja-kohtaan laitettu linkki Kelan organisaatiokaavioon 2014.

Lähdeviite-ehdotelmani:

Organisaatio. 2014. Kuvaus Kelan organisaatiosta. Viitattu 15.5.2014. http://www.kela.fi/organisaatio;jsessionid=66DFDB8042B670CAA2E937E44572D6AF.

Kelan verkkotoimitukselle terveisiä, että otsikoittehan sivunne niin, että niistä tulee kauniita lähdemerkintöjä. Esimerkiksi sivun otsikkona voisi olla Kelan organisaatio. Se on paljon informatiivisempi lähde- ja tekstiviitteissä kuin pelkkä Organisaatio.

Viittaaminen Facebook-sivuun

Kuinka merkitsen lähteen, joka on Facebookin sivustolla ja jonne olen kirjautunut omalla käyttäjätunnuksella ja salasanalla?

Vastaus:

Jos käytät opinnäytetyössäsi tietoperustan lähteinä Facebook-sivuja, niiden on oltava perusteltuja ja yleensä asiantuntijoiden tai luotettavien organisaatioiden sivuja.

En kuitenkaan näe oleellista eroa sillä, viittaako opparintekijä luotettavan organisaation www-sivuihin vai Facebookiin (tai muuhun sosiaaliseen mediaan). Esimerkiksi JAMKin Facebook-sivun tieto on yleensä yhtä luotettavaa kuin JAMKin www-sivuillakin oleva tieto.

Julkiset sivut vs. yksityiset sivut

Osa Facebook-sivuista on julkisia. Näitä ovat esimerkiksi JAMKin sivut ja JAMKin kirjaston sivut. Julkkiksilla, mm. urheilijoilla, taiteilijoilla, poliitikoilla ja kuninkaallisilla on Facessa yksityisten sivujensa lisäksi – tai pelkästään – julkisia sivujaan, joiden seuraajaksi voi ryhtyä helposti tykkäämällä sivusta.

Koska tv-katsojana tykkäsin kovasti tämänvuotisista itsenäisyyspäivän juhlista, kävin kurkkaamassa pressan naamakirjaa.

Sauli Niinistö 17 tuntia sitten
Kiitos kovasti palautteesta, tunnelmakuvianne onkin tullut kymmenisen tuhatta! Upeaa kuulla, että konsertti oli tullut ”luoksenne” koteihin, niin on moni kertonut. Paljon on jo kiitetty kapellimestaria ja esiintyjiä, unohtumattomia suorituksia, mutta vielä erityiset kiitokset kokonaisvastuuta kantaneille ohjaaja Marika Vapaavuorelle ja musiikista vastanneelle Helena Hiilivirralle! SN

Suomen tasavallan presidentin Facebook-sivu on julkinen, ja Niinistö päivittää sitä itse SN-puumerkillänsä. Postauksia pääsee lukemaan ilman Facebook-tunnuksia, vaikka sivun yläreunassa onkin teksti ”Rekisteröidy Facebookin nyt ja saat yhteyden käyttäjään Sauli Niinistö”.

Mutta miten ihmeessä lähdeviite tehdään, eihän tuossa ole edes otsikkoa?

Pitkän nimen voi lyhentää ja kellonajan ilmoittaa

JAMKin lähdemerkintä noudattaa suurin piirtein tällaista kaavaa:

Tekijät. Julkaisuvuosi. Lähteen nimi. Tallennetyyppi tarvittaessa. Julkaisun laji tarvittaessa. Painos- tai versiotiedot jos löydettävissä. Julkaisukanava/media julkaisupäivämäärä tarvittaessa,lähteen sijainti julkaisukanavassa. Päivitysaika. Julkaisupaikka ja kustantaja. Muut täsmentävät tiedot tarvittaessa. Verkkolähteistä Viitattu päivämäärä. Verkkolähteistä verkko-osoite.

Jos FB-sivulla on useita päivityksiä samana päivänä, lähdeviitteessä voi ilmoittaa myös kellonajan muodossa tunnit:minuuti. Tarkan kellonajan näkee, kun laittaa hiiren kursorin sihen, missä kerrotaan ajanmääre, esimerkiksi ”17 tuntia sitten”.

Lähdeviite-standardi (SFS 5989, 2012) antaa mahdollisuuden epäkäytännöllisen pitkän nimen lyhentämiseen, kunhan ekoja sanoja ei jätetä pois. Poisjätetyt sanat korvataan kolmella pisteellä.

