Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: virallislähteet

Enkunkielinen viittaus lakiin, jota ei ole vielä käännetty

Olen kyberturvallisuusopiskelija (YAMK), joka on kirjoittamassa englanninkielistä lopputyötä. Työn teoriapohjassa viittaan paljon viranomaisia koskeviin lainsäädäntöihin. Luin blogi kirjoituksen ”Lain käännöksen luvut ja pykälät – chapters and sections”. Se auttoi minua jo paljon eteenpäin.

Ongelmaksi muodostuu lait mitä ei ole käännetty englannin kielelle Finlexsin toimesta. Kuinka viittaan lakeihin joista ei ole tunnettua lyhennettä? Käännänkö lakien nimet itse ja sisältöä?

Toinen kysymys on, että osa valtion lain vaatimista ohjeistuksista on julkaistu vain suomen kielellä. Miten toimin näiden dokumenttien kanssa?

Olen siis kirjoittamassa ketjua auki kuinka usean lain ketju määrittää vastuita. Kun tätä ketjua seuraa pitkään löytyy VAHTI tai Viestintäviraston ohje, joka viimekädessä kertoo kuinka vaatimus tulee täyttää. Mietin myös kuinka paljon voin kääntää joitain vaatimuksia jos se on suomeksi sanatarkka. Toiselta kantilta miettien kuinka väärin on olla suomenkielinen lainaus esim. lain tekstistä?

 

Vastaus lyhyesti:

Tee vaikkapa näin (ns. hatusta vedetty esimerkki), englanninkielistä raportointiohjetta mukaellen:

Act 300/2017. Laki valtioneuvoston tilannekeskuksesta [Act on Government Situation Centre]. Accessed 2 January 2018. Retrieved from https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170300.

Tai kuten valtioneuvoston oma julkaisu sanoo: ”Jos käännöstä ei löydy, sitä voi kysyä valtioneuvoston kanslian vieraiden kielten yksiköstä (englanti@vnk.fi)”. En tiedä, miten suhtautuvat opiskelijoilta tuleviin pyyntöihin, mutta ei tuossa toisaalta mitenkään rajata kysyjien joukkoa. Ja silloin voi tietty kysyä koko säädöksen käännöstä, ei pelkästään nimen käännöstä, mikä voisi tuottaa suurta hyötyä mahdollisesti monelle muullekin vieraskielisessä tutkinto-ohjelmassa opiskelevalle. Jos kysyt, kerrothan, miten asiointi sujui.

 

Vastaus, pidempi versio:

Taustaa

Kyberturvallisuus on yksi JAMKin strategisista vahvuusaloista, joten kysymyksesi on siinäkin mielessä mielenkiintoinen.

Vakiintuneita säädösten suomenkielisiä nimiä voi etsiä Finlexistä tai Edilexistä. Esimerkki suomenkielisestä raportointiohjeesta:

POL 628/1998. Perusopetuslaki. Annettu 21.8.1998. Viim. muutos 19.2.2016. Viitattu 31.8.2016. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628.

Jo käännetyt säädökset löytyvät Finlexin käännökset -tietokannasta. Esimerkiksi perusopetuslain käännös on Basic Education Act.

Viestintäviraston sivuilla näyttää olevan kyberturvallisuusosio ja myös kokonaisuus, jossa on viestintään liittyvät lait, määräykset ja päätökset. Viestintävirasto pitää myös aiheeseen liittyvää blogia, josta voisin sanoa sen verran, että yleensä asiantuntijablogikirjoitukset kelpaavat opparin lähteeksi monilla aloilla.

VAHTI-toiminnasta eli Valtionhallinnon tieto- ja kyberturvallisuustoiminnasta johtoryhmineen kerrotaan valtiovarainministeriön sivuilla, ja sieltä löytyvät myös VAHTI-ohjeet.

Käännänkö lakien nimet itse, jos valmista käännöstä ei vielä ole?

Koska opiskelet enkunkielisessä tutkinto-ohjelmassa (Cyber Security), noudatat enkunkielistä raportointiohjetta. Joten teksti ja lähdemerkinnät enkuksi.

Jos haluamastasi laista ei ole käännöstä Finlexissä, voit kääntää lain nimen lähdeviitteeseen. Paitsi jos olet pyytänyt valtioneuvoston kansliasta virallisen käännöksen, mikä tietty on suositeltavinta.

Kirjoita lain nimi suomeksi ja sitten perään hakasulkuihin sen käännös. Enkku-rapsaohje Project Reporting Instructions näyttää esimerkkiä suomenkielisen lähteen nimen kääntämisestä, ei tosin lakilähteestä:

Haasio, A. 2009. Johdon assistentin tiedonhankinnan opas [The executive assistant’s guide to information retrieval]. Helsinki: WSOYpro.

Kuinka viittaan lakeihin joista ei ole tunnettua lyhennettä?

Jos kyse olisi suomenkielisestä opparista, lyhenne olisi L niin kuin laki tähän tyyliin:

L 548/2016. Laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Viitattu 31.8.2016. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20160548.

Mutta miten tuon vastaavan voisi merkitä enkku-opparissa?

Hmm…olisi helpointa kehitellä asiallinen lähdemerkintä-esimerkki, jos tietäisin yhdenkin lain, johon haluat viitata. Kun en sitä tiedä, valitsen arpomalla jonkun, josta ei ole vielä käännöstä.

Aloitan sopivan esimerkin etsinnän tsekkaamalla Finlexin asiasanaston. Kyberturvallisuus ei näytä olevan Finlexissä asiasana – mikä hieman hämmästyttää – mutta esimerkiksi tietoturva, tietoyhteiskunta ja turvallisuusselvitys ovat. Huomaan kuitenkin pääseväni googlettamalla parempiin tuloksiin ihan vaan hakusanoilla finlex ja kyberturvallisuus. Silloin saan hallituksen esityksiä, joista voi napata sitten tarkemmat lakien nimet tai koodit varsinaisiksi hakusanoiksi.

Vuonna 2017 tuli voimaan ainakin laki valtioneuvoston tilannekeskuksesta. Käytän sitä tässä esimerkkinä, jonka lähdemerkinnän tekisin vaikkapa näin:

Act 300/2017. Laki valtioneuvoston tilannekeskuksesta [Act on Government Situation Centre]. Accessed 2 January 2018. Retrieved from https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170300.

Valtioneuvoston kanslian säädöskäännösoppaan (2017) mukaan yksittäinen lakisäädös käännetään sanaksi act ja asetus sanaksi decree ja lakiehdotus sanaksi bill: Police Act, Act on the Recognition of Professional Qualifications, Decree of the Ministry of the Environment on Foundation Structures ja Government Decree on the Recognition of Professional Qualifications.

Kyseinen laki on niin uusi, ettei sitä ole Finlexin ajatasainen lainsäädäntö -osiossa, varmaan sen vuoksi, ettei siihen ole ehtinyt tulla vielä muutoksia. Viittasin sen vuoksi tässä tapauksessa suoraan alkuperäiseen säädökseen, vaikka muutoin suosin linkkejä ajantasainen-osioon.

Käännänkö lakien sisältöä?

En laittaisi lähdeluettelossa olevaan lähdeviitteeseen kuvausta lain sisällöstä, sillä ajantasainen laki on luotettava lähde. (Monista muuntyyppisistä verkkolähteistä on hyvä laittaa muutaman sanan kuvaus, koska se antaa lukijalle käsityksen lähteen luotettavuudesta.)

Tekstissä toki pitää referoida oleellisten lähteiden sisältöjä.

Osa lain vaatimista ohjeistuksista on julkaistu vain suomen kielellä. Miten toimin näiden dokumenttien kanssa?

Referoi sisältö tekstissä enkuksi, koska opparisi lukijakunta on englanninkielinen.

Mietin, miten itse toimisin kyseisten dokumenttien kanssa. Kenties laittaisin sanatarkan suomenkielisen ilmaisun esimerkiksi alaviitteeseen, jos haluaisin ns. varmistaa selustani.

Tekstiviitteet

Säädöskäännösoppaan mukaisesti toimitaan näin:

Säädöksen osiin viitataan tekstissä seuraavasti: ”chapter 1, section 2, subsec­tion 3, paragraph 4” – – Jos pykälässä on kirjain, esim. ”2a”, numero ja kirjain kirjoitetaan yhteen.

Toisaalta JAMKin englanninkielinen raportointiohje noudattaa APA-viitejärjestelmää. APA-blogissa on tällaisia esimerkkejä, lähdemerkintöjen alkuja:

Family and Medical Leave Act of 1993, 29 U.S.C. §§ 2601–2654 (2006).

U.S. Const. art. I, § 3.

U.S. Const. amend. XIX.

JAMKissa lähdeluettelossa olevaan säädöslähteen lähdemerkintään ei yleensä merkitä sijaintia lähteessä, kuten APAssa tehdään (§ 3, XIX, XVIII).

Sen sijaan tekstissä olevassa tekstiviitteessä tuo tiedon sijaintitieto kerrotaan. Hyväksyisin sijaintitietona sekä säädöskäännösohjeen mukaiset ilmaisut että nuo APAn ohjeistamat, esimerkiksi §3. Tai ”3 §”, kuten suomenkielisessä alkuperäissäädöksessä lukee. ’Pykälä kolme’ kuulostaa omiin korviini tarkemmalta kuin luku 3, joten suosisin sitä, jos mahdollista.

Esimerkki:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Act 300/2017, 3 §).

Rellestin muiden muassa näissä julkaisuissa tätä postausta varten

Citing statutes. 2017. Albertan yliopiston kirjastojen verkkosivu. Päiv. 5.12.2017. Viitattu 2.1.2018. https://guides.library.ualberta.ca/apa-citation-style/laws.

How to Cite the U.S. Constitution in APA Style. 2010. Blogikirjoitus 3.6.2010 APA-style blogissa. Viitattu 2.1.2018. http://blog.apastyle.org/apastyle/2010/06/how-to-cite-the-us-constitution-in-apa-style.html.

How to Cite US Government Documents in MLA, APA Citation Style: Laws/Statutes. 2017. Cornellin yliopiston kirjaston verkkosivu. Viitattu 2.1.2018. http://guides.library.cornell.edu/c.php?g=134360&p=881315.

Introduction to APA Style Legal References. 2013. Blogikirjoitus 7.2.2013 APA-style blogissa. Viitattu 2.1.2018. http://blog.apastyle.org/apastyle/2013/02/introduction-to-apa-style-legal-references.html.

Lainsäädäntösanasto. 2017. Valtioneuvoston kanslian julkaisu. Viitattu 2.1.2018. http://vnk.fi/documents/10616/343825/Lainsaadantosanasto.pdf/4116fc9d-94b5-47de-ba23-39a5c6f8f94a.

Säädösten kääntäminen englanniksi ja valtiosopimusten suomentaminen. 2017. Valtioneuvoston kanslian julkaisu. Viitattu 2.1.2018. https://www.finlex.fi/data/muut/saadkaan/opas_j09_2017.pdf.

Writing References for Federal Statutes. 2013. Blogikirjoitus 21.2.2013 APA-style blogissa. Viitattu 2.1.2018. http://blog.apastyle.org/apastyle/2013/02/writing-references-for-federal-statutes.html.

Sanastot ja ohjeet. Valtioneuvoston kanslian verkkosivu. Viitattu 2.1.2018. http://vnk.fi/kaannos-ja-kielipalvelut/sanastot.

P.S. APAn blogikirjoituksissa kirjoittajaksi kerrotaan tuttavallisesti Melissa ilman sukunimeä. En alkanut kaivella hänen sukunimeään laajan APA-sivuston uumenista. Kumma, ettei sitä viitsitä ilmoittaa blogissa, joka on auktoriteetiltään lyömätön juuri APA-lähdemerkinnöissä. Sen vuoksi kyseiset lähdemerkinnät on aloitettu julkaisun nimellä. (Luultavasti kyse on Melissa Masonista, mutta kun en voi olla varma, olkoon sitten tuolla tavalla. Lukija kuitenkin pääsee itse kyseiseen lähteeseen, mikä on tärkeintä.)

Euroopan komission esite (leaflet)

Kirjoitamme opinnäytetyön suunnitelmaamme ja meillä on yksi konstikas lähde, jonka merkkaamisesta emme ole varmoja. Eli lähde on seuraava: http://ec.europa.eu/dgs/education_culture/repository/education/news/2016/docs/inclusion-fundamental-values-leaflet_en.pdf.

Viitteeseen se on merkattu näin: (Promoting Inclusion and Fundamental Values through Formal and Non-Formal Learning n.d.) ja luetteloon näin: 

Promoting Inclusion and Fundamental Values through Formal and Non-Formal Learning. 2016. European Comission. Viitattu 15.11.2017. http://ec.europa.eu/dgs/education_culture/repository/education/news/2016/docs/inclusion-fundamental-values-leaflet_en.pdf

Vastaus:

Tekstiviite on ok. Jos nimi vaikuttaa liian pitkältä tekstiviitteeseen sen voi lyhentää, kunhan merkitys ei muutu, esim. (Promoting Inclusion and Fundamental Values… 2016).

Näen PDF:n luonti- ja muokkauspäivät Tiedosto – Ominaisuudet -kohdasta:

Created:        21.6.2016 17.42.47
Modified:      22.6.2016 15.23.37

Opiskelette ilmeisesti suomenkielisessä tutkinto-ohjelmassa? Silloin Euroopan komission voisi suomentaa, koska sille on olemassa virallinen suomenkielinen ilmaisu:

Promoting Inclusion and Fundamental Values through Formal and Non-Formal Learning. 2016. EU level measures to implement the Paris Declaration. Euroopan komission verkkosivu. Viitattu 15.11.2017. http://ec.europa.eu/dgs/education_culture/repository/education/news/2016/docs/inclusion-fundamental-values-leaflet_en.pdf.

