Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: asetukset

Tekstiviite lakiin tyylillä (PKL 806/2011, 7:23:1)

Onko oikein seuraavanlainen lakia koskeva tekstiviite:
xxxxxxx kuulutusmenettely xxxxxxxx (PKL 806/2011, 7:23). 

Kyseessä siis pakkokeinolain 7 luvun 23 §. Mites jos haluaisin siihen vielä momentin? PKL 806/2011, 7:23:1?

Tarvitseeko olla tuo lain päivämäärä vai riittääkö lain numero ja vuosi? Opparin I kurssilla oli seuraavanlainen ohje:

Viitteessä (A 16.12.2004/ 1163.) Lähdeluettelossa A 16.12.2004/1163.

Vastaus:

Mielestäni tämä on sallittu kirjoittamistapa: (PKL 806/2011, 7:23:1). Se näyttää olevan tyypillinen kirjoittamistapa ainakin osassa alanne tekstiviitteitä.

Lain numero ja vuosi riittävät tässä tapauksessa. Opintojaksollanne on ilmeisesti ollut käytössä vanha versio raportointiohjeesta, jos tuo esimerkki on mainittu ainoana mahdollisuutena; voin päätellä sen myös tuosta vuosiluvusta 2004.

Tekstiviite tehdään sen mukaan, miten lähde on ilmoitettu lähdeluettelossa.

Onko tuo PKL-lyhenne vakiintunut alallasi? Se ei näytä jostain syystä olevan Edilexissä (ks. tässä tekstissä myöhemmin tuleva linkki). Googlettamalla selviää, että se on yleisesti käytössä. Sitä voi käyttää.

Raportointiohje, ks. samantapainen POL-esimerkki:

Lait ja asetukset ja muut virallislähteet

Ensimmäisenä tietona voidaan käyttää virallista lyhennettä tai vakiintunutta lyhennettä (ks. esim. Edilex).

A 26.2.2009/92. Valtioneuvoston asetus työmarkkina-alueista. Viitattu 12.5.2016. http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö.

Huoneenvuokralaki 481/1995. Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta. Annettu 31.3.1995. Viim. muutos 18.1.2013. Viitattu 31.8.2016. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950481.

L 548/2016. Laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Viitattu 31.8.2016. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20160548.

POL 628/1998. Perusopetuslaki. Annettu 21.8.1998. Viim. muutos 19.2.2016. Viitattu 31.8.2016. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628.

SFS-ISO/IEC 27018:2015. Menettelyohjeet henkilötietojen suojaamiseen henkilötietoja käsittelevissä julkisissa pilvipalveluissa. Aihealueet: Informaatioteknologia, turvallisuustekniikat. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS. Vahvistettu 18.5.2015. Viitattu 1.7.2015. https://janet.finna.fi, SFS Online.

Rakennusmääräyskokoelma, F1

Miten viitataan Suomen rakentamismääräyskokoelman asetukseen F1? Riittääkö tekstiviitteenä (A 1.3.2005)?

Tämä kokoelma ei ole Finlexissä vaan löytyy ympäristöministeriön sivujen alta netistä pdf:nä http://www.finlex.fi/data/normit/28203-F1su2005.pdf

Joten emme ole löytäneet tälle asetukselle vastaava muotoista viittausta kuin vaikka lastensuojelulakiin viitatessa (L 13.4.2007/417) eli tuota ”kauttaviiva + numerot” päivämäärän jälkeen. Ja sivunumeroakaan ei ilmeisesti ole tapana merkitä lakiin tai asetuksiin viitatessa?

Olisi mahtavaa, jos ehdit vastailla ennen tämän viikon loppua, sillä palautamme opparin arviointiin sunnuntaina. Mutta, eihän elämä siihen kaadu, jos yhdet lähdeviittaukset eivät ole täysin oikein 🙂

Vastaus:

No ei kaadu. Ihan olette oikeilla jäljillä: lähdeviitteet eivät ole tärkeintä elämässä!

Kyseessä on tuttu dokumentti, luen sitä vähän väliä.

