Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: tiivistelmät

Numeroimaton sivu

Miten merkitsen sivunumeroimattoman sivun viiteeseeni? Esimerkiksi tutkimuksissa on välillä tiivistelmäsivuja, joita ei ole numeroitu.

Vastaus:

JAMKin oppareidenkaan tiivistelmäsivuissa (kuvailulehdissä) ei ole sivunumeroa.

Tekstiviitteestä jätetään sivunumerot pois, jollei niitä tiedetä tai niitä ei kyseisessä lähteessä ole.

Mietin kuitenkin, että jos pääset käsiksi lähteeseen, miksi viittaisit tiivistelmään etkä teksissä olevaan tietoon, esimerkiksi tutkimuksen tuloksiin tai johtopäätöksiin. Tavallisilla sivuillahan yleensä on sivunumerot, jollei koko julkaisu satu olemaan yhtä tekstipötköä.

Numeroimaton tiivistelmäsivu

Jos kuitenkaan et pääse varsinaiseen tekstiin, voit viitata numeroimattomaan tiivistelmään. Näin on esimerkiksi lisenssi-tietokannoissa, joissa artikkelit aukeavat viiveellä, vaikka perustiedot ja tiivistelmä julkaistaankin heti kun mahdollista.

Silloin lähdeluetteloon tulevaan lähdeviitteeseen on laitettava tieto siitä, että viittaat vain tiivistelmään.

Tekstiviite tulee normisti: Tekstiä tekstiä tekstiä (tekijät julkaisuvuosi).

Maksullinen artikkeli Science Direct -tietokannassa

Haluaisin tutustua seuraavaan lähteeseen:

Malessy, Pondaag. 2009. Obstetric brachial plexus injuries. Neurosurgical Clinics of North America 20: 1-14,

mutta kokoteksti on maksullinen esim. ScienceDirect -sivulla, jonne mm. PubMed ohjaa.

Vastaus:

No niinpä näkyy olevan: 31,50 dollaria maksava review-artikkeli pdf-tiedostona. Tiivistelmän voi lukea maksutta.

10 lehden artikkelit, muiden tiivistelmät

JAMKilaisilla on käytettävissään Elsevier-kustantamon Science Direct -tietokannassa 10 lehteä ja niissä julkaistut artikkelit vuosilta 1995 – 2011. Tietokantaan pääsee JAMKin verkosta kampuksilla tai JAMKin tunnuksilla kotona. Kyseisten lehtien tai muuten maksuttomasti saatavien lehtien artikkelit on merkitty vihreällä kuvakkeella. Kaikista artikkeleista voi lukea tiivistelmät.

Vuosittain kirjastossa mietitään, mitä tietokantoja asiakkaat haluaisivat ja mihin on varaa. Asiaan liittyy myös kirjastojen kansallinen liittouma, FinELib, joka neuvottelee parhaillaankin kansainvälisten kustantajien kanssa useiden tietokantojen sopimuksista. Toivottavasti hinta tulee sopivammaksi myös Science Directin hankintaan.

Näiden lehtien artikkeleihin pääset tällä hetkellä:

– Annals of Tourism Research
– Applied Ergonomics
– Archives of Physical Medicine and Rehabilitation
– Biomass & Bioenergy
– Industrial Marketing Management
– Journal of Operations Management
– Livestock Science
– Midwifery
– Technovation
– Transportation Research Part E: Logistics and Transportation Review.

Valitettavasti löytämäsi artikkeli ei ole ilmestynyt lehdessä, johon meillä on käyttöoikeus.

Lompsi yliopiston kirjastoon!

Jyväskylän yliopiston kirjastolla näyttää olevan kyseinen tietokanta. Voit mennä sinne ja lukea artikkelin. Artikkeleita voi yleensä tulostaa paperille, tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostina – mieluiten tietty itsellensä.

Kaukopalvelua?

Joskus lehti löytyy esimerkiksi Varastokirjastosta, jolloin sen tilaaminen on maksutonta myös opiskelijalle. Valitettavasti kyseistä lehteä ei näyttäisi olevan Varastokirjastossa.

Jos se sen sijaan täytyy tilata jostain muusta kirjastosta, esimerkiksi Terkosta, tilaaminen yleensä maksaa ja taksan määrittelee se kirjasto, josta se tilataan.

JAMKin kirjaston sivuilta, kohdasta Kaukopalvelu: ”Käytä kaukopalvelua, jos et löydä haluamaasi kirjaa tai muuta julkaisua kirjastostamme tai lähialueen kirjastoista, esimerkiksi Jyväskylän yliopiston kirjastosta tai Keski-Kirjastoista.”

Lisäys 19.10.2015

Samojen tekijöiden tuoreempi artikkeli on kokotekstinä mm. tietokannassa Academic Search Elite (EBSCO). Niitä voi etsiskellä myös DOAJ Directory of Open Access Journalsin kautta (avoimen netin tiedelehtien hakemiston kautta). Olisiko niistä apua?

