Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: vieraskielinen kuvailulehti

Kirjoita kuvailulehti fonttikoolla 11

Miten saan tiivistelmän mahtumaan kuvailulehdelle sille varattuun kohtaan?
Voiko kuvailulehden fonttikokoa pienentää?

Vastaus:

Kuvailulehdessä ne kohdat, jotka opiskelija täyttää, ovat viime aikoina tuottaneet ongelmia. Tiivistelmätekstin mahtuminen omaan lootaansa on kuulemma ollut hankalaa.

Sen vuoksi fonttikoko muuttui eilen koosta 12 kokoon 11.

Kuvailulehdessä on ohjeteksti fonttikoolla 10. Älä aloita kirjoittamista ohjeteksti-riviltä, vaan vasta seuraavalta. (Asiakirjaohjeet suosittelevat, että lomakkeen kenttien ohjeteksti kirjoitetaan pienemmällä kirjasinkoolla kuin varsinainen teksti.)

Tiivistelmän alussa on nyt lause, joka ohjaa opiskelijaa kirjoittamaan oikealta riviltä alkaen.

Napakka tiivistelmä

Standardi SFS 3855, joka on ikivanha, mutta edelleen käytössä, sanoo: ”Suomenkielisen tiivistelmän pituudeksi riittää yleensä alle 200 sanaa”.

Kerro tiivistelmässä napakasti:

  • Tavoite: Mikä oli työn ensisijainen tavoite tai tarkoitus? Mikä tutkimustehtävä (tutkimusongelma tai -ongelmat) oli? Mikä tai kuka toimi sen toimeksiantaja?
  • Menetelmät vaihe vaiheelta: Miten tutkimus toteutettiin? Mikä oli tutkimusote/lähestymistapa? Miten keräsin tutkimusaineistoni? Miten analysoin sen?
  • Tulokset faktoina: Mitkä ovat työn tulokset? = Mitä vastauksia tutkimus antoi tutkimusongelmiin?
  • Johtopäätökset ja sovellukset: Millaisia johtopäätöksiä tai sovelluksia tutkimuksen tuloksista voi tehdä? Miten tuloksia voi hyödyntää?

Lähteet

SFS 3855. 1978. Tiivistelmien laatiminen ja käyttö. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS. Viitattu 13.11.2014. Https://janet.finna.fi/SFS Online.

Huom! Avaa SFS Onlinen sivulla JAMKin sopimus, niin saat JAMKin kirjaston ostamat standardit käyttöösi. Yhtäaikaa SFS Online -palvelussa voi olla 8 käyttäjää. Kirjaudu ulos palvelusta lähtiessäsi.

Tiivistelmäsivujen sivunumerot

Miten tiivistelmäsivuista saa sivunumerot pois ja sitä kautta sisällysluettelon täsmäämään? Ainakaan minun koneellani sellaista toimintoa ei ole, tai ainakaan en sitä löydä.

Vastaus:
Tällaisiin kysymyksiin on hieman hankala ottaa kantaa, koska en ole tietojärjestelmätuki enkä atk-ope.

Mutta kerron, miten ja minkälaisilla toimenpiteillä minä yrittäisin ongelmaa ratkaista.

Sivujen numerointi alkaa sisällysluettelosivulta (joka on sivu 1). Sivunumerointi jatkuu katkeamatta lähdeluettelossa ja liitesivuilla, jotka siis sivunumeroidaan nekin (ns. juokseva sivunumerointi). Siis näin:

•    Kansilehti: ei sivunumeroa, ei kuulu sivunumeroinnin piiriin.
•    Suomenkielinen kuvailulehti: ei sivunumeroa, ei kuulu sivunumeroinnin piiriin.
•    Enkunkielinen kuvailulehti: ei sivunumeroa, ei kuulu sivunumeroinnin piiriin.
•    Alussa olevat luettelot (Sisältö, Kuviot, Taulukot): sivunumerointi alkaa, kuuluvat sivunumeroinnin piiriin (sivu 1 jne).
•    Tekstisivut (luvut ja lähdeluettelo): sivunumerot, kuuluvat sivunumeroinnin piiriin.
•    Liitteet: sivunumerot, kuuluvat sivunumeroinnin piiriin, sivunumerointi jatkuu tekstisivuilta liitteisiin katkeamatta.
•    Raportointiohje antaa mahdollisuuden poikkeukseen: ”Pelkästään lukumäärän mukaisesti tai oman juoksevan sivunumeroinnin mukaan voidaan numeroida erilliset liitekokonaisuudet, esimerkiksi DVD, CD-levy, kansio, työohje.”
•    Sivunumero tulee oikeaan yläreunaan, vaikka huomasin, ettei siitä taida olla mainintaa päivitetyssä raportointiohjeessa. (Korjaamme asian.)