Suomen rakennusmääräyskokoelma lyhennetään yleensä RakMk. Jos katsotte tuota F1-määräystä, huomaatte, että sielläkin, aika alussa tekstiä, viitataan toiseen määräykseen näin: RakMk G1.

Rakennusmääräyskokoelma-sivun alussa käytetään sanaa säännös. Sitä voi varmaan käyttää myös lähdeviittessä.

Lähdeviite esim. näin:

RakMk F1. 2005. Esteetön rakennus. Määräykset ja ohjeet. Säännös Ympäristöministeriön www-sivulla. Viitattu pp.kk.vvvv. Http://www.ym.fi/fi-fi/maankaytto_ja_rakentaminen/lainsaadanto_ja_ohjeet/rakentamismaarayskokoelma.

TAI (jos vaikka linkissä ei lukisi rakentamismääräyskokoelmaa):

RakMk F1. 2005. Esteetön rakennus. Määräykset ja ohjeet. Säännös Suomen rakentamismääräyskokoelmassa Ympäristöministeriön www-sivulla. Viitattu pp.kk.vvvv. Http://www.ym.fi/fi-fi/maankaytto_ja_rakentaminen/lainsaadanto_ja_ohjeet/rakentamismaarayskokoelma.

Tekstiviite, sivunumeron voi ilmoittaa, koska pdf:ssä sellaiset on:

Tekstiä tekstiä tekstiä (RakMk F1 2005, sivunro).

***

Muutos tähän postaukseen 14.4.16/sp: Otettu pois virke ympäristöministeriön asetuksesta ja lisätty toinen lähdeviitemahdollisuus.

Rikoslaki-lyhenne lähdeluettelossa

Käytämme lähteinä useita lakeja ja löysin ohjeesi, jonka mukaan ne tulee laittaa lähdeluetteloon aikajärjestykseen vanhimmasta uusimpaan. Päteekö tämä silloinkin kun käytämme jollekin laille vakiintunutta lyhennettä? Esimerkiksi käytämme tekstissämme rikoslain 20 luvun 6§ eli merkitsemmekö lähdeluetteloon sen

RL19.12.1889/39. Rikoslaki. Säädös säädöstietopankki Finlexin sivuilla. Viitattu 6.4.2016. Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö. 

Ja tekstiviite RL 19.12.1889/39. 2015, 20 luku, 6§.

Onko oikein? Ja rikoslaki tulee lähdeluetteloon R-kohdalle, eikä muiden lakien kanssa samaan?

Vastaus:

Aakkosjärjestys on se, jota ensisijaisesti noudatetaan ja jonka mukaisesti myös lyhenteet sijoitetaan paikallensa lähdeluettelossa. RL siis R:n kohdalle!

Raportointiohjeessa on haparointia koskien lyhenteitä, joissa on jo valmiina vuosiluku. Korjaamme asian kesällä, kun raportointiohjetta tuunaillaan ensi lukuvuotta varten.

Säännöksi tulee, että niissä lähdeviitteissä, jotka alkavat vuosiluvun sisältävällä lyhenteellä tai vakiintuneella nimityksellä, ei enää erikseen toisteta vuosilukua. Lähdeviitteestä ei häviä mitään tietoa, mutta se tulee napakammaksi ja jopa ymmärrettävämmäksi. Tätä käytäntöä saa alkaa noudattaa jo nyt.

Toimialoilla yritykset ja viranomaiset käyttävät kyseisiä lyhenteitä tai nimityksiä. Sekin on tärkeä perustelu, ehkä tärkein!

Säädösten lyhenteitä tai vakiintuneita nimityksiä voi käyttää opparissa, bongaa niitä esim. Edilexin sivuilta (huomaa kaksi eri välilehteä: lyhenteet & vakiintuneet nimitykset). Muita lyhenteitä on Kielitoimiston lyhenneluettelossa. Kielikeskuksen lyhenneluettelosta näyttäisi puuttuvan useita vakiintuneita lyhenteitä, joita käytetään lähdeviitteissä, esim. painos- tai päivitystietojen yhteydessä.