Academic Search Elitestä löytyy 10 artikkelin tiedot, mutta vain yksi niistä on tällä hetkellä kokotekstinä:

Malessy, M., Pondaag, W., Yang, L., Hofstede-Buitenhuis, S., le Cessie, S. & van Dijk, J. 2011. Severe Obstetric Brachial Plexus Palsies Can Be Identified at One Month of Age. Plos ONE 6, 10, 1 – 6. Viitattu 19.10.2015. Http://www.jamk.fi/fi/Palvelut/kirjasto/Oppaat/Liiketalous-ja-palvelut/, Academic Search Elite.

DOAJista löydän tällaisen artikkelin tiedot:

Pondaag, W. & Malessy, M. J. A. 2014. The Evidence for Nerve Repair in Obstetric Brachial Plexus Palsy Revisited. BioMed Research International 2014. Review Article. Viitattu 19.10.2015. Http://www.hindawi.com/journals/bmri/2014/434619/.

Letter to the editor

Entä tällainen sähköinen julkaisu: http://ajh.sagepub.com/content/early/2013/05/30/1049909113492373.extract

Viitataanko näin:
Marcus, D. A., Blazek-O´Neil, B. & Kopar, J.L. 2013. Symptom Reduction Identified After Offering Animal-Assisted Activity at Cancer Infusion Center. American Journal of Hospice & Palliative medicine 00(0) 1-2. Letter to the Editor.

Vastaus:

Sivulla on maininta: A more recent version of this article was published on [05-08-2014]. Uusinta tai viimeisintä versiota kantsii käyttää, jos mahdollista.

Mutta maaliskuun 2013 lehden numeron sisällysluettelosta löysin nämä tiedot:
Dawn A. Marcus, Betsy Blazek-O’Neill,and Jennifer L. Kopar
Symptomatic Improvement Reported After Receiving Reiki at a Cancer Infusion Center
AM J HOSP PALLIAT CARE March 2013 30: 216-217, first published on December 5, 2012 doi:10.1177/1049909112469275

Tämän perusteella tekisin lähdeviitteen näin:

Marcus, D. A., Blazek-O’Neill, B. & Kopar, J. K. 2013. Symptomatic improvement reported after receiving reiki at a Cancer Infusion Center. Letter to the editor. American Journal of Hospice & Palliative Medicine, maaliskuu 2013, 30, 216 – 217. Viitattu pp.kk.vvvv. Nettiosoite tai doi.

Vapaassa netissä näyttäisi olevan vain tiivistelmä. Jos käytät sitä lähteenä, merkitse lähdeviitteeseen, että on tiivistelmä.

Koko artikkeli on jamkilaisten käytettävissä Cinahl with full text -tietokannassa. Näyttää siltä, että artikkeli on tosiaan julkaistu maaliskuussa 2013, lehden numerosssa 2.

Marcus, D. A., Blazek-O’Neill, B. & Kopar, J. K. 2013. Symptomatic improvement reported after receiving reiki at a Cancer Infusion Center. Letter to the editor. American Journal of Hospice & Palliative Medicine, maaliskuu 2013, 30, 2, 216 – 217. Viitattu 12.3.2015. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Cinahl with full text.

Tuo Cancer infusion center kirjoitetaan enkunkielelisenä erisnimenä kaikki alkukirjaimet isona, muutenhan suomenkielisessä lähdeviitteessä sanat kirjoitetaan normaalisti.

Voinko viitata tietokannasta löytämääni tiivistelmään?

Opiskelija 1: Voinko viitata tietokannasta löytämääni tiivistelmään?

Opiskelija 2: Ovatko vain kokotekstiartikkelit luotettavia?

Vastaus:

Voit viitata tiivistelmään. Niiden luotettavuuden arviointiin pätevät samat lainalaisuudet kuin kokonaisten artikkelienkin.

Käytä tieteellisiä, ammatillisia ja virallistiedon lähteitä

Tieteelliset lähteet ovat usein alan tiedemiesten ja -naisten tarkistamia (peer reviewed). Tieteellisiä ovat myös artikkelit, joiden yhteydessä on esimerkiksi ilmaisu ”scholarly journals”. Yleensä journal-sana viittaa korkeatasoiseen lähteeseen.

Kaikissa ammatillisissa lähteissä ei ole samanlaista tiukkaa tarkistusmenettelyä, mutta yleensä toimittajat tai toimituskunta on niissäkin alaan perehtyneitä asiantuntijoita.

Myös ajantasaiset virallislähteet ovat hyviä opparin lähteitä.

Koko artikkeli vai tiivistelmä?