Teitpä sitten opparin eri osiot omiksi pdf-tiedostoikseen (kansilehti, suomenkielinen kuvailulehti, enkunkielinen kuvailulehti, varsinainen teksti, liite 1, liite 2 jne.), kuten kirjaston sivulla vinkataan, tai olipa koko opparisi yhdessä ja samassa tiedostossa, sivunumerointi taitaa vaatia osanvaihdon. Osanvaihto tulee alussa olevien luetteloiden jälkeen.

Osanvaihdon jälkeen aloittava sivunumero pitää määritellä. Jos luettelot mahtuvat yhdelle sivulle, aloittava sivunumero olisi siis 2. Sen voi määritellä Wordissä toiminnolla Lisää | Sivunumero | Muotoile sivunumero.

Osanvaihtoa edeltäville sivuille (kansilehti, kuvailulehdet) sivunumerointia ei lisätä.

Muistanko väärin, että joskus aiemmin tekstinkäsittelyohjelmissa pystyi määrittelemään aloittavan sivunumeron lisäksi myös sen, että sivunumerot ilmaantuvat näkyviin esimerkiksi vasta sivulta 5 alkaen? Nyt en sitä mahista Wordistä löytänyt.

Osanvaihdoista olen kirjoittanut aiemmin: http://blogit.jamk.fi/oppari/2012/11/21/opparin-osanvaihdot-ja-sisallysluettelo/.

Enkku-kuvailulehti enkunopelle

Olen viimeistelemässä opinnäytetyötäni ja haluaisin lähettää englanninkielisen kuvailulehden tarkastettavaksi. Mihin ja kenelle lähetän tekstini?

Vastaus:
Kysäisin tätä kielikeskuksesta. Osuin oikeaan paikkaan, sillä sain varmistuksen, että enkunkieliset kuvailulehdet todellakin syynätään juuri siellä.

Lähetä kummatkin (suomi, englanti) kuvailulehdet vaikka sille enkunopelle, jonka tunneilla olet ollut. Näin ne menevät todennäköisimmälle enkku-kuvailulehden tarkastajalle suoraan. Mikäli kielikeskuksessa onkin toisenlainen työnjako, hän lähettää kuvailulehtesi oikealle henkilölle.

Huom! Siis molemmat kuvailulehdet, sekä suomenkielinen että enkunkielinen.

 

Muutos/täsmennys 8.11.2013 Kielikeskuksesta:

Kielentarkastajan nimi koulutusohjelmittain löytyy nykyään Elmo-opiskelijaintrasta kielten opiskelun etusivulta vinkkejä ja linkkejä
-laatikosta nimellä ”Kielentarkastajat – opinnäytetyövaihe”.

Venäjänkieliset lähteet opparissa

Työssäni käytän venäjänkielisiä lähteitä ja haluaisin kysyä miten niitä kannattaa merkata venäjäksi (alkuperäinen nimi), latinaksi lähdeluettelossa vai pitääkö nimi kääntää? Minulle neuvottiin, että täytyy kirjoittaa latinaksi, mutta näköjään jossain pitää näkyä myös alkuperäinen nimi eli venäjäksi. Sain tiedon myös että voi laittaa venäjäksi mutta suomennos sulkuihin.

Esim tekstissä:
”Suosituimmat ovat venäjänkieliset hakukoneet Yandex ja Rambler (Ашманов & Иванов 2009, 117).”

ja lähde:
”Ашманов, И. & Иванов, А. 2009. Оптимизация и продвижение сайтов в поисковых системах. Санкт-Петербург: Питер.”