Olisikohan niin, että Finlex alkaisi olla jo niin yleissivistystä, että ehkä sitä ei enää tarvitsisi mainita erikseen, kun se kuitenkin näkyy nettiosoitteessa?

Lisäisin lähdeviitteeseen vielä tiedon viimeisimmästä muutoksesta kyseisessä laissa, sehän on vähän niin kuin päivitysaika 😉

Lähdeviite:

RL 39/1889. Rikoslaki. Viim. muutos 8.1.2016. Viitattu 6.4.2016. Http://www.finlex.fi, Ajantasainen lainsäädäntö.

Tekstiviite, jossa 6 § todennäköisesti yksilöi kohdan tarpeeksi:

Tekstiä tekstiä tekstiä (RL 39/1889, 6 §).

Uusin tieto rakennustyön turvallisuudesta

Opiskelija ilmoittaa lähteen:
RTK (629/94) 1994. Rakennushankkeen työturvallisuus. Valtioneuvoston päätös rakennustyön turvallisuudesta. Viitattu 9.4.2014.

Miten tähän viitataan? Pitääkö hänen viitata esimerkiksi Suomen lakiin?

Vastaus:

Suomen laki on toimitettu teos ja nykyään myös tietokanta, ei alkuperäislähde. Siihen ei kannata eikä oikein saakaan viitata, kun säädökset kuitenkin löytyvät alkuperäisinä ja ajantasaisina Finlexistä.

Tuo RTK tarkoittanee Rakennusteollisuuden keskusliittoa.

Onkohan opiskelija etsinyt lähteen tietokannasta vai netistä?

RT-tietokannasta löysin tällaisen:
Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta. Suomen säädöskokoelma 205/2009. (2009)

Asetuksen ajantasaisuus?

Finlexistä tarkastan, että RT-tietokannasta löytämäni lähde on ajantasainen:

A 26.3.2009/205. Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta. Viitattu 16.4.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090205.

Vuoden 2009 asetus kumosi pari aiempaa säädöstä. Säädöstä on lisäksi muutettu vuonna 2013. Tiedot löytyvät klikkamalla viitetiedot-linkkiä:

Kumonnut säädökset
578/2003
629/1994 -> Tämä on se opiskelijan löytämä lähde, jota ei kuitenkaan enää noudateta. Se on vanhentunut.

Vuoden 2009 versiota on muutettu vuonna 2013.
Muutokset
525/2013 Säädöksen teksti
Voimaantulo: 01.08.2013
Huomautus: muutt. 8 ja 9 §:ää sekä liite 2

Muutokset ovat kuitenkin mukana Finlexin Ajantasainen lainsäädäntö -osiosta löytämässäni vuoden 2009 lähteessä, jonka virallinen lyhenne pysyy muuttumattomana: A 26.3.2009/205. Aiempi lähdemerkintä pelittää edelleen:

A 26.3.2009/205. Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta. Viitattu 16.4.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090205.

Jos haluaa hifistellä, asetuksen lähdemerkintä voisi olla sellainen, jossa on kaivettu esille tuo viitetiedoissa ilmoitettu  vuosiluku eli säädöksen viimeisin päivitys:

L 26.3.2009/205. 2013. Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta. Viitattu 16.4.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090205.

Lakilyhenne: POL vai L?

Perusopetuslaista käytetään yleensä lyhennettä POL. Voinko käyttää sitä?

Vastaus:

Voit käyttää virallisia tai vakiintuneita lyhenteitä. Siis muitakin lyhenteitä kuin L, A ja HE, jotka mainitaan JAMKin rapsaohjeessa.

Ainakin Edilexin sivuilla on lista vakiintuneista juridisista lyhenteistä. Lista on päivitetty viimeksi 8.12.2014. Siellä on myös tuo POL.

POL 628/1998 Perusopetuslaki

Edilexin listasta ei pääse suoraan Finlexin ajantasaiseen säädökseen, vaan linkki vie Edilexin maksullisille sivuille.

On mentävä Finlexiin ja etsittävä laki sieltä.

Lähdeluettelossa:

POL 628/1998. Perusopetuslaki. Viitattu 11.12.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628.