Tekstiviite lakiin tyylillä (PKL 806/2011, 7:23:1)

Onko oikein seuraavanlainen lakia koskeva tekstiviite:
xxxxxxx kuulutusmenettely xxxxxxxx (PKL 806/2011, 7:23). 

Kyseessä siis pakkokeinolain 7 luvun 23 §. Mites jos haluaisin siihen vielä momentin? PKL 806/2011, 7:23:1?

Tarvitseeko olla tuo lain päivämäärä vai riittääkö lain numero ja vuosi? Opparin I kurssilla oli seuraavanlainen ohje:

Viitteessä (A 16.12.2004/ 1163.) Lähdeluettelossa A 16.12.2004/1163.

Vastaus:

Mielestäni tämä on sallittu kirjoittamistapa: (PKL 806/2011, 7:23:1). Se näyttää olevan tyypillinen kirjoittamistapa ainakin osassa alanne tekstiviitteitä.

Lain numero ja vuosi riittävät tässä tapauksessa. Opintojaksollanne on ilmeisesti ollut käytössä vanha versio raportointiohjeesta, jos tuo esimerkki on mainittu ainoana mahdollisuutena; voin päätellä sen myös tuosta vuosiluvusta 2004.

Tekstiviite tehdään sen mukaan, miten lähde on ilmoitettu lähdeluettelossa.

Onko tuo PKL-lyhenne vakiintunut alallasi? Se ei näytä jostain syystä olevan Edilexissä (ks. tässä tekstissä myöhemmin tuleva linkki). Googlettamalla selviää, että se on yleisesti käytössä. Sitä voi käyttää.

Raportointiohje, ks. samantapainen POL-esimerkki:

Lait ja asetukset ja muut virallislähteet

Ensimmäisenä tietona voidaan käyttää virallista lyhennettä tai vakiintunutta lyhennettä (ks. esim. Edilex).

A 26.2.2009/92. Valtioneuvoston asetus työmarkkina-alueista. Viitattu 12.5.2016. http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö.

Huoneenvuokralaki 481/1995. Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta. Annettu 31.3.1995. Viim. muutos 18.1.2013. Viitattu 31.8.2016. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950481.

L 548/2016. Laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Viitattu 31.8.2016. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20160548.

POL 628/1998. Perusopetuslaki. Annettu 21.8.1998. Viim. muutos 19.2.2016. Viitattu 31.8.2016. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628.

SFS-ISO/IEC 27018:2015. Menettelyohjeet henkilötietojen suojaamiseen henkilötietoja käsittelevissä julkisissa pilvipalveluissa. Aihealueet: Informaatioteknologia, turvallisuustekniikat. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS. Vahvistettu 18.5.2015. Viitattu 1.7.2015. https://janet.finna.fi, SFS Online.

Asiakirja Kelan Sinetissä

Miten merkitsen lähdeluetteloon sellaisen lähteen, joka on sähköine ja vain yrityksen omassa intranetissä?

Esimerkki:

Verkkoasioinnin kokonaisuudistus -projekti (Arkki-VAU). 2014. Arkki-info 16.12.2014 Kelassa. Kelan Sinetti. Pääsy vain Kelan henkilöstön tunnuksilla. Viitattu 16.9.2015.

Onko tämä oikein merkitty? Kun Kelan intra on nimeltään Sinetti, käytänkö mieluummin ”Kelan Sinetti”, ”asiakirja Kelan Sinetissä” vai ”asiakirja Kelan intranetissä”?

Vastaus:

Tässä tapauksessa sanoisin, että kaikki käy! Kunhan lukija ymmärtää, millaisesta lähteestä on kyse ja mistä hän voi sen paikantaa, jos se on mahdollista.

Arkki-info on siis tilaisuus, mutta Verkkoasioinnin kokonaisuudistus on asiakirja Kelan intranetissä? Näitä ei ehkä kannata yhdistää, vaan käyttää lähteenä jompaakumpaa:

Verkkoasioinnin kokonaisuudistus -projekti (Arkki-VAU). 2014. Asiakirja Kelan Sinetti-intranetissa. Pääsy vain Kelan henkilöstön tunnuksilla. Viitattu 16.9.2015. Mahdollinen nettiosoite.

TAI:

Verkkoasioinnin kokonaisuudistus -projekti (Arkki-VAU). 2014. Arkki-info -tilaisuus 16.12.2014 Kelassa.

Tilaisuudesta voi kertoa myös esimerkiksi esittelijän nimen. Jos tuo tilaisuus on kohdistettu pelkästään Kelan henkilökunnalle, lähdeviite voi olla myös tällainen, otin pois sulkumerkkejä, toivottavasti ei haittaa:

Verkkoasioinnin kokonaisuudistus -projekti Arkki-VAU. 2014. Arkki-info -tilaisuus 16.12.2014 Kelan henkilökunnalle.

Jos ehdottomasti haluaa yhdistää sekä tilaisuuden että sähköisen julkaisun, ehkä sekin on mahdollista:

Verkkoasioinnin kokonaisuudistus -projekti Arkki-VAU. 2014. Arkki-info -tilaisuus 16.12.2014 Kelan henkilökunnalle. Asiakirja saatavissa myös Kelan Sinetti-intranetissa, pääsy vain Kelan henkilöstön tunnuksilla. Viitattu 16.9.2015. Mahdollinen nettiosoite.

Lisää intranet-lähteistä on aiemmissa postauksissa: Lähde salatussa intranetissa, Uskoa vaativat lähteet ja Optiman nimeämättömät PDF-tiedostot.

 

 

 

 

Lastensuojelun käsikirja ja Nettiturvakoti-sivusto

Ollaan tässä tekemässä opparia ja kamppaillaan pienen ongelman kanssa, joka liittyy tekstiviitteen merkitsemiseen. Olemme löytäneet tietoa muun muassa THL:n ja Nettiturvakodin sivuilta, muun muassa seuraavilta

Https://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/lastensuojeluilmoitus-ja-lastensuojeluasian-vireilletulo/lastensuojeluilmoitus

ja täältä https://www.turvakoti.net/site/?lan=1&page_id=12

Miten nämä merkitään tekstiviitteisiin, kumpi on oikein:
(Nettiturvakoti 2015) vai (Mikä on väkivaltaa? 2015)
ja pitääkö lähdemerkinnässä mainita Ensi- ja Turvakotien liitto?

Entä tuo THL?  (THL 2015), (Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos 2015) vai (Lastensuojeluilmoitus 2015) ?

Kiitos paljon!!

Vastaus:

Asiaa on lähdettävä purkamaan siitä, miten noiden lähdeviitteet tehdään. Sen mukaan tekstiviitteet tulevat.

Lähdeviite 1

Lastensuojelun käsikirja on THL:n julkaisema laaja sivusto.

Jos lähteellä ei ole henkilötekijää, lähdeviite alkaa julkaisun nimellä.

Lähdeviite esim. näin:

Lastensuojeluilmoitus. 2015. Julkaisussa: Lastensuojelun käsikirja. Julk. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 14.4.2015. Https://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/lastensuojeluilmoitus-ja-lastensuojeluasian-vireilletulo/lastensuojeluilmoitus.

TAI:

Lastensuojeluilmoitus. 2015. Artikkeli Lastensuojelun käsikirjassa. Julk. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 14.4.2015. Https://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/lastensuojeluilmoitus-ja-lastensuojeluasian-vireilletulo/lastensuojeluilmoitus.

Tekstiviite: (Lastensuojeluilmoitus 2015).

Lähdeviite 2

Sivulla ei varsinaisesti ole julkaisuvuotta kerrottu, mutta uutispläjäysten päivämääristä voi päätellä, että vuosiluku 2015 ei ole väärin. Julkaisuaika-tieto voi olla siis joko 2015 tai N.d.

Mikä on väkivaltaa? Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on sanoin ja teoin satuttamista. 2015. Julkaisussa: Nettiturvakoti: Apua perheväkivaltaan – turvallisuutta lähisuhteisiin. Julk. Ensi- ja turvakotien liitto. Viitattu 14.4.2015. Https://www.turvakoti.net/site/?lan=1&page_id=12.

Tekstiviite tulisi hankalan pitkä. Lähdeviite-standardi antaa mahdollisuuden pitkien nimien lyhentämiseen tekstiviitteessä, kunhan katkaisee nimen järkevästä kohdasta. Poisjätetty kohta kerrotaan kolmen pisteen avulla:

Tekstiviite: (Mikä on väkivaltaa? Perhe- ja lähisuhdeväkivalta…).

Toinen mahdollisuus on tehdä lähdeviite niin, että ymmärtää tuon ”Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on sanoin ja teoin satuttamista” -merkkijonon nimen täsmennykseksi. Se voi silloin tulla vuosiluvun jälkeen.

Mikä on väkivaltaa? 2015. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on sanoin ja teoin satuttamista. Julkaisussa: Nettiturvakoti: Apua perheväkivaltaan – turvallisuutta lähisuhteisiin. Julk. Ensi- ja turvakotien liitto. Viitattu 14.4.2015. Https://www.turvakoti.net/site/?lan=1&page_id=12.

Tekstiviite: (Mikä on väkivaltaa? 2015).

Aiempia postauksiani:

EU:n direktiivi EU:n virallisessa lehdessä

Tarkistan opiskelijan lähdeluetteloa ja pysähdyin miettimään, onko seuraava viite EU-direktiiviin oikein?

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU. 2012 Suomi: Euroopan unionin virallinen lehti. http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2012:315:0001:0056:FI:PDF

Pitäisikö tuohon merkitä direktiivi ihan nimeltä? Esim:

Direktiivi 2012/27/EU. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi energiatehokkuudesta. Viitattu 20.3.2015. http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2012:315:0001:0056:FI:PDF.

 

Vastaus:

Ehdotan kompromissia:

Direktiivi 2012/27/EU. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi energiatehokkuudesta. Euroopan unionin virallinen lehti 14.11.2012. Viitattu 20.3.2015. http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2012:315:0001:0056:FI:PDF.

Lähteellä henkilö- ja organisaatiotekijät

Miten lähde tekijöiden osalta menee kun osa tekijöistä ovat organisaatioita?

Tekijät: Juha Leinonen, Pöyry Management Consulting Oy, Ulla Artte ja Finnet-liitto ry
Julkaisun nimi: Kotitalouksien telepalvelujen alueellinen saatavuus 2012
Julkaisun vuosi: 2012
Lähde: http://www.lvm.fi/docs/fi/1986562_DLFE-18538.pdf

Onko tämä oikein näin:

Leinonen, J., Pöyry Management Consulting oy, Artte, U. & Finnet-liitto ry. 2012. Kotitalouksien telepalvelujen alueellinen saatavuus 2012. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 24/2012 . Viitattu: xx.xx.xxxx. http://www.lvm.fi/docs/fi/1986562_DLFE-18538.pdf

Tuleeko kaikki tekijät mainita kun viitataan ensimmäisen kerran lähteeseen, vaikka se on pituudeltaan pitkä ja vasta sen jälkeen voi laittaa: (Leinonen ym. 2012, XX)?

Vastaus:
Julkaisun kuvailulehdessä on tekijät-kentässä todellakin nämä neljä, joista kaksi on henkilötekijää ja kaksi organisaatiota:
Juha Leinonen, Pöyry Management Consulting Oy, Ulla Artte, Finnet-liitto ry

Esipuheen lopussa kerrotaan: Tutkimuksen vastuulliset tekijät olivat Juha Leinonen
(Pöyry Management Consulting Oy) ja Ulla Artte (Finnet-liitto ry).

Ilmeisesti tekijä-kentässä olevat tiedot olisi selvyyden vuoksi pitänyt kirjoittaa samalla tavalla sulkujen kanssa kuin esipuheessa. Tai muulla tavalla, joka ei aiheuttaisi monitulkintaisuutta. Silloin lukija olisi ymmärtänyt, että julkaisulla on kaksi tekijänoikeudellista henkilötekijää ja että organisaatiot viittaavat kyseisten henkilöiden työpaikkoihin.

Melinda-tietokantaan tämä julkaisu on kirjattu näin (lyhennettynä):
Tekijä  Leinonen, Juha.
Nimeke   Kotitalouksien telepalvelujen alueellinen saatavuus 2012 / [Juha Leinonen, Ulla Artte].
Julkaistu  Helsinki : Liikenne- ja viestintäministeriö, 2012.
Muu(t) tekijä(t)   Artte, Ulla.
Linkit  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-326-8

Leinonen, J. & Artte, U. 2012. Kotitalouksien telepalvelujen alueellinen saatavuus 2012. Helsinki: Liikenne- ja viestintäministeriö. Viitattu: 9.3.2015. Http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-326-8.

Julkaisusta ei helposti käy ilmi, mikä on kustannuspaikka, joten sitä ei tarvitse kertoa. Googlaamalla saa toki selville, että Hesassahan se on. Laitoin sen tuohon Melindan tietojen perusteella.

Kaikki tekijät mainitaan, kun viitataan ensimmäisen kerran lähteeseen, vaikka se on pituudeltaan pitkä ja vasta sen jälkeen voi laittaa: (Leinonen ym. 2012, XX).

Jos monta tekijää eri rooleissa

Jos esipuheesta ei olisi selvinnyt, että organisaatiot eivät varsinaisesti ole tekijöitä, niin olisi pitänyt toimia toisella tavalla.