 

Edit 8.2.2018, vastaus:

Käyttäisin sulkujen tilalla nyt hakasulkeita sen vuoksi, että myös englanninkielisessä raportointiohjeessa käytetään hakasulkeita silloin, kun julkaisun nimi käännetään lähdeviitteessä suomesta enkuksi:

Ašmanov, I. & Ivanov, A. 2009. Optimizacija i prodviženie sajtov b poiskovyh sistemah. [Julkaisun nimi suomeksi.] Alkuperäisjulkaisu: Оптимизация и продвижение сайтов в поисковых системах. Sankt-Peterburg: Piter.

Alkuperäinen vastaus:
Tarkoitat varmaan, että muutat venäjänkieliset kirjaimet (kyrillisen kirjoitusjärjestelmän merkit) latinalaiselle kirjoitusjärjestelmälle. Eli samannäköiseksi kuin millaisilla kirjaimilla nyt tässä kirjoitan.

Oletan myös, että kirjoitat suomenkielistä opparia.

Vastaus lyhyesti: Käytä latinalaista kirjoitusjärjestelmää (suomalaisia kirjaimia). Käännä nimi suomeksi ja laita se sulkuihin. Lähdemerkinnässä voi olla tietoja myös venäläisin kirjaimin kirjoitettuina.

Vastaus pitkästi:
Voimme toimia standardin SFS 5831 mukaisesti. Kyseinen ohje kuuluu näin: ”Kaikki lähdedokumentista otetut tiedot translitteroidaan tarvittaessa sopivan kansallisen tai kansainvälisen standardin mukaisesti”. Käytä siis suomenkielistä kirjoitustapaa.

Miten venäjänkieliset kirjaimet muutetaan meikäläisten kirjaimiksi? Siihen on taas oma standardinsa, jota ei valitettavasti näytä olevan JAMKin Nellissä, SFS Online -kokoelmassa. Janet-tietokannan mukaan standardin painettu versio sijaitsee Pääkampuksen kirjaston varastossa. En kuitenkaan satu olemaan nyt Rajakadulla. Vastaukseni saa siten epävirallisemman sävyn.

Lukion venäjän opinnoistani on vierähtänyt aikaa jo jotain 30 vuotta, joten niistäkään taidoista ei ole nyt tässä hirveästi hyötyä.

Kirjoittamisen ohjeita antavan IT-generalisti ja -spelialisti Jukka Korpelan sivulla on hyvä kuvaus venäjänkielisten kirjainten muuttamiseksi latinalaisiksi: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/iso9.html8. Hyödynnän sitä.

Lähdeluettelossa lähde voisi näkyä jotakuinkin näin:
Ašmanov, I. & Ivanov, A. 2009. Optimizacija i prodviženie sajtov b poiskovyh sistemah. (Julkaisun nimi suomeksi.) Sankt-Peterburg: Piter.

Käytin kansallisen standardin SFS 4900 mukaista muunnosta, jos sellainen oli. Jos ei ollut, käytin ISO-standardin kirjainta. Tämä näkyy yhdessä kohdassa: muunsin я-kirjaimen ”ja”:ksi enkä â:ksi. Kopsasin erikoismerkit Korpelan sivustolta, en lähtenyt etsiskelemään niitä Wordin erikoismerkeistä. Toivottavasti en tehnyt huolimattomuusvirheitä..

Tekstissä lähde ilmoitetaan näin: ”Suosituimmat ovat venäjänkieliset hakukoneet Yandex ja Rambler (Ašmanov & Ivanov 2009, 117).”

Kolmas kysymyksesi on hankalin: Pitääkö lähde ilmoittaa vielä venäjänkielisilläkin kirjaimilla kirjoitettuina?

Siitä olisi selvä hyöty, kun kyrillisten aakkosten käyttäjät etsivät tietoa netistä. Selailin joitakin standardeja, mutten kuitenkaan löytänyt tähän asiaan ohjeenpoikastakaan. (Infotkaa, jos huomaatte selkeän ohjeen jossain.) Joten vetäisen suositukseni ns. hatusta.