Tekstissä:

Opetuksen on annettava elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tuettava oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen (POL 628/1998, 2§).

Laki L:n kohdalle lähteisiin

Keskustelua, joka osui silmiini yhdessä JAMKin Facebook-ryhmässä:

Henkilö 1: Tuolla tekstiviittauksissa sanotaan, että säädöksiin viitataan (L 19.12.2008/878), niin laitetaanko se sitten lähdeluetteloon L:n kohdalle näin?

L 19.12.2008/878. Laki Finanssivalvonnasta. Viitattu 17.10.2014.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2008/20080878

Henkilö 2: ”Säädöksillä on yleensä viralliset lyhenteet, joita viitteissäkin voi käyttää (laki = L, asetus = A, hallituksen esitys = HE). Lähdeluetteloon laitetaan tarkat tiedot .” Löydän vain tuon, ja tuli mieleen että onko sitä L-kirjaita sinne pakko tumpata?

Vastaus:

Raportointiohjeessa tosiaan sanotaan noin.

Voi-sana on merkityksellinen! Ei siis ole pakko käyttää L-lyhennettä. Lyhenteiden käyttö on kuitenkin aika yleistä tietyntyyppisten virallislähteiden kanssa toimittaessa.

Lähdeviitteeseen monta mahdollisuutta

Joko näin

L 19.12.2008/878. Laki Finanssivalvonnasta. Viitattu 17.10.2014.
Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2008/20080878.

Tai näin

Laki 19.12.2008/878. Laki Finanssivalvonnasta. Viitattu 17.10.2014.
Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2008/20080878.

Periaatteessa lähdeviitteen voi tehdä myös näin:

Laki finanssivalvonnasta 19.12.2008/878. Viitattu 17.10.2014.
Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2008/20080878.

Perinteisesti, varmaankin jotenkin sopimuksenvaraisesti, säädöslähteiden lähdeviitteissä ei ole ollut erikseen julkaisuvuotta, koska sen näkee heti suoraan tuosta tunnuksesta/koodista.

Kaikissa näissä tapauksissa lähde tulee L:n kohdalle lähdeluetteloon.

Entä tekstiviite?

Lakitekstistä voi tehdä tekstiviitteen kirjoittamalla koko sanan (Laki 19.12.2008/878) tai lyhenteellä (L 19.12.2008/878). Tekstiviitteessä voi käyttää sivunumeron sijaan luvun tai pykälän numeroa: (Laki 19.12.2008/878, 3 §).

Jos tekstiviitteen tekee tuolla pisimmällä lähdeviitteellä, se tulee näin (Laki finanssivalvonnasta 19.12.2008/878, 3 §) tai näin (L finanssivalvonnasta 19.12.2008/878, 3 §).

Ajantasaisen lain yksittäinen pykälä – mikä vuosiluku?

Jatkoa edelliseen kysymykseen: Miten on, kun itse lain vuosiluku on eri kuin asetuksen (luku3, section 23), johon viittaan. Laitetaanko molempien vuodet näkyviin vai kumman vuosiluku? :

Primary Health Care Act (66/1972) chapter 3., Section 23. (498/2003). Ministry of Social Affairs and Health, Finland. Viewed 4.9.2014. http://www.finlex.fi/en/laki/kaannokset/1972/en19720066.pdf

Vastaus:

Yleisperiaate on: laita sen julkaisun vuosiluku, jota tosiasiallisesti käytät.

Nämä lait ja asetukset ovat kuitenkin kimurantimpia.

Kansanterveyslaki on säädetty vuonna 1972. Sen pykäliä on muuteltu eri vuosina toisilla laeilla. Finlexin ajantasaisessa lainsäädännössä nämä kaikki muutokset näkyvät kunkin pykälän vieressä.

Yksittäisistä muutoskohdista on olemassa suomenkielinen versio, johon voi halutessaan sellaisenaan viitata, jos ei halua viitata tuohon kokonaiseen ajantasaiseen kansanterveyslakiin 66/1972. Finlexin käännetyissä säädöksissä on kuitenkin vain tietty versio.