Se, onko tietokannasta löytyvän viitteen yhteydessä tiivistelmä vai koko artikkeli, ei osoita sitä, onko lähde luotettava ja käyttökelpoinen juuri sinun omaan aiheeseesi.

Uusimmista artikkeleista tulee tietokantaan tavallisesti ensin vain tiivistelmä ja perustiedot. Varsinainen artikkeli ilmestyy sinne viiveellä, joka joskus on 1-3 kuukautta, joskus jopa yksi vuosi. (Mikä on käsittämätön aika, kun tietokannoista kuitenkin maksetaan mansikoita!)

Sen vuoksi opiskelija voi mielestäni viitata tiivistelmään, jos hän haluaa kertoa vaikkapa viimeisimpien tutkimusten tuloksista. Sekin on tapa osoittaa, että seuraa alansa kehitystä ja kansainvälistä keskustelua.

Lähdeviite tiivistelmään sekä ihanat uutuusvahdit

Jos asentaa tietokantaan uutuusvahdin (hälytys, an alert), pystyy hyvin seuraamaan, mitä tutkimuksia ja muita lähteitä omasta aihepiiristä ilmestyy. Uutuudet ovat lähes poikkeuksetta tiivistelmiä, jollei kyse ole vapaasti netissä julkaistavasta lehdestä.

Lähdeviitteeseen on kuitenkin hyvä lisätä sana tiivistelmä. Esimerkiksi näin:

Chowdhury, I. R., Patro, S., Venugopal, P. & Israel, D. A study on consumer adoption of technology-facilitated services. Artikkelin tiivistelmä. Journal of Services Marketing, 28, 6, 471-483. DOI: 10.1108/JSM-04-2013-0095. Viitattu 1.12.2014. Https://janet.finna.fi/, Business Source Elite (Ebsco) -tietokanta.

Todellisuudessa en tehnyt yksittäistä hakua Ebscon Business-tietokantaan. Olin tehnyt uutuusvahdin jo jokunen aika sitten kolmeen eri Ebscon tietokantaan, eli myös Academic Search Elite ja Hospitality & Tourism Complete -tietokantoihin. Uutuusvahtini hälyttää aina, kun kyseisiin tietokantoihin tulee julkaisu, joka vastaa tähän hakulauseeseen: ”service design”.

Lähdeviitteeseen valitsin tietokannoista yhden, johon jamkilaisilla on pääsy.

DOI-tunnus ei ole tällä hetkellä pakollinen lähdemerkintä-tieto JAMKissa. Koska se oli valmiina uutuusvahdin antamassa tiedossa, annan sen siinä olla. Se on usein hyödyllinen, sillä muissa korkeakouluissa lähteen voi etsiä sen avulla nopeasti. Vaikka googlettamalla, kunhan googlettaa korkeakoulun verkossa ollessaan.

 

Uutuusvahdin lähettämä sähköpostiviesti näyttää lyhennettynä tältä (muutin sähköpostiosoitteeni muotoon etunimi.sukunimi):

EBSCOhost Alert Notification

To: etunimi.sukunimi @jamk.fi
Subject: Palvelumuotoilu-hälytys

– –

4.    A study on consumer adoption of technology-facilitated services. By: Chowdhury, Indranil Roy; Patro, Sanjay; Venugopal, Pingali; Israel, D. Journal of Services Marketing. 2014, Vol. 28 Issue 6, p471-483. 13p. DOI: 10.1108/JSM-04-2013-0095. http://search.ebscohost.com.ezproxy.jamk.fi:2048/login.aspx?direct=true&db=bsh&AN=99047341&site=ehost-live

– –

JAMK University of Applied Sciences Library

E-mail Disclaimer: This e-mail was generated by EBSCOhost Research Databases for Suvi Perttula. Neither EBSCO nor the institution from which Suvi Perttula created this e-mail are responsible for the content of this e-mail.

To retrieve or edit this alert, sign in to My EBSCOhost Research Databases with any requested changes.

Please do not reply to this message. For questions regarding your alert please visit http://support.ebscohost.com/contact/askus.php.

Kirjoita kuvailulehti fonttikoolla 11

Miten saan tiivistelmän mahtumaan kuvailulehdelle sille varattuun kohtaan?
Voiko kuvailulehden fonttikokoa pienentää?

Vastaus:

Kuvailulehdessä ne kohdat, jotka opiskelija täyttää, ovat viime aikoina tuottaneet ongelmia. Tiivistelmätekstin mahtuminen omaan lootaansa on kuulemma ollut hankalaa.

Sen vuoksi fonttikoko muuttui eilen koosta 12 kokoon 11.

Kuvailulehdessä on ohjeteksti fonttikoolla 10. Älä aloita kirjoittamista ohjeteksti-riviltä, vaan vasta seuraavalta. (Asiakirjaohjeet suosittelevat, että lomakkeen kenttien ohjeteksti kirjoitetaan pienemmällä kirjasinkoolla kuin varsinainen teksti.)