Henkilön julkinen Facebook-sivu

Edellä kerrottua logiikkaa seuraten teen lähdeviitteen näin:

Niinistö, S. 2013. Kiitos kovasti palautteesta… Facebook 8.12.2013, Sauli Niinistö. Tilapäivitys Tasavallan presidentti Sauli Niinistön virallisella sivulla. Viitattu 9.12.2013. https://www.facebook.com/niinisto.

Tai kellonajan kanssa:

Niinistö, S. 2013. Kiitos kovasti palautteesta… Facebook 8.12.2013 16:58, Sauli Niinistö. Tilapäivitys Tasavallan presidentti Sauli Niinistön virallisella sivulla. Viitattu 9.12.2013. https://www.facebook.com/niinisto.

Käytin tässä termiä ’tilapäivitys’, koska FB:n ohjeissa käytetään sitä. Kun tiirailen ihmisten fb-seiniä, huomaan termit ’julkaisu’ tai ’äskettäiset julkaisut’. Kaikki nämä ovat mielestäni ok.

Julkinen Facebook-sivu ilman henkilötekijää

Mutta miten toimitaan silloin, kun kyse on kasvottomasta instituutiosta? Esimerkiksi JAMKista 😉 Lukijan ei silloinkaan tarvitse kirjautua Faceen. Yritetäänpä:

Congratulations to us all! 2013. Facebook 22.11.2013, JAMK University of Applied Sciences. Tilapäivitys Jyväskylän ammattikorkeakoulun sivulla. Viitattu 9.12.2013. https://fi-fi.facebook.com/jamk.fi.

Henkilön yksityinen Facebook-sivu

Päästäkseen katsomaan meidän taviskansalaisten fb-julkaisuja, on oltava Facebook-käyttäjätunnus (tili) ja salasana. Ja sitten on vielä saatava kyseiseltä henkilöltä hyväksyntä kaveripyyntöön.

Yleensä yksityishenkilöiden päivityksiä ei käytetä opparin tietoperustan rakentamisessa. Laitan tähän kuitenkin lähdemerkintä-esimerkin:

Ikävalko, N. 2013. Restonomin huolella hauduttama aamupuuro… Facebook 9.12.2013, Nanna Ikävalko. Tilapäivitys yksityisellä sivulla. Viitattu 9.12.2013. Https://www.facebook.com/.

Yksityinen Facebook-sivu ilman henkilötekijää

Onko olemassa aidosti yksityisiä organisaatioiden sivuja? En ole varma, joten heitelkää vinkkejä tänne päin.

Suljettuja ryhmiä Facebookissa kuitenkin on. Suljettu sivu on jollakin tavalla verrattavissa yksityiseen fb-sivuun, koska sen tilapäivitykset näkyvät vain ryhmään hyväksytyille jäsenille.

Suljetuissa ryhmissä tilapäivityksiä tekevät yleensä jäsenet omilla nimillään (tai nimimerkillään):

Autio, A. 2013. Varovaisempi eteneminen taudin tunnusmerkistön määrittelyssä olisi vähentänyt ADHD:n ylidiagnosointia… Facebook 22.11.2013, Suomen vammaistutkimuksen seura ry. Anu Aution tilapäivitys suljetun ryhmän sivulla. Viitattu 9.12.2013. Https://www.facebook.com/groups/120066628010078/.

Suljettuja ryhmiä on monenlaisia. Kannattaa harkita, mitkä niistä ja niiden julkaisuista ovat kelvollisia lähdeluetteloon.

Jos sivulta käy ilmi tilapäivityksen tekijän asiantuntijuus kyseisen foorumin toimijaksi, se tuo lähdeviitteeseen lisäarvoa:

Autio, A. 2013. Varovaisempi eteneminen taudin tunnusmerkistön määrittelyssä olisi vähentänyt ADHD:n ylidiagnosointia… Facebook 22.11.2013, Suomen vammaistutkimuksen seura ry. Vammaispalvelujen käsikirjan päätoimittaja Anu Aution tilapäivitys suljetun ryhmän sivulla. Viitattu 9.12.2013. Https://www.facebook.com/groups/120066628010078/.