Se, mihin asti lakeja on on seurattu, näkyy lain ”tietokortilta

66/1972 English
Versions of document
Amendments to the act
Text

Primary Health Care Act
Kansanterveyslaki
Folkhälsolagen

Ministry: Ministry of Social Affairs and Health
Translation completed: 03.01.1999
Availability: Text
Amendments followed up to: 1328/2006
Comment: —

Tässä käännöksessä seurantaa näyttäisi olleen vuoteen 2006 saakka. (Huom! Suomenkielistä Kansanterveyslain alkua on muutettu vielä 2009 ja 2010.)

Lähdeviitteen tekisin julkaisun nimen perusteella näin, suomenkielinen opinnäytetyö:

Primary Health Care Act (66/1972). 2006. Ministry of Social Affairs and Health, Finland. Unofficial translation. Viitattu 4.9.2014. Http://www.finlex.fi/en/laki/kaannokset/1972/en19720066.pdf.

Enkunkielinen opinnäytetyö:

Primary Health Care Act (66/1972). 2006. Ministry of Social Affairs and Health, Finland. Unofficial translation. Accessed on 4 September 2014. Retrieved from http://www.finlex.fi/en/laki/kaannokset/1972/en19720066.pdf.

Tuossa julkaisun nimessä on tuo numerokoodi sulkumerkkien sisällä, ei siis ole kirjoitusvirhe.

Katso myös aiemmat kirjoitukset tästä aiheesta:
Miten viittaan rikoslain lukuihin ja pykäliin?

Lain käännöksen luvut ja pykälät – chapters and sections

Minulla olisi kysyttävää parista lähdemerkinnästä, joihin en löytänyt vastausta raportointiohjeesta, jos sinulla on aikaa vastata 🙂

Ensinnäkin on tilanne, että olen ottanut laista 2 kohtaa itse tekstiin, luku 2:n section 3 ja section 6. tarvitseeko mainita itse asetuksia/lukuja(sections?) ja niiden otsikoita vai voiko laittaa vain  Act on the Status and Rights of Patients jne.:

L 17.8.1992/785. Act on the Status and Rights of Patients. Chapter 2, Section 6 :Patients’ right to self-determination
+ chapter 2: The rights of patients Section 3 . Ministry of Social Affairs and Health, Finland. Viewed 4.9.2014. http://www.finlex.fi/en/laki/kaannokset/1992/en19920785.pdf

Vastaus:
Palkkaa tästä maksetaan, joten ei huolta. Mielelläni vastailen näihin kysymyksiin muiden hommien rinnalla.

Lähdeviite-standardin (SFS 5989, 26) mukaan tekstiviitteeseen merkitään tekijän nimi ja julkistusaika sekä sijainti lähteessä, esimerkiksi sivunumerot. Jos henkilötekijää ei ole, lähdemerkintä tehdään JAMKissa lähteen nimellä.

Tässä tapauksessa voit käyttää joko sivunumeroita, koska niitä julkaisussa näyttää olevan. Täsmällisempi tapa on kuitenkin noiden lukujen ja sectioneiden ilmoittainen. Onko niin, että nuo chapterit ovat lukuja ja sectionit pykäliä?

Tekstiä tekstiä tekstiä (Act on the Status and Rights of Patients, chapter 2, section 3).

Jos chapterille ja sectionille on viralliset lyhenteet, niitä voi käyttää. MOT-sanakirjaston mukaan chapter lyhennetään joko ch. tai chap. Wikipediassa näyttää olevan lyhenne myös sectionille, mutta en laita sitä tähän, koska en löytänyt samaa lyhennettä MOTin enkkusanakirjoista enkä MOT Collins English Dictionary:stäkään. Esimerkiksi yliopistoilla, joissa juristeja koulutetaan, näyttää olevan netissä legal appreviations -hakukoneita.

Lähdeviitteessä lähteen sisällä olevia osioita ei tarvitse erikseen enää ilmoitella. Tässähän ei ole kyseessä mikään monen kirjoittajan yhteisjulkaisu.