Jos lähteellä on useita ”samantasoisia” tekijöitä eri rooleissa, lähdemerkintä aloitetaan lähteen nimellä.

Lakilyhenne: POL vai L?

Perusopetuslaista käytetään yleensä lyhennettä POL. Voinko käyttää sitä?

Vastaus:

Voit käyttää virallisia tai vakiintuneita lyhenteitä. Siis muitakin lyhenteitä kuin L, A ja HE, jotka mainitaan JAMKin rapsaohjeessa.

Ainakin Edilexin sivuilla on lista vakiintuneista juridisista lyhenteistä. Lista on päivitetty viimeksi 8.12.2014. Siellä on myös tuo POL.

POL 628/1998 Perusopetuslaki

Edilexin listasta ei pääse suoraan Finlexin ajantasaiseen säädökseen, vaan linkki vie Edilexin maksullisille sivuille.

On mentävä Finlexiin ja etsittävä laki sieltä.

Lähdeluettelossa:

POL 628/1998. Perusopetuslaki. Viitattu 11.12.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628.

Tekstissä:

Opetuksen on annettava elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tuettava oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen (POL 628/1998, 2§).

WHO:n kartta alkoholin kulutuksesta

Voiko opinnäytetyön raportissa käyttää WHO:n sivulta löytyvää kuvaa?

Vastaus:

Tässä on kysymys, jota olen selvittänyt viikkokausia. En tietysti kokoaikaisesti – tiedoksi työnantajalle – mutta olen lähetellyt sähköpostia ja odotellut, lähetellyt uutta sähköpostia ja odotellut. Ja niin edelleen.

Kuva kertoo kartan muodossa sen, kuinka monta litraa alkoholia per nuppi yli 15-vuotiaat kitoihinsa kumosivat vuonna 2010 maailmassa (Total alcohol per capita (15 + years) consumption in litres pure alcohol, 2010).

Nettikuvien kanssa saa olla aika varpaillaan.

Joten lähetin sähköpostina kysymyksen YK:n alaisen World Health Organizationin sivuilla annettuun osoitteeseen ja tiedustelin, voivatko korkeakouluopiskelijat käyttää kyseistä kuvaa e-opinnäytetöissään. Mitään vastausta ei ole kuulunut sieltä suunnalta. Lieneekö syynä nämä viisi kirjainta: e b o l a.

Sitten kokeilimme kysymyksen esittäneen opiskelijan kanssa kansallista väylää. Ehkäpä Suomen YK-liitto tietäisi asiasta? Sinne siis meiliä! Mutta ei, hipihiljaista taas.

Opiskelija päätti olla käyttämättä kyseistä karttaa opinnäytetyössään.

Linkitä kuvaan

Karttaan voi kuitenkin linkittää. Netti-oppareihinhan linkit sopivat kuin nenä päähän! Kunhan vaan toimivat.

Esimerkiksi näin. Linkitän suoraan kuvaan, jonka avasin suurempana:

Lähdeluettelossa:

Total alcohol per capita (15 + years) consumption in litres pure alcohol, 2010. 2014. Kartta World Health Organizationin sivuilla. Viitattu 9.12.2014. Http://gamapserver.who.int/mapLibrary/Files/Maps/Global_consumption_percapita_2010.png?ua=1.

Tekstissä (ihan hihasta vedin tämän esimerkin):

Alkoholia kulutettiin vuonna 2010 Suomessa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa, mutta vähemmän kuin Venäjällä (Total alcohol per capita… 2010. 2014.)

Tekstissä on pakko laittaa välimerkki lähteen nimen ja julkaisuvuoden väliin. Muuten ne menisivät sekaisin.

Epäkäytännöllisen pitkän nimen voi lyhentää järkevästi kolmella pisteellä; lukijan on kuitenkin ymmärrettävä, millaisesta lähteestä on kyse.

Voinko viitata tietokannasta löytämääni tiivistelmään?

Opiskelija 1: Voinko viitata tietokannasta löytämääni tiivistelmään?

Opiskelija 2: Ovatko vain kokotekstiartikkelit luotettavia?

Vastaus:

Voit viitata tiivistelmään. Niiden luotettavuuden arviointiin pätevät samat lainalaisuudet kuin kokonaisten artikkelienkin.

Käytä tieteellisiä, ammatillisia ja virallistiedon lähteitä

Tieteelliset lähteet ovat usein alan tiedemiesten ja -naisten tarkistamia (peer reviewed). Tieteellisiä ovat myös artikkelit, joiden yhteydessä on esimerkiksi ilmaisu ”scholarly journals”. Yleensä journal-sana viittaa korkeatasoiseen lähteeseen.

Kaikissa ammatillisissa lähteissä ei ole samanlaista tiukkaa tarkistusmenettelyä, mutta yleensä toimittajat tai toimituskunta on niissäkin alaan perehtyneitä asiantuntijoita.

Myös ajantasaiset virallislähteet ovat hyviä opparin lähteitä.

Koko artikkeli vai tiivistelmä?

Se, onko tietokannasta löytyvän viitteen yhteydessä tiivistelmä vai koko artikkeli, ei osoita sitä, onko lähde luotettava ja käyttökelpoinen juuri sinun omaan aiheeseesi.

Uusimmista artikkeleista tulee tietokantaan tavallisesti ensin vain tiivistelmä ja perustiedot. Varsinainen artikkeli ilmestyy sinne viiveellä, joka joskus on 1-3 kuukautta, joskus jopa yksi vuosi. (Mikä on käsittämätön aika, kun tietokannoista kuitenkin maksetaan mansikoita!)

Sen vuoksi opiskelija voi mielestäni viitata tiivistelmään, jos hän haluaa kertoa vaikkapa viimeisimpien tutkimusten tuloksista. Sekin on tapa osoittaa, että seuraa alansa kehitystä ja kansainvälistä keskustelua.

Lähdeviite tiivistelmään sekä ihanat uutuusvahdit

Jos asentaa tietokantaan uutuusvahdin (hälytys, an alert), pystyy hyvin seuraamaan, mitä tutkimuksia ja muita lähteitä omasta aihepiiristä ilmestyy. Uutuudet ovat lähes poikkeuksetta tiivistelmiä, jollei kyse ole vapaasti netissä julkaistavasta lehdestä.

Lähdeviitteeseen on kuitenkin hyvä lisätä sana tiivistelmä. Esimerkiksi näin:

Chowdhury, I. R., Patro, S., Venugopal, P. & Israel, D. A study on consumer adoption of technology-facilitated services. Artikkelin tiivistelmä. Journal of Services Marketing, 28, 6, 471-483. DOI: 10.1108/JSM-04-2013-0095. Viitattu 1.12.2014. Https://janet.finna.fi/, Business Source Elite (Ebsco) -tietokanta.

Todellisuudessa en tehnyt yksittäistä hakua Ebscon Business-tietokantaan. Olin tehnyt uutuusvahdin jo jokunen aika sitten kolmeen eri Ebscon tietokantaan, eli myös Academic Search Elite ja Hospitality & Tourism Complete -tietokantoihin. Uutuusvahtini hälyttää aina, kun kyseisiin tietokantoihin tulee julkaisu, joka vastaa tähän hakulauseeseen: ”service design”.

Lähdeviitteeseen valitsin tietokannoista yhden, johon jamkilaisilla on pääsy.

DOI-tunnus ei ole tällä hetkellä pakollinen lähdemerkintä-tieto JAMKissa. Koska se oli valmiina uutuusvahdin antamassa tiedossa, annan sen siinä olla. Se on usein hyödyllinen, sillä muissa korkeakouluissa lähteen voi etsiä sen avulla nopeasti. Vaikka googlettamalla, kunhan googlettaa korkeakoulun verkossa ollessaan.

 

Uutuusvahdin lähettämä sähköpostiviesti näyttää lyhennettynä tältä (muutin sähköpostiosoitteeni muotoon etunimi.sukunimi):

EBSCOhost Alert Notification

To: etunimi.sukunimi @jamk.fi
Subject: Palvelumuotoilu-hälytys

– –

4.    A study on consumer adoption of technology-facilitated services. By: Chowdhury, Indranil Roy; Patro, Sanjay; Venugopal, Pingali; Israel, D. Journal of Services Marketing. 2014, Vol. 28 Issue 6, p471-483. 13p. DOI: 10.1108/JSM-04-2013-0095. http://search.ebscohost.com.ezproxy.jamk.fi:2048/login.aspx?direct=true&db=bsh&AN=99047341&site=ehost-live

– –

JAMK University of Applied Sciences Library

E-mail Disclaimer: This e-mail was generated by EBSCOhost Research Databases for Suvi Perttula. Neither EBSCO nor the institution from which Suvi Perttula created this e-mail are responsible for the content of this e-mail.

To retrieve or edit this alert, sign in to My EBSCOhost Research Databases with any requested changes.

Please do not reply to this message. For questions regarding your alert please visit http://support.ebscohost.com/contact/askus.php.

Laki L:n kohdalle lähteisiin

Keskustelua, joka osui silmiini yhdessä JAMKin Facebook-ryhmässä:

Henkilö 1: Tuolla tekstiviittauksissa sanotaan, että säädöksiin viitataan (L 19.12.2008/878), niin laitetaanko se sitten lähdeluetteloon L:n kohdalle näin?

L 19.12.2008/878. Laki Finanssivalvonnasta. Viitattu 17.10.2014.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2008/20080878

Henkilö 2: ”Säädöksillä on yleensä viralliset lyhenteet, joita viitteissäkin voi käyttää (laki = L, asetus = A, hallituksen esitys = HE). Lähdeluetteloon laitetaan tarkat tiedot .” Löydän vain tuon, ja tuli mieleen että onko sitä L-kirjaita sinne pakko tumpata?

Vastaus:

Raportointiohjeessa tosiaan sanotaan noin.

Voi-sana on merkityksellinen! Ei siis ole pakko käyttää L-lyhennettä. Lyhenteiden käyttö on kuitenkin aika yleistä tietyntyyppisten virallislähteiden kanssa toimittaessa.

Lähdeviitteeseen monta mahdollisuutta

Joko näin

L 19.12.2008/878. Laki Finanssivalvonnasta. Viitattu 17.10.2014.
Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2008/20080878.

Tai näin

Laki 19.12.2008/878. Laki Finanssivalvonnasta. Viitattu 17.10.2014.
Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2008/20080878.

Periaatteessa lähdeviitteen voi tehdä myös näin:

Laki finanssivalvonnasta 19.12.2008/878. Viitattu 17.10.2014.
Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2008/20080878.

Perinteisesti, varmaankin jotenkin sopimuksenvaraisesti, säädöslähteiden lähdeviitteissä ei ole ollut erikseen julkaisuvuotta, koska sen näkee heti suoraan tuosta tunnuksesta/koodista.

Kaikissa näissä tapauksissa lähde tulee L:n kohdalle lähdeluetteloon.

Entä tekstiviite?

Lakitekstistä voi tehdä tekstiviitteen kirjoittamalla koko sanan (Laki 19.12.2008/878) tai lyhenteellä (L 19.12.2008/878). Tekstiviitteessä voi käyttää sivunumeron sijaan luvun tai pykälän numeroa: (Laki 19.12.2008/878, 3 §).

Jos tekstiviitteen tekee tuolla pisimmällä lähdeviitteellä, se tulee näin (Laki finanssivalvonnasta 19.12.2008/878, 3 §) tai näin (L finanssivalvonnasta 19.12.2008/878, 3 §).

Kuntasektorin palkat ammateittain -tilasto

Tein tilastokeskuksen tiedoista omaa koontia, mutta miten merkitsen sen tekstiin ja lähdeluetteloon.
Tein nyt näin:

… Näistä suurin ammattiryhmä on päiväkotiapulaiset, joiden tehtävänkuva on erilainen eri toimipaikoissa. (Kuntasektorin palkat 2012).

Lähteissä:
Kuntasektorin palkat 2012. N.d. Tilastokeskus. Kuntasektorin palkat PX-WEB tilastotietokannat. Viitattu 21.9.2014. Tilastotietokannat > Tietokanta: PX-Web Statfin > Palkat ja työvoimakustannukset/Kuntasektorin palkat/Kuntasektorin palkat 2012. Http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=020_ksp_tau_111_fi&path=../database/StatFin/pal/ksp/2012/&lang=3&multilang=fi.

Menikö oikein?

Nettisivu näyttää tältä, jos linkit ei toimi. [Kuvakaappaus.]

Vastaus:
Aika hyvä lähdeviite.

Faktatietokantojen muodostamien tietojen, kaavioiden ja käppyröiden kanssa tulee usein hyvä mieli. Mahtavaa, että tällaisia työvälineitä on avoimesti ihmisten käytettävissä.

Ihan toinen asia on sitten lähdemerkintöjen tekeminen niistä! Siihen voi löytyä monta erilaista tapaa.

Olit määritellyt hakukriteereiksi (muuttujiksi) nämä:
– ammatti: laitoshuoltaja
– sukupuoli: miehet ja naiset
– tiedot: lukumäärä yhteensä.

Tulokseksi tulee:
Kuntasektorin kuukausipalkat ammateittain vuonna 2012 muuttujina Ammattinimike, Sukupuoli ja Tiedot
Lukumäärä yhteensä
Laitoshuoltaja
Miehet 182
Naiset 8 896

Onpas naisia huimasti enemmän kuin miehiä!