Lähdettä ei ole pakko ilmoittaa venäläisillä kirjaimilla kirjoitettuna, mutta sen saa tehdä lähdemerkinnän huomautukset-kohdassa vaikkapa näin:

Ašmanov, I. & Ivanov, A. 2009. Optimizacija i prodviženie sajtov b poiskovyh sistemah. (Julkaisun nimi suomeksi.) Alkuperäisjulkaisu: Ашманов, И. & Иванов, А. 2009. Оптимизация и продвижение сайтов в поисковых системах. Sankt-Peterburg: Piter.

tai lyhyemmin:

Ašmanov, I. & Ivanov, A. 2009. Optimizacija i prodviženie sajtov b poiskovyh sistemah. (Julkaisun nimi suomeksi.) Alkuperäisjulkaisu: Оптимизация и продвижение сайтов в поисковых системах. Sankt-Peterburg: Piter.

Voit tehdä suomenkielisen ja enkunkielisen kuvailulehden lisäksi venäjänkielisen kuvailulehden, jos ohjaava opettajasi sen hyväksyy ja joku venäjänkieltä taitava JAMKin henkilöstöön kuuluva tsekkaa, että kuvailulehden teksti on asiallista ja liittyy oppariisi. Sekin auttaa venäjänkielisiä tiedonhakijoita.

Lue lisää:

ISO 9. 1995. Information and documentation: Transliteration of Cyrillic characters into Latin characters: Slavic and non-Slavic languages. Genava: International Organization for Standardization.

SFS 4900. 1998. Kyrillisten kirjainten translitterointi. Slaavilaiset kielet. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS. Julkaisussa esitellään sekä kansallinen translitterointi että kansainvälinen translitterointi.

SFS 5831. 1998. Viittaaminen sähköisiin dokumentteihin tai niiden osiin. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS.

Millä kielillä kuvailulehdet kirjoitetaan?

Aikaisemminhan on ollut käytäntö ja osassa koulutusohjelmia vielä nytkin, että äidinkieleltään suomenkieliset kirjoittavat kuvailulehden myös suomeksi. Onko JAMKissa tehty yhteinen päätös käytäntöön aikaisemmasta poiketen, kuten on englanninkielisessä raportointiohjeessa, että kuvailulehti on vain englanniksi? Suomenkielisissä ohjelmissa joka tapauksessa kaikki kirjoittavat molemmilla kielillä.

Vastaus:
Olet oikeassa, tällä hetkellä opiskelijat velvoitetaan raportointiohjeen mukaisesti kirjoittamaan suomenkielisissä koulutusohjelmissa sekä suomeksi että englanniksi. Englanninkielisissä koulutusohjelmissa kuvailulehti kirjoitetaan englanninkielisen raportointiohjeen mukaan vain englanniksi.

Olen pyytänyt tästä JAMKin virallista päätöstä. Sitä odotellessa kerron tässä omat pohdintani. Kuvailulehti-kysymys on noussut esille usein tänä keväänä, viimeksi tänään (ke 18.5.11)

Suosittelen tällaista ratkaisua:

  • Suomenkielisen koulutusohjelman opiskelija laatii kuvailulehden sekä suomeksi että englanniksi.
  • Englanninkielisen koulutusohjelman opiskelija laatii kuvailulehden englanniksi.
  • Suomenkieliset opiskelijat, jotka opiskelevat englanninkielisessä koulutusohjelmassa, kirjoittavat kuvailulehden myös suomeksi.
  • Englanninkielisessä koulutusohjelmassa opiskelija voi halutessaan laatia myös suomenkielisen kuvailulehden (vapaaehtoinen, ei voi vaatia), vaikka hänen äidinkielensä ei olisikaan suomi.
  • Pakollisten kuvailulehtien lisäksi vieraskielinen opiskelija voi kirjoittaa (ylimääräisen) kuvailulehden äidinkielellään, mikäli JAMKissa on opettaja, joka voi tarkistaa kuvailulehden tekstin. Asiasta on sovittava opinnäytetyön ohjaajan kanssa.

Perusteluni:

1) Miksi suomenkielisissä koulutusohjelmissa laaditaan suomenkielinen kuvailulehti ja englanninkielisissä koulutusohjelmissa englanninkielinen kuvailulehti?

JAMKin tutkintosäännön 13 §:n mukaan opinnäytetyö kirjoitetaan pääsääntöisesti koulutusohjelman opiskelukielellä. Tutkintosäännön 17 §:n mukaan JAMKin opetuskieli on suomi ja vieraskielisissä koulutusohjelmissa käytetään opetusministeriön vahvistamaa opiskelukieltä eli JAMKin tapauksessa englantia.