Lain ”tietokortilta” selviää, että julkaisua on päivitetty viimeksi 2011, eli kyseisen lain muutoksia on käännöksessä seurattu vuoteen 2011 asti: ”Amendments followed up to: 741/2011”.

Suomenkielisissä koulutusohjelmissa käytetään suomenkielisiä lähdemerkintä-ilmaisuja:

L 17.8.1992/785. 2011. Act on the Status and Rights of Patients. Ministry of Social Affairs and Health, Finland. Viitattu 4.9.2014. Http://www.finlex.fi/en/laki/kaannokset/1992/en19920785.pdf.

Englanninkielisissä koulutusohjelmissa noudatetaan Project reporting instructions -ohjetta, eli raportointiohjeen käännöstä:

L 17.8.1992/785. 2011. Act on the Status and Rights of Patients. Ministry of Social Affairs and Health, Finland. Accessed on 4 September 2014. Retrieved from ttp://www.finlex.fi/en/laki/kaannokset/1992/en19920785.pdf.

Lain virallinen lyhenne

 Ymmärsin, että lait laitetaan lähdeluetteloon niiden säädöspäivän mukaan. Ratkaiseeko se myös järjestyksen, eikä esim. lain nimi? Entä tuo hyperlinkki aktioidaanko vai ei?

Esim.

L 9.2.2007/169. 2014. Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Julkaisu oikeusministeriön Finlex-palvelussa, osiossa Ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 15.3.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070169.

L 28.12.2012/980. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Julkaisu oikeusministeriön Finlex-palvelussa, osiossa Ajantasainen lainsäädäntö.Viitattu 19.4.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980.

Tarvitseeko näissä olla päivitystieto 2014? Tuo ylemmän lain voimassa olo on päättynyt 31.12.2012, kannattaako silloin viitata ajantasaiseen vai alkuperäiseen säädökseen?

Vastaus:

Linkki laitetaan. Mitään sääntöä siitä, pitääkö sen olla aktiivinen, ei JAMKissa ole. Lukija osaa sen kopsata tarvittaessa, vaikka se ei olisi aktiivinen. Mutta onhan se lukijan kannalta kätevää, että se on valmiiksi aktiivinen.

Lait laitetaan lähdeluetteloon niiden säädöspäivän mukaan, joten se ratkaisee myös niiden järjestyksen. Aakkostuksesta on pari aiempaa oppariblogi-kirjoitusta: http://blogit.jamk.fi/oppari/tag/aakkostus/

Ensimmäinen lähdeviite

Lähdeviitteesi ovat täysin ymmärrettäviä. Ainoastaan julkaisuvuoden muuttaisin, vaikka tietyt pykälät ja momentit ovatkin muuttuneet sen jälkeen.

Päivitystieto ja voimaantulo vs. voimassaolo

En ole oikeuslähteiden asiantuntija. Mietin kuitenkin, onko laki varmasti kumottu. En löydä sitä Finlexin Kumotut säädökset -hakemistosta. Lain viitetiedoissa kerrotaan siihen tehdyt muutokset ja sanotaan:

Voimaantulo: 23.02.2007 – 31.12.2012

Olisiko niin, että laki on tullut voimaan tietyllä siirtymäajalla? Silloin tuo 31.12.2012 ei viittaisi voimassa olon päättymiseen. Tulkitsenko asian oikein vai väärin?

Päivitystietoa en ole nähnyt laki-lähdeviitteissä, vaikka lähes jokaisessa laissa muuttuu jokin pykälä aikojen saatossa. Jos päivitystiedon laittaa (”Päiv. pp.kk.vvvv.”), se  on mielestäni ok.

Itse käyttäisin lähes aina ajantasaista säädöstä. Mutta joissakin tapauksissa, esimerkiksi jos kertoo opparissaan asiat vaikkapa aikajanamaisesti, alkuperäiseen säädökseen viittaaminen voi silloin olla perustellumpaa.

Järjestys lähdeluettelossa

Huomaan, että JAMKin ohjeet eivät ole täysin johdonmukaiset tässä asiassa.

Jos noudatamme SFS-EN 13710:n mukaista aakkosjärjestystä, lähteesi tulisivat mielestäni päinvastaiseen järjestykseen, kuin mitä ne nyt ovat.