Mielestäni olisi selvintä, että tuo laitoshuoltaja näkyisi lähdemerkinnässä jotenkin, koska se oli ensimmäinen ja tärkein hakukriteerisi ja se muuttuja, josta tietokanta tulosta rakentaa. Tulokseksi sait laitoshuoltajien lukumäärää koskevan tilaston. Tilaston voi myös tallettaa itselleen excel- tai muuksi vastaavaksi taulukoksi.

Lähdeviite voisi olla tällainen:

Kuntasektorin kuukausipalkat ammateittain vuonna 2012. 2013. Tilastokeskuksen PX-Web Statfin -tietokannan muodostama tilasto laitoshuoltajien lukumäärästä. Viitattu 21.9.2014. Http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=020_ksp_tau_111_fi&path=../database/StatFin/pal/ksp/2012/&lang=3&multilang=fi.

N.d.:n vaihdoin julkaisuvuodeksi 2013, koska muodostetun tilaston tiedoissa lukee ”Viimeksi päivitetty:2013-05-08 09:00”.

Tekstiviite tulee näin:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Kuntasektorin kuukausipalkat ammateittain vuonna 2012. 2013).

Miksi laitoin pisteen ennen julkaisuvuotta? Selvyyden vuoksi. Muuten tekstiviite tulee monitulkintaiseksi. Lukijan pitää ymmärtää, missä julkaisun nimi loppuu ja missä julkaisuvuosi-tieto alkaa.

Toinen vaihtoehto lähdeviitteeksi

Lähdeviite voi olla tällainen, jos tuon laitoshuoltaja-aspektin haluaa myös tekstiviitteeseen:

Kuntasektorin kuukausipalkat ammateittain vuonna 2012: laitoshuoltaja. 2013. Tilastokeskuksen PX-Web Statfin -tietokannan muodostama tilasto laitoshuoltajien lukumäärästä. Viitattu 21.9.2014. Http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=020_ksp_tau_111_fi&path=../database/StatFin/pal/ksp/2012/&lang=3&multilang=fi.

Tekstiviite:
Tekstiä tekstiä tekstiä (Kuntasektorin kuukausipalkat ammateittain vuonna 2012: laitoshuoltaja. 2013).

Tässäkin on tuo piste tuohon ilmeisesti ängettävä, ettei tule väärinkäsitystä siitä, että julkaisun nimessä olisi ”laitoshuoltaja 2013”.

 

Ajantasaisen lain yksittäinen pykälä – mikä vuosiluku?

Jatkoa edelliseen kysymykseen: Miten on, kun itse lain vuosiluku on eri kuin asetuksen (luku3, section 23), johon viittaan. Laitetaanko molempien vuodet näkyviin vai kumman vuosiluku? :

Primary Health Care Act (66/1972) chapter 3., Section 23. (498/2003). Ministry of Social Affairs and Health, Finland. Viewed 4.9.2014. http://www.finlex.fi/en/laki/kaannokset/1972/en19720066.pdf

Vastaus:

Yleisperiaate on: laita sen julkaisun vuosiluku, jota tosiasiallisesti käytät.

Nämä lait ja asetukset ovat kuitenkin kimurantimpia.

Kansanterveyslaki on säädetty vuonna 1972. Sen pykäliä on muuteltu eri vuosina toisilla laeilla. Finlexin ajantasaisessa lainsäädännössä nämä kaikki muutokset näkyvät kunkin pykälän vieressä.

Yksittäisistä muutoskohdista on olemassa suomenkielinen versio, johon voi halutessaan sellaisenaan viitata, jos ei halua viitata tuohon kokonaiseen ajantasaiseen kansanterveyslakiin 66/1972. Finlexin käännetyissä säädöksissä on kuitenkin vain tietty versio.

Se, mihin asti lakeja on on seurattu, näkyy lain ”tietokortilta

66/1972 English
Versions of document
Amendments to the act
Text

Primary Health Care Act
Kansanterveyslaki
Folkhälsolagen

Ministry: Ministry of Social Affairs and Health
Translation completed: 03.01.1999
Availability: Text
Amendments followed up to: 1328/2006
Comment: —

Tässä käännöksessä seurantaa näyttäisi olleen vuoteen 2006 saakka. (Huom! Suomenkielistä Kansanterveyslain alkua on muutettu vielä 2009 ja 2010.)

Lähdeviitteen tekisin julkaisun nimen perusteella näin, suomenkielinen opinnäytetyö:

Primary Health Care Act (66/1972). 2006. Ministry of Social Affairs and Health, Finland. Unofficial translation. Viitattu 4.9.2014. Http://www.finlex.fi/en/laki/kaannokset/1972/en19720066.pdf.

Enkunkielinen opinnäytetyö:

Primary Health Care Act (66/1972). 2006. Ministry of Social Affairs and Health, Finland. Unofficial translation. Accessed on 4 September 2014. Retrieved from http://www.finlex.fi/en/laki/kaannokset/1972/en19720066.pdf.

Tuossa julkaisun nimessä on tuo numerokoodi sulkumerkkien sisällä, ei siis ole kirjoitusvirhe.

Katso myös aiemmat kirjoitukset tästä aiheesta:
Miten viittaan rikoslain lukuihin ja pykäliin?

Lain käännöksen luvut ja pykälät – chapters and sections

Minulla olisi kysyttävää parista lähdemerkinnästä, joihin en löytänyt vastausta raportointiohjeesta, jos sinulla on aikaa vastata 🙂

Ensinnäkin on tilanne, että olen ottanut laista 2 kohtaa itse tekstiin, luku 2:n section 3 ja section 6. tarvitseeko mainita itse asetuksia/lukuja(sections?) ja niiden otsikoita vai voiko laittaa vain  Act on the Status and Rights of Patients jne.:

L 17.8.1992/785. Act on the Status and Rights of Patients. Chapter 2, Section 6 :Patients’ right to self-determination
+ chapter 2: The rights of patients Section 3 . Ministry of Social Affairs and Health, Finland. Viewed 4.9.2014. http://www.finlex.fi/en/laki/kaannokset/1992/en19920785.pdf

Vastaus:
Palkkaa tästä maksetaan, joten ei huolta. Mielelläni vastailen näihin kysymyksiin muiden hommien rinnalla.

Lähdeviite-standardin (SFS 5989, 26) mukaan tekstiviitteeseen merkitään tekijän nimi ja julkistusaika sekä sijainti lähteessä, esimerkiksi sivunumerot. Jos henkilötekijää ei ole, lähdemerkintä tehdään JAMKissa lähteen nimellä.

Tässä tapauksessa voit käyttää joko sivunumeroita, koska niitä julkaisussa näyttää olevan. Täsmällisempi tapa on kuitenkin noiden lukujen ja sectioneiden ilmoittainen. Onko niin, että nuo chapterit ovat lukuja ja sectionit pykäliä?

Tekstiä tekstiä tekstiä (Act on the Status and Rights of Patients, chapter 2, section 3).

Jos chapterille ja sectionille on viralliset lyhenteet, niitä voi käyttää. MOT-sanakirjaston mukaan chapter lyhennetään joko ch. tai chap. Wikipediassa näyttää olevan lyhenne myös sectionille, mutta en laita sitä tähän, koska en löytänyt samaa lyhennettä MOTin enkkusanakirjoista enkä MOT Collins English Dictionary:stäkään. Esimerkiksi yliopistoilla, joissa juristeja koulutetaan, näyttää olevan netissä legal appreviations -hakukoneita.

Lähdeviitteessä lähteen sisällä olevia osioita ei tarvitse erikseen enää ilmoitella. Tässähän ei ole kyseessä mikään monen kirjoittajan yhteisjulkaisu.

Lain ”tietokortilta” selviää, että julkaisua on päivitetty viimeksi 2011, eli kyseisen lain muutoksia on käännöksessä seurattu vuoteen 2011 asti: ”Amendments followed up to: 741/2011”.

Suomenkielisissä koulutusohjelmissa käytetään suomenkielisiä lähdemerkintä-ilmaisuja:

L 17.8.1992/785. 2011. Act on the Status and Rights of Patients. Ministry of Social Affairs and Health, Finland. Viitattu 4.9.2014. Http://www.finlex.fi/en/laki/kaannokset/1992/en19920785.pdf.

Englanninkielisissä koulutusohjelmissa noudatetaan Project reporting instructions -ohjetta, eli raportointiohjeen käännöstä:

L 17.8.1992/785. 2011. Act on the Status and Rights of Patients. Ministry of Social Affairs and Health, Finland. Accessed on 4 September 2014. Retrieved from ttp://www.finlex.fi/en/laki/kaannokset/1992/en19920785.pdf.

Etsi opparisi lähteet ohjatusti – ilmoittaudu verkkokurssille

Onko opparisi aloittamatta tai ”vaiheessa”, ja kuitenkin pitäisi valmistua tänä vuonna tai heti ensi vuoden alussa? Tai tarvitsetko yksilöllistä tukea lähteiden etsintään?

Jos vastaat ’kyllä’, olet ihannetapaus Asiantuntijan tiedonhankinta -opintojaksolle (ZZRZV120.4S0A1). Ilmoittaudu tällä viikolla Asiossa! Kurssi alkaa ensi viikolla ja eka vapaaehtoinen kontakti on jo maanantaina 8.9.14 klo 14.30 Rajakadulla (FK14).

Kurssin voi suorittaa omaan tahtiinsa. Kurssilla on hyödyllisiä vapaaehtoisia kontakteja. Tehtäviä on tehtävä, mutta ne kaikki avittavat opinnäytetyösi etenemistä. Joutuisit joka tapauksessa rehkimään samalla tavalla opparisi eteen!

Ketkä pääsevät kurssille?

Otan syksyn 2014 verkkokurssille tämäntyyppisiä opiskelijoita:

  • Opiskelijalle on myönnetty lisäaikaa JAMKista valmistumiseen (R-merkintä Asiossa). Oppari on pakko tehdä vauhdikkaasti.
  • Opiskelijan jäljellä olevien opinto-oikeuslukukausien määrä on miinuksella tai nollilla.
  • Opiskelija tarvitsee yksilöllistä tukea tietolähteiden etsinnässä ja käytössä. Hänellä voi olla esimerkiksi vaikeuksia hahmottamisessa, tarkkaavuudessa, lukemisessa, kirjoittamisessa tai englanninkielessä (vieraskielisten lähteiden etsinnässä). Opiskelija ei tarvitse diagnoosia, mutta keskusteluissa esimerkiksi opinto-ohjaajan, tutoropettajan tai opinnäytetyön ohjaajan kanssa on mietitty, että hän saattaisi hyötyä pitkäkestoisesta tiedonhaun ohjauksesta opinnäytetyötä kirjoittaessaan.

Selvyyden vuoksi: Opot tai opet eivät anna minulle opiskelijoiden tietoja. He voivat antaa opiskelijalle tiedon opintojaksosta ja minun yhteystietoni mahdollista yhteydenottoa varten.

Varasija ei ole vaarallista

Kursille otetaan 15 henkilöä.

Jos ja kun ilmoittaudut, älä sure, vaikka joutuisit varasijalle. Katsoin äsken ilmoittautuneiden listaa ja näyttää siltä, että monet hinkuvat kurssille, vaikka valmistumisaikaa on runsaasti, esimerkiksi vuoden 2016 tai 2017 loppuun asti. Sen vuoksi oletan, että loppupelissä nykyisistä ilmoittautuneista osa tipahtaa kurssilta. (Paitsi jos on yksilöllisen tuen tarve tms.)

Ennakkotietoa kevään kurssista

Hyviä uutisia niille, jotka eivät mahdu syksyn kurssille! Tammikuussa 2015 alkavalle kurssille (ZZRZV120.5K0A1) voi kuka tahansa opparintekijä ilmoittautua. Ilmoittautuminen sille alkaa marraskuussa. Kevään kurssille otetaan useita kymmeniä opiskelijoita.

Lisätietoja:

Suvi Perttula, etunimi.sukunimi(a)jamk.fi
(Huom! Teen töitä osa-aikaisena, enkä välttämättä vastaa heti samantien..)

Jatko OKM:n sivuston osiot -kysymykseen

Kysyin aiemmin OKM:n sivustoon viittaamisesta ja sainkin kattavan vastauksen. Jäi vaan vielä auki, jos siis viittaan moneen osioon viittaanko siihen jo tekstissä esim OKM, kansalaistoiminta.

Entä sitten lähdeluottelossa kun osioita on monia? Laitanko ne erikseen

Liikuntajärjestöt. N.d. Opetus- ja kulttuuriministeriön www-sivu. Viitattu 5.8.2014.
ja sitten uusi osio ja uusi nettiosoite:  Kuntien liikuntatoimi. N.d. Opetus- ja kulttuuriministeriön www-sivu. Viitattu 5.8.

Vastaus:
Juuri noin, lähdeluetteloon ne tulevat erikseen. Nuo nettiosoitteet ovat tosiaan erilaiset ja ne tulevat viitteen loppuun.

Mutta tekstiviitteet eivät ala OKM:llä. Tekstissä viitteet tulevat lähdeluettelon lähdeviitteen mukaan, johdonmukaisuuden vuoksi.

Jos siis lähdeluettelossa on:
Kuntien liikuntatoimi. 2014. Opetus- ja kulttuuriministeriön www-sivu. Viitattu 5.8. Nettiosoite.
Liikuntajärjestöt. 2013. Opetus- ja kulttuuriministeriön www-sivu. Viitattu 5.8.2014. Nettiosoite.

..niin tekstiviiteet tulevat näin: (Kuntien liikuntatoimi 2014) ja (Liikuntajärjestöt 2013).