Tiivistelmän alussa on nyt lause, joka ohjaa opiskelijaa kirjoittamaan oikealta riviltä alkaen.

Napakka tiivistelmä

Standardi SFS 3855, joka on ikivanha, mutta edelleen käytössä, sanoo: ”Suomenkielisen tiivistelmän pituudeksi riittää yleensä alle 200 sanaa”.

Kerro tiivistelmässä napakasti:

  • Tavoite: Mikä oli työn ensisijainen tavoite tai tarkoitus? Mikä tutkimustehtävä (tutkimusongelma tai -ongelmat) oli? Mikä tai kuka toimi sen toimeksiantaja?
  • Menetelmät vaihe vaiheelta: Miten tutkimus toteutettiin? Mikä oli tutkimusote/lähestymistapa? Miten keräsin tutkimusaineistoni? Miten analysoin sen?
  • Tulokset faktoina: Mitkä ovat työn tulokset? = Mitä vastauksia tutkimus antoi tutkimusongelmiin?
  • Johtopäätökset ja sovellukset: Millaisia johtopäätöksiä tai sovelluksia tutkimuksen tuloksista voi tehdä? Miten tuloksia voi hyödyntää?

Lähteet

SFS 3855. 1978. Tiivistelmien laatiminen ja käyttö. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS. Viitattu 13.11.2014. Https://janet.finna.fi/SFS Online.

Huom! Avaa SFS Onlinen sivulla JAMKin sopimus, niin saat JAMKin kirjaston ostamat standardit käyttöösi. Yhtäaikaa SFS Online -palvelussa voi olla 8 käyttäjää. Kirjaudu ulos palvelusta lähtiessäsi.

ESR-projektien hakemukset ja tiivistelmät

Opinnäytetyömme pohjautuu projektiin, jolle on haettu rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta. Käytämme niin ikään projektin hakemusta lähteenä työssämme, mutta poikkeuksellinen lähde herättää kysymyksen lähdemerkinnästä. Projektin nimi on ”Liikunta seurasta työtä- ja tekemistä-esiselvitysprojekti”
 
Viittaanko: Liikuntaseurasta työtä ja tekemistä-esiselvitysprojekti. 2013. ESP-projektihakemus.  

jotain lisäksi? mitä? Liitteenä hakemus johon viittamme

Vastaus:

Projektihakemukset eivät aina ole julkista tietoa, ehkäpä niitä ei sen vuoksi netissä näe. Näin varsinkin monissa yritystuki- tai Tekesin rahoittamissa projekteissa.

Lista ESR- ja EAKR-projekteista ohjelmakaudelta 2007 – 2013 on EU:n rakennerahastotietopalvelussa. Palvelusta voi hakea tekstihakuna kyseisen ohjelmakauden toimivia tai toimineita projekteja. Siis projekteja, joille on myönnetty rahoitus.

Se on myös syynä sille, että hakemusnumero ei käy hakusanaksi. Haku ilmeisesti ei kohdistu hakemusnumero-kenttään, vaan kun projektille on myönnetty rahoitus, hakemusnumero vaihtuu projektikoodiksi.

Liikunta-hakusana antaa tuloksen, mutta aika suuren. Siitä voi olla se hyöty, että näkee viimeaikaiset liikuntaan liittyvät EU:n rakennerahastojen projektit.

Kun haen liikuntaseurasta-hakusanalla, saan juuri tuon projektin tiedot. Kun soitin Ely-keskukseen, sieltä vakuutettiin, että käytännössä netissä on samat tiedot kuin hakemuksessakin. Voitte siis viitata netissä olevaan tiivistelmään:

Liikuntaseurasta työtä ja tekemistä -esiselvitysprojekti. 2013. Tiivistelmä Keski-Suomen Liikunta ry:n toteuttamasta ESR-projektista ohjelmakaudella 2007-2013. Viitattu 16.9.2014. Https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=S12585.

Jos teidän on kuitenkin pakko jostain syystä viitata hakemukseen eikä netissä olevaan tiivistelmään, tehkää lähdeviite vaikkapa näin:

Liikuntaseurasta työtä ja tekemistä -esiselvitysprojekti. 2013. ESR-projektihakemus 13.11.2013 Keski-Suomen ELY-keskukselle. Hakija Keski-Suomen Liikunta ry.

Huom! Uusimmat ESR- ja EAKR-projektit näkyvät EURA2014-järjestelmän RR-tietopalvelusta. Tosin tällä hetkellä sivulla lukee  ”Tämä toiminto ei ole vielä käytössä”. Mutta kunhan ohjelmakausi pääsee kunnolla käyntiin, sinne alkaa tupsahdella projektien tiivistelmiä.