Pikaohjeessa vanhentuneita tietoja

Kurkkasin lähdeviitteiden pikaohjeeseen ja siellä olivat tällaiset esimerkit:

A 26.2.2009/92. Valtioneuvoston asetus työmarkkina-alueista. Viitattu 12.5.2009. Valtion säädöstietopankki Finlex. Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö.

HE 212/2010. Hallituksen esitys Eduskunnalle ajokorttilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Viitattu 9.11.2010. Esitys säädöstietopankki Finlexissä. Http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100212.

L 9.5.2003/351. Ammattikorkeakoululaki. Säädös säädöstietopankki Finlexin sivuilla. Viitattu 9.11.2010. Http://www.finlex.fi, lainsäädäntö, ajantasainen lainsäädäntö.

Pikaohje alkaa olla jo niin vanha, että se pitää varmaan ottaa lukuvuoden vaihtuessa pois netistä, jollen ehdi sitä päivittää.

Virallinen lyhenne voisi olla tuossa asetuksessa tällainenkin: A 92/2009. Ja laissa: L 351/2003. Ne olisivat myös tekstiviitteinä napakammat. Lisäksi Finlexissä käytetään tuota merkintätapaa.

Sen vuoksi pikaohjeen kyseiset esimerkit voisi, ja oikeastaan pitäisi, muuttaa muotoon:

A 92/2009. 2009. Valtioneuvoston asetus työmarkkina-alueista. Annettu 28.2.2009. Viitattu 12.5.2009. Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö.

HE 212/2010. 2010. Hallituksen esitys Eduskunnalle ajokorttilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Annettu 22.10.2010. Viitattu 9.11.2010. Http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100212.

L 351/2003. 2003. Ammattikorkeakoululaki. Annettu 9.5.2003. Viitattu 9.11.2010. Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö.

Tuo julkaisuvuosi-tieto on tuossa lähes turha, koska virallisessa lyhenteessä se jo käy ilmi. Nuo linkit voisi tietty vielä stilisoida niin, että ilmoitettaisiin joko suora linkki tai polku, kun on kyse kuitekin samasta Finlex-palvelusta.

Aakkostus

Johtopäätökseni siis on, että lähteesi voidaan merkitä näin ja tässä järjestyksessä:

L 169/2007. 2007. Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Annettu 9.2.2007. Viitattu 15.3.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070169.

L 980/2012. 2012. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Annettu 28.12.2012. Viitattu 19.4.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980.

Pykälän verran yksinkertaistettu lähdeviite

Olisi mahtavaa, jos osaisit auttaa lähdemerkintöjen parissa. Välillä tuntuu, että näiden kanssa painimiseen menee enemmän energiaa/aikaa kuin itse työn tekemiseen.

Miten pitäisi merkitä opinnäytetyössä samasta laista olevat eri pykälät? Merkataanko ”tekstin sisään” pykälät, esimerkiksi (23.8.2002/738 24 §) tai (23.8.2002/738 25§) jne ja lähdeluetteloon sitten seuraavasti kaikille eri pykälille yhteisesti:

”L 23.8.2002/738. Työturvallisuuslaki. Säädös säädöstietopankki Finlexin sivuilta. Viitattu 15.7.2013. 
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=ty%C3%B6turvallisuuslaki”

Vastaus:
No voi harmi, jos lähdeviitepaini raastaa opiskelijoiden hermoja!

Yritämme koko ajan helpottaa opiskelijan urakkaa. Työn sisältö on kuitenkin se tärkein.

Lähdeviitteiden maailma on kuitenkin niin moniulotteinen, että joskus tulee tenkkapoo eteen. Lähdemerkintöjen on oltava sen verran ymmärrettäviä, että lukija saa käsityksen, miten luotettavan oloisia lähteitä olet käyttänyt.

Saman lain eri pykälät voi siten ilmoittaa tekstiviitteessä. Lähdeluettelossa olevissa lähdeviitteissä riittää se, että kyseinen laki on mukana.