Tai voi ne tulla toisellakin tavalla tekstissä sen mukaan, miten kirjoitat. Jos viittaat samassa tekstikappaleessa kumpaankin, ne voivat tulla esimerkiksi näin (Kuntien liikuntatoimi 2014; Liikuntajärjestöt 2013.)

Katso vielä aiemmasta vastauksestani, OKM:n antamasta lisäohjeistuksesta, ohjeen julkaisuvuoden selville saamiseksi.

Muokattu ja päivitetty Kelan sivu

Kuinka viitata oikein seuraavaan viittauksen kohteeseen: Kelan nettisivuilla Tietoa Kelasta kohdasta Organisaatio-kohta. Mikä vuosi valitaan viittaukseen kun sivun alalaidassa näkyy näin: Viimeksi muokattu 05.05.2014, Sivu päivitetty 19.10.2012. http://www.kela.fi/organisaatio;jsessionid=66DFDB8042B670CAA2E937E44572D6AF

Vastaus:

Hah, Kelaa usein moititaan vaikeaselkoiseksi ja virkakieliseksi. Tässä(kin) se nyt tuli todistetuksi!

En ymmärrä minäkään, mikä ero on muokkauksella ja päivityksellä tässä tapauksessa voisi olla. Jos arvata pitää, niin ehkä tuo edellinen päivityspäivämäärä on jäänyt sivun alareunaan vahingossa (= Sivu päivitetty edellisen kerran 19.10.2012.) Sivua on täytynyt päivittää tänäkin vuonna, koska sinne on Lisätietoja-kohtaan laitettu linkki Kelan organisaatiokaavioon 2014.

Lähdeviite-ehdotelmani:

Organisaatio. 2014. Kuvaus Kelan organisaatiosta. Viitattu 15.5.2014. http://www.kela.fi/organisaatio;jsessionid=66DFDB8042B670CAA2E937E44572D6AF.

Kelan verkkotoimitukselle terveisiä, että otsikoittehan sivunne niin, että niistä tulee kauniita lähdemerkintöjä. Esimerkiksi sivun otsikkona voisi olla Kelan organisaatio. Se on paljon informatiivisempi lähde- ja tekstiviitteissä kuin pelkkä Organisaatio.

Lain virallinen lyhenne

 Ymmärsin, että lait laitetaan lähdeluetteloon niiden säädöspäivän mukaan. Ratkaiseeko se myös järjestyksen, eikä esim. lain nimi? Entä tuo hyperlinkki aktioidaanko vai ei?

Esim.

L 9.2.2007/169. 2014. Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Julkaisu oikeusministeriön Finlex-palvelussa, osiossa Ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 15.3.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070169.

L 28.12.2012/980. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Julkaisu oikeusministeriön Finlex-palvelussa, osiossa Ajantasainen lainsäädäntö.Viitattu 19.4.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980.

Tarvitseeko näissä olla päivitystieto 2014? Tuo ylemmän lain voimassa olo on päättynyt 31.12.2012, kannattaako silloin viitata ajantasaiseen vai alkuperäiseen säädökseen?

Vastaus:

Linkki laitetaan. Mitään sääntöä siitä, pitääkö sen olla aktiivinen, ei JAMKissa ole. Lukija osaa sen kopsata tarvittaessa, vaikka se ei olisi aktiivinen. Mutta onhan se lukijan kannalta kätevää, että se on valmiiksi aktiivinen.

Lait laitetaan lähdeluetteloon niiden säädöspäivän mukaan, joten se ratkaisee myös niiden järjestyksen. Aakkostuksesta on pari aiempaa oppariblogi-kirjoitusta: http://blogit.jamk.fi/oppari/tag/aakkostus/

Ensimmäinen lähdeviite

Lähdeviitteesi ovat täysin ymmärrettäviä. Ainoastaan julkaisuvuoden muuttaisin, vaikka tietyt pykälät ja momentit ovatkin muuttuneet sen jälkeen.

Päivitystieto ja voimaantulo vs. voimassaolo

En ole oikeuslähteiden asiantuntija. Mietin kuitenkin, onko laki varmasti kumottu. En löydä sitä Finlexin Kumotut säädökset -hakemistosta. Lain viitetiedoissa kerrotaan siihen tehdyt muutokset ja sanotaan:

Voimaantulo: 23.02.2007 – 31.12.2012

Olisiko niin, että laki on tullut voimaan tietyllä siirtymäajalla? Silloin tuo 31.12.2012 ei viittaisi voimassa olon päättymiseen. Tulkitsenko asian oikein vai väärin?

Päivitystietoa en ole nähnyt laki-lähdeviitteissä, vaikka lähes jokaisessa laissa muuttuu jokin pykälä aikojen saatossa. Jos päivitystiedon laittaa (”Päiv. pp.kk.vvvv.”), se  on mielestäni ok.

Itse käyttäisin lähes aina ajantasaista säädöstä. Mutta joissakin tapauksissa, esimerkiksi jos kertoo opparissaan asiat vaikkapa aikajanamaisesti, alkuperäiseen säädökseen viittaaminen voi silloin olla perustellumpaa.

Järjestys lähdeluettelossa

Huomaan, että JAMKin ohjeet eivät ole täysin johdonmukaiset tässä asiassa.

Jos noudatamme SFS-EN 13710:n mukaista aakkosjärjestystä, lähteesi tulisivat mielestäni päinvastaiseen järjestykseen, kuin mitä ne nyt ovat.

Pikaohjeessa vanhentuneita tietoja

Kurkkasin lähdeviitteiden pikaohjeeseen ja siellä olivat tällaiset esimerkit:

A 26.2.2009/92. Valtioneuvoston asetus työmarkkina-alueista. Viitattu 12.5.2009. Valtion säädöstietopankki Finlex. Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö.

HE 212/2010. Hallituksen esitys Eduskunnalle ajokorttilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Viitattu 9.11.2010. Esitys säädöstietopankki Finlexissä. Http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100212.

L 9.5.2003/351. Ammattikorkeakoululaki. Säädös säädöstietopankki Finlexin sivuilla. Viitattu 9.11.2010. Http://www.finlex.fi, lainsäädäntö, ajantasainen lainsäädäntö.

Pikaohje alkaa olla jo niin vanha, että se pitää varmaan ottaa lukuvuoden vaihtuessa pois netistä, jollen ehdi sitä päivittää.

Virallinen lyhenne voisi olla tuossa asetuksessa tällainenkin: A 92/2009. Ja laissa: L 351/2003. Ne olisivat myös tekstiviitteinä napakammat. Lisäksi Finlexissä käytetään tuota merkintätapaa.

Sen vuoksi pikaohjeen kyseiset esimerkit voisi, ja oikeastaan pitäisi, muuttaa muotoon:

A 92/2009. 2009. Valtioneuvoston asetus työmarkkina-alueista. Annettu 28.2.2009. Viitattu 12.5.2009. Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö.

HE 212/2010. 2010. Hallituksen esitys Eduskunnalle ajokorttilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Annettu 22.10.2010. Viitattu 9.11.2010. Http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100212.

L 351/2003. 2003. Ammattikorkeakoululaki. Annettu 9.5.2003. Viitattu 9.11.2010. Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö.

Tuo julkaisuvuosi-tieto on tuossa lähes turha, koska virallisessa lyhenteessä se jo käy ilmi. Nuo linkit voisi tietty vielä stilisoida niin, että ilmoitettaisiin joko suora linkki tai polku, kun on kyse kuitekin samasta Finlex-palvelusta.

Aakkostus

Johtopäätökseni siis on, että lähteesi voidaan merkitä näin ja tässä järjestyksessä:

L 169/2007. 2007. Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Annettu 9.2.2007. Viitattu 15.3.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070169.

L 980/2012. 2012. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Annettu 28.12.2012. Viitattu 19.4.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980.

Viite viranomaisen tiedotteeseen

Jatkona edellisiin kysymys Viittaamisesta viranomaisten tiedotteista.

Voinko tehdä teksti ja lähdeviitteet näin?

Tekstissä—(STM 2012e). —- (Valtioneuvosto 2014c, vai 23.3.2014).

Lähdeluettelossa:
STM 2012e. STM:n tiedote 141/2012. Työryhmä: Uusi sosiaalihuoltolaki vahvistaa asiakkaan oikeutta saada palveluja. Http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/-/view/1823427

Valtioneuvosto 2014c. Valtioneuvosto 23.3.2014. Tiedote 114/2014. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kattavasti viidelle alueelle. Viitattu 19.4.2014. Http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=411768

Vastaus:

Kuten edellisessäkin vastauksessani totesin, jos henkilötekijää ei ole, aloitetaan viite lähteen nimellä.

Työryhmä: Uusi sosiaalihuoltolaki vahvistaa asiakkaan oikeutta saada palveluja.2012. STM:n tiedote 141/2012. Viitattu 24.4.2014.  Http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/-/view/1823427.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kattavasti viidelle alueelle. 2014. Valtioneuvoston tiedote 114/2014. Julk. 23.3.2014. Viitattu 19.4.2014. Http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=411768.

Tuon STM:n voi kirjoittaa ”auki” halutessaan.

Voiko STM-julkaisuista käyttää lyhennettä?

Voiko viitata STM-julkaisuihin lyhyesti, eli STM 2010b, 15; STM 2012a, 20 jne.?

Lyhyesti tekstissä viitattavissa (STM2010b, 15; STM 2012a, 20). Pidemmin (Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020, 15; Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma – Ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015,20).

Lähdeluettelossa vastaavasti:

STM 2010b. Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia. Kevennetty versio. Helsinki.  Viitattu 15.3.2014. Http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=2765155&name=DLFE-15437.pdf
[ http://urn.fi/ISBN:978-952-00-3106-0 (Urn-osoite löytyy julkaisusta, mutta ei toimi)]

STM 2012a. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma – Ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Väliarviointi ja toteutumisen kannalta erityisesti tehostettavat toimet. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:24. Helsinki. Viitattu 14.2.2014. Http://www.julkari.fi/handle/10024/103109

Vastaus:

JAMKissa lähdeviite aloitetaan henkilötekijällä. Jos lähteellä ei ole henkilötekijää, aloitetaan lähteen nimellä.

Lähteen nimen sijaan voidaan käyttää nimen virallista tai vakiintunutta lyhennettä. Lyhenteitä käytetään erityisesti asetuksissa (A), laissa (L) ja  standardeissa (SFS, ISO jne.).

Esimerkki-lähteidesi nimiä ei voi lyhentää virallisella tai vakiintuneella lyhenteellä.

Lähdeviite:

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. 2010. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia. Kevennetty versio. Helsinki: STM.  Viitattu 15.3.2014. Http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=2765155&name=DLFE-15437.pdf.

Tai:
Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. 2010. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia. Kevennetty versio. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.  Viitattu 15.3.2014. Http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=2765155&name=DLFE-15437.pdf.

Jos URN-osoite ei kerta toimi, voit käyttää suoraa nettiosoitetta. Lisäksin kustantajaksi ministeriön.

Tekstiviite on poikkeustapaus sen takia, että lähteen nimessä on mukana vuosiluku: (Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. 2010, sivut).

Toisessa lähteessäsi alanimen voi laittaa nimen täsmennykseksi julkaisuvuoden jälkeenkin, jos haluat:

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. 2012. Ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Väliarviointi ja toteutumisen kannalta erityisesti tehostettavat toimet. Helsinki: STM. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:24. Viitattu 14.2.2014. Http://www.julkari.fi/handle/10024/103109.

Miten viittaan rikoslain lukuihin ja pykäliin?

Olen täällä pohdiskellut oikeaoppista lähdeluettelon merkintää seuraavanlaisessa tapauksessa. Oikeusopintojen tehtävissä teen paljon viittauksia lakeihin. Nyt käsittelyssä on rikosoikeuden opinnot ja sen myötä rikoslaki. Kysyisinkin, että kun tekstissä viitataan rikoslakiin ja sen eri lukuihin ja pykäliin miten teen oikeaoppisesti lähdeluettelon niiden osalta.

Esimerkiksi.
Rikoslaki löytyy netistä http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001.
Rikosoikeuden eri tehtävissä olen viitannut useisiin lukuihin ja pykäliin seuraavasti.

FINLEX ® – Ajantasainen lainsäädäntö: 19.12.1889/39. Rikoslaki. 24. luku. Yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamisesta. Viitattu 15.3.2014.  Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L24.
FINLEX ® – Ajantasainen lainsäädäntö: 19.12.1889/39. Rikoslaki. 28.luku. Varkaudesta, kavalluksesta ja luvattomasta käytöstä. Viitattu 15.3.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L28.
FINLEX ® – Ajantasainen lainsäädäntö: 19.12.1889/39. Rikoslaki. 36.luku. Petoksesta ja muusta epärehellisyydestä. Viitattu 18.3.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001.

Onko raportointiohjeen mukaista tehdä lähdeluettelo ylläolevalla tavalla Eli onko lähdeluettelossa mainittava yksityiskohtaisesti myös rikoslain luvut ja onko oikein laittaa ne järjestykseen luvun mukaan?
Onko aloitus FINLEX…oikeaoppinen vai pitäisikö lähdeluettelo alkaa RL 19.12.1889/39….?

Vastaus:

JAMKissa lähdeviite aloitetaan lähteen nimellä, jos henkilötekijää ei ole.

Rikoslain eri lukuja ei ilmoiteta lähdeluettelossa eikä niitä laiteta järjestykseen luvun mukaan. Rikoslaki on yksi julkaisu Finlexin Ajantasainen lainsäädäntö -osiossa (tai Finlexin muissa osioissa). Siinä mielessä viittaukset kannattaaa lähdeluettelossa tehdä rikoslakiin eikä sen erillisiin kappaleisiin.