2) Miksi suomenkielisissä koulutusohjelmissa toinen kuvailulehti laaditaan englanniksi?

JAMKin viralliset opetuskielet ovat suomi ja englanti. On luontevaa että suomenkieliset kirjoittavat kuvailulehden myös englanninkielellä, sillä tutkintosäännön 17 §:n mukaan opintoihin voi sisältyä myös vieraskielisiä opintojaksoja. Ne pidetään useimmiten englannin kielellä. Englanninkielinen kuvailulehti on myös yksi osoitus opiskelijan kielitaidosta.

Englanninkieliset kuvailulehdet tukevat JAMKin kansainvälistymistä. Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian mukaan Suomeen luodaan kansainvälisesti vahva ja vetovoimainen korkeakoulu- ja tutkimusyhteisö, joka edistää yhteiskunnan kykyä toimia avoimessa kansainvälisessä ympäristössä, tukee monikulttuurisen yhteiskunnan tasapainoista kehitystä ja kantaa vastuuta globaalien ongelmien ratkaisemisesta. Englanti on globaali kieli.

3) Pitäisikö englanninkielissä koulutusohjelmissa toinen kuvailulehti kirjoittaa suomeksi?

Johdonmukaisuuden vuoksi näin voisi tehdä. Kaikissa JAMKin töissä olisi tällöin sekä englannin- että suomenkieliset kuvailulehdet. Tämä saattaisi edistää myös alueellista kehittämistä, josta JAMK on osaltaan vastuussa. JAMK voi tehdä tästä päätöksen, jota koulutusyksiköt toteuttaisivat.

Suomenkieliset opiskelijat voisi velvoittaa suomenkielisen kuvailulehden kirjoittamiseen AMK-asetuksen 8 §:n ja JAMKin tutkintosäännön 14 §:n perusteella: opiskelijan on saavutettava virkamieheltä vaadittava suomen ja ruotsin kielen taito sekä 1–2 vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito.

AMK-asetuksen 8 §:n ja JAMKin tutkintosäännön 14 §:n mukaan virkamieskielitaitovaatimus ei kuitenkaan koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta päättää rehtori. -> Muita opiskelijoita, kuin Suomessa suomenkielisen koulunsa käyneitä, ei voi ilmeisesti velvoittaa kirjoittamaan suomenkielistä kuvailulehteä.

4) Voisiko vieraskielinen opiskelija kirjoittaa kuvailulehden omalla äidinkielellään?

AMK-lain 17 §:n mukaan ammattikorkeakoulun opetuskieli on suomi tai ruotsi. Opetuksessa sekä kuulusteluissa ja kokeissa saadaan tarvittaessa käyttää muutakin kuin ammattikorkeakoulun opetuskieltä sen mukaan kuin ammattikorkeakoulu päättää.  Joten kuvailulehden saa – vaikkei ole pakko – kirjoittaa muillakin kielillä kuin virallisilla opetuskielillä (suomi, englanti), jos JAMK niin päättää.

Jonkun on kuitenkin pystyttävä tarkistamaan, mitä kuvailulehdellä lukee, ennen kuin opinnäytetyö julkaistaan netissä. AMK-asetuksen 22 §:n mukaan yliopettajalta ja lehtorilta sekä tuntiopettajalta vaaditaan, että hän hallitsee ammattikorkeakoulun opetuskielen tai sen kielen, jolla hänet on määrätty antamaan opetusta. Joten opettaja, joka hallitsee tietyn kielen ja jolla hänet on määrätty opettamaan, voi tarkastaa kyseisen kielisen kuvailulehden. Mitä nämä kielet JAMKissa ovat ja vaihtelevatko ne vuosittain? Ainakin ruotsi, venäjä, saksa ja ranska.

Opiskelijalle voisi antaa luvan kirjoittaa omalla äidinkielellään lisäkuvailulehden, mikäli hän sopii ohjaajansa kanssa sen tekstin tarkastuksesta.

Mutta jäämme, kuten sanoin, odottelemaan asiasta virallista päätöstä.