Tai:

Autio, A. 2013. Varovaisempi eteneminen taudin tunnusmerkistön määrittelyssä olisi vähentänyt ADHD:n ylidiagnosointia… Facebook 22.11.2013, Suomen vammaistutkimuksen seura ry. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoissuunnittelija Anu Aution tilapäivitys suljetun ryhmän sivulla. Viitattu 9.12.2013. Https://www.facebook.com/groups/120066628010078/.

Entä kommentit?

Kommenteissa on harvoin tärkeää asiaa tietoperustan rakentamisen näkökulmasta katsottuna. Sen vuoksi viitteitä niihin ei opparin lähdeluettelossa yleensä ole.

Joku voi toki käyttää kommentteja tutkimusaineistonaan. Silloin ne eivät kuitenkaan ole lähdeaineistoa eikä niitä ilmoiteta lähdeluettelossa.

Siltä varalta, että jollakin on tutkimusaineistonaan fb-keskustelujen kommentteja ja tämä joku haluaisi listata siteeraamiaan (suoria lainauksia) tai referoimiaan (omin sanoin tiivistämiään) kommentteja vaikka liitteessä, kokeilen tässä, miten viite silloin voitaisiin tehdä:

Sormunen, S. 2013. NO Sammoo mieltä… Facebook 9.12.2013 11:35, Kuningaskuluttaja. Sari Sormusen kommentti YLE TV1:n kuluttajaohjelman tilapäivitykseen HS vertaili älykännyköiden akkujen kestävyyttä… Viitattu 9.12.2013. Https://www.facebook.com/Kuningaskuluttaja.

Korpiola, S. 2013. Ja juuri sain vastauksen Fazerilta, kun kysyin että mistä niiden xylitoli tehdään… Facebook 27.11.2013 15:36, Kemikaalicoctail. Sirpa Korpiolan kommentti toimittaja Noora Shinglerin tilapäivitykseen ”Pastilli, jolla on aito ja kotimainen tausta”… Viitattu 9.12.2013. Https://www.facebook.com/pages/Kemikaalicocktail/211737428850438.

Päivityspäivän ilmoittaminen lähdeviitteessä

Miten Työterveyslaitoksen sivuihin tehdään viittaus. Otan esimerkkinä Ergonomia-osuuden. Tässä linkki osoitteeseen, jotta tiedät mitä tarkoitan: http://www.ttl.fi/fi/ergonomia/mita_ergonomia_on/sivut/default.aspx

Merkataanko tekstiin lähteeksi (Mitä ergonomia on? 2013), jos tekstin kirjoittajaa ei olla erikseen mainittu? Entäpä voiko päivämääränä käyttää tuota ”Päivitetty 26.06.2013”. En ole varma myöskään lähdeluetteloon tulevasta merkinnästä… Voisiko se olla näin?

Mitä ergonomia on? 2013. Työterveyslaitoksen Internet-sivut. Ergonomia. Viitattu 17.9.2013. http://www.ttl.fi/fi/ergonomia/mita_ergonomia_on/sivut/default.aspx

Vastaus:
Hyvin lukija ymmärtää viitteesi.

Jos tekstin kirjoittajasta ei ole tietoa, lähdeviite ja tekstiviite aloitetaan julkaisun nimellä. Seuraavaksi tulee vuosiluku.

Päivitys-päivämäärän voi ilmoittaa lähdeviitteessä näin:

Mitä ergonomia on? 2013. Työterveyslaitoksen Internet-sivu. Päiv. 26.6.2013. Viitattu 17.9.2013. http://www.ttl.fi/fi/ergonomia/mita_ergonomia_on/sivut/default.aspx.

Lyhenteen ”Päiv.” sijasta voi ihan kirjoittaa koko sanan Päivitetty.

Tarkka julkaisuaika tai lähetysaika ilmoitetaan aina silloin, kun lähde on lehtiartikkeli, radio-ohjelma, tv-ohjelma tai tietokoneohjelmisto. Esimerkiksi: Julk. 17.9.2013.

Patenteistakin tarkka julkaisuaika ilmoitetaan, jollei se ilmene jo patentin tunnistetiedoista tai virallisesta lyhenteestä.

Jos tarkkaa julkaisuaikaa ei löydy lähteestä helposti, mutta lähteessä kerrotaan julkaisuajaksi vuodenaika (Autumn 2013) tai lukukausi, lähdeviitteessä voi sitten ilmoittaa sen.