Säädöslähteet, oikeustapaukset, standardit ja muut vastaavat virallislähteet aloitetaan lähteen nimen virallisella tai vakiintuneella lyhenteellä. Voi käyttää joko L-lyhennettä, joka on virallinen lyhenne sanasta ”laki”. Oikeusoppineet taitavat käyttää RL-lyhennettä, joten sekin on kelpoinen lähdeviitteeseen, koska on vakiintunut lyhenne.

L 19.12.1889/39. Rikoslaki. Julkaisu Oikeusministeriön Finlex-palvelussa, osiossa Ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 15.3.2014. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001.

Tai

RL 19.12.1889/39. Rikoslaki. Julkaisu Oikeusministeriön Finlex-palvelussa, osiossa Ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 15.3.2014. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001.

Julkaisu-sanan tilalla voi olla Säädös-sana tai joku vastaava kuvaava ilmaisu.

Mikä julkaisuvuodeksi?

Jäin kuitenkin pohtimaan, pitäisikö tuossa olla erikseen näkyvissä myös julkaisuvuosi. Rikoslakiahan on päivitetty viimeksi tänä vuonna. Tulin siihen tulokseen, että kyllä pitäisi. Näinhän toimimme johdonmukaisesti muidenkin lähteiden kanssa: julkaisuvuosi tulee päivitysvuoden mukaan. Suosittelenkin sen vuoksi tällaista ratkaisua:

L 19.12.1889/39. 2014. Rikoslaki. Julkaisu Oikeusministeriön Finlex-palvelussa, osiossa Ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 15.3.2014. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001.

tai

RL 19.12.1889/39. 2014. Rikoslaki. Julkaisu Oikeusministeriön Finlex-palvelussa, osiossa Ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 15.3.2014. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001.

Säädösten muuttamislait

On tietysti mahdollista viitata lähdeluettelossa lakiin, jolla jokin lainpätkä muutetaan toisenlaiseksi. Silloin voi viitata tiettyyn rikoslain pykälään. Esimerkiksi:

L 845/2009. 2009. Laki rikoslain 36 luvun 6 §:n muuttamisesta. Säädös Oikeusministeriön Finlex-palvelussa. Viitattu 15.3.2014. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090845.

Tekstiviitteet

Tekstiviitteissä voi kuitenkin viitata lähteen tiettyihin osiin. Lähdeviitestandardin (SFS 5898, 2012, 26) mukaan ”jos viittaus koskee tietolähteen tiettyjä osia, niiden sijainti tietolähteessä (esim. sivunumero tai -numerot) merkitään sulkeissa vuosiluvun perään”.

Rikoslain 24. lukuun voi siis viitata esimerkiksi luvun numerolla: (L 19.12.1889/39. 2014, 24 luku) tai (RL 19.12.1889/39. 2014, 24 luku).

Laitoin poikkeuksellisesti välimerkin (pisteen) myös virallisen lyhenteen ja julkaisu-/päivitysvuoden väliin. Muuten tekstiviitteestä on hankala hahmottaa, mikä osa on julkaisun virallista lyhennettä, mikä vuosilukua.

Jos kertakaikkiaan haluaa tekstiviitteeseen luvun numeron lisäksi sen alaotsikon, jollaisina ne ovat Finlexissäkin, voihan sen tehdä, jos se antaa olennaista tietoa:

(L 19.12.1889/39. 2014, 24 luku Yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamisesta) tai (RL 19.12.1889/39. 2014, 24 luku Yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamisesta).

Suosisin itse kuitenkin tuota napakampaa tapaa, koska kuvittelen, että sitä olisi helpompi lukea. Eli tätä edellämainittua: (L 19.12.1889/39. 2014, 24 luku) tai (RL 19.12.1889/39. 2014, 24 luku).

Oikeuskäytännön lyhenne vs. tekstiviite opparissa

Finlexin Oikeuskäytäntö-osiossa käytetään vakiintuneesti rikoslaista mm. tällaisia lyhenteitä, tässä ote Korkeimman oikeuden päätöksestä vuodelta 2013:

RL 30 luku 4 § 1 mom 2 kohta

Periaatteessa vakiintuneita lyhenteitä saa lähde- ja tekstiviitteissä käyttää. Niin ajatellen em. lyhenne pitäisi olla ok.

Ongelma tähän käytäntöön tulee toisesta periaatteesta, jonka mukaan lähdeluettelossa olevan lähdeviitteen alun ja tekstissä olevan tekstiviitteen olisi oltava yhteneväiset.

Jos lähdeviite tehdään näin:
RL 19.12.1889/39. 2014. Rikoslaki. Julkaisu Oikeusministeriön Finlex-palvelussa, osiossa Ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 15.3.2014. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001.

… niin tekstiviite tehdään napsaisemalla lähdeviitteen alkua mukaan:
(RL 19.12.1889/39. 2014, sijainti lähteessä) eli (RL 19.12.1889/39. 2014, 30 luku).

Tai tarkemmin: (RL 19.12.1889/39. 2014, 30 luku, 4 §). Tekstiviitteeseen voi lisätä myös momentin ja kohdan, jos se on oleellista.

Jostain syystä on rikoslaissa käytetään ilmaisua ”30 luku” eikä ”30. luku”. Viimeksimainittu olisi luontevampi yleiskielellä. Mutta säädöskieli on oma maailmansa!

Suomen virallinen tilasto ja lähdeviitteet

Miten viittaan työvoimatutkimukseen? Tilastokeskuksen sivuilla on tällainen ohje:

Suomen virallinen tilasto: Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu]. ISSN = 1796-4938. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu 27.12.2013]. Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/tyti/index.html.

Vastaus:

Raportointiohje on hyväksytty jo vuosia sitten, JAMK Oy:n hallituksessa. Samalla otettiin käyttöön tietyt periaatteet lähdemerkinnän teolle. Yksi keskeinen periaate on opiskelijan näkökulman huomioon ottaminen. Siihen liittyy erityisesti lähdeviitteen selkeys, ymmärrettävyys ja yksinkertaisuus.

Sen vuoksi, mikäli mahdollista, lähdeviitteeseen ei tule sulkumerkkejä, hakasulkeita ym. erikoisuuksia. Emme vaadi opiskelijoita myöskään ISBN- , ISSN- tai muita vastaavia tunnisteita. (Patentin tunnus on kuitenkin ilmoitettava.)

Asiakirjastandardien muuttuessa olemme tavanomaistaneet myös muita oppariin liittyviä asioita, esimerkiksi siirtyneet isoista kirjaimista tavalliseen kirjoitustapaan kansi- ja kuvailulehdillä.

Alkuun Suomen virallinen tilasto vai Työvoimatutkimus?

Kumpikin on ok, mutta mielestäni suositeltavampaa on aloittaa lähdeviite lähteen nimellä. Tilaston pdf-versiosta nimittäin näen, että lähteen nimi todellakin on Työvoimatutkimus. Ja kuten lähdeviitestandardi suosittelee, tiedot lähdeviitteeseen otetaan nimiösivulta tai vastaavalta (tässä tapauksessa etusivulta).

Tilasto on laadittu marraskuun 2013 tietojen perusteella. Se kuuluu Suomen viralliseen tilastoon, sen Työmarkkinat 2013 -osioon. Lukija ei osaa päätellä, onko kyseessä julkaisusarja vai joku kirjamainen, moniosainen julkaisu.

Itse asiassa pdf-versio onkin ainut tapa tutustua tutkimukseen kerralla, joten lähdeviite on siinä mielessä helppo:

Työvoimatutkimus. 2013. Marraskuun 2013 tilasto. Julk. 20.12.2013. Helsinki: Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto, Työmarkkinat 2013. Viitattu 2.1.2014. Http://tilastokeskus.fi/til/tyti/index.html.

Tekstiviitteeksi tulee (Työvoimatutkimus 2013, sivut).

Huomasin, että Tilastokeskus itsekin viittaa tekstissä esimerkiksi näin: ”Lähde: Työvoimatutkimus 2013, marraskuu. Tilastokeskus”. Tai näin: ”Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus”.

Netissä olevat tilastotaulukot ja -kuviot

Netissä tutkimus on palasteltu liitetaulukoiksi ja kuvioiksi, joihin voi sitten viitata ihan erikseen. Esimerkiksi:

Työlliset ja työllisten trendi. 2013. Liitekuvio 1. Marraskuun 2013 tilasto. Julk. 20.12.2013. Helsinki: Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto, Työvoimatutkimus. Viitattu 2.1.2014. http://www.stat.fi/til/tyti/2013/11/tyti_2013_11_2013-12-20_kuv_001_fi.html.

Tai:

Liitekuvio 1: Työlliset ja työllisten trendi. 2013. Marraskuun 2013 tilasto. Julk. 20.12.2013. Helsinki: Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto, Työvoimatutkimus. Viitattu 2.1.2014. http://www.stat.fi/til/tyti/2013/11/tyti_2013_11_2013-12-20_kuv_001_fi.html.

Tekstissä lähde ilmoitetaan näin (Työlliset ja työllisten trendi 2013) tai näin (Liitekuvio 1: Työlliset ja työllisten trendi, 2013).

Tallennetyypiksi verkkojulkaisu vai ei?

Ei tarvitse ilmoittaa, että kyseessä on verkkojulkaisu. Opiskelijalta ei voi vaatia, että hän tietäisi monituiset julkaisujen tallennetyypit tai julkaisumuodot.

Lähdeviitestandardin ohjeessa näytetään käytettävän ilmaisuja verkkoaineisto tai online-tietokanta, esimerkeissä on ilmaisu online. Ja tuossa tilastokeskuksen esimerkissä on ’verkkojulkaisu’. Mutta JAMKissa siis pitää älytä nettiosoitteen perusteella, että kyseessä on julkaisu, joka on verkossa.

Saantitapaakaan ei silloin tarvita. (Ja opiskelijat saavat lähteitä käsiinsä mitä ihmeellisimmillä tavoilla!)

Lähdeviitestandardissa suositellaan luvussa 15.2.2 Julkaisumuoto: ”Sähköisen tietolähteen julkaisumuoto merkitään (ks. kohta 7)”. Siinä myös sanotaaan, että tarvittaessa sähköisen lähteen julkaisumuotoa voidaan täsmentää.

Kohta 7 on luku otsikolla Tallennetyyppi. Siinä ohjeistetaan, että tallennetyyppi ilmoitetaan tarvittaessa hakasulkeissa.

Luvun 7 esimerkit ovat [braille], [tietonauhakela], [CD], [DVD], [Blu-ray], [filmi (35 mm)], [karttapallo], [kartta], [mikrokortti (48x)], [mikrofilmirulla (16 m:n negatiivi)], [valokuva], [partituuri], [dia (2 tuumaa)], [äänilevy (45 rpm)], [videokasetti (VHS PAL)] ja [juliste].

Luvun 15.2.2 ovat [verkkoaineisto], [DVD], [online-tietokanta], [sähköinen kausijulkaisu], [tietokoneohjelma], [sähköpostiviesti], [digitaalinen kuva], [podcast-tallenne] ja [äänitiedosto].

Tuo tarkkuus, millä lähdeviitestandardin esimerkit ovat, sopii kirjaston luetteloijille ja varmaankin myös arkistoalan asiantuntijoille. Opiskelijoille niiden pakollinen ilmoittaminen aiheuttaisi hankaluuksia, hämmennystä ja kauhuakin.

Sen vuoksi olemme JAMKissa ottaneet lähdeviitestandardin kahdesta ehkä hieman ristiriitaisestaisestakin ohjeesta nimenomaan tallennetyyppi-ohjeen pikkaisen muotoiltuna: Vain yleisimmät tekniset tallennetyypit ilmoitetaan tarvittaessa. Ja tosiaankin ilman sulkuja ja hakasulkeita.

Yleisimpiä jamkilaisten tarvitsemia tallenteita saattavat nykyään olla esimerkiksi CD-levy, DVD, Blu-ray, valokuva, partituuri ja ehkä tietokone-ohjelmakin.

Tallennetyyppi/julkaisumuoto/julkaisuformaatti kuvaa mielestäni teknologiaa, jossa tai jolla lähde on julkaistu. Se ei kuvaa tietojen sisällöllistä esitystapaa tai julkaisun lajia, joita ovat esimerkiksi  opinnäytetyö, pöytäkirja tms.. Standardin esimerkit ovatkin ainakin itselleni vaikeita. Onko kartta tekninen tallennetyyppi/julkaisumuoto vai sisällöllisesti omanlaisensa julkaisunlaji? Entä sähköpostiviesti?

Mutta jos tuntuu epävarmalta, teknisiä lisätietoja voi halutessaan ilmoittaa täsmennyksinä/huomautuksina (muina yleisinä tietoina) lähdeviitteessä.

Viitattu ja päivämäärä

Se päivämäärä, jolloin opparintekijä on oikeasti lukenut lähteen, katsonut sitä tai kuunnellut sitä, siis viitannut siihen, ilmoitetaan ilmaisulla Viitattu päivämäärä. JAMKissa se tulee lähdeviitteeseen ihan omana tietynlaisena tietonaan omaksi lauseeksi. Siis piste ja välilyönti ennen ja piste jälkeen: Viitattu 2.1.2014.

Tämä on ollut selkein toimintatapa, kun hakasulut on jätetty lähdeviitteestä pois.

Mutta on käytännöllä toinenkin syy: hämmennyksen estäminen. Jos julkaisussa ei kerrota kustannuspaikkaa ja kustantajaa, mihin opiskelija silloin änkeisi viitattu+päivämäärän?  Näinhän tapahtuu usein, kun kyse on e-kirjoista tai e-lehtien artikkeleista, joita on netti pullollaan.