Tekstiviitteessä ilmoitetaan sivunumerot tai vastaavat. Silloin ei tarvii selata julkaisua kokonaan, vaan voi suoraan painella kyseiseen kohtaan. Jos käytät säädöskokoelman pdf-tiedostoja, silloin voit ilmoittaa sivunumeron/-numerot.

Yleensä opiskelijat käyttävät Finlexin ajantasaista säädöskokoelmaa, jolloin säädökset (lait, asetukset) tulevat yhtenä tekstinä luettavaksi. Silloin auttaa se, että kertoo lukijalle, että pykälässä 24 tietty asia todetaan.

Lähdemerkintäntäsi näyttää ok:lta, lisäsin siihen valtion-sanan:

L 23.8.2002/738. Työturvallisuuslaki. Säädös valtion säädöstietopankki Finlexin sivuilta. Viitattu 15.7.2013. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=ty%C3%B6turvallisuuslaki.

Tekstiviitteetkin ovat ok, ainoastaan lisäisin L-kirjaimen ja pilkun:

Tekstiä tekstiä tekstiä (L 23.8.2002/738, 24 §). Tekstiä tekstiä tekstiä (L 23.8.2002/738, 25§).

Tällöin lähdeluettelossa olevan lähdeviitteen ensimmäinen osio ”L 23.8.2002/738” ja tekstiviitteen ensimmäinen osio ”L 23.8.2002/738” ovat harmoniassa keskenään.

Uudessa lähdeviite-standardissa tosin ohjeistetaan näin:

”Osat ilmoitetaan viitteessä samaan tapaan kuin tietolähteessä, mutta siten että suurempi kokonaisuus edeltää pienempää. ESIMERKKI Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta 634/2011, 4 § [verkkoaineisto]. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110634.”

Tuon ohjeen mukaan sinun pitäisi ilmoittaa lähteesi lähdeluettelossa jokainen pykälä erikseen:

Työturvallisuuslaki 738/2002, 24 § [verkkoaineisto]. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738? search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=ty%C3%B6turvallisuuslaki.

Työturvallisuuslaki 738/2002, 25 § [verkkoaineisto]. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738? search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=ty%C3%B6turvallisuuslaki.

JAMKissa on kuitenkin ollut pyrkimys siihen, että kaikki erilaiset lähteet ilmoitetaan samalla logiikalla. Kun kirjalähteiden eri lukuja ei ilmoiteta lähdeluettelossa, jos niillä on yksi ja sama tekijä, ajattelemme, että sama pätee myös silloin, kun viitataan lakiin. Esimerkiksi työturvallisuuslaki-lähteessä on kyse yhdestä ja samasta lähteestä. silloin siitä riittää yksi lähdemerkintä lähdeluettelossa.

Lähdeviite-standardi antaa luvan käyttää virallisia lyhenteitä. JAMKissa lakilähteisiin viitataan käyttämällä virallista lyhennettä, esimerkiksi L 23.8.2002/738. Virallisia lyhenteitä on mm. Kotuksen sivuilla: http://www.kotus.fi/?s=2149.

JAMKissa lähdeviitettä on yksinkertaistettu myös siten, että sulkeista, hakasulkeista ja kaikenmaailman väkäsistä on luovuttu.

Emme myöskään vaadi opiskelijaa ilmoittamaan kuin vain yleisimmät tallennetyypit (DVD, CD, Blu-ray ym.). Ne yleensä hoksataan ilmoittaa oma-aloitteisesti. Opiskelijalle olisi liian työlästä aina miettiä, onko tämä nyt elektroninen lähde, vai verkkoaineisto, vai jokin muunlainen lähde – ja vielä tietämään niiden nimityksetkin.

Myöskin saatavissa-sanan olemme jättäneet pois, sillä nykylukijat ymmärtävät, että klikkaamalla linkkiä saattaa saada lähteen käyttöönsä.

Kaikesta netissä olevasta materiaalista vaadimme johdonmukaisesti ilmoittamaan viittauspäivämäärän, eli sen, milloin opiskelija on lukenut/katsonut/kuunnellut lähteen: Viitattu 15.7.2013.