Toimeksiantajalta saatu OKM:n muistio

Miten teen oikein teksti- ja lähdeviittausmerkinnän, kun kyseessä on Opetus- ja kulttuuriministeriön keskustelumuistio Tekijänoikeuspolitiikasta 2012? Olen saanut tämän muistion paperiversiona opinnäytetyöni toimeksiantajalta. Muistioon ei ole merkitty kirjoittajien / osallistujien nimiä.

Vastaus:

Tietoa OKM:n muistiosta näyttää olevan ministeriön sivuilla: http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2012/Tekijanoikeuspolitiikka2012.html

Julkaisusta löytyvät nämä tiedot:

  • Julkaisun nimi Tekijänoikeuspolitiikka 2012; Keskustelumuistio
  • Tekijät Kulttuuriyksikkö, tekijänoikeuspolitiikan ryhmä
  • Työryhmä
  • Julkaisusarja Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:20
  • Julkaistu 26-11-2012
  • Sivumäärä 35
  • ISBN 978-952-263-168-8 (PDF)
  • ISSN-L 1799-0327, 1799-0335 (PDF)
  • Kieli suomi
  • Tilaukset –
  • Julkaisija Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Koska muistiolla ei ole henkilötekijää, lähdeviite alkaa sen nimellä. Julkaisun lajina on keskustelumuistio:

Tekijänoikeuspolitiikka 2012. 2012. Keskustelumuistio. Julk. 26.11.2012. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 19.12.2013. Http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeuspolitiikka/tekijanoikeus__Keskustelumuistio_18062012.pdf.

Näin tulee siis lähdeviite netissä olevaan keskustelumuistioon. Mutta miten viitataan toimeksiantajalta saatuun paperiversioon?

Tuosta em. luetelmasta päättelen, että muistiota ei voi tilata ollenkaan. Sitä ei siis saa paperiversiona, vaan se on ainoastaan netissä.

Tavoite on, että opparintekijät käyttäisivät, mikäli vaan mahdollista, aina alkuperäisiä lähteitä. Sen vuoksi suosittelen, että käytät lähteenä tuota netissä olevaa versiota, etkä toimeksiantajalta saatua paperiversiota.

Tekstiviite – poikkeustapaus

Julkaisun nimessä on valmiiksi vuosiluku. Tämä aiheuttaa poikkeuksen tekstiviitteen tekemisessä. Tekstiviitteeseen on pakko ängetä piste, koska muuten kaksi vuosilukua olisi peräkkäin. Ja silloin lukija muuten voisi luulla, että kirjoittaja ei ole viimeistellyt tekstiä.

Joten tekstiviite tehdään näin (Tekijänoikeuspolitiikka 2012. 2012, sivut).

Miten yamk-koulutusohjelman nimi kirjoitetaan?

Miten lähdeviitteessä kerrotaan YAMK-koulutusohjelma? Entä kuvailulehdellä?

 

Vastaus:

HUOM! Muutos tähän vastaukseen 5.10.2015: Katso ylempi AMK -kirjoitusasu postauksesta 5.10.2015.

 

 

Alkuperäinen vastaus:

Olen aiemmin miettinyt YAMK-oppareiden ja gradujen merkitsemistapoja: http://blogit.jamk.fi/oppari/2013/05/23/viittaus-yamk-oppariin-vs-graduun/

Silloin olen näköjään ohjeistanu niin, että voi käyttää sitä muotoa, mikä on kansilehdessä tai kuvailulehdessä.  Se on tavallaan pätevä neuvo edelleenkin, jos ajatellaan, että lähdeviitteeseen otetaan tiedot nimiölehdeltä (= kuvailulehti oppareissa). Mutta koulutusohjelman nimellä ja sen kirjoitusasulla on väliä myös kansi- ja kuvailulehdillä.

Joten mietitäänpä asiaa tarkemmin.

Enkunkielessä tämä ei tuota samanlaista ongelmaa, koska jo koulutusohjelman nimestä näkyy, että kyse on yamk-opparista: Master’s degree…

JAMKin käytäntöjä

JAMK.fi-sivulta näen monenlaista käytäntöä. Joskus koulutusohjelma-sana on mukana, joskus ei. Tyypillisesti ylemmän ammattikorkeakoulun koulutusohjelmassa on lisäys ’YAMK’:

Logistiikka, YAMK
Palveluliiketoiminnan koulutusohjelma, YAMK.

JAMKin www-sivuilla saan 101 osumaa yamk-sanalla ja 208 osumaa ’ylempi amk’ -hakufraasilla.

Theseuksessa JAMKin koulutusohjelmalistauksessa käytetään lyhennettä ”(Ylempi AMK)” isolla y:llä ja sulkumerkeillä. Esimerkki:  Automaatioteknologian koulutusohjelma (Ylempi AMK).

Theseuksen jamkilaisissa yamk-oppareissa on vaihtelevia kirjoitusasuja. Sen huomaa, kun tutkii kansi- ja kuvailulehtiä. Koska logistiikan koulutusohjelma on sekä amk-koulutuksena että yamk-koulutuksena, on herkullista katsoa, miten yamk-opiskelijat ilmaisevat koulutusohjelmansa. Ainakin näin:

Logistiikka
Logistiikka, ylempi amk
Logistiikka Ylempi AMK
Logistiikka, Ylempi Amk
Logistiikan koulutusohjelma (YAMK)
Logistiikan koulutusohjelma, YAMK
LOGISTIIKAN KOULUTUSOHJELMA, YAMK
Logistiikan koulutusohjelma YAMK
Logistiikan koulutusohjelma, ylempi AMK-tutkinto
Logistiikan koulutusohjelma, Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto
Ylemmän ammattikorkeakoulun logistiikan koulutusohjelma
Ylempi logistiikan koulutusohjelma

Mikä näistä olisi suositeltavin kirjoitusmuoto?

Viranomaisten käytäntöjä

Kotimaisten kielten keskuksen (kotus) lyhenneluettelossa ei kuitenkaan ole YAMKia. Siellä on vain tämä lyhenne: AMK ~ amk ammattikorkeakoulu. Eli kumpikin on ok: AMK ja amk.

Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla on päätös YAMK-koulutusohjelmista vuodelta 2012. Sielläkään koulutusohjelman nimestä ei pysty päättelemään, että kyseessä on yamk-koulutusohjelma. Esimerkki: Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma.

OKM:n asiakirjassa tutkintonimikkeessä on kuitenkin lyhenne mukana: tradenomi (ylempi AMK), pienellä y:llä.

Suositukset asiatekstin kirjoittamisesta

Koska OKM ei käytä lyhennettä yamk tai YAMK, eikä sitä ole Kotuksen lyhenneluettelossakaan, emme käytä sitä opparin kansi- tai kuvailulehdessä. Ilmaisu ’ylempi amk’ on hyvä, mutta pitäisikö siihen tulla isoja kirjaimia johonkin kohtaan?

Oppariohjeissa suositaan nyt, standardien mukaisesti, että sanat kirjoitetaan mahdollisimman normaalisti. Ei siis erikoisia kirjoitusmuotoja. Siinä mielessä ylempi AMK pienellä y:llä kirjoitettuna on suositeltavampi kuin Ylempi AMK isolla y:llä ja AMK:lla. Ja koska Kotimaisten kielten keskus antaa mahdollisuuden kirjoittaa joko AMK tai amk, niin käytetään mieluummin pieniä kirjaimia.

Emme myöskään ole suosineet sulkumerkkien käyttöä lähdeviitteessä, joten emme kirjoita fraasia ’ylempi amk’ sulkuihin.

Vastaus tiivistetysti

Pyysin tästä asiasta vielä mielipidettä Kielikeskuksen viestinnän opettajilta.

Kuvailulehdelle: Koulutusohjelman nimi, ylempi amk.

Esimerkiksi logistiikan yamk-opiskelija naputtelee kuvailulehden koulutusohjelma-laatikkoon näin: Logistiikka, ylempi amk

Lähdemerkintään ylempi amk tulee näin:

Teivainen, J. 2013. Toimitusketjun kustannusten mallintaminen. Energiakäyttöön tarkoitetun karsitun rankapuun toimitusketjun mallintaminen metsäautotien varresta käyttöpaikalle. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, tekniikan ja liikenteen ala, logistiikan koulutusohjelma, ylempi amk. Viitattu 16.12.2013. Http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305148491.

Oman alansa nimen (esim. tekniikka ja liikenne) voi varmistaa OKM:n sivuilta.
JAMKin yamk-koulutusohjelmat kerrotaan opinto-oppaassa (muuta YAMK -> ylempi amk).

Viittaaminen Facebook-sivuun

Kuinka merkitsen lähteen, joka on Facebookin sivustolla ja jonne olen kirjautunut omalla käyttäjätunnuksella ja salasanalla?

Vastaus:

Jos käytät opinnäytetyössäsi tietoperustan lähteinä Facebook-sivuja, niiden on oltava perusteltuja ja yleensä asiantuntijoiden tai luotettavien organisaatioiden sivuja.

En kuitenkaan näe oleellista eroa sillä, viittaako opparintekijä luotettavan organisaation www-sivuihin vai Facebookiin (tai muuhun sosiaaliseen mediaan). Esimerkiksi JAMKin Facebook-sivun tieto on yleensä yhtä luotettavaa kuin JAMKin www-sivuillakin oleva tieto.

Julkiset sivut vs. yksityiset sivut

Osa Facebook-sivuista on julkisia. Näitä ovat esimerkiksi JAMKin sivut ja JAMKin kirjaston sivut. Julkkiksilla, mm. urheilijoilla, taiteilijoilla, poliitikoilla ja kuninkaallisilla on Facessa yksityisten sivujensa lisäksi – tai pelkästään – julkisia sivujaan, joiden seuraajaksi voi ryhtyä helposti tykkäämällä sivusta.

Koska tv-katsojana tykkäsin kovasti tämänvuotisista itsenäisyyspäivän juhlista, kävin kurkkaamassa pressan naamakirjaa.

Sauli Niinistö 17 tuntia sitten
Kiitos kovasti palautteesta, tunnelmakuvianne onkin tullut kymmenisen tuhatta! Upeaa kuulla, että konsertti oli tullut ”luoksenne” koteihin, niin on moni kertonut. Paljon on jo kiitetty kapellimestaria ja esiintyjiä, unohtumattomia suorituksia, mutta vielä erityiset kiitokset kokonaisvastuuta kantaneille ohjaaja Marika Vapaavuorelle ja musiikista vastanneelle Helena Hiilivirralle! SN

Suomen tasavallan presidentin Facebook-sivu on julkinen, ja Niinistö päivittää sitä itse SN-puumerkillänsä. Postauksia pääsee lukemaan ilman Facebook-tunnuksia, vaikka sivun yläreunassa onkin teksti ”Rekisteröidy Facebookin nyt ja saat yhteyden käyttäjään Sauli Niinistö”.

Mutta miten ihmeessä lähdeviite tehdään, eihän tuossa ole edes otsikkoa?

Pitkän nimen voi lyhentää ja kellonajan ilmoittaa

JAMKin lähdemerkintä noudattaa suurin piirtein tällaista kaavaa:

Tekijät. Julkaisuvuosi. Lähteen nimi. Tallennetyyppi tarvittaessa. Julkaisun laji tarvittaessa. Painos- tai versiotiedot jos löydettävissä. Julkaisukanava/media julkaisupäivämäärä tarvittaessa,lähteen sijainti julkaisukanavassa. Päivitysaika. Julkaisupaikka ja kustantaja. Muut täsmentävät tiedot tarvittaessa. Verkkolähteistä Viitattu päivämäärä. Verkkolähteistä verkko-osoite.

Jos FB-sivulla on useita päivityksiä samana päivänä, lähdeviitteessä voi ilmoittaa myös kellonajan muodossa tunnit:minuuti. Tarkan kellonajan näkee, kun laittaa hiiren kursorin sihen, missä kerrotaan ajanmääre, esimerkiksi ”17 tuntia sitten”.

Lähdeviite-standardi (SFS 5989, 2012) antaa mahdollisuuden epäkäytännöllisen pitkän nimen lyhentämiseen, kunhan ekoja sanoja ei jätetä pois. Poisjätetyt sanat korvataan kolmella pisteellä.

Henkilön julkinen Facebook-sivu

Edellä kerrottua logiikkaa seuraten teen lähdeviitteen näin:

Niinistö, S. 2013. Kiitos kovasti palautteesta… Facebook 8.12.2013, Sauli Niinistö. Tilapäivitys Tasavallan presidentti Sauli Niinistön virallisella sivulla. Viitattu 9.12.2013. https://www.facebook.com/niinisto.

Tai kellonajan kanssa:

Niinistö, S. 2013. Kiitos kovasti palautteesta… Facebook 8.12.2013 16:58, Sauli Niinistö. Tilapäivitys Tasavallan presidentti Sauli Niinistön virallisella sivulla. Viitattu 9.12.2013. https://www.facebook.com/niinisto.

Käytin tässä termiä ’tilapäivitys’, koska FB:n ohjeissa käytetään sitä. Kun tiirailen ihmisten fb-seiniä, huomaan termit ’julkaisu’ tai ’äskettäiset julkaisut’. Kaikki nämä ovat mielestäni ok.

Julkinen Facebook-sivu ilman henkilötekijää

Mutta miten toimitaan silloin, kun kyse on kasvottomasta instituutiosta? Esimerkiksi JAMKista 😉 Lukijan ei silloinkaan tarvitse kirjautua Faceen. Yritetäänpä:

Congratulations to us all! 2013. Facebook 22.11.2013, JAMK University of Applied Sciences. Tilapäivitys Jyväskylän ammattikorkeakoulun sivulla. Viitattu 9.12.2013. https://fi-fi.facebook.com/jamk.fi.

Henkilön yksityinen Facebook-sivu

Päästäkseen katsomaan meidän taviskansalaisten fb-julkaisuja, on oltava Facebook-käyttäjätunnus (tili) ja salasana. Ja sitten on vielä saatava kyseiseltä henkilöltä hyväksyntä kaveripyyntöön.

Yleensä yksityishenkilöiden päivityksiä ei käytetä opparin tietoperustan rakentamisessa. Laitan tähän kuitenkin lähdemerkintä-esimerkin:

Ikävalko, N. 2013. Restonomin huolella hauduttama aamupuuro… Facebook 9.12.2013, Nanna Ikävalko. Tilapäivitys yksityisellä sivulla. Viitattu 9.12.2013. Https://www.facebook.com/.

Yksityinen Facebook-sivu ilman henkilötekijää

Onko olemassa aidosti yksityisiä organisaatioiden sivuja? En ole varma, joten heitelkää vinkkejä tänne päin.

Suljettuja ryhmiä Facebookissa kuitenkin on. Suljettu sivu on jollakin tavalla verrattavissa yksityiseen fb-sivuun, koska sen tilapäivitykset näkyvät vain ryhmään hyväksytyille jäsenille.

Suljetuissa ryhmissä tilapäivityksiä tekevät yleensä jäsenet omilla nimillään (tai nimimerkillään):

Autio, A. 2013. Varovaisempi eteneminen taudin tunnusmerkistön määrittelyssä olisi vähentänyt ADHD:n ylidiagnosointia… Facebook 22.11.2013, Suomen vammaistutkimuksen seura ry. Anu Aution tilapäivitys suljetun ryhmän sivulla. Viitattu 9.12.2013. Https://www.facebook.com/groups/120066628010078/.

Suljettuja ryhmiä on monenlaisia. Kannattaa harkita, mitkä niistä ja niiden julkaisuista ovat kelvollisia lähdeluetteloon.

Jos sivulta käy ilmi tilapäivityksen tekijän asiantuntijuus kyseisen foorumin toimijaksi, se tuo lähdeviitteeseen lisäarvoa:

Autio, A. 2013. Varovaisempi eteneminen taudin tunnusmerkistön määrittelyssä olisi vähentänyt ADHD:n ylidiagnosointia… Facebook 22.11.2013, Suomen vammaistutkimuksen seura ry. Vammaispalvelujen käsikirjan päätoimittaja Anu Aution tilapäivitys suljetun ryhmän sivulla. Viitattu 9.12.2013. Https://www.facebook.com/groups/120066628010078/.

Tai:

Autio, A. 2013. Varovaisempi eteneminen taudin tunnusmerkistön määrittelyssä olisi vähentänyt ADHD:n ylidiagnosointia… Facebook 22.11.2013, Suomen vammaistutkimuksen seura ry. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoissuunnittelija Anu Aution tilapäivitys suljetun ryhmän sivulla. Viitattu 9.12.2013. Https://www.facebook.com/groups/120066628010078/.

Entä kommentit?

Kommenteissa on harvoin tärkeää asiaa tietoperustan rakentamisen näkökulmasta katsottuna. Sen vuoksi viitteitä niihin ei opparin lähdeluettelossa yleensä ole.

Joku voi toki käyttää kommentteja tutkimusaineistonaan. Silloin ne eivät kuitenkaan ole lähdeaineistoa eikä niitä ilmoiteta lähdeluettelossa.

Siltä varalta, että jollakin on tutkimusaineistonaan fb-keskustelujen kommentteja ja tämä joku haluaisi listata siteeraamiaan (suoria lainauksia) tai referoimiaan (omin sanoin tiivistämiään) kommentteja vaikka liitteessä, kokeilen tässä, miten viite silloin voitaisiin tehdä:

Sormunen, S. 2013. NO Sammoo mieltä… Facebook 9.12.2013 11:35, Kuningaskuluttaja. Sari Sormusen kommentti YLE TV1:n kuluttajaohjelman tilapäivitykseen HS vertaili älykännyköiden akkujen kestävyyttä… Viitattu 9.12.2013. Https://www.facebook.com/Kuningaskuluttaja.

Korpiola, S. 2013. Ja juuri sain vastauksen Fazerilta, kun kysyin että mistä niiden xylitoli tehdään… Facebook 27.11.2013 15:36, Kemikaalicoctail. Sirpa Korpiolan kommentti toimittaja Noora Shinglerin tilapäivitykseen ”Pastilli, jolla on aito ja kotimainen tausta”… Viitattu 9.12.2013. Https://www.facebook.com/pages/Kemikaalicocktail/211737428850438.

EUR-LEXin asiakirja: lyhenne vai nimi?

Opiskelija käyttää lähteenään Euroopan komission asiakirjaa. Tehdäänkö siihen lähdeviite lyhenteellä KOM (2006)0848 kuten lakilähteisiin, vai muulla tavalla?

Linkki on: http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:52006DC0848:FI:NOT

Jos muulla tavalla, tulisiko se silloin näin:

Euroopan komissio. 2007. Uusiutuvia energianlähteitä koskeva etenemissuunnitelma -Uusiutuvat energianlähteet 2000- luvulla: kestävämmän tulevaisuuden rakentaminen. KOM (2006) 848.

Vastaus:

JAMKissa tekijänä on aina henkilö, ei yhteisö, joten lähdeviitteen aloittaminen Euroopan komissiolla ei tule kyseeseen.

Puheena oleva dokumentti on EUR-LEXin sivulla, joka viittaisi lakiteksteihin. Siinä mielessä voisi ajatella, että viitteen voisi tehdä lakilähteiden tavoin lyhennettä käyttäen.

En löytänyt Kotuksen (Kotimaisten kielten keskuksen) lyhenneluettelosta tähän tilanteeseen sopivaa virallista lyhennettä. Sehän ei tietty ole mikään este: jos EU käyttää tiettyä vakiintunutta lyhennettä  tämäntapaisista lähteistä, lyhennettä voi toki käyttää.

Klikkasin tuota linkkiä. Pääsin sivulle, jossa kohdassa ”Otsikko ja viite” ovat nämä tiedot:

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille – Uusiutuvia energialähteitä koskeva etenemissuunnitelma – Uusiutuvat energialähteet 2000-luvulla: kestävämmän tulevaisuuden rakentaminen {SEK(2006) 1719} {SEK(2006) 1720} {SEK(2007) 12}

/* KOM/2006/0848 lopull. */

Mielestäni tässä voi käyttää lyhennettä, tai sitten aloittaa julkaisun nimellä.

Eli näin lyhenteellä:

KOM/2006/0848. 2007. Uusiutuvia energialähteitä koskeva etenemissuunnitelma – Uusiutuvat energialähteet 2000-luvulla: kestävämmän tulevaisuuden rakentaminen.  Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille 10.1.2007. Viitattu 15.4.2013. http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:52006DC0848:FI:NOT.

Tai näin julkaisun nimellä:

Uusiutuvia energialähteitä koskeva etenemissuunnitelma – Uusiutuvat energialähteet 2000-luvulla: kestävämmän tulevaisuuden rakentaminen.  Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille 10.1.2007. Viitattu 15.4.2013. http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:52006DC0848:FI:NOT.

Tekstiviitteessä epäkäytännöllisen pitkän nimen voi lyhentää kolmella pisteellä, kunhan nimen merkitys ei muutu (julkaisussa ei ole numeroituja sivuja):

Tekstiä tekstiä tekstiä (Uusiutuvia energialähteitä koskeva etenemissuunnitelma… 2007).

Vielä kolmaskin tapa tässä on: Julkaisun nimen ja sen täsmennyksen voi myös erottaa toisistaan lähdeviitteessä, jos lähdeviite pysyy lukijalle ymmärrettävänä:

Uusiutuvia energialähteitä koskeva etenemissuunnitelma . 2007. Uusiutuvat energialähteet 2000-luvulla: kestävämmän tulevaisuuden rakentaminen.  Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille 10.1.2007. Viitattu 15.4.2013. http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:52006DC0848:FI:NOT.

Lähetänpä vielä varmuuden vuoksi meiliä Komission kirjastoon ja kysäisen, mitä suosittelevat..

****

Lisäys 16.4.13:

Tässä Saarimäen Taavin pätevä ohje suoraan Euroopan komission keskuskirjastosta (Taavi vaikutti muinoin amk-maailmassa):

KOM-asiakirjoihin viitatessa kannattaa aina laittaa näkyviin myös asiakirjanumero sekä siihen kuuluva ”lopull.” Eli näin: KOM/2006/0848 lopull. Lopullinen on tärkeää siinä mielessä, että KOM-asiakirjoista voi olla monia versioita,  mutta tuo ”lopull.” on se virallinen (usein kyllä se jätetään pois, mutta tarkka pitää sen viitteessä mukana). Pitäisin asiakirjanumeron viitteessä myös silloin, kun mukana on linkki Eur-Lexiin: linkki voi jonain päivänä olla toimimatta, ja silloin voi viime kädessä päästä KOM-asiakirjaan käsiksi esim. tallekirjastojen  kokoelmissa asiakirjanumeron perusteella. Viite on myös informatiivinen: KOM = valmisteleva asiakirja, viitteessä vuosi, jne. Lisää selityksiä asiakirjojen ja Eur-Lexin kryptisiin lyhennyksiin löytyy täältä: http://eur-lex.europa.eu/fi/tools/TableSectors.htm.

KOM-asiakirjan viitteellä on kätevä hakea kaikkia muitakin asian valmistelussa syntyneitä asiakirjoja Prelexissä (EU:n toimielinten välisen päätöksenteko-prosessin tietokanta):  http://ec.europa.eu/prelex.

Viittaus suoraan alasivulle netissä

Kiitos edellisestä vastauksestasi, auttoi paljon! Mitäs mieltä olet allaolevasta? Eikö tämä ole liian pitkä selitys?

–>  http://team.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=46794&contentlan=1&culture=fi-FI;

Toiminta ja palvelut. Viennin edistäminen, matkat ja tapahtumat. 2013. Valtioneuvoston ohjaaman verkoston esittely. Viitattu 5.3.2013.

Vastaus:

Hauska kuulla, että koit vastaukseni hyödylliseksi!

Pituudesta ehkä sen verran, että voit ehkä oikaista yhdessä mutkassa hieman. Koska käytät tuota alasivua Viennin edistäminen jne., voit viitata siihen suoraan. Esimerkiksi näin:

Viennin edistäminen, matkat ja tapahtumat. 2013. Team Finland -verkoston sivu. Julk. Ulkoasiainministeriö. Päiv. 13.3.2013. Viitattu 5.3.2013. http://team.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=46795&contentlan=1&culture=fi-FI.

Jos tarkoitit linkin pituutta, minusta se näyttää ok:lta. Sopii nätisti yhdelle riville.

Team Finland -sivuston viitteet

Aloitin opinnäytetyön kirjoittamisen pari viikkoa sitten ja olen nyt pähkäillyt hirveästi (lähdeviittausohjeitakin lukien) millä tavalla minun tulee merkitä erään erittäin usein käyttämäni internet-sivuston lähteet jokaisen kappaleen loppuun ja myöskin lähdeluetteloon. Sivusto on: http://team.finland.fi/Public/Default.aspx  Voisitko antaa minulle esimerkkilähdeviittaukset vaikkapa tähän: http://team.finland.fi/Public/default.aspx?nodeid=46788&contentlan=1&culture=fi-FI ?

Vastaus:

Kyseessä näyttää olevan Team Finland -verkoston ylläpitämä sivusto, jota ohjaa Valtioneuvosto ja jonka toimittamisesta vastaa Ulkoministeriö. Verkostossa on ministeriöitä ja myös ministeriöiden ohjaamia merkittäviä toimijoita. Se on Suomen taloudellisten ulkosuhteiden tehostamisverkosto, joka kokoaa esimerkiksi markkinatietoa sivustollensa.

Koska lähteellä ei ole henkilötekijää, lähdeviite aloitetaan lähteen nimellä.

On hyvä kertoa sivun luonteesta, koska se auttaa lukijaa arvioimaan lähteen luotettavuutta ja käyttökelpoisuutta. Lähdeviite tulee lähdeluetteloon esimerkiksi näin:

Mikä Team Finland? 2013. Valtioneuvoston ohjaaman verkoston esittely. Viitattu 14.3.2013. Http://team.finland.fi/Public/default.aspx?nodeid=46788&contentlan=1&culture=fi-FI.

Tekstiviitteisiin lähde tulee tavalliseen tapaan:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Mikä Team Finland? 2013).

Jos sinulla on peräkkäisten kappaleiden lähteenä vain tuo kyseinen sivu, voit käyttää tekstiviitteissä lyhennettä mt. eli mainittu teos. Viralliset ja tavallisimmat lyhenteet löytyvät Kotimaisten kielten keskuksen (Kotuksen) sivuilta: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149.

Jos lähteessä olisi sivunumerointi, voisi käyttää lyhennettä mts. eli mainitun teoksen sivu(i)lla.

Jos referoit muitakin lähteitä samassa tekstikappaleessa, mt.-lyhennettä ei voi silloin käyttää, vaan lähteet on laitettava kokonaan näkyviin, esimerkiksi näin: (Mikä Team Finland? 2013; Korhonen 2011, 45 